INVESTOINTIOSA 2012 2016

261 INVESTOINTIOSA 2012 2016

262

263 INVESTOINTIOSA Talousarvion investointiosan määrärahat sitovat tilakeskuksen lautakuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa hankeryhmittäin siten, että kaupunginvaltuuston päättämä määräraha on esimerkiksi uudisrakennukset, perusparannukset, kunnallistekniset työt ja kehärata. Sitovat erät on merkitty rasteroinnilla määrärahataulukoihin. Tilakeskuksen lautakunnalla ja kaupunkisuunnittelulautakunnalla on oikeus muuttaa hankeryhmien sisäistä määrärahajakoa rakennuskohteiden kesken. Tilakeskuksen lautakunnalla ja kaupunkisuunnittelulautakunnalla ei ole kuitenkaan oikeutta päättää uusista rakennuskohteista. Investointiosan sitovuustasot on kuvattu tarkemmin kohdassa talousarvion 2012 täytäntöönpano. Talousarvion investointiosassa esitetyt investointimenot koostuvat kaupungin omista investointikohteista. Uudisrakentamisen muuta kautta rahoitettavat kohteet ovat mukana liitteen nro 1 kohdetaulukossa, mutta eivät sisälly investointiosan määrärahoihin. Kiinteän omaisuuden ostojen määrärahoilla voidaan ostaa myös sellaisten asunto- tai kiinteistöyhtiöiden, joiden pääasiallinen omaisuus on rakennustontti, hallintaan tai omistukseen oikeuttavia osakkeita. Irtaimen omaisuuden määrärahojen sitovuustaso valtuuston nähden on toimialan irtaimistomäärärahat yhteensä. Osakkeiden ja osuuksien määrärahoista vastaa konsernihallinto, aineettoman omaisuuden määrärahoista tietohallinto. Liikelaitosten investoinnit on esitetty liikelaitosten kohdalla erikseen. Liikelaitosten investointien sitovuustaso kaupunginvaltuustoon nähden on investointimenot yhteensä. Määrärahat Uudisrakennukset 15 790 000 euroa Peruskorjaukset 25 605 000 euroa Vuokra- ja osaketilojen muutostyöt 1 700 000 euroa Aineeton omaisuus 9 112 000 euroa Kunnallistekniset työt 49 500 000 euroa Kehärata 55 000 000 euroa Irtain omaisuus 6 900 000 euroa Kiinteän omaisuuden ja luonnonsuojelualueiden osto 8 800 000 euroa Maa-alueiden kunnostus 1 800 000 euroa Osakkeet ja osuudet 5 336 000 euroa Investointimenot yhteensä 179 543 000 euroa Taloussuunnitelma Kaupunki Tulot 14 150 5 130 13 130 10 715 4 000 4 000 4 000 Rahoitusosuudet 150 1 130 1 130 715 0 0 0 Omaisuuden myynti 14 000 4 000 12 000 10 000 4 000 4 000 4 000 Menot -207 026-189 501-179 543-201 276-183 916-164 980-163 123 Netto -192 876-184 371-166 413-190 561-179 916-160 980-159 123

264 Rahastot MENOT 0 0-8 000-8 000-1 500-1 500 0 Liikelaitokset Tulot 568 120 510 120 120 120 0 Rahoitusosuudet 251 120 390 120 120 120 0 Omaisuuden myynti 316 0 120 0 0 0 0 Menot -1 664-3 225-3 004-2 022-1 840-1 710-1 440 Netto -1 096-3 105-2 494-1 902-1 720-1 590-1 440 Liikelaitosten investoinneista tarkemmin liikelaitosten osiossa.

265 91 1 UUDISRAKENNUKSET MENOT -28 720-14 820-15 790-17 350-23 380-26 150-26 750 ALV -6 606-3 409-3 632-3 991-5 377-6 015-6 153 Tilakeskus on valmistellut suoraan budjettivaroin tai vuokraamalla tapahtuvaa palvelutuotannon edellyttämää uudisrakentamista koskevan kokonaisesityksen 10-vuotiskaudelle. Lähtökohtana tilakeskuksen laatimalle kokonaisesitykselle ovat olleet kunkin toimialan lautakunnan syyskuussa tekemät oman palveluverkkonsa toimitiloja koskevat esitykset. Kokonaisesitys on valmisteltu yhteistyössä kaupungin johdon sekä tilojen käyttäjätoimialojen kanssa. Uudisrakentamisen kohteet on jaoteltu talousarvion liitteessä 1 olevassa taulukossa kolmeen eri ryhmään: A) Omat investoinnit (= talousarvion investointiosan uudisrakentamisen määrärahat) B) Konserniyhtiöiden kohteet C) Vuokraratkaisuna toteutettavat kohteet, jossa investorina kaupungin ulkopuolinen taho Jo aiemmin aloitettujen kohteiden toteuttamiseen (sidotut määrärahat) tarvitaan 12,6 milj. euroa eli noin 83 prosenttia koko vuoden 2012 uudisrakentamista koskevasta määrärahaesityksestä. Vuonna 2012 aloitettavat kohteet ovat Kilterin ja SInirikon ympärivuorokautiset päiväkodit, Dickursby campus sisältäen koulun laajennuksen ja päiväkodin, Viertolan vastaanottokodin Harjulan toimipisteen uusi yksikkö sekä Vetokannaksen ulkoilualueen huoltorakennus. Uusien palvelutilojen hankkiminen painottuu taloussuunnitelmakaudella 2012-2015 vanhustenhuollon hankkeisiin sekä uusien asuntoalueiden opetuksen ja varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Lisäksi mm. päiväkoteja rakennetaan vanhoillakin alueilla vastaamaan lisääntyvää tarvetta. Kauden aikana toteutetaan myös useita pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen liittyviä hankkeita. Toimialojen palveluverkkoja koskevat tiedot on taloussuunnitelmassa esitetty kunkin toimialan kohdalla. Kehäradan uusien asemarakennusten suunnittelu - ja toteutuskustannuksiin on varauduttu kohdassa "Julkinen käyttöomaisuus / Kehärata". Kaupungintalon parkkipaikkojen rakentamiseen on varauduttu kohdassa Osakkeet ja osuudet. Palvelutilainvestointeihin liittyvistä tarveselvityksistä, hankesuunnitelmista, suunnittelusta sekä toteuttamisesta vastaa tilakeskus. Jos kyseessä on muutoin kuin suoraan budjettivaroin tapahtuva tilahankinta, toimii käyttäjälautakunnan ja tilakeskuksen lautakunnan hyväksymä hankesuunnitelma tilauksen perusteena tilakeskuksen ja toteuttajatahon välillä.

266 91 2 PERUSKORJAUKSET MENOT -50 840-26 875-25 605-40 765-54 790-46 070-50 030 ALV -11 693-6 181-5 889-9 376-12 602-10 596-11 507 Lähtökohtana tilakeskuksen laatimalle 10-vuotiskautta koskevalle esitykselle ovat olleet kunkin toimialan lautakunnan syyskuussa tekemät oman palveluverkkonsa toimitiloja koskevat esitykset sekä toimialojen tekemät esitykset pienistä korjaus- ja muutostyökohteista. Tilakeskus on osaltaan selvittänyt rakennusten kunnon vaatimia korjaustoimenpiteitä ja niiden vaikutusta toteutusaikatauluihin. Kokonaisesitys on valmisteltu yhteistyössä kaupungin johdon sekä tilojen käyttäjätoimialojen kanssa. Kohteet on esitetty talousarvion liitteessä 2. Toimialojen palveluverkkoja koskevat tiedot on taloussuunnitelmassa esitetty kunkin toimialan kohdalla. Jo aiemmin aloitettujen kohteiden toteuttamiseen (sidotut määrärahat) tarvitaan noin 18 milj. euroa eli noin 70 prosenttia koko vuoden 2012 peruskorjausten määrärahaesityksestä. Kustannuksiltaan merkittävin vuonna 2012 aloitettavat korjauskohde on Dickursby skolan peruskorjaus. Lisäksi esim. Nikkarin päiväkoti korjataan 2012. Myös Koivukylän koulun tiloihin sijoittuvan päiväkodin vaatimat muutostyöt sekä Kimokujan koulun tilojen korjaus päivähoidon käyttöön aloitetaan 2012. Päiväkotien peruskorjauksista suunnitelmassa esitetään vuosittainen investointitaso. Kohteiden peruskorjausten toteutusjärjestystä on selvitetty ja työtä jatketaan vaiheittain. Samalla arvioidaan myös tarvittavien väistötilojen järjestämismahdollisuudet kohteittain. Esitykseen sisältyvän uudisrakennuspäiväkodin mahdollinen lykkääminen siirtääkin vastaavasti alueella sijaitsevan päiväkodin peruskorjausta. Kohteet yksilöidään vuosittain laadittavassa työohjelmassa. Kohtiin "pienet muutokset ja korjaukset" varatulla rahoituksella toteutetaan vuosittain rakennusten ja niiden piha-alueiden kuntoon ja turvallisuuteen liittyviä korjauksia sekä mm. tilojen käytön tehostamiseen liittyviä muutoksia. Näihin töihin on vuoden 2012 esityksessä varauduttu noin 8 milj. eurolla. Lukuun sisältyy myös määrärahavaraus erillisten sisäilmaongelmien poistamiseen. Määrärahaa ei ole varattu seuraavien jo aiemmin varsinaisesta käytöstä vapautuneiden tai lähivuosina vapautuvien kohteiden peruskorjauksiin: Laajavuoren koulu, Tarhapuiston koulu, Länsimäen koulun Pallasrakennus ja Martinlaakson nuorisotalo. Kyseisten kohteiden tonttien jatkokäyttöä selvitetään. Mm. Vantaan Valo projektin toimintaan itä- ja länsi- Vantaalla pyritään sijoittamaan muusta toiminnasta vapautuviin käyttötarkoitusta vastaaviin tiloihin kauden aikana. Kun peruskorjauksiin käytettävä vuosittainen määrärahataso vahvistetaan, voidaan vuoden 2012 lopullisen suunnittelu- ja toteutusohjelman laatiminen käynnistää. Tässä yhteydessä kohteet tarkentuvat etenkin kustannuksiltaan pienien tai pienehköjen toimenpiteiden osalta. Kokonaisesitys taloussuunnitelmakaudelle päivitetään vuosittain ottamalla huomioon mm. palveluverkkojen päivityksistä aiheutuvat mahdolliset toimenpiteet ko. tiloissa. Onkin huomattava, että ohjelmassa jo olevien kohteiden ajoitus voi muuttua seuraavia suunnitelmia laadittaessa.

267 91 3 VUOKRA- JA OSAKETILOJEN MUUTOSTYÖT MENOT -3 000-1 700-1 700-4 460-4 600-2 400-2 100 ALV -690-391 -391-1 026-1 058-552 -483 Menokohdalta maksetaan yli 10 000 euroa maksavia muutos- ja korjaustöitä jo käytössä olevissa tai hankittavissa vuokra- ja osaketiloissa. Töitä voidaan tehdä myös niin, että toteutuksesta vastaa esim. vuokranantaja ja kustannukset maksetaan vuokran yhteydessä erikseen päätettävällä tavalla. Tilakeskus on valmistellut yhteistyössä tilojen käyttäjätoimialojen kanssa esityksen vuokra- ja osaketiloissa tai niiden piha-alueilla (päiväkodit) toteutettavista korjaustöistä. Määrärahan alustava käyttö toimialoittain on esitetty talousarvion liitteessä 3. Vuodelle 2012 esitetystä määrärahasta merkittävä osa on varattu sosiaali- ja terveystoimen palvelutiloja koskeviin tilajärjestelyihin. Päiväkoteihin varatusta määrärahasta taas pääosa käytetään piha-alueiden kunnostamiseen. Kun käytettävä määrärahataso vahvistetaan, voidaan vuoden 2012 lopullisen suunnittelu- ja toteutusohjelman laatiminen käynnistää. Kokonaisesitys taloussuunnitelmakaudelle päivitetään vuosittain ottamalla huomioon mm. palveluverkkojen päivityksistä aiheutuvat mahdolliset toimenpiteet ko. tiloissa. Mittaviin muutostöihin esim. Tikkurilan alueen toimistotiloissa ei ole varauduttu suunnitelmakaudella.

268 92 AINEETON OMAISUUS TULOT 0 270 270 0 0 0 0 Rahoitusosuudet 0 270 270 0 0 0 0 Omaisuuden myynti 0 0 0 0 0 0 0 MENOT -9 795-9 270-9 112-7 559-7 449-7 443-7 630 ALV -2 253-2 132-2 096-1 739-1 713-1 712-1 755 Toimialojen tekemisistä hanke-esityksistä tietohallinnon palvelukeskus on koonnut hankesalkun. Tietohallinnon johtoryhmä ja tietohallinnon palvelukeskus priorisoivat yhteistyössä toimialojen kanssa hanke-esitykset ja hankkeet. Keskeisimpiä hankkeita ovat: Dokumentinhallintajärjestelmän käyttöönotto (vuonna 2011) ja sen laajentaminen vuonna 2012. Valtakunnallinen KanTa-hanke, jonka toteuttaminen perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007). Sosiaali- ja terveystoimen operatiivisten järjestelmien (GFS ja VATJ) uusimisen käynnistäminen. Potilastietojärjestelmän uusimista suunnitellaan yhteistyössä HUS-alueen kuntien ja HUSin kanssa. Sähköisen asioinnin ratkaisujen kehittäminen. Vantaan uusi Internet-palvelu/-portaali otettiin käyttöön elokuussa 2011. Ratkaisua on tarkoitus laajentaa vuonna 2012 nykyisen intranetin korvaavaksi sähköiseksi työpöydäksi. Hallinnon työasema- ja palvelinympäristön sekä käyttäjähallinnan kehittäminen. Datawarehouse-/tietovarastohanke, joka käynnistyy loppuvuonna 2012 sosiaali- ja terveystoimessa, mutta jonka käyttö on myöhemmissä vaiheissa tarkoitus laajentaa muillekin toimialoille.

269 93 JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS TULOT 150 860 860 715 0 0 0 Rahoitusosuudet 150 860 860 715 0 0 0 Omaisuuden myynti 0 0 0 0 0 0 0 MENOT -99 860-110 000-104 500-117 696-77 908-62 841-63 330 KUNNALLISTEKNISET TYÖT -47 860-55 000-49 500-61 696-62 908-61 841-63 330 93 1 Liikennealueet -35 920-42 780-38 280-39 450-35 358-39 340-42 900 93 2 Urheilualueet -3 150-2 560-2 560-3 640-3 150-2 850-3 850 93 3 Virkistysalueet -430-680 -680-780 -780-680 -680 93 4 Ympäristörakentaminen -4 760-6 530-5 530-8 556-8 660-7 571-6 500 93 5 Yhteishankkeet -3 600-2 450-2 450-9 270-14 960-11 400-9 400 93 7 Kehärata -52 000-55 000-55 000-56 000-15 000-1 000 0 Kuntatekniikan keskus vastaa yhdyskuntatekniikan rakentamisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä, liikennesuunnittelusta sekä kaupungin omistaman luonnonympäristön hoidosta ja käytön suunnittelusta. Katu- ja vesihuoltotyöt toteutetaan yhteisprojekteina Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän kanssa. Toiminnalliset tavoitteet Hankkeet toteutetaan maankäytön ja ympäristön toimialan strategian mukaisesti, ja kaupungin lakisääteisistä rakentamisvelvollisuuksista huolehditaan. Elinkeinopoliittisesti merkittävien alueiden ja asuntotuotantoohjelman kohteiden kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan puolestaan sopimusten mukaisesti. Kohteiden toteuttamisen painopiste on uusien alueiden kunnallistekniikassa, mutta myös katuverkoston muutos- ja täydennystöitä tehdään. Investointiohjelman tavoitteena on myös huolehtia olemassa olevasta omaisuudesta peruskorjaamalla ja saneeraamalla sitä suunnitelmallisesti. Suunnittelu- ja rakentaminen tehdään oikea-aikaisesti ja kilpailukelpoisella laatu-/kustannussuhteella. Hankkeiden kokonaistaloudellisuus sekä ympäristöhaittojen ehkäisy ovat määrääviä tekijöitä mm. joukkoliikennettä palvelevien hankkeiden ja perusparannushankkeiden ajoituksessa. Liikennealueet Pääkatuverkkoa parannetaan ja täydennetään sopimus- ja asuntotuotantokohteissa sekä työpaikka-alueilla. Kivistön alueella aloitetaan Riipiläntien jalankulku- ja pyörätien rakentaminen. Marja-Vantaan alueella keskustan toteuttaminen alkaa Ruusukvartsinkadun rakentamisella ja Keimolanmäen kunnallistekniikan 1. rakennusvaihetta jatketaan. Kivistön/Aviapoliksen alueilla Tikkurilantien rakentamista välillä Katriiinantien - Riipilänte jatketaan. Tikkurilan keskustassa rakennetaan Ratatietä. Meiramitien rakentaminen käynnistyy ja Koisotien lumen vastaanottoalueen rakentamista jatketaan. Koivukylän alueella rakennetaan Koivukylän ja Asolanväylän kiertoliittymää, Laurintietä sekä Elmontietä ja Korson alueella Nikinmäentietä. Hakunilan alueella Hakunilanraitin saneeraus jatkuu, ja Kuninkaanmäessä pyritään parantamaan alueen liikenneturvallisuutta mm. rakentamalla Kuusimäentie. Myyrmäen urheilupuiston autopaikka-alue rakennetaan vuonna 2012 (kaupungin kustannusosuus on 100 000 euroa). Kaupunkisuunnittelulautakunta on edellyttänyt kunnallistekniikan rakentamisohjelman osalta korvausvelan kasvun pysäyttämistä. Ns. vanhoilla alueilla katujen rakentaminen rajoittuu pakolliseen täydennys- sekä kuntovajekohteiden rakentamiseen, mihin on varattu noin 11 milj. euroa. Vanhojen alueiden katurakentamisessa hulevesiongelmien hoitaminen sekä turvalliset kevyen liikenteen ratkaisut ovat ensi sijalla. Asuntotuotannon ja yritystoiminnan tarpeisiin rakennetaan sopimuksiin perustuen kaikilla kaupungin palvelualueilla.

270 Joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan mm. Kehä III:n, Myyrmäen bussiterminaaliin parantamiseen liittyvän Jönsaksentien pysäkkijärjestelyiden, Uomatien radanalituksen sekä Nikinmäen alueen yksittäisillä katuinvestoinneilla. Kunnallistekniikan investointimenot ilman Kehärataa ja siihen liittyviä hankkeita pidetään mahdollisimman tasaisina suunnitelmakaudella 2012-2015. Marja- Vantaan keskustan katuyhteyksien rakentaminen aloitetaan vuoden 2012 aikana. Elmon urheilupuiston kunnallistekniikan rakentamisen käynnistämiseen on varattu vuodelle 2012 1,5 milj. euroa. Urheilulaitokset Urheilulaitosrakentamisessa pienkenttien perusparannuksen rahoitusta on lisätty kasvaneiden vastuiden takia. Suurimmat hankkeet ovat Hiekkaharjun urheilupuisto, Vetokannaksen urheilualueet ja Kaivokselan pallokenttä. Virkistysalueet Suunnitelmakaudella kehitetään pääosin kaupungin ulkopuolella sijaitsevia virkistysalueita (mm. Bjurs) ja jatketaan venesatamien kunnostamista. Ympäristörakentaminen Suunnitelmakaudella puistoja rakennetaan pääasiassa alueilla, joihin muukin rakennustoiminta kohdistuu eli uusilla asuin- ja yritysalueilla sekä keskusta-alueilla. Puistojen perusparantamisen osuus on 15-20 prosenttia rakentamistoiminnasta. Yksittäisistä hankkeista suurimmat ovat Kenraalinpuisto Kivistön alueella, Leinelänpuisto Koivukylän alueella ja Tikkurilanpuisto Tikkurilan keskustassa. Kaupungin asuinalueiden kehittämishankkeet huomioidaan toteuttamisohjelmissa. Yhteishankkeet Kehä III:n ensimmäisen vaiheen perusparantaminen toteutetaan nykyisen Liikenneviraston (aiemman Tiehallinnon) kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Kehä III:n 1. vaihe valmistuu vuoden 2012 aikana. Vantaa varautuu Kehä III:n 2. vaiheen rakentamiseen heti 1. vaiheen valmistuttua. Muihin yhteishankkeisiin pyritään osallistumaan valtion esittämien aikataulujen mukaisesti. Keskeneräisten, työn alla olevien kohteiden viimeistely Kunnallistekniikan investoinnit on rahoitettu siten, että kaikille uusille aloitettaville hankkeille on varaus koko vuoden rakentamishanketta varten. Keskeneräisten töiden jatkamiseen vuodenvaihteen yli on varattu 7,4 milj. euroa. Lisäksi vuoden 2011 hankkeita on osin siirretty sekä lisärahoitettu noin 12 milj. eurolla vuonna 2012. Vuoden 2011 investointiohjelman toteutuksen viivästyminen voi aiheuttaa vuoden 2012 hankkeiden siirtymisen myöhempään ajankohtaan. Vesi- ja viemärilaitoshankkeet Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän kanssa Kuntatekniikan keskuksen tavoitteena on toteuttaa katujen rakentamisen yhteydessä katujen alle tulevat vesihuoltolinjat yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän kanssa. Vuonna 2012 kuntatekniikan keskus rakentaa vesihuoltoa arviolta 14,5 milj. eurolla. Kehärata Kehärataa rakennetaan valtion ja Vantaan kaupungin välisten sopimusten mukaisesti. Rakennustyöt alkoivat vuonna 2009, ja rakentamissuunnitelmat valmistuivat pääosin vuonna 2010. Projektia toteutetaan Vantaan osalta kuntatekniikan keskuksen koordinoimana hankkeena, ja Liikennevirasto vastaa sopimusten mukaisesti rakennuttamisesta. Myöhemmin ratkaistaan, miten investoinnit siirretään toimialojen taseisiin. Kehäradan määrärahalla rahoitetaan sopimusten mukainen kaupungin osuus Kehärata-projektista. Osuus sisältää myös määrätyt Hämeenlinnanväylän parantamistoimet, Tikkurilan matkakeskuksen ensimmäisen vai-

271 heen ja kaiken projektin vaatiman suunnittelun, sekä yksin kaupungin kustannettavaksi tulevat erilliset hankeosat, jotka on välttämättä rakennettava Kehäradan rakentamisen yhteydessä ennen junaliikenteen alkua. Näitä ovat mm. siltojen levitykset ja tukimuurit radan viereistä raittia varten Marja-Vantaalla.

272 94 IRTAIN OMAISUUS MENOT -8 475-8 300-6 900-7 110-9 453-13 740-6 947 Kaupunginhallitus -35 0-900 -100 0 0 0 Sos.-ja terv.lautakunta -1 850-1 300-1 000-1 100-3 310-3 760-870 Opetuslautakunta -2 881-2 000-1 600-2 827-2 633-6 492-2 809 Mato + ymp.ltk -1 492-2 000-1 800-1 473-1 713-1 558-1 568 Tilakeskus ltk -790-1 500-400 -340-340 -340-340 Vapas ltk -1 427-1 500-1 200-1 270-1 457-1 590-1 360 ALV -1 949-1 909-1 587-1 635-2 174-3 160-1 598 Kaupunginhallitus -8 0-207 -23 0 0 0 Sos.-ja terv.lautakunta -426-299 -230-253 -761-865 -200 Opetuslautakunta -663-460 -368-650 -606-1 493-646 Mato + ymp.ltk -343-460 -414-339 -394-358 -361 Tilakeskus ltk -182-345 -92-78 -78-78 -78 Vapas ltk -328-345 -276-292 -335-366 -313 Kaupunginhallitus Keskushallinnolle vuosille 2012 ja 2013 budjetoidulla irtaimen omaisuuden määrärahalla katetaan mm. peruskorjatun kaupungintalon kalustaminen ja irtaimen omaisuuden hankinnat Sosiaali- ja terveyslautakunta Irtaimen omaisuuden määrärahoja käytetään toimitilojen laitteistukseen ja kalustamiseen uudisrakentamisen, perusparannuksen tai uuden toiminnan aloittamisen yhteydessä. Sosiaali- ja terveystoimen irtaimen omaisuuden investointimäärärahaesityksessä on varauduttu suunnittelukauden 2012-2016 investointiohjelman ja henkilöstösuunnitelman mukaisten hankkeiden käyttöomaisuushankintoihin. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon irtaimen omaisuuden investointimäärärahaesityksessä on varauduttu terveydenhuollon välttämättömien kojeiden ja laitteiden sekä toimialatasoisesti toimitilojen hälytysjärjestelmien hankintoihin. Opetuslautakunta Sivistystoimen irtaimistohankinnat liittyvät päiväkotien ja koulujen rakentamiseen, peruskorjauksiin tai laajennuksiin. Varhaiskasvatuksen hankkeista valmistuvat vuonna 2012 Siimapuiston uudisrakennus ja Nikkarin päiväkodin peruskorjaus. Perusopetuksen hankkeista valmistuvat Martinlaakson yhtenäiskoulun peruskorjaus ja laajennus. Myös muiden suunnitelmavuosien irtaimistohankinnat liittyvät valmistuviin ja peruskorjattaviin hankkeisiin. Maankäytön ja ympäristön toimiala Maankäytön ja ympäristön toimialan irtaimen omaisuuden määrärahalla hankitaan valtaosin (noin 1,4 milj. euroa) raskasta kalustoa varikolle/ katujen ylläpitoon (kaksi kuorma-autoa ja kaksi taajamatraktoria + lisälaitteet), Varialle (kuorma-auto), hankerakentamiselle (kuorma-auto), liikuntapalveluille (kaksi traktoria) ja viheralueyksikölle (yhdeksän traktoria). Lisäksi hankitaan joukkoliikenteen matkustajainformaatiotauluja, vi-

273 heralueyksikölle kylvökone ja uudet vaalimainostelineet sekä katutekniikan, mittaustoimen ja geotekniikan erityiskalustoa. Tilakeskuksen lautakunta Tilakeskuksen irtaimistohankintojen määrärahalla on varauduttu kiinteistöpalvelujen koneiden ja laitteiden sekä keittiöiden tarjoilulinjastojen ja ruokailuvaunujen hankintaan. Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan irtaimistohankintoja varten vuodelle 2012 esitetään yhteensä 1 200 000 euroa. Liikuntapalvelujen hankintaesitys yhteensä 330 000 euroa koostuu Myyrmäen urheilutalon kuntosalin laitteiden uusimisesta seniorisalin tarpeita vastaavaksi (150 000 euroa), uimahallien sähköisen kulkuporttijärjestelmän täydentämisestä (30 000 euroa) sekä pienemmistä yksittäisistä hankinnoista, joilla korvataan vanhoja laitteita tai tehostetaan toimintaa. Nuorisopalvelujen hankintaesitys on yhteensä 390 000 euroa. Nuorisopalveluille valmistuvat peruskorjatut nuorisotilat Martinlaaksoon ja Hiekkaharjuun, joihin esitetään hankittavaksi ensikertainen kalustus (yhteensä 290 000 euroa). Lisäksi esitetään rakennettavaksi yhdessä muiden toimijoiden kanssa suunnitelman mukaisesti uusia skeittipaikkoja ja parkour paikka kivipaasineen. Kulttuuripalvelujen hankintaesitys on 450 000 euroa koostuu Håkanbölen kartanon kalusteiden restauroinnista ja hankinnasta (80 000 euroa) sekä museoiden ja Länsi-Vantaan kulttuuritilojen tarvitsemista irtaimistoym. hankinnoista 360 000 euroa). Työllisyyspalveluiden tulosalueelle esitetään 30 000 euroa Minkkitien toimipisteen varustamiseen asianmukaiseksi.

274 95 KIINTEÄ OMAISUUS TULOT 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 Rahoitusosuudet 0 0 0 0 0 0 0 Omaisuuden myynti 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 MENOT -5 000-12 100-10 600-5 000-5 000-5 000-5 000 95 1 Kiinteän omaisuuden osto -4 300-9 600-8 800-4 300-4 300-4 300-4 300 95 2 Maa-alueiden kunnostus -700-2 500-1 800-700 -700-700 -700 Myytävän ja vuokrattavan tonttimaan kunnostus -300-300 -300-300 -300-300 -300 Kaupungin pysyvään omistukseen jäävien maaalueiden kunnostus -400-2 200-1 500-400 -400-400 -400 Perustelut Maanmyyntiä hoidetaan niin tehokkaasti kuin se yleisen taloudellisen tilanteen huomioon ottaen on mahdollista. Tulevien vuosien maanmyynti on varmistettava riittävillä maanhankintamäärärahoilla. Strategiset maanhankinnat toteutetaan kaupunginvaltuuston erikseen myöntämien lisämäärärahojen turvin. Kiinteän omaisuuden osto Määrärahasta maksetaan ohjelmoidun ja muun raakamaan hankinnat, tontinosien lunastukset ja muiden rakennustonttien hankinnat sekä välttämättömät maanhankinnat. Määrärahalla voidaan ostaa myös sellaisten asunto- tai kiinteistöyhtiöiden, joiden pääasiallinen omaisuus on rakennustontti, hallintaan tai omistukseen oikeuttavia osakkeita. Maa-alueiden kunnostus Myytävän ja vuokrattavan tonttimaan kunnostus Määrärahaa voidaan käyttää myytävän tai vuokrattavan tonttimaan kunnostuksesta aiheutuviin menoihin. Ennalta arvaamattomiin suuriin kunnostamiskustannuksiin haetaan kaupunginvaltuustolta lisärahoitus. Kaupungin omistukseen jäävien maa-alueiden kunnostus Määrärahasta maksetaan mm. pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisesta, rakennusten purkamisesta sekä johtojen siirroista aiheutuvat kustannukset.

275 97 OSAKKEET JA OSUUDET TULOT 10 000 0 8 000 6 000 0 0 0 Rahoitusosuudet 0 0 0 0 0 0 0 Omaisuuden myynti 10 000 0 8 000 6 000 0 0 0 MENOT -1 336-6 436-5 336-1 336-1 336-1 336-1 336 Elinkeinoelämän edistämishankkeet -1 000-6 100-1 000-1 000-1 000-1 000-1 000 Kiinteistö Oy Tiedepuisto -336-336 -336-336 -336-336 -336 Tikkurilan Pysäköintitalo 0 0-4 000 0 0 0 0 Talousarvion investointiosan osakkeiden ja osuuksien hankeryhmään on budjetoitu tuloiksi tilakeskuksen arvion mukaisesti myytävien asunto-osakkeiden tasearvot. Myytävien asunto-osakkeiden tasearvot budjetoidaan ja kirjataan investointiosan tuloiksi ja myyntivoitot käyttötalousosaan tilakeskuksen tuloiksi. Hankeryhmän menoihin on vuodelle 2012 budjetoitu 4 milj. euroa Tikkurilan pysäköintitalon osakkeisiin, 1 milj. euroa elinkeinoelämän edistämishankkeisiin sekä 0,336 milj. euroa Kiinteistö Oy Tiedepuiston osakepääoman korottamiseen. Osakkeiden ja osuuksien hankeryhmän määrärahat ovat kohteittain sitovia valtuustoon nähden.

276