Valkon päiväkoti Valkolammentie 29 07910, Valko

1510018818 8.4.2015 Loviisan kaupunki Valkon päiväkoti Valkolammentie 29 07910, Valko Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh. +358 20 755 611

Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS 6 1.1 Yleistä 6 1.2 Rakenteet 6 1.3 LVIA- tekniikka 7 1.4 Sähkötekniikka 7 1.5 PTS-korjauskustannusehdotus 8 2. RAKENNUSTEKNIIKKA 10 2.1 Yleistä 10 2.2 Aluerakenteet (D) 10 2.3 Pohjarakenteet (E) 12 2.4 Perustukset (F1) 12 2.5 Rakennusrunko (F2) 12 2.6 Julkisivu (F3) 13 2.7 Yläpohjarakenteet (F4) 14 2.8 Täydentävät sisäosat (F5) 15 2.9 Sisäpinnat (F6) 15 2.10 Muut havainnot 16 2.11 Rakennetekniset valokuvat 17 3. LVI-TEKNIIKKA 20 3.1 Yleistä 20 3.2 Lämmitysjärjestelmät (G1) 20 3.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) 21 3.4 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) 23 3.5 Jäähdytysjärjestelmät (G4) 23 3.6 Palontorjuntajärjestelmät (G5) 24 3.7 Rakennusautomaatio (J6) 24 3.8 LVI-tekniset valokuvat 25 4. SÄHKÖTEKNIIKKA 27 4.1 Yleistä 27 4.2 Aluesähköistys (H1) 27 4.3 Kojeistot ja keskukset (H2) 27 4.4 Johtotiet (H3) 28 4.5 Johdot ja niiden varusteet (H4) 28 4.6 Valaisimet (H5) 29 4.7 Laitteet (H6) 29 4.8 Erityisjärjestelmät (H7) 30 4.9 Tietojärjestelmät (J) 30 4.10 Siirtolaitteet (F8) 31 4.11 Sähkötekniset valokuvat 32 5. ASBESTIKARTOITUS 35 5.1 Yleistä 35 5.2 Näytteenotto, analyysit ja tulokset 35 5.3 Johtopäätökset 35 5.4 Asbestikartoituksen valokuvat 36 Ramboll Finland Oy 2 / 36

LAADUNVARMISTUS Versio Draft Tarkastuspvm. 25.8.2015 Tekijät Tarkastaja Hyväksyjä Ramboll Finland Oy Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä - Rakennustekniikka Risto Purtilo - LVIA Risto Purtilo - Sähkötekniikka Ville Nikkilä Jani Lepistö Kuvaus Ramboll Finland Oy 3 / 36

ESIPUHE Tässä raportissa on esitetty Valkon päiväkoti, osoitteessa Valkolammentie 29, 07910 Valko sijaitsevan rakennuksen rakenne-, LVIA- ja sähköteknisten järjestelmien kunto ja korjaustarvearvio raportin päiväyksen ajankohtana. Selvitykseen liittyvä kenttätyö on toteutettu kiinteistön yhteis- ja teknisissä tiloissa sekä sisätiloissa 8.4.2015. Tilaajan puolesta yhteyshenkilöinä ovat olleet Antti Kinnunen ja Mikko Mattinen Loviisan kaupungilta. Kiinteistöjen puolesta yhteyshenkilöinä ovat toimineet Mikko Mattinen, Heidi Tulonen sekä kohteiden huoltohenkilöstö. Selvityksessä on pyritty antamaan mahdollisimman oikeita ja täsmällisiä tietoja kohteesta ottaen huomioon kuntoarvion tavanomaiset lähtökohdat sekä sen tekemiseen käytettävissä ollut aika ja kohteesta saadut tiedot. Selvitys toimitetaan kuitenkin sitoumuksetta eikä Ramboll Finland Oy anna erikseen takuuta selvityksen virheettömyydestä tai soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen. Ramboll Finland Oy ei vastaa vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän selvityksen sisältämän materiaalin tai informaation käytöstä. Selvitys ei ole tyhjentävä, eikä se sisällä kaikkea sitä tietoa, jota kiinteistönomistaja tai potentiaalinen sijoittaja saattaa tarvita investointien arvioimiseksi. Vallitsevissa olosuhteissa tapahtuvat muutokset, varsinkin selvityksen päiväyksen jälkeen, saattavat vaikuttaa selvityksessä esitettyihin havaintoihin tai tehtyihin johtopäätöksiin. Projektitoimintamme perustana ovat aina konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995. Ramboll Finland Oy Rakentamisen Laadunvalvonta, geotutkimus ja jätehuolto yksikkö Ville Nikkilä Projektipäällikkö Jani Lepistö Yksikönpäällikkö Yhteystiedot: Puhelin +358 20 755 611 Osoite Niemenkatu73, 15140 Lahti E-mail etunimi.sukunimi@ramboll.fi Ramboll Finland Oy 4 / 36

1 YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS Ramboll Finland Oy 5 / 36

1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS 1.1 Yleistä Kuntoarvion kohteena oli Valkon päiväkoti (Valkolammentie 29, 07910 Valko). Tilaajalta saadun lähtötietoaineiston perusteella rakennus on rakennettu 1977. Rakennuksessa on yksi maanpäällinen kerros. Kohdekatselmuksen perusteella ja tilaajalta saamien tietojen mukaan rakennuksessa ei ole tehty peruskorjausluonteisia toimenpiteitä. Tehtyjä korjauksia on käsitelty kunkin tekniikanalan yhteydessä myöhemmin. Tilaajalta ja lähtötietoasiakirjoista saatujen tietojen mukaan on rakennuksen kerrosala 611 m 2. Pinta-alatietoa tietoja ei ole tarkastettu tämän selvityksen yhteydessä. Kuntoarviossa on tarkastettu kohteen kunto raportin päiväyksen ajankohtana ja laadittu PTS-korjauskustannusehdotus tekniseltä kannalta 10 vuoden tarkastelujaksolle 2015 2024. Raporttiin on arvioitu kiinteistöön nykyisellään kuuluvien elinkaarensa lopussa olevien tai muuten lähinnä teknisesti korjaustarpeessa olevien rakennuksen osien ja tekniikoiden korjauskustannukset. Mahdollisesti tehtävät laatutason parannustoimenpiteet tulee suunnitella erikseen ja arvioida suunnitelmien perusteella aiheutuvat lisäkustannukset. Kiinteistön huolto- ja tavanomaiset vuosikorjaukset sekä tilojen pintaremontit, jotka eivät ole teknisesti välttämättömiä, mutta toteutetaan mahdollisesti toiminnallisista syistä tai asuin-/työympäristön parantamiseksi, eivät sisälly PTSehdotukseen. Kuntoarvio perustuu kiinteistön silmämääräiseen, ainetta rikkomattomaan tarkastukseen. Mahdollisten kuntotutkimusten tulosten ja erillisen suunnittelun perusteella sekä peruskorjaushankkeen ja sen ajoituksen tarkentuessa kustannusennustetta tulee tarkentaa. 1.2 Rakenteet Havainnot ulkopuolelta ja ullakolta: Pohjoisen puoleisen julkisivussa on paikoin leväkasvua ja tummentumia ikkunoiden yläpuolella. Rakennuksen ympärystän maanpinnat eivät kallista riittävästi rakennuksesta poispäin ja lisäävät rakenteiden kosteusrasitusta. Ikkunat ovat elinkaarensa päässä, kosteus tiivistyy eristyslasielementin väliin. Ne suositellaan uusittavan. Ulko-ovet tulee kunnostaa tai uusia. Vesi lammikoituu katolle kattokaivojen ja kattoikkunoiden väliin. Katosten sadevesiä ei ole viemäröity, mikä aiheuttaa ylimääräistä kosteusrasitusta rakenteille. Ramboll Finland Oy 6 / 36

Havainnot sisäpuolelta: Vanhimpien pintamateriaalien ja pinnoitteiden tekniset käyttöiät ovat tulleet tai tulossa vastaan tarkastelujaksolla. Kattopinnat ovat pääsoin hyvässä kunnossa. Lattiapinnoitteet on uusittu viimeksi keittiössä, sosiaalitilassa ja osassa eteistiloja. Eteistilassa on massaputki, jossa todennäköisesti on asbestia. 1.3 LVIA- tekniikka Rakennuksen öljykattila korvattiin 2012 kaukolämmön alajakokeskuksella lämmönsiirtimineen. Uudistetusta lämmitysjärjestelmästä ei ollut käytössä sähköistä teknistä kuvausta. Rakennusta lämmitetään pääosin alkuperäisin 1970-luvun yksilevyisillä paneeliradiaattoreilla ja myös patteriverkosto on alkuperäinen. Tarkastelujakson lopulla on syytä suorittaa pattereiden ja lämpöputkiston kuntotutkimus, mikäli tällöin suoritettavasta pistokoeluonteisesti avatuista pattereista ja yksittäisistä liitoskohdista löytyy sille tarvetta. Vesijohdot ovat alkuperäiset ja ne ovat kuparisia. Tarkastuskäynnin aikana ei huomattu käyttövesiverkostoon liittyviä vuotojälkiä. Todennäköisesti tarkastelujaksolla on odotettavissa vain putkistojen yksittäisiä korjauksia. Keittiön upotetun lattiakaivon seinämien sekä lattian alapuolisen viemäröinnin putkikanaalin viemäreiden tiiveydet ja korjata tarvittaessa. Useimmat vesi- ja viemärikalusteista ovat alkuperäisiä 1970-luvun lopulta, joten osan uusimiseen tulee varautua seuraavan 10 vuoden tarkastelujaksolla. Tuloilmakone on uusittu vuosituhannen vaihteessa, joten sen peruskorjaus- tai uusintatarve voi ajoittua seuraavan 10 vuoden tarkastelujaksolle. Tällöin on syytä harkita jopa koko koneen ja erillisten huippuimurien vaihtoa malliin, jossa on mukana lämmön talteenotto. Ullakkotiloissa tulisi tarkistaa ilmanvaihtokanavien sekä tuuletus- ja sadevesiviemärien lämpö- ja paloeristeiden toteutus ja tarvittaessa suorittaa vaadittavat korjaukset. Rakennuksessa on keskitetty kaukovalvottu ohjelmoitavaan logiikkaan pohjautuva automaatiojärjestelmä, johon kuuluu mm. kaukolämmön alajakokeskuksen ja ilmavaihdon valvonta ja ohjaus. LVI-piirustuksista puuttui sähköisinä päivitetyt uuden automaatiojärjestelmän ja tuloilmakoneen dokumentaatiot. 1.4 Sähkötekniikka Rakennuksen alkuperäinen vuonna 1976 asennettu sähköpääkeskus on asennettu omaan pääkeskushuoneeseen. Sähköasennukset ja kaapeloinnit ovat toteutettu TN-C -järjestelmän mukaisesti, mutta poikkeuksia saattaa olla uusituissa valaisin- ja pistorasiaryhmäjohtojen asennuksissa. Vanhojen Ramboll Finland Oy 7 / 36

valaisinryhmäjohtojen asennustapaa ei voitu tarkastuskäynnillä tai käytössä olevien sähköisten dokumenttien perusteella varmistaa. Kohteessa tulee varautua uusimaan vanhat valaisinasennukset ja - kaapeloinnit, jotka eivät ole toteutettu TN-S -järjestelmän mukaisesti vielä tarkastelujakson aikana. Pistorasia-asennuksia on uusittu, kalusteiden perusteella 90-luvulla, nämä asennukset on tehty suojakoskettimisilla pistorasioilla. Ulkopistorasiat sekä kosteiden tilojen pistorasiat tulisi varustaa vikavirtasuojin kohteen käyttötarkoitus huomioiden. Sisävalaisimet ovat pääosin noin 90-luvulla uusittuja loisteputkivalaisimia, joiden kunto on tyydyttävä tai hyvä. Vanhimpien valaisinten uusintaan tulee varautua seuraavan 10 vuoden tarkastelujakson aikana. Ulkovalaisimina oli elohopealamppuvalaisimia, elohopealamppujen valmistus on kielletty Eco-design-direktiivin perusteella. Rakennuksessa ei ole turva- ja poistumisvalaistusta. Rakennukseen on asennettu osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä, joka on kunnoltaan hyvä eikä todennäköisesti tarvitse oleellisia korjauksia tai laiteuusintoja lähivuosina. Rakennuksen tilojen turvaksi on asennettu rikosilmoitusjärjestelmä, joka näyttää silmämääräisesti hyväkuntoiselta. Rakennus on liitetty puhelin- ja tietoliikenneverkkoon. Puhelinjakamo sijaitsee pääkeskustilassa. 1.5 PTS-korjauskustannusehdotus PTS-ehdotus on esitetty liitteessä 1. Ramboll Finland Oy 8 / 36

2. RAKENNUSTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 9 / 36

2. RAKENNUSTEKNIIKKA 2.1 Yleistä Kuntoarvio tehtiin koko päiväkodin osalle. Julkisivujen kunto arvioitiin maanpinnalta ja vesikatolta käsin silmämääräisesti. Kuntoarviota tehtäessä oli käytettävissä erinäinen määrä aikaisempia tutkimusraportteja ja korjaussuunnitelmia. Asiakirjoja käytettiin otannalla eikä niiden sisältämiä tietoja ole varmistettu. Seuraavat rakennekuvaukset ja toimenpide-ehdotukset perustuvat käytössä olleisiin asiakirjoihin sekä kuntoarvion yhteydessä tehtyihin kenttähavaintoihin ja haastatteluihin. Käytettävissä olevien asiakirjojen sekä katselmusajankohdan havaintojen perusteella rakennus on perustettu maanvaraisesti reunavahvistetun betonilaatan varaan. 2.2 Aluerakenteet (D) Aluerakenteet (D1) Piha-alueella on varastorakennus. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Alueen maakaivannot (D2) Piha-alueiden kallistuksien korjaamista suositellaan. Rakennusalueen valmiit korkeudet ja rakennekerrokset esitetään erikseen tehtävässä pihantasaussuunnitelmassa. Pihantasaussuunnitelmaa suositellaan tehtäväksi pintavesien hallitsemiseksi. Alueen kalliokaivannot (D3) Ei ole tiedossa. Alueen täyttö- ja pohjarakenteet (D4) Ei ole tiedossa. Putkirakenteet ja johdot (D5) Katon sadevedet ohjautuvat kattokaivojen kautta sadevesiviemäriin. Katosten sadevedet ohjautuvat räystäskourujen kautta syöksytorviin, joista vesi ohjautuu rakennuksen sokkelin vierustalle ja se lisää rakennuksen perustuksiin ja alapohjaan kohdistuvaa kosteusrasitusta. Suositellaan katosten sadevesien ohjaamista vähintään 3m päähän rakennuksen seinälinjasta tai liittämistä sadevesiviemäriin. Suositellaan kasvillisuuden poistamista sokkelin vierustalta ja sepelikaistan rakentamista. Ramboll Finland Oy 10 / 36

Maakaivot alueella (D52) Piha-alueella oli sadevesikaivo, salaojien tarkastuskaivoja, rasvanerotuskaivo ja pintavesikaivo. Avatuissa kaivoissa oli osassa roskia, jotka tulisi poistaa. Kaivojen puhdistus ja toiminnan varmistaminen tarkastelujakson ensimmäisellä osalla. Kasvillisuus (D6) Alueella on nurmea ja puita. Leikkipihan puolella, lähimpänä rakennusta olevan koivuryhmän juuret menevät rakennuksen alle. Koska juuret voivat vahingoittaa rakennuksen perustuksia, koivut tulisi kaataa pois. Rakennusta lähimpänä olevien koivujen kaataminen tarkastelujakson ensimmäisellä osalla. Pintarakenteet (D7) Piha-alueet ovat pääasiassa nurmi-, sora- ja asfalttipintaiset. Katoksissa on betonilaatoitus. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Aluevarusteet (D8) Lipputanko on leikkipihalla. Pinta on osittain ruostunut, muuten se on tyydyttävässä kunnossa. Huoltomaalaus (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Jätehuoltovarusteet (D85) Jäteastiat ovat sijoitettu takapihalle, parkkipaikan viereen. Ehdotetaan jätekatoksen rakentamista. Ulkopuoliset rakenteet (D9) Katosten kantavina rakenteina ovat puupilarit sekä puu- ja teräspalkit, katteena on valokate. Ulkopuolisten rakenteiden kunto arvioidaan tyydyttäväksi. Ei toimenpide-ehdotuksia Aidat ja kaiteet (D91) Piha-aluetta ympäröi puurakenteinen aita. Rakennuksen takana oleva portti on osittain irti seinästä. Portin kiinnitys tarkastelujakson ensimmäisellä osalla (Ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Ramboll Finland Oy 11 / 36

Ulkopuoliset portaat ja terassit (D92) Tilan 36 sisäänkäynnin edessä on puuportaat ja niiden kunto arvioidaan tyydyttäväksi. Portaat saattavat olla liukkaat märkänä ja lumisina. Portaiden käyttöturvallisuudessa tulee noudattaa RakMK F2 säännöksiä. Pannuhuoneen päädyssä on metallirakenteiset portaat ja niiden kunto arvioidaan tyydyttäväksi. Ei toimenpide-ehdotuksia Muut alueen ulkopuoliset rakenteet (D93) Muut ulkopuoliset rakenteet eivät kuuluneet kuntoarvion laajuuteen. 2.3 Pohjarakenteet (E) Salaojat (E53) Katselmusajankohtana havaittiin salaojien tarkastuskaivoja. Jos salaojajärjestelmä on alkuperäinen, ne ovat käyttöikänsä päässä ja niiden uusimista suositellaan. Muiden putkien toiminnan varmistaminen lisätutkimuksin on arvioitu LVI osiossa. Salaojajärjestelmän uusiminen. 2.4 Perustukset (F1) Perustukset (F1) ja alapohjat (F13) Asiakirjojen mukaan rakennus on perustettu reunavahvistetun betonilaatan varaan. Alapohjan rakenne on asiakirjojen (v.1976/2002) mukaan: - alapohjarakenne o pintaverhous o teräsbetonilaatta/pintavalu o lämmöneriste, styrox o muovikalvo o teräsbetonilaatta - sorakerros - perusmaa/täyttömaa Alapohjarakenne on kaksoislaattarakenne, joka on vaurioherkkärakenne. Peruslaatan kosteuspitoisuutta on tutkittu aiemmin 2002 (Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy). Peruslaatan päältä lähtee kantavan väliseinän puinen alajuoksu ja reunavahvistetulla osalla on lämmöneristehalkaisu. Alapohjarakenteen tarkastusta mahdollisilta vaurioilta suositellaan. Korjaustarpeet kustannuksineen tulee tarkentaa lisätutkimuksen tulosten perusteella eikä niitä ole tarkemmin sisällytetty PTS:aan. Lisätutkimus suositellaan tehtäväksi mahdollisimman pian. 2.5 Rakennusrunko (F2) Rakennus on pääasiassa puurankarunkoinen. Sisäpuolella on muurattuja rakenteita. Kantavat vaakarakenteet ovat puuta. Ramboll Finland Oy 12 / 36

Rakennuksen ulkoseinille ehdotetaan erillistä tarkempaa kuntotutkimusta kohdassa F31. Samassa yhteydessä ehdotetaan rakennusrungon paikallista kuntotutkimusta korjaustarpeiden ja mahdollisten korjauskustannusten tarkemmaksi selvittämiseksi. Rakennusrungon osalle ei arvioida tässä vaiheessa merkittäviä korjaustarpeita, vaan korjaustarpeet tarkentuvat lisätutkimusten jälkeen. Rakennusrungon kuntotutkimus (kustannusennuste sisältyy kohtaan F31). Mahdolliset jatkotoimenpiteet tehdään erikseen kuntotutkimuksen tulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTSehdotukseen. Kuilut(F22) Ei ole tiedossa. Kantavat väliseinät(f24) Asiakirjojen mukaan rakennuksessa on kantavia puurankarunkoisia väliseiniä, joiden alajuoksu lähtee pintalaatan alapuolelta. Ne ovat näkyviltä osin tyydyttävässä kunnossa. Rakenteita, joissa puurakenteita on pintalaatan yläpinnan alapuolella, pidetään vaurioherkkinä rakenteina. Niiden kunto, kosteustilanne ja korjausten tarve ehdotetaan tutkittavaksi erikseen erillisellä kuntotutkimuksella. Puurunkorakenteiden nosto pintalaatan yläpuolelle, ehdotetaan kuitenkin tehtäväksi viimeistään peruskorjauksen yhteydessä. Pintalaatan alapuolelle jäävien puuosien kuntotutkimukseen varaudutaan tarkastelujakson toisella osalla. Mahdolliset jatkotoimenpiteet tehdään erikseen kuntotutkimuksen tulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTS-ehdotukseen. 2.6 Julkisivu (F3) Ulkoseinät (F31) Rakennuksen julkisivut ovat katselmusajankohdan havaintojen perusteella tyydyttävässä kunnossa. Rakennuksen ulkoseinien sisäpuolista rakennetta ei saatu tarkemmin selvitettyä mutta asiakirjojen mukaan ulkoseinän rakenne on: o kipsoniitti 13 mm o muovikalvo 0,2 mm o vaakakoolaus 50 x 50 k1200 o runko 50 x 100 k600 + mineraalivilla 150 mm o bituliitti 12 mm o koolaus 42 x 50 k600 o laudoitus 22 x 100 Pohjoispuolella julkisivuverhouksessa on paikoin vihreää leväkasvustoa ja tummentumia ikkunoiden yläpuolisilla osilla. Julkisivun puuosien puhdistusta ja huoltomaalausta suositellaan tarkastelujakson kolmannella osalla. Ramboll Finland Oy 13 / 36

Ehdotetaan erillinen ulkoseinän osittainen kuntotutkimus rakenteen, kunnon, korjaustarpeiden ja korjauskustannusten tarkemmaksi selvittämiseksi tarkastelujakson alkuosalla. Rakennusrunko huomioidaan samalla. Alustavasti varaudutaan ulkoseinien paikalliseen kunnostamiseen tarvittaessa, mutta toimenpiteiden tarve selvitetään kuntotutkimusten tulosten perusteella tarkemmin eikä niitä ole tarkemmin sisällytetty PTS:aan. Ulkoseinien kuntotutkimus rakenteen, kunnon, korjaustarpeiden ja korjauskustannusten tarkentamiseksi. Rakennusrungon kunto huomioidaan kuntotutkimuksessa, katso myös kohta F2. Mahdolliset korjaustoimenpiteet tulee tehdä tutkimustulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTS-ehdotukseen. Varaus ulkoseinien paikalliseen kunnostamiseen. Ikkunat (F32) Rakennuksen ikkunat ovat pääosin kiinteitä ja avattavia puuikkunoita, joissa on eristyslasi. Leikkihuoneessa 13 on kattoikkunoita. Alkuperäisten ikkunoiden tekninen käyttöikä on tulossa vastaan tarkastelujaksolla. Katselmusajankohdan havaintojen perusteella ikkunoiden sisäpuoliset puuosat ovat rakenteellisesti tyydyttävässä kunnossa, mutta niiden pintakäsittelyt ovat kuluneet, lasiosissa on sameutta ja kosteus tiivistyy eristyslasielementin sisälle. Kattoikkunoiden kohdalla on vesivuotojälkiä. Ulkopuolisilta osilta ikkunoiden maali hilseilee paikoin. Ikkunoiden uusiminen tarkastelujakson toisella osalla. Ulko-ovet (F33) Pääsisäänkäyntien ulko-ovet ovat puurakenteisia ja lasi-ikkunoilla varustettuja käyntiovia. Ovien tekninen käyttöikä on lähellä loppuaan. Ovet ovat välttävässä kunnossa. Kohdekäynnin aikana, tilan 41, ulko-ovi avautui tuulen vaikutuksesta. Varaudutaan ovien uusimiseen tarkastelujakson toisella osalla. Julkisivun täydennysosat (F34) Talotikkaita ei ollut Talotikkaiden asennus. 2.7 Yläpohjarakenteet (F4) Yläpohja (F41) ja räystäät (F42) Rakennuksen alkuperäinen yläpohja on asiakirjojen (1976) mukaan: - 3 -kertainen huopakate - bituliitti 12 mm - laudoitus 22 x 100 k150 Ramboll Finland Oy 14 / 36

- korokkeet - VL -kannate k1200 + tuuletettu ilmatila - mineraalivilla 50 + 200 mm - muovikalvo - koolaus 22 x 100 k300 - koolaus 22 x 100 k1200 - kipsoniitti 13 mm Huopakate on kulunut. Kate on teknisen käyttöikänsä päässä. Katon vedenpoisto toimii kattokaivojen kautta. Vesi lammikoitui kattokaivojen ja kattoikkunoiden väliin. Valokatteisten katosten vedenpoisto toimii ulkopuolisten räystäskourujen kautta syöksytorviin. Keittiön ulko-oven katoksen räystäskourun päätyosa oli rikki. Kattopinnoilla on puunlehtiä, oksia ja sammalta, jotka tulisi poistaa. Varaudutaan vesikatteen uusimiseen tarkastelujakson toisella osalla. Räystäskourujen paikallinen korjaaminen ja roskien poisto suositellaan tehtäväksi mahdollisimman nopeasti (ei huomioitu PTSehdotuksessa). 2.8 Täydentävät sisäosat (F5) Sisäovet (F51) Väliovet ovat pääosin puuovia ja päällisin puolin ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Ovenpielissä on kuluneisuutta. Alkuperäisten sisäovien tekninen käyttöikä on tulossa vastaan aivan tarkastelujakson lopussa. Sisäoville ei teknisesti ehdoteta toimenpiteitä tarkastelujaksolla normaaleja kunnostuksia ja huoltotoimenpiteitä lukuun ottamatta. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kevyet väliseinät (F52) Kevyet väliseinät ovat puurunkoisia, levypinnoitettuja sekä tiilimuurattuja maalattuja seiniä. Ne ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kulkurakenteet (F56) Ei ole tiedossa. Hormit, kanavat ja tulisijat (F57) Ei ole tiedossa. Ei toimenpide-ehdotuksia. 2.9 Sisäpinnat (F6) Seinäpinnat (F61) Seinäpinnat ovat pääosin maalattuja, tapetoituja ja laatoitettuja Ramboll Finland Oy 15 / 36

rakennuslevy- ja tiilipintoja sekä lasiseiniä. Seinäpinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Seinäpintojen tekninen käyttöikä on tullut tai on tulossa vastaan tarkastelujaksolla. Varaudutaan pintaremontointiin vesieristyksineen tarkastelujakson toisella ja kolmannella osalla. Kattopinnat (F62) Rakennuksessa on pääosin maalattuja rakennuslevypintoja. Lisäksi kattopinnoilla on akustiikkalevyjä. Kattopinnat ovat pääosin hyvässä kunnossa eikä niille arvioida tarvittavan merkittäviä korjauksia tarkastelujaksolla teknisin perustein. Ei toimenpide-ehdotuksia. Lattiapinnat (F63) Lattiapinnoissa on käytetty pääosin muovimattoa, vinyylilaattoja ja keraamisia laattoja. Alkuperäisen muovimaton tekninen käyttöikä on jo tullut vastaan ja niissä on paikoin saumat auenneet. Uusimmat pinnoitteet ovat keittiössä ja eteistiloissa 25, 31, 32 sekä sosiaalitilassa 33. Tilojen lattiapinnat ovat pääosin välttävässä kunnossa. Tarkastelujakson toisella ja kolmannella osalla varaudutaan lattiapinnoitteiden uusimiseen pois lukien uusitut osat. Asbestinäytteenoton kohdekäynnin aikana keittiön lattialla, astianpesupisteen kohdalla, lattialla ollut vesi valui kohti varastoa. Varaston oven vieressä olevassa kiintokalusteessa on levysokkeli. Keittiön lattian kallistukset tulisi tarkastaa ja tarvittaessa korjata viettämään suoraan lähimpään lattiakaivoon päin. Varaudutaan vanhimpien lattiapinnoitteiden uusimiseen tarkastelujakson toisella ja kolmannella osalla sekä keittiön lattiakallistusten tarkistukseen tarkastelujakson ensimmäisellä osalla. Kallistusten korjaus tarvittaessa (ei huomioitu PTSehdotuksessa). 2.10 Muut havainnot Pesutilan altaan laattapinnoitteet ovat lohkeillet. Se tulisi korjata tarkastelujakson ensimmäisellä osalla. Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä Ramboll Finland Oy 16 / 36

2.11 Rakennetekniset valokuvat Kuva 2.10.1Vesi lammikoituu kattoikkunoiden ja kattokaivojen väliselle alueelle. Kuva 2.10.2. Pohjoispuolen katoksen räystäskourun päätyosa on rikki. Kuva 2.10.3. Kaivojen puhdistamista ja toiminnan varmistamista suositellaan. Kuva 2.10.4. Kosteus tiivistyy eristyslasielementin sisäpuolelle. Kuva 2.10.5. Pesutilan muovimatto on elinkaarensa päässä ja saumat ovat paikoin auenneet. Laatoitetun altaan rikkoutuneet laatat voivat olla teräviä. Kuva 2.10.6.Muovimaton auki revennyt sauma vessatilassa 16. Ramboll Finland Oy 17 / 36

Kuva 2.10.7. Kattoikkunassa on vesivuoto jälkiä. Kuva 2.10.8. Keittiön lattialla ollut vesi ohjautui varaston suuntaan. Lattian kallistukset tulee tarkistaa ja korjata ohjaamaan vedet lattiakaivoon. Ramboll Finland Oy 18 / 36

3. LVI-TEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 19 / 36

3. LVI-TEKNIIKKA 3.1 Yleistä Rakennuksen LVI-tekniset järjestelmät ovat pääosin alkuperäiset 1970-luvun lopulta. Suurin muutos on tehty automaatiojärjestelmään, kun se on muutettu kaukovalvotuksi Siemensin logiikkajärjestelmää hyödyntäväksi aiemmista paikallisista yksikkösäätäjistä. Ilmanvaihdon tuloilmakone on uusittu, mutta ilmanvaihto jätetty lämmön talteenottoa hyödyntämättömäksi. LVI-piirustuksista puuttui sähköisinä päivitetyt uuden automaatiojärjestelmän ja tuloilmakoneen dokumentaatiot. Tulee varmistaa, että rakennuksesta on olemassa ajantasaiset LVIAtekniikan piirustukset ja dokumentit, jotka mahdollistavat kohteen huollon ja ylläpidon. Em. dokumentaation täydentäminen tarvittaess ja varmistaminen sen sähköisten versioiden olemassaolosta. 3.2 Lämmitysjärjestelmät (G1) Lämmöntuotanto (G11) Rakennus on liitetty 2012 entisen kattilahuoneeseen asennetun kaukolämmön alajakokeskuksen kautta Porvoon Energian kaukolämpöverkostoon. Vanha öljykattila on purettu pois, mutta viereiseen huoneesen sijoitettu öljykattila jätetty purkamatta. Alajakokeskuksella on jonkun verran vuotojälkiä ja on odotettavissa, että se joudutaan uusimaan vielä tarkastelujakson aikana. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tulee varautua alajakokeskuksen ja toimilaitteiden korjauksiin ja uusintaan seuraavan 10 vuoden kuluessa. Lämmönjakelu (G12) Patteriverkostoa ja tuloilmakonetta palvelevat putkistot ovat normaalia teräsputkea hitsaus- ja kierreliitoksin. Lämmitysverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat messinkisiä pallo- tai vinoistukkaventtiileitä. Patteriverkoston alkuperäisten sulku- ja linjasäätöventtiilien uusintaan tulee varautua seurantajakson aikana, tällöin on tarpeen suorittaa myös verkoston tasapainotus. Pattereiden ja lämmitysjohtojen kunto vaikuttaa silmämääräisesti arvioiden tyydyttävältä, mutta paikoitellen on tarvetta putkiosuuksien huoltomaalaukseen. Tarkastelujakson lopulla on syytä suorittaa putkiston ja pattereiden kuntotutkimus, mikäli pistokoeluonteisesti avatuista yksittäisistä pattereista tai ruosteisista liitoskohdista löytyy sille tarvetta. Lämmönjakeluverkoston kunnon säännöllinen tarkastus ja huolto. Patteriverkoston alkuperäisten sulku- ja linjasäätöventtiilien uusintaan ja verkoston tasapainottamiseen varautuminen tarkastelujakson aikana. Varautuminen suorittamaan putkiston kuntotutkimus tarkastelujakson lopulla. Ramboll Finland Oy 20 / 36

Lämmönluovutus (G13) Kiinteistöä lämmitetään pääosin alkuperäisin 1970-luvun yksilevyisillä paneeliradiaattoreilla. Yksittäisiin tiloihin on asennettu jälkikäteen kaksilevyisiä paneeliradiaattoreita. Alkuperäiset lämmityspattereiden termostaattiventtiilit ovat vaihdettu, mutta on mahdollista joutua uusimaan niitä vielä tarkastelujakson lopulla. Kuten putkistojen yhteydessä on todettu tarkastelujakson lopulla on syytä suorittaa pattereiden kuntotutkimus, mikäli pistokoeluonteisesti avatuista yksittäisistä liitoskohdista löytyy sille tarvetta. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä tarkastelujakson kuluessa varautuminen ainakin osan termostaattiventtiilien uusitaan. Varautuminen suorittamaan putkiston kuntotutkimus tarkastelujakson lopulla. Eristykset (G14) Pääosa näkyvissä olevista eristyksistä ovat tehty villakouruista, jotka on päällystetty PVC-muovilla. Kuitenkin osa eristeistä on vielä alkuperäisiä kangaspäällysteisiä sisältäen mahdollisesti asbestia. Eristeiden mahdollisista asbestiaineen olemassaolosta suoritetaan tähän raporttiin liitettävä erillinen osatutkimus. Kunnon säännöllinen tarkastus ja huolto. 3.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vedenkäsittelylaitteet (G21) Ei ole. Vesijohtoverkostot (G22) Rakennus saa käyttövetensä Loviisan Vesiliikelaitoksen verkostosta. Liittymä ja vesimittari ovat sijoitettu lämmönjakohuoneeseen. Rakennuksessa vesijohdot ovat kupariputkea ja sulku- ja kertasäätöventtiilit messinkisiä. Käyttövesiverkoston putkistot ovat alkuperäisiä 1970-luvulta, joten niille olisi syytä suorittaa kuntotutkimus tarkastelujakson aikana. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen yksittäisten verkoston osien uusintaan tarkastelujakson aikana. Verkoston kuntotutkimus tarkastelujakson aikana. Sulku- ja kertasäätöventtiilit ehdotetaan uusittaviksi seuraavan vesija viemärisaneerauksen yhteydessä, ellei niiden kunto osoittaudu sitä ennen puutteelliseksi. Jätevesien käsittely (G23) Ei ole. Viemäriverkostot (G24) Ramboll Finland Oy 21 / 36

Rakennuksen sisäpuolinen sadevesiverkosto on suunnitelmien mukaan muovia ja sen runkoviemäri on liitetty rakennuksen ulkopuolella tarkastuskaivoon. Samaan kaivoon on liitetty salaojajärjestelmän perusvesikaivo viettoviemärillä. Sadevesiverkosto pystyviemärit vesikatolta ovat varustettu puhdistusluukuin. Jätevesiviemärit ovat ilmeisesti alkuperäiset muoviviemärit 1970- luvun lopulta, sillä dokumentaatio uudemmista asennuksista ei löytynyt kohteen sähköisestä aineistosta eikä vesikalusteiden ikä antanut viitteitä uudemmista asennuksista. Viemärien tuuletusviemärit ovat johdettu vesikatolle asti, mutta niiden paloeristyksestä ei ole yläpohjan ja vesikaton välillä ei saatu varmuutta. Katteen bitumikermi asettaa paloturvallisuuteen haasteita, koska palotilanteessa palo- ja kuumuus pääsee etenemään pystynousuja pitkin nopeammin. Keittiön rasvaviemäri on suunnitelmien mukaan asennettu valuraudasta rakennuksen ulkopuolella kaakkoiskulmalla olevalle rasvanerotuskaivolle asti. Vanhassa kattilahuoneessa on ollut öljynerotin lattiakaivojen jälkeen, lähtevä viemäri on liitetty normaaliin runkoviemäriin rakennuksen alla. Sisäpuolisten laitteiden tippuvesiviemäröintejä on toteutettu kupariputkin. Keittiön lattiaan upotetun viemärikaivon reunojen tiiveys tulee tarkistaa ja korjata tarvittaessa. Lattian alapuolinen viemäröinnin putkikanaalista on päässyt hajua oleskelutiloihin, siinä olevien viemäreiden tiiveydet tulee tarkistaa ja ja korjata tarvittaessa. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tuuletus- ja sadevesiviemäröinnin yläpohjan yläpuolisen palosuojauksen tarkastus ja korjaus tarvittaessa. Tulee tarkastaa keittiön viemärikaivon reunojen tiiveys ja putkikanaalin viemäriliitosten pitävyys. Myös jätevesiviemärit ja -kaivot sekä rakennuksen sisäinen sadevesiviemäristö tulee puhdistaa huolellisesti. Viemäriverkostojen kuntotutkimus tarkastelujakson lopulla. Vesi- ja viemärikalusteet (G25) Useimmat vesi- ja viemärikalusteista ovat alkuperäisiä 1970-luvun lopulta. Rakennuksessa on myös pikapaloposti ja ulkovesiposti. Kalusteet ovat silmämääräisesti arvioiden vielä toimintakuntoiset, mutta niistä iäkkäimpien uusimiseen tulee varautua seuraavan 10 vuoden tarkastelujaksolla. Normaalit säännölliset kalusteiden tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen osan kalusteiden uusintaan tarkastelujakson aikana. Ramboll Finland Oy 22 / 36

3.4 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Tulo- ja poistoilmakoneet (G31) Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto, josta vastaa yksi tuloilmakone ja kaksi erillistä vesikatolle asennettua huippuimuria. Huippumimurit vastaavat toinen keittiön ja toinen muiden tilojen poistoista. Täten ilmanvaihtojärjestelmä ei sisällä lämmön talteenottoa, mutta kylläkin vesikiertoisen lämmityspatterin. Tuloilmakone on uusittu vuosituhanteen vaihteessa, joten sen peruskorjaustarve voi ajoittua seuraavan 10 vuoden tarkastelujaksolle. Tällöin on syytä harkita jopa koko koneen vaihtoa malliin, jossa on mukana lämmön talteenotto. Tuosta ratkaisusta seuraa myös poistokanavoinnin muutoksia ja kanavareittisuunnittelua. Huippuimurit on jouduttu uusimaan hiukan tuloilmakonetta aiemmin. Tarkastuskäynnillä huomattiin yhden kanavan päätelaitteen puuttuvan. Päätelaite tulee asentaa takaisin ja tarvittaessa mitata tarkemminkin tilakohtaiset ilmamäärät, sillä ilmanvaihtokoneen vaihdosta on kulunut jo 10 vuotta. Lattian alapuolinen viemäröinnin putkikanaalista on päässyt hajua oleskelutiloihin. Mikäli hajujen lähdettä ei pystytä löytämään, tulee varautua kanaalin varustamiseen erillispoistolla ja jatkuvan alipaineen tuottamiseen kanaaliin. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Lisätään puuttuva päätelaite ja tarkistetaan milloin huonekohtaiset ilmamäärät on viimeksi tarkastettu. Mitataan ja säädetään tarvittaessa tilakohtaiset ilmamäärät ja varmistetaan ilmanvaihdon tasapainoitus koko rakennuksen osalta. Varautuminen lattian alapuolisen viemäröinnin putkikanaalin alipaineistamiseen erillispoistolla. Tulee varautua ilmavaihtojärjestelmän muuttamiseen lämmön talteenottoa hyödyntäväksi, tulokoneen peruskorjauksen sijaan. Kanavistot ja eristykset (G33) Rakennuksen ilmanvaihtokanavat ovat silmämääräisesti arvioiden tyydyttävässä kunnossa. Ullakolla ei voitu tarkistaa, että poistokanavat ovat asiallisesti lämpö- ja paloeristettyjä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä kanavien lämpö- ja paloeristeiden tarkastukset ja tarvittaessa korjaukset ullakkotiloissa. 3.5 Jäähdytysjärjestelmät (G4) Ilmanvaihdon jäähdytyslaitteet (G41) Ei ole. Ramboll Finland Oy 23 / 36

3.6 Palontorjuntajärjestelmät (G5) Alkusammutuskalusto (G71) Alkusammutuskalusto koostuu jauhesammuttimista ja pikapalopostista. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 3.7 Rakennusautomaatio (J6) Rakennuksessa on keskitetty kaukovalvottu Siemensin logiikkaan pohjautuva automaatiojärjestelmä, johon kuuluu mm. kaukolämmön alajakokeskuksen ja ilmavaihdon valvonta ja ohjaus. Lämmönjakohuoneessa on järjestelmän paikallinen käyttölaite. Käytettävissä ei ollut kuitenkaan sähköisiä dokumentteja automaation toteutuksesta ja valvontojen kattavuudesta. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tulee tarkistaa onko automaatioon liitetty oleelliset hälytykset, valvonnat ja ohjaukset. Varautuminen osan kenttälaitteiden ja keskusyksikön uusintaan tarkastelujakson aikana. Risto Purtilo Ramboll Finland Oy 24 / 36

3.8 LVI-tekniset valokuvat Kuva 3.8.1. Öljykattila on korvattu kaukolämpöliittymällä siirtimineen. Kuva 3.8.2. Kaivoon on päässyt kertymään runsaasti nukkaa. Kuva 3.8.3. Vesikatolla on kaksi huippuimuria. Kuva 3.8.4. Uusitun tuloilmakoneen huollot on dokumentoitu koneen kylkeen. Kuva 3.8.5. Lämmityspatteriverkoston putkissa on paikoitellen pintaruostetta.. Kuva 3.8.6. Pääosa vesi- ja viemärikalusteista on alkuperäisiä 1970-luvulta.. Ramboll Finland Oy 25 / 36

4. SÄHKÖTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 26 / 36

4. SÄHKÖTEKNIIKKA 4.1 Yleistä Rakennuksen sähkönjakelujärjestelmä on toteutettu rakennusvuonna 1976 TN-C-järjestelmän mukaisesti, oletettavasti 1990-luvulla tehdyssä saneerauksessa kaapeloinnit on uusittu TN-Sjärjestelmän mukaiseksi. Kaapelointi ja sähkötekniikka on silmämäärin arvioiden tyydyttävässä kunnossa. Tarkastuksen aikaan ei ollut kuitenkaan käytettävissä uusimpia sähköpiirustuksia, jotka koskevat tehtyjä uusia asennuksia tai muutoksia. Uudet asennukset käsittivät myös sähkönjakelu- ja rasiointilisäyksiä. Uusia ja myös vanhoja asennuksia koskevat piirustukset tulee sijoittaa rakennuksen tiloihin ja tulee tarkistaa, että uusimattomien osien määräaikais-tarkastukset on suoritettu ajallaan. Tulee myös tarkistaa, että dokumenteista on huollon ja ylläpidon käytössä myös sähköiset versiot. 4.2 Aluesähköistys (H1) Kohteessa on ulkovalopylväs ja useita rakennuksen seinään tai räystäslaudoitukseen kiinnitettyä valaisinta. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen vanhojen valaisimien korjauksiin ja uusintaan tarkastelujakson aikana. 4.3 Kojeistot ja keskukset (H2) Suurjännitelaitteet (H21) Ei ole Pääkeskus (H22) Rakennuksen tulppavarokkein varustettu sähköpääkeskus on asennettu omaan tilaansa, keskus on vuodelta 1976. Pääsulakkeet ovat 3x35A. Pääkeskus on tyydyttävässä kunnossa ja kuormitettavuudeltaan vastaa nykyistä käyttöä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tarvittaessa vikavirtasuojien lisäys kosteiden tilojen ja ulkopistorasioiden ryhmäjohdoille. Ramboll Finland Oy 27 / 36

Ohjaus- ja hälytyskeskukset (H22) Pannuhuoneessa on LVI- ja sähkölaitteiden ohjauskeskus. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Kompensointi (H23) Ei ole. 4.4 Johtotiet (H3) Kaapelihyllyt ja valaisinripustuskiskot (H31) Asennukset oli tehty pääosin yläpohjassa ja rakenteissa. Ei muita toimenpide-ehdotuksia normaalien säännöllisten tarkastusja huoltotoimenpiteiden lisäksi. Kaapeliläpiviennit (H33) Kartoituksen yhteydessä ei havaittu merkittäviä puutteita läpivientien palokatkoissa. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 4.5 Johdot ja niiden varusteet (H4) Liittymisjohdot (H41) Rakennus on liitetty Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n pienjänniteverkkoon. Kohteen päävarokkeet ovat nimellisvirraltaan 3x35 A. Liittymän kuormitettavuus on nykyisellä käytöllä riittävä. Ei toimenpide-ehdotuksia normaalien tarkastusten lisäksi. Maadoitukset (H42) Teleristikytkentä oli maadoitettu. Antennilaitteita ei ollut maadoitettu. Osa tehdyistä asennuksista on voitu tehdä ns. 2- johdinkaapelointeina TN-C -järjestelmän mukaisesti. Tulee varautua uusimaan rakennuksen maadoituselektrodi ja maadoituskisko, sekä tarkistaa että siihen tulee liitetyksi kaikki johtavat osat. Ramboll Finland Oy 28 / 36

Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot (H43) Ei ole. Voimaryhmäjohdot (H44) LVI-laitteiden ryhmäjohdot ovat pääosin MMJ-kaapeleita. Poistopuhaltimien turvakytkimet ja liitäntäkaapelit ovat tyydyttävässä kunnossa, mutta vesikatolla turvakytkimiltä puuttuu sääsuojat. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä sääsuojien asennus.. Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot (H45) Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot ovat MMJ-kaapelia, jotka ovat 1990-luvulla tehtyjen saneerausasennusten osalta asettuna TN-S järjestelmän mukaisesti. Kuitenkin osa aiemmista asennuksista on voitu tehdä ns. 2-johdinkaapelointeina TN-C -järjestelmän mukaisesti. Asennukset ovat silmämäärin arvioiden hyvä- tai tyydyttäväkuntoisia. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Vanhojen valaisinasennusten ja kaapelointien uusiminen TN-S -järjestelmän mukaiseksi. 4.6 Valaisimet (H5) Valaisimet (H51) Sisätiloissa on pääosin 1990-luvulla asennettuja loisteputkivalaisimia ja ulkona elohopealampuilla varustettuja seinä- ja pylväsvalaisimia. Valaisimien iän lisäksi niiden vaihtoa puoltaa uudempien valaisimien parempi valotehokkuus. Sisällä oli myös hehkulamppuvalaisimia. Tulee varautua osan valaisinten uusintaan tarkastelujakson aikana. Jäljelle jätettäville uudemmille valaisimille tulee suorittamaan tarvittaessa korjauksia ja puhdistusta. 4.7 Laitteet (H6) Lämmittimet (H61) Vesikatolla tai syöksyputkissa ei ole sulanapitolämmityksiä. Keittiölaitteet (H62) Keittiön sähköistys näyttää olevan uusittu viime remontin Ramboll Finland Oy 29 / 36

yhteydessä, n. 90-luvun alussa. Kaikkia laitteita, joita vuoden 1976 sähköpiirustukseen oli merkitty, ei enää ollut asennettuna. Keittiölaitteista on tehty erillisen selvitys, joten niiden mahdollista uusimista ei sisällytetä PTS-ehdotukseen. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Muut laitteet (H62) Kohteessa ei ole. 4.8 Erityisjärjestelmät (H7) Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä (H74) Rakennuksessa ei ole merkki- ja turvavalaisimia vain jälkiheijastavat kilvet. Turva- ja merkkivalot tulisi toteuttaa uusilla asianmukaisilla valaisimilla ja rakentaa järjestelmä itsetestaavalla turvavalokeskuksella. Varavoimajärjestelmä (H74) Kohteessa ei ole. UPS-laitteet (H73) Kohteessa ei ole. 4.9 Tietojärjestelmät (J) Puhelinjärjestelmät (J1) Rakennus on liitetty LPOnet Oy Ab:n puhelin- ja tietoliikenneverkkoon. Ulkoseinälle tulee puhelinjohto. Puhelinjakamo on pääkeskuskomerossa. Suositellaan ylijännitesuojan lisäämistä tulevaan liittymäjohtoon, mikäli kohdetta ei ole liitetty maakaapeliin tai kuituverkkoon. Antennijärjestelmä (J2) Rakennus on varustettu vesikatolle asennetulla antennilla, pääkeskustilaan sijoitetulla antennivahvistimella ja antenniverkon rasioilla. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Antennijärjestelmä tulee maadoittaa antennivahvistimen kautta. Äänentoistojärjestelmä (J3) Kohteessa ei ole. ATK-järjestelmät (J4) Kohteessa ei ole. Ramboll Finland Oy 30 / 36

Valvonta- ja turvajärjestelmät (J5) Rakennuksessa on rikos- ja paloilmoitinjärjestelmät. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen korjauksiin ja laiteuusintoihin tarkastelujakson aikana. 4.10 Siirtolaitteet (F8) Hissit (F81) Ei ole. Liukuportaat (F82) Ei ole. Muut nostinlaitteet (F83) Ei ole. Ramboll Finland Oy 31 / 36

4.11 Sähkötekniset valokuvat Kuva 4.11.1. Päämaadoituskiskoa ei löytynyt, maadoitus oli liitetty puhelinrimaan. Kuva 4.11.2. Ulkovaloja ohjataan hämäräkytkimellä. Ulkopistorasiakotelon kaapeloinnit suositellaan suojattavaksi alle 2 m korkeudessa muototeräksellä. Kuva 4.11.3. Vesikatolla on antenni. Huippuimurin turvakytkimessä ei ollut sääsuojaa. Kuva 4.11.4. Kiinteistöön on asennettu palo- ja rikosilmoitinjärjestelmät. Ramboll Finland Oy 32 / 36

Kuva 4.11.5. Lapsisuoja puuttuu pistorasiasta. Kuva 4.11.6. Kohdevalaisimissa oli hehkulamput. Kuva 4.11.7. Lapsisuoja puuttuu pistorasiasta. Kuva 4.11.8. Antennivahvistinta ei ole maadoitettu. Ramboll Finland Oy 33 / 36

5. ASB KARTOITUS Ramboll Finland Oy 34 / 36

5. ASBESTIKARTOITUS 5.1 Yleistä Asbestikartoitus sovittiin tehtäväksi pintamateriaaleista ja näytemääräksi määriteltiin n. 5 näytettä/kohde. Nyt tehty asbestikartoitus ei ole kattava, koko rakennusta ja kaikkia rakenteita koskeva kartoitus, vaan korjaus- ja muutostöiden yhteydessä tulee varmistua lisätutkimuksin materiaalien asbestipitoisuudesta ennen töiden aloittamista. 5.2 Näytteenotto, analyysit ja tulokset Näytteitä otettiin yhteensä neljä kappaletta. Näytteet otettiin pannuhuoneen massaputkesta, pesutilan laatasta/laastista, pesuhuoneen lattiamatosta ja keittiön varaston vinyylilaatasta. Pannuhuoneen massaputkessa on krysotiili -nimistä asbestia mutta muissa näytteissä ei ollut asbestia. Näytteenottopisteet on merkitty pohjakuvaan. Pesutilassa 14 on massaputkia, joiden pintamaalissa on todennäköisesti asbestia. Pinta on hieman kulunut ja siitä voi irrota asbestikuituja sisäilmaan. Asbesti tulisi poistaa näistä putkista mahdollisimman pian. 5.3 Johtopäätökset Kartoituksessa on tutkittu sellaiset materiaalit, joiden tutkiminen on mahdollista ilman laajempia purkutöitä. Jos purkutyön aikana puretaan materiaaleja, joita ei ole kartoituksessa tutkittu ja niiden oletetaan sisältävän asbestia, pitää ne tutkia ennen työn aloittamista. Jos materiaaleja ei ole tutkittu, tulisi purkutyöt tehdä olettaen materiaalin sisältävän mahdollisesti asbestia. Kartoituksessa havaitut asbestia sisältävät materiaalit tulee purkaa asbestipurkuna asbestipurkutöistä annettujen lakien ja asetuksien sekä ohjeiden mukaisesti. Asbestipurku-urakoisijalla täytyy olla työsuojelupiirin valtuutus asbestipurkutöiden suorittamiselle. Ennen purkutyön aloittamista asbestipurku-urakoitsijan tulee tehdä asbestipurkutyön työsuunnitelma, jonka hän toimittaa työsuojeluviranomaisille vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista. Rakenteiden purkutyöt tehdään ympäristöviranomaisten ja työsuojelumääräysten mukaisesti. Ramboll Finland Oy 35 / 36

5.4 Asbestikartoituksen valokuvat Kuva 5.4.1. Pesutilan 14 massaputket voivat sisältää asbestia. Ramboll Finland Oy 36 / 36

Välittömästi 2016-2019 2020-2024 Valkolammentie 29, 07910 Valko Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla 2015-2024 Valkon pvk Korjauskustannukset x 1000 Rakennus Aluerakenteet (D) Kohde Toimenpiteen kuvaus Summa Kasvillisuuden poisto sokkelin vierestä, 0,5m leveän sepelikaistan rakentaminen 7 7 Maanpintojen kallistusten parantaminen, sadevesien ohjaaminen pois rakennuksen vierustalta, pihantasaussuunnitelma 1 7 7 15 Varaus salaojajärjestelmän uusimiseen, samalla sokkelin kosteudeneristys 1 35 36 Jätekatoksen rakentaminen 2 2 Pohjarakenteet (E) 0 Perustukset (F1) 0 Rakennusrunko (F2) 0 Julkisivu (F3) Ulko-ovien uusiminen 5 5 Ikkunoiden uusiminen 25 25 Varaus julkisivun huoltomaalaukseen ja pieniin kunnostuksiin 5 5 Talotikkaiden asennus 1 1 Yläpohjarakenteet (F4) Varaus vesikatteen uusimiseen 20 20 40 Täydentävät sisäosat (F5) 0 Sisäpinnat (F6) Seinäpintojen pintaremontointi vesieristyksineen 7 8 15 Vanhimpien lattiapinnoitteiden uusiminen 9 16 25 Yhteensä 3 122 56 171 LVIA-järjestelmät LVIA-järjestelmät (G) LVIA-järjestelmien dokumentaation täydennykset 1 1 Lämmitysjärjestelmät (G1) Alajakokeskuksen ja toimilaitteiden korjaukset ja uusinnat 2 3 5 Lämmitysjärjestelmät (G1) Vanhojen sulku- ja linjasäätöventtiilien uusinta ja verkoston tasapainottaminen, osan termostaattiventtiilien uusinta, putkiston ja pattereiden kuntotutkimus 1 3 7 11

Valkolammentie 29, 07910 Valko Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla 2015-2024 Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vanhojen käyttövesijärjestelmän sulku- ja linjasäätöventtiilien uusinta, verkoston kuntotutkimus, verkoston osien korjaukset ja uusinnat 3 4 7 Tuuletus- ja sadevesiviemäröinnin palosuojauksen tarkastus ja korjaus, keittiön ja putkikanaalin viemäröinnin tiiveystarkastukset,verkoston kuntotutkimus, verkoston osien korjaukset ja uusinnat 2 2 4 8 Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vanhojen vesi- ja viemärikalusteiden korjaukset ja uusinnat 2 3 5 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Putkikanaalin ilmanvaihdon mahdolliset korjaukset, tarkistetaan tilakohtaiset ilmamäärät ja ilmanvaihdon tasapainoitus 3 4 7 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Automaatio (J6) Kanavaeristetarkastukset ja -korjaukset, vanhojen kojeiden korjaukset ja uusinnat 1 12 13 Automaatioon liitettyjen tietojen riittävyyden tarkastus, kenttälaitteiden ja keskusyksiköiden korjaukseta ja uusinnat 1 2 8 11 Yhteensä 9 18 41 68 Sähköjärjestelmät Sähköjärjestelmät (H) Sähköjärjestelmien dokumentaation täydennykset 1 1 Alusähköistys (H1) Ulkovalaisinten korjaus ja uusinta 3 3 Kojeistot ja keskukset (H2) Vikavirtasuojien lisääminen kosteiden tilojen ja ulkopistorasioiden ryhmäjohdoille, keskuskorjaukset ja uusinnat 1 5 5 11 Johdot ja niiden varusteet (H4) Vanhojen valaisinasennusten ja kaapelointien uusiminen TN- S -järjestelmän mukaiseksi 6 6 Valaistusjärjestelmät (H5) Vanhojen sisävalaisinten uusinta 10 10 Valaistusjärjestelmät (H5) Poistumistiemerkkivalojärjestelmän asennus 7 7 Turvallisuusjärjestelmät (J5) Korjaukset ja laiteuusinnat 2 3 5 Yhteensä 2 20 21 43 YHTEENSÄ ALV 0% 14 160 118 282 YHTEENSÄ ALV 24 % 350