Talousarvio vuodelle 2021 ja taloussuunnitelma vuoteen 2024: kulttuurilautakunnan / teatterin talousarvion uudelleenkäsittely

Samankaltaiset tiedostot
Valtuuston asettama rakennemuutostyöryhmä on valmistellut asiaa noin vuoden päivät. Työryhmä on käsitellyt rakennemuutosta seuraavista lähtökohdista:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta Asianro 3997/ /2018

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Esittelijä / valmistelija / lisätietojen antaja: sivistysjohtaja Silja Silvennoinen puh.(09) tai sähköposti

Luettelo vuonna 2016 valtuustoaloitteiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valmistelu: kansliajohtaja Jukka Vilen puh.

Tarjoukset saatiin Inspira Oy:ltä, FCG Oy:ltä ja KPMG Oy:ltä (oheismateriaalina).

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta Asianro 5638/ /2015

Valmistelu: Kehittämis- ja talousosasto/kehittämisjohtaja A. Mikkola :

vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman.

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintakehys (kv) Yleinen taloudellinen tilanne

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

KUNTAVAALIT Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

kokonaisuudesta alkuvuodeksi 2018.

Sivistyslautakunnan esitys vuoden 2018 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi

Vuoden 2017 talousarvion laadintatilanne

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018

TALOUSSEURANTA 1-6 / 2018 Kirjanpitotilanne

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille

TALOUSSEURANTA 1-4 / 2018 Kirjanpitotilanne

TALOUSSEURANTA 1-11 / 2018 Kirjanpitotilanne

Päätösehdotus (kunnanjohtaja): Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. Täytäntöönpano: lautakunnat

Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintakehys. Yleinen taloudellinen tilanne

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017

Tilinpäätösennuste 2014

Tilausten toteutuminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Ehdotus Esittelijä: Markku T Tuunainen, perusturvajohtaja

Kemijärven kaupungin organisaatio- ja päätöksentekorakenne

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh

TALOUSSEURANTA 1-5 / 2018 Kirjanpitotilanne

Kunnanvaltuusto määrää (KiintVL 11, 12 ja 12 b ): Kunnanvaltuusto voi määrätä (KiintVL 12 a, 13, 13a ja 14 )

KHALL Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida talouden toteutumisesta vähintään kahden kuukauden välein.

Kiinteistöveroprosentit vuodelle 2018 on ilmoitettava verohallinnolle viimeistään

TALOUSSEURANTA 1-3 / 2018 Kirjanpitotilanne

Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Suunnittelukehysten perusteet

TALOUSSEURANTA 1-9 / 2018 Kirjanpitotilanne

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki:

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Raision ja seudullisen kotouttamisohjelman hyväksyminen

Toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi

Talousarvion toteutuminen

Otto-oikeuden käyttäminen sivistyslautakunnan päätökseen koskien

Valtuusto 4/2018. Perjantai klo Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Äänekosken yksikkö Piilolantie 17, Äänekoski, auditorio

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 2160/ /2017

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset

TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE. Eeva Suomalainen Talousjohtaja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23. Valtuusto Sivu 1 / 1

Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus

Kertyneen ylijäämän arvioidaan suunnitelmavuoden 2019 jälkeen olevan 11,2 miljoonaa euroa.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Ohjausryhmässä on valmisteltu liiketoiminnan kauppakirja ja vuokrasopimus. Luonnokset ovat nähtävissä portaalissa.

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto

Onko muutos mahdollinen?

Valmistelija / lisätietojen antaja: tekninen johtaja Kari Setälä, puh tai sähköposti

Kemijärven kaupungin organisaatio- ja päätöksentekorakenne

Päätös: Valtuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Luettelo vuonna 2015 kunnan asukkaiden tekemien aloitteiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Asianro 6328/ /2017

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

TALOUSSEURANTA 1-10 / 2017 Kirjanpitotilanne

TALOUSSEURANTA 1-8 / 2017 Kirjanpitotilanne

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Luksian Nummentien kiinteistön ja Harjun koulun vaihtokauppa

Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman käsittely

Talousarvio toteutuminen

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.

Organisaatiomuutokset toimialoittain:

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Väkiluku ja sen muutokset

TALOUSSEURANTA 1-5 / 2017 Kirjanpitotilanne

LOPPUUN KÄSITELLYT VALTUUSTOALOITTEET 1/5

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

TALOUSSEURANTA 1-9 / 2017 Kirjanpitotilanne

Espoon kaupunki Pöytäkirja 298. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio:

Kaupunginhallitus 447 30.11.2020 Kaupunginvaltuusto 122 14.12.2020 Kaupunginvaltuusto 3 13.01.2021 Talousarvio vuodelle 2021 ja taloussuunnitelma vuoteen 2024: kulttuurilautakunnan / teatterin talousarvion uudelleenkäsittely 214/02.02.00/2020 Kaupunginhallitus 30.11.2020 447 Valmistelu: Talouspalvelut/ Talousjohtaja Katri Heberg puh. 040 512 1962 Kaupunkistrategiassa asetetut toiminnalliset tavoitteet ovat talousarvion ja taloussuunnitelman perusta. Toimintaympäristön osalta on esitelty väestö-, työpaikka-, työttömyyskehitystä. Lisäksi on asetettu tavoitteet työllisyyden edistämiselle, elinkeinoelämän kehitykselle sekä maankäytölle ja asuntojen rakentamiselle. Talouden kehitysnäkymiä on arvioitu valtiovarainministeriön ja kuntaliiton analyysien pohjalta. Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion 2021 ja taloussuunnitelman 2021-2024 laadintaohjeet 8.6.2020 ja valtuusto 15.6.2020. Laadintaohjeen talousarvioraamissa vuoden 2021 tulokseksi arvioitiin +1,969 miljoonaa euroa. Talousarvioraamiin sisältyi talousohjelmassa hyväksytyt toimenpiteet. Toimintakatteeksi vuodelle 2021 asetettiin 135,6 miljoonaa euroa ja investointikehykseksi 10,0 miljoonaa euroa. Lautakunnat esittivät ehdotuksensa 26.9.2020 mennessä. Yhteistyötoimikunnalle talousarvioesitystä esiteltiin 27.10.2020 kokouksessa. Luvut milj. Laadintaohje Ltk:ien esitys Tilaajatiimin esitys Toimintamenot 171 216 175 097 173 851 TOIMINTAKATE 135 568 139 312 137 985 Verotulot 90 934 90 934 90 934 Valtionosuudet 49 813 49 813 52 400 VUOSIKATE 6 769 3 025 6 958 TULOS 1 969-1 775 1 958 Taseen kum.ylijäämä -12 758-12 216-8 293 Lainakanta 111 715 119 043 114 862 Verotuloennusteessa on huomioitu valtion budjettiriihessä linjatut verotuksen muutokset ja valtiovarainministeriön ennusteet sekä verohallinnon tiedot verovuoden 2019 verotuksesta ja verojen tilitykset lokakuun loppuun mennessä. Kunnallisveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit pysyvät ennallaan. Valtionosuusennuste perustuu Kuntaliiton 5.11. julkaistuihin laskelmiin.

Ehdotus vs. KJ Vilén: Lautakuntien toimintamenoesityksistä on karsittu nettona 1,7 miljoonaa euroa. Lisäksi esitetään seuraavia organisatorisia muutoksia (euroineen): - Hankintatoimi siirretään elinkeinopalveluista hallintopalveluihin - Liikettä Kemissä-hanke siirretään henkilöstöpalveluista liikuntapalveluihin - Sovittelutoiminta siirretään keskushallinnon hallintopalveluista sosiaalityöhön - Etsivä nuorisotyö siirretään sopimuksella Merivalle, sisältyy työllisyyspalveluiden määrärahoihin (kh:n erillinen päätös) - Nuorisotoimi siirretään kulttuuritoimesta koulutoimeen - Liikuntapalveluiden ulkoliikuntapaikkoihin liittyvät menot siirretään yhdyskuntatekniikan liikuntapaikoille - Lastenkulttuurikeskus siirretään nuorisopalveluista kulttuuripalveluihin - Uuden terveysaseman siivoojien kustannukset varataan tilapalveluun Nettoinvestoinnit ovat noin 14,7 miljoona euroa. Vuonna 2021 Pajarinrannan päiväkoti rakennetaan valmiiksi ja aloitetaan Sahasaaren alueen katujärjestelyt. Vuosien 2021 2024 nettoinvestoinnit ovat noin 42,5 miljoonaa euroa. Suunnittelukaudelle ajoittuvat uimahallin peruskorjaus ja Sauvosaaren palvelutalon perusparannus.lainakanta on vuoden 2024 lopussa noin 117,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 taseessa on kertynyttä alijäämää 10,8 milj. euroa. Kuntalain mukaan alijäämä tulee kattaa vuoden 2023 loppuun mennessä. Liitteenä kaupunginjohtajan katsaus ja talousarvio 2021 taloussuunnitelma 2021-2024. Liitteenä lautakuntien kommentit tasapainotettuun talousarvioesitykseen. Kaupunginhallitus päättää hyväksyä talousarvioesityksen 2021 ja taloussuunnitelman vuoteen 2024 ja esittää ne valtuuston hyväksyttäväksi. Päätös KH 30.11.2020: Talousjohtaja Katri Heberg, sivistysjohtaja Anu-Liisa Kosonen, sosiaali- ja terveysjohtaja Liisa Niiranen ja tekninen johtaja Mika Grönvall esittelivät asiaa. Teija Jestilä poistui kokoushuoneesta klo 18:43, ja palasi kokoukseen 18:58. Kaupunginhallitus piti kokoustauon klo 18:47-18:58. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää valtuustolle seuraavia muutoksia talousarvioesitykseen 2021 ja taloussuunnitelmaan vuoteen 2024: Keskusvirasto

Lisätään 100 000 työlistämisrahoihin, lisäys katetaan ylijäämää pienentämällä. Koulutuslautakunta Nuorisotyön osalta (talousarvio, s. 85) toiminnat pidetään ennallaan, ja siirretään käsiteltäväksi organisaatiouudistuksen yhteydessä kesäkuussa 2021. Takajärven nuorisotalon toiminta säilyy. Kulttuurilautakunta Liikuntapalvelut: alle 18-vuotiaiden harjoitusvuorojen ostoon lisätään 45 000. Lisäys katetaan ylijäämää pienentämällä. Heia heia -palvelun käyttöön kerätään toimialojen sisältä 3 000 / toimiala eli yhteensä 15 000. Sosiaali- ja terveyslautakunta Hoitoon ja hoivaan 80 000 lisäystä ja vammaispalveluihin lähihoitajan palkkaamiseen 20 000. Lisäys katetaan ylijäämää pienentämällä. Kaupunginhallitus piti kokoustauon 21:30-22:01. Tytti Kumpulainen poistui kokouksesta klo 22:08. Raimo Keskikallio poistui kokouksesta klo 21:32. Pirita Hyötylä poistui kokouksesta klo 21:58. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen edellä mainituilla muutoksilla. Kaupunginhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Kaupunginvaltuusto 14.12.2020 122 Ehdotus KH: Kaupunginhallituksen talousarvioesitys 2021 taloussuunnitelma vuoteen 2024 on liitteenä. Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä talousarvioesityksen 2021 ja taloussuunnitelman vuoteen 2024. Päätös KV 14.12.2020: Varavaltuutettu Matti Muranen poistui kokouksesta. Valtuutettu Kalle Helske palasi kokoukseen. Talousjohtaja Katri Heberg esitteli asiaa. Vasemmistoliiton talousarviopuheenvuoron piti valtuustoryhmän puheenjohtaja Pertti Henttinen:

Vuoden 2021 talousarvioesitys ja taloussuunnitelma 2021-2024 Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja virkahenkilöt Vuosi 2021 ja suunnittelukausi 21-24 on Kemin suurten odotusten ja muutosten vuosi. Huhtikuun kunnallisvaalien jälkeen uusi kaupunginvaltuusto aloittaa työnsä kesäkuun alussa ja uudistaa kaupungin hallintoa. Kesäkuussa täytyy siirtyä myös uudistettuun talousarvioon. Kaupunginjohtajamme vaihtuu vuoden vaihteessa. Haluamme kiittää kaupunkiamme kahdeksan vuotta johtanutta kaupunginjohtaja Tero Nissistä hänen työstään kaupunkimme ja kaupunkilaisten hyväksi. Terolle menestystä hänen uudessa tehtävässään Salon kaupunginjohtajana. Uusi kaupunginjohtajamme on kotikaupunkiinsa palaava Matti Ruotsalainen. Toivotamme hänet tervetulleeksi! Uskomme, että yhteistyö hänen ja päättäjien välillä sujuu heti alusta alkaen hyvin. Suuria odotuksia liittyy suunnitteilla olevan Metsä-Fibren biotuotetehtaan rakentamiseen ja tuotantoon lähivuosina. Sote uudistuksen ensimmäiset lait tullevat voimaan ensi vuoden heinäkuun alussa. Oppivelvollisuuden pidentäminen, joka koskee ensimmäiseksi vuonna 2005 syntyneitä nuoria, tulee voimaan 1.8.2021. Uudistuksen vaikutuksia Kemin lyseon lukion toimintaan täytyy arvioida ensi vuoden keväällä ja kesällä. Koronan sekä kielteisiä että myönteisiäkin vaikutuksia tullaan lähivuosina tarkastelemaan ja tutkimaan laajalti. Jo nyt voidaan todeta koronan vaikuttaneen hyydyttävällä tavalla matkailuun. Lisäksi talvimatkailua haitta ilmaston lämpeneminen. Toivoa sopii, että kaupungissamme toimivien tehtaiden piiput jatkavat tupruttamista. Niiden tuotteista etenkin kartongin ja pakkausmateriaalien menekki on kasvanut. Korona on vaikuttanut lähes kaikkeen kaupungin toiminnassa. Kiitämme lämpimästi kaikkia niitä terveys-, sosiaali- ja opetusalan työntekijöitä, jotka ovat uhrautuvasti paineen alaisina työskennelleet koronaa vastaan meidän hyvinvointimme eteen. Samoin on syytä kiittää kaikkia niitä kemiläisiä, jotka ovat tunnollisesti toteuttaneet terveysviranomaisten antamia ohjeita.

Korona on runnellut kaupungin taloutta. Pelastajaksi kaupungille on tullut maan hallitus, joka on korvannut pandemian aiheuttamia menetyksiä. Kuluvan vuoden tilinpäätös jäänee pari miljoonaa plussan puolelle ja mahdollistaa kaupungin taseeseen syntyneen yli 10 M :n alijäämän supistamisen. Alijäämän kattamiselle on aikaa vuoteen 2023 saakka. Valtio lopetti kaupungissamme vuosia toimineen ja hyviä tuloksia saaneen vastaanottokeskuksen. Tämä päätös on selkeästi virheellinen eikä varsinkaan juhlan arvoinen vaan päinvastoin. Meidän on syytä kiittää vastaanottokeskuksessa työskennelleitä heidän erinomaisesta onnistumisestaan muun muassa uusien kaupunkilaisten vastaanottamisessa, alueen toimijoiden yhteistyöstä ja koulutuksen kehittämisestä. KPH Hankerahoitus: Kph hyväksynyt uuden hankintaohjeen elokuussa tänä vuonna. Lautakunnissa on hyvä käsitellä uusitut ohjeet ja toimia niiden mukaan. SOSTER Vuoden 2019 hyvinvointiraportin hälyttävimmät kohdat Kemissä ovat lasten pienituloisuusaste ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä, jotka molemmat ovat Kemissä vertailukuntien korkeimpia. Perheiden ongelmiin pitäisi pystyä puuttumaan nykyistä aiemmin, ja sijoitusten lasku edellyttäisi panostusta ehkäisevään työhön. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus oli Kemissä Suomen kunnista kuudenneksi suurin vuonna 2019. KULTTUURI: Omatoimikirjasto aloittaa toimintansa voisi sanoa, että vihdoinkin! Nuorisotoimessa on tärkeä pitää huolta nuorten viihtyvyydestä. Takajärven nuorisotilaa ei missään tapauksessa tule lakkauttaa. Teatterin ja orkesterin tilanne ja jatko ovat niin kemiläisten kuin kulttuurimyönteisten Meri-Lappilaisten käsissä. Keminmaan sivistyslautakunta päättänyt esittää kunnanhallitukselle, että nuorten orkesteritoiminnan järjestämiseksi varataan 6 250 euron määräraha ehdolla, että Kemi, Tornio, Simo ja Tervola päättävät varata osuutensa mukaiset määrärahat.

KOULUTUS: Ensi vuonna valmistuu 192 lapselle rakennettu Pajarinrannan päiväkoti. Peruskiven muuraus ja harjannostajaiset on heti alkuvuodesta ja päiväkodin avajaiset marraskuussa. Jokainen Kemin historiaa tunteva tietää Pajarinrannan nimen taustalla olevan karihaaralaisen suvun. Nils Johan Olafsson-Pajari (1889-1980) lähti Yhdysvaltoihin vuonna 1907. Hänen sukujuuriaan on Amerikkalaisnäyttelijä Matt Paige Damon. Toinen etunimi viittaa Pajariin. Oscar-voittajan juuret löytyvät siis Kemin Karihaarasta. Nils on Damonin isoisoisä. Tässä voitaisiin osoittaa luovaa kemiläistä hulluutta ja kutsua Matt esimerkiksi päiväkodin avajaisiin. KONSERNI: Kemin satama on valmiudessa aloittamaan 42 M investoinnit MetsäFibren biotuotetehtaan logistiikkaa varten. Toteuttamiseen Ajoksessa liittyy satama-altaan syvennys, uusi laituri ja laiturikenttä. MetsäFibren investointipäätös odottaa ympäristöluvan saamista. Kemin energian investointi uuteen kattilaan, uusiutuvat polttoaineet energia lähteenä. Taloudellisesti iso ja pitkään harkittu investointi takaa lämmitysenergian kaupunkilaisille kaikissa tilanteissa. Hyvät valtuutetut! Kaupunginhallitus päätti 30.11. kokouksessaan talousarvioon liittyvistä tarpeellisista täydennyksistä, muun muassa soster lautakunnan edellyttämistä määrärahoista hoivaan ja hoitoon samoin kuin työllistämisrahoista ja lasten harjoitteluvuoroista. Näitä lisäyksiä on neljännesmiljoonan verran. Hallituksen budjettivalmistelut ovat sujuneet hyvin. Budjetti on realistinen, tasapainoinen ja toteuttamiskelpoinen. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on valmis hyväksymään talousarvion 2021 ja taloussuunnitelman 2021-2024. Vasemmistoliitto kiittää kaikkia valtuutettuja, virkamiehiä ja kaupungin työntekijöitä kuluneesta vuodesta. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! SDP:n talousarviopuheenvuoron piti valtuustoryhmän puheenjohtaja Jukka Ikäläinen:

Demareiden puheenjohtajan puhe Talousarviokokoukseen, joulukuussa 2020. Ehkä vilkaisu menneeseen riittää ja katse kohdistettuna tulevaisuuteen on oikeassa suhteessa sillä mennyttä emme voi enää muuttaa mutta tulevaisuuteen voimme vielä vaikuttaa. Mennyt vuosi on ollut Kemille yhtä jännä kuin pikkulapselle joulunalusviikko, olemme odotelleet Metsä Groupin investointi päätöstä koko vuoden ja sen päätöksen varjo on ollut läsnä lähes joka kokouksessa ja palaverissa. Odotamme vieläkin. En kuitenkaan ole ollut näkevinäni halvaantumisen merkkejä vaan asiat ovat edenneet, joskin ehkä liian hitaasti ja siinä kulttuurissa meillä on parantamisen varaa. Oikeasti haluan näin joulun alla ripittäytyä ja pyytää virkamiehiltä anteeksi lausuntojen palauttamisia ja esitysten torpedointeja onhan se joustamatonta toimintaa. Konkreettinen esimerkki on koululaisten harrastustoiminta, luulimme olevamme pioneereja mutta meistä tulikin perässä hiihtäjiä, asiaa on leivottu kolmisen vuotta. Liian monta kertaa olemme kuulleet kommentit että muutetaan tyyliä vasta ensi vaalikaudella tai odotetaan kun viranhaltija kohta jää eläkkeelle. Onko päätöksen tekijöiden työtavoilla merkitystä että meillä Kemissä johtavien virkamiesten vaihtuminen on ollut viimeaikoina vilkasta, en osaa sanoa, ehkä?? Tässä vaiheessa kun palataan menneeseen on reilua kiittää Tero Nissistä niistä vuosista jotka hän on kaupunginjohtajana tehnyt Kemin hyväksi, kiitos Tero. Ennaltaehkäiseminen lasten ja nuorten hyvinvointi -anteeksi myös teiltä että olemme laiminlyöneet teidät, kemiläisten nuorten hyvinvointi on tasolla josta emme voi olla ylpeitä, panostus lapsiin on ollut vaisua, harrastustoimintaa ei ole tuettu siinä määrin miten pitäisi tukea. Vetovoima vai Pitovoima kumpi on tärkeämpää?? Se että kemiläiset jotka asuvat Kemissä saavat hyvät palvelut vai ne jotka ehkä joskus saattavat muuttaa Kemiin. Mielestäni kemiläiset jotka uskollisesti ovat vuodesta toiseen maksaneet veroja Kemiin ovat tässä näytelmässä pääosassa. Tulevaisuus on valoisampi, ei pelkästään että Kaamos loppuu kohta ja päivät pitenee vaan Mestsä groupin investointi päätöksen myötä Kemissä kuhisee elämää seuraavat kolmisen vuotta. Olemmeko valmiina? Olemmeko valmiita joustavasti lisäämään esimerkiksi uimahallin tai urheiluhallien aukioloaikoja. Olemmeko yksinkertaisesti ystävällisiä vierastyöläisille. Asumisen suhteen avainasemassa on varmaan kaupungin oma yhtiö Itätuuli. Jääkö vierailla hyvä kuva Kemistä, se on tavoiteltava asia. Mittarit minulle, yksinkertaiselle ihmiselle pitää olla yksinkertaiset mittarit ja yksi niistä on että keskustassa asunnot täyttyvät ja ympärillä ei, eli aika monet ihmiset haluavat asua keskustassa. Eikä pelkästään asua, keskitetyt palvelut ovat myös haluttuja,kuten esimerkiksi hyvää palautetta saanut Terveysasema. Uusi Kemin keskustan kehittämis suunnitelma on mielenkiintoinen ja toimiva, siinä kohtaavat kulttuuri, asuminen ja liiketoiminta, odotan innolla sen toteumista. Tulevaisuudessa meillä on myös uusi kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen,

tervetuloa takaisin kotikaupunkiin. Kiitos Kemin kaupungin henkilöstölle, kaikille, mutta ehkä kuitenkin ylimääräinen kiitos hoitohenkilöstölle näinä vaikeina aikoina, myös kiitos yhteistyöstä ja hyvää Joulua kaikille muille valtuutetuille. Keskustan talousarviopuheenvuoron piti valtuustoryhmän puheenjohtaja Ritva Sonntag: KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄPUHEENVUORO 14.12.2020 Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut Emme olisi vuosi sitten osanneet kuvitella, millainen vuosi 2020 tulee olemaan. Emme myöskään voineet arvioida, kuinka tekemämme talousarvio toteutuu tänä poikkeuksellisena vuotena. Korona-pandemia on vaikuttanut paitsi kaikkiin kemiläisiin ja meidän palvelutarpeisiimme myös koko valtakuntaan ja kaikkiin maailman ihmisiin. Se, että nyt kokoonnumme vuoden tärkeimpään valtuustoon etänä, osoittaa sen valtavan muutoksen ja digiloikan, johon mekin sitten Kemissä olemme oppineet. Toki olisi paljon mukavampaa ja helpompaakin olla valtuustosalissa kasvotusten, mutta näissä olosuhteissa on annettujen ohjeiden mukaan ainoa mahdollisuus kokoontua etänä. Koronasta johtuva valtionosuuksien 1,4 M kasvu ja Kemin saama 1,5M harkinnanvarainen valtionosuus eivät saa tuudittaa meitä siihen ajatukseen, että taloutta on helppo suunnitella ensi vuodelle. 10 miljoonan alijäämä odottaa kattamistaan ja erikoissairaanhoitomenojen kasvu uhkaa, kun elämä normalisoituu koronan jälkeen ja erikoissairaanhoidon käyttö palaa normaalitasolle. Tänä vuonna ihmiset eivät ole päässeet leikkauksiin yms. normaalitapaan, kun resursseja on täytynyt varata koronapotilaille ja se näkyy erikoissairaanhoitomenoissa. Talouden ja toiminnan suunnittelua vaikeuttaa ensi kesänä uuden valtuustokauden alkaessa toimeenpantava organisaatiouudistus. Tarkoitus on harjoitella palvelujen tuottamista uudella organisaatiolla loppuvuoden ajan ja kokeilla, miten pitkään valmisteltu uusi organisaatio toimii käytännössä. Olemme juuri valinneet uuden kaupunginjohtajan ja varmasti hänelläkin on sanottavaa suunnitelmiimme ja hän myös tuo uutta näkemystä ja kokemusta aloittaessaan työt Kemissä ensi vuoden alussa. Uuden organisaation tavoitteena on tehdä asioiden hoitamisesta ja palvelujen saamisesta sujuvampaa ja joustavampaa ja siten helpottaa kemiläisten arkea. Kemissä väki vähenee ja lapsia syntyy yhä harvemmin. Pitääksemme Kemin elinvoimaisena olemme laatineet vetovoimaohjelman, panostamme kaupungin viihtyvyyteen, uskomme Metsä Fibren biotuotelaitoksen tuovan kaupunkiin elinvoimaa ja yritteliäisyyttä ja mietimme, miten voisimme houkutella muualla

asuvia Kemissä töissä olevia muuttamaan Kemiin. Samaan aikaan olemme koulu- ja päiväkotiverkkoa suunnitellessa laskeneet sitä, milloin lapset vähenevät tarpeeksi, jotta kouluja ja päiväkoteja voidaan entisestään vähentää ja kuinka väestön laskeva käyrä lopulta asettuu niin alas, että lapsemme mahtuvat vielä harvempiin kiinteistöihin. Koko kouluverkkovalmistelun ajan on silmiinpistävää ollut se, että puhumme neliöistä ja kuutioista, kun pitäisi puhua lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja mahdollisimman hyvistä oppimisen, kasvamisen ja kehittymisen edellytyksistä. Arkkitehti on varmasti tehnyt ansiokkaasti omaa työtään, mutta koulut ovat muutakin kuin rakennuksia. Kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen on Kuntalainkin mukaan olennaisen tärkeää, mutta miten kemiläisten kannanotot koulu- ja päiväkotiverkkoon on otettu huomioon valmistelussa? Henkilökuntaa kehotettiin istumaan alas ja porukalla miettimään parhaita mahdollisia ratkaisuja, he kun ovat kasvattamisen ja kouluttamisen ammattilaisia, mutta kun rehtorit sitten yhdessä kokosivat oman ja henkilökuntansa kannan, sitä ei haluttu ottaa mukaan keskusteluun avoimesti ja ammattilaisten näkemystä arvostaen. Onneksi rehtorien kanta sitten lopulta päätettiin lähettää valtuutetuille tiedoksi. Koulu- ja päiväkotiverkkoselvityksen kumpikaan vaihtoehto ei ole Keskustan valtuustoryhmän mielestä hyvä. Kemin kehittämisen kannalta paras vaihtoehto olisi se, että meillä olisi yhtenäiskoulut Syväkankaalla ja Karihaarassa ja lisäksi alakoulut Kivikolla, keskustassa ja Hepolassa. Kaupungissa on lähikuukausina vaihtumassa johtavien virkahenkilöiden lisäksi valtuusto eikä olisi viisasta tehdä pitkälle meneviä päätöksiä tässä vaiheessa. Vanhaa isoa ammattikorkeakoulun kiinteistöä ei missään tapauksessa kannata hankkia kaupungille. Kukaan ei tiedä, kuinka suuriksi sen kunnostuskustannukset loppujen lopuksi nousevat, jos asiaa tarkastelee kiinteistön ja talouden kannalta. Pedagogiset perustelut ovat luonnollisesti painavimmat ja niistähän me valtuutetut emme ole yksimielisiä. Sen lisäksi, että Kemi pyrkii profiloitumaan perhekeskeisenä kaupunkina, hyvällä syyllä Kemi voisi profiloitua myös seniorikaupunkina. Keskustan asemanseudun ja kulttuurikorttelin asemakaavoitus mahdollistaa tuottamaan edullisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Kemissä on tarjolla yksipuolisesti vain kovan rahan omistusasuntoja tai vuokra-asuntoja. Monissa kaupungeissa asuntotarjontaa tuottavat mm. Avainasunnot Oy, ASO-asunnot tai TA-asunnot. Näiden kautta mahdollistuu asunnon hankinta edullisesti myös eläkeläisille ja muillekin, joille asunnon hankinta tuottaa taloudellisia ongelmia. Kemin keskustan kehittämiseen liittyy oleellisesti asuntotilanteen uudelleenarviointi ja suunnitelmat tulevaisuutta ajatellen. Näillä toimenpiteillä mahdollistetaan viihtyisät puitteet myös paluumuuttajille, sillä hyvin monet täältä maailmalle lähteneet haluavat palata juurilleen. Uusi kaupunginjohtaja on hyvä esimerkki siitä, että kotikaupungilla on vetovoimaa vielä vuosienkin jälkeen. Monet ovat lähteneet Kemistä, mutta Kemi ei lähde heidän mielestä ja ajatuksista. Niin heille kuin myös lapsiperheille, nuorille ja yksineläville opiskelijoille on hyvä tarjota monipuoliset mahdollisuudet valita asuinpaikka joko keskustasta tai lähiympäristöstä. Myös matalan kynnyksen pieniä asuntoja tarvitaan. Asumisvaihtoehtojen lisäämiseksi Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteena, että monipuolisen asumisen mahdollisuuksia

selvitettäisiin ja toimittaisiin aktiivisesti niin, että saisimme uusia toimijoita monipuolistamaan asumistarjontaa. Viime vuoden talousarviokokouksessa Keskustan valtuustoryhmä esitti aloitteena, että todellista kuntien välistä yhteistyötä ja yhdessä tekemistä selvitettäisiin ja edistettäisiin eri toimialoilla, mutta emme ole saaneet vastausta aloitteeseen. Kuntien välinen yhteistyö on vanha ja kulunut ilmaisu, mutta edelleen ajankohtainen ja toimenpiteitä vaativa asia. Toivomme, että pääsemme eteenpäin tässäkin, vaikkei se tietenkään yksinkertaista ole. Keskustan valtuustoryhmä on valmis hyväksymään talousarvion vuodelle 2021 ja taloussuunnitelman vuosille 2021-2023. Keskustan valtuustoryhmä kiittää kaupunginjohtaja Tero Nissistä hyvästä yhteistyöstä ja ansiokkaista vuosista Kemissä. Hyvää jatkoa ja menestystä sinne etelään Saloon. Ja tervetuloa Kemiin palaava uusi kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen. Lopuksi toivotamme kaikille valtuutetuille, valmistelijoille, kanslian väelle, työntekijöille sekä luonnollisesti kaikille kaupunkilaisille hyvää ja rauhallista joulua. Pysytään terveinä ja toivotaan parempaa uutta vuotta. Kokoomuksen talousarviopuheenvuoron piti valtuustoryhmän puheenjohtaja Marko Leskio: Arvoisa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja arvoisat kaupungin virkamiehet Olemme kokoontuneet tämän valtuustokauden viimeiseen talousarviokokoukseen. Kuluva valtuustokausi on sisältänyt valtavasti talouden haasteita. Onneksi nyt kuitenkin näyttää siltä, että kaupungin talouden tila näyttää hitaasti kääntyvän parempaan ilman verojen korotuksia. Käyttötalouden haasteet saataneen paremmalle mallille käynnissä olevan organisaatiomuutoksen avulla. Sen sijaan kaupunkikonsernin taloustilanteen kumulatiivinen alijäämä on edelleen suuri ongelma, johon täytyy löytyä kestävä ratkaisu lähitulevaisuudessa. Valtuuston on kyettävä toimimaan vastuullisesti tässä asiassa ja vältettävä kriisikuntamenettelyyn joutuminen. Tulevaisuuden haasteet Kemissä ovat vähenevä asukasmäärä ja keskimääräistä korkeampi työttömyysprosentti. Nämä meidän on kyettävä taklaamaan. Onneksi tulevaisuus sisältää myös suurta toiveikkuutta, sillä Metsä-Fibren biotuotetehtaan investointipäätös on tuloillaan. Toivottavaa on, että tämä antaa alueen elinkeinoelämälle laajemminkin piristysruiskeen. Myös kaupunginvaltuuston on omalta osaltaan tehtävä paljon, että pienyrittäjyyttä saadaan Kemiin huokuteltua. Meistä päättäjistä lähtee se signaali, jolla mollivoittoiset käppyrät saadaan nousuun.

Kemin Kokoomuksen valtuustoryhmä hyväksyy talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman vuodelle 2021. Ja vielä lopuksi: Kemin Kokoomuksen valtuustoryhmä edellyttää, että valtion veteraaneille myöntämät avustukset Kemissä myös käytetään veteraanien ja heidän perheidensä hyväksi ja että tätä seurataan. Kemin Kokoomuksen valtuustoryhmä haluaa lähettää kiitokset edelliselle kaupunginjohtajalle Tero Nissiselle hänen työstään Kemin kaupungin hyväksi. Kiitos Tero näistä vuosista ja onnea ja menestystä uusiin tehtäviisi. Kemin Kokoomuksen valtuustoryhmä tekee valtuustoaloitteen digitaitojen opettamisesta seniori-ikäisille nuorten toimesta: DIGITAITOJA IKÄÄNTYVILLE NUORTEN OPETTAMANA Digipalvelut laajenevat nopeasti mm. terveydenhuoltoon ja samanaikaisesti kuntamme väestö ikääntyy. Digitaitojen ja -välineitten puute aiheuttaa eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Kaikilla ei ole paikkakunnalla läheisiä auttamassa. Tutkimukset kertovat että uuden oppinen on mahdollista koko elämämme. Digimaailma avaa uusia mahdollisuuksia senioreille, jos heillä on osaamista ja välineet. Kemin Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteenaan, että etsitään mahdollisuuksia digitaitojen opettamiseen senioreille nuorten toimesta. Toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat tai peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset toimisivat seniori-ikäisten ohjaajina osana opintojaan. Kotipalvelu yhteistyökumppanina opettaisi eri sukupolvien kohtaamista. Arvoisat valtuutetut: Nykyinen valtuusto on tällä viimeisellä valtuustokaudellaan kokonaisuutena ja yli puoluerajojen pääosin ymmärtänyt talouden sopeuttamistoimien välttämättömyyden. Tätä on ollut hieno seurata. Toivottavasti uusi valtuusto pääsee jatkamaan työtä kuntalaisten hyväksi samanlaista yksituumaisuutta ja määrätietoisuutta osoittaen, kuin tämä nykyinen valtuusto tällä viimeisellä kaudellaan. Pitää olla uskoa tulevaisuuteen ja siihen että yhdessä onnistumme. Kiitokset kaikille valtuustoryhmille ja virkamiehille tästä koronavuodesta 2020 ja hyvästä yhteistyöstä meidän lopuillaan olevasta valtuustokaudesta. Hyvää ja Rauhallista Joulua kaikille.

Perussuomalaisten talousarviopuheenvuoron piti varavaltuutettu Hannu Peurasaari: Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut ja hyvät virkamiehet: Kaupunginhallituksen talousarvioesityksessä ja taloussuunnitelmassa on paljon sellaista mikä on hyvää ja mitä helppo tukea. Jotkut asiat kuitenkin herättävät kysymyksiä. Kaupungin taseeseen oli vuoden alkuun mennessä kertynyt 10.8 miljoonan euron alijäämä. Kuntalaki velvoittaa kattamaan alijäämän määräaikana. Kaupunginvaltuuston viime keväänä hyväksymän talouden vakauttamiseen tähtäävän talousohjelman mukaisesti tulisi vuonna 2021 kattaa alijäämästä 4 miljoonaa euroa, jotta kuntalain mukainen alijäämän kattamisohjelma pysyisi aikataulussa, ja jotta seuraavalle valtuustolle ei jäisi liian suuri taakka. Kaupunginjohtajan katsauksen mukaan ensi vuoden talousarviota on tasapainotettu lisäämällä valtionosuutta 2,6 miljoonaa euroa raamilukuun verrattuna. Kuitenkin katsauksessa sanotaan, että ensi vuoden valtionosuudet pienenevät vuoteen 2020 verrattuna noin 2 miljoonaa euroa. Tämä herättää kysymyksen onko talousohjelma etenemässä tavoitteensa mukaisesti. Toivottavasti tähän kysymykseen saadaan vastaus. Valtio on tukenut kuntia tänä vuonna runsaskätisesti koronapandemian aiheuttamien talousvaikutusten vuoksi. Kuntien yhteisövero-osuus on nousemassa pysyvästi 2 prosenttiyksikköä ja kuntien yhteisövero-osuuden tilapäinen 10 prosenttiyksikön korotus on jatkumassa myös ensi vuonna. On kuitenkin tarpeellista muistaa, että nykyisin vajaa 8 prosenttia kaupungin verotuloista on yhteisöveroa ja 85 prosenttia kaupungin verotulosta tulee kunnallisverosta. Jos sote-uudistus toteutuu, tämä suhdeluku muuttuu huomattavasti. Kuntatalouden haasteena on sopeutuminen kohti epidemian jälkeistä normaalia rahoitusuraa, kun samanaikaisesti on kyettävä kattamaan kaupungin taseeseen syntynyt alijäämä. Koronapandemia vaikuttanee ensi vuonnakin erilaisiin kunnallisiin toimintoihin ja kuntatalouteen. Hallitus tavoittelee oppivelvollisuusiän nostamista ja maksuttoman toisen asteen toteuttamista. Kuntaliiton arvion mukaan toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden toteuttaminen tulee kunnille kalliimmaksi kuin mitä hallitus on laskelmissaan ja arvioissaan esittänyt. Voi käydä niin että valtionosuudet eivät riitä kattamaan kaikkia toisen asteen maksuttomuudesta kunnille koituvia menoja, ja siihen olisi talousarviossa myös syytä varautua. PS pitää tärkeänä perusopetuksessa riittävien resurssien suuntaamista ryhmäkokojen pienentämiseen ja erityisopetuksen tukemiseen.

Perussuomalaiset pitää tärkeänä liikuntapalvelujen ja harrastusmahdollisuuksien ylläpitämistä. Personal Trainer-toimintamalli ja HeiaHeia-sovelluksen käytön laajentaminen ja Liikettä Kemiin-hanke lisäävät kaupunkilaisten liikunnallisuutta ja sitä kautta terveyttä ja hyvinvointia. Taloussuunnitelma käsittelee myös kaupungin väestökehitystä. Kemissä väestökehityksen jatkuva laskun pysäyttäminen on ollut kaupungin pitkäkestoinen tavoite. Viihtyisän ympäristön ohella työpaikat ja opiskelupaikat ovat kaupungille tärkein vetovoima- ja pitovoimatekijä. Työpaikat tuovat kaupunkiin perheitä ja lisäävät väkilukua. Tehtaiden teollisuustyöpaikat ovat pitkän aikaa vähentyneet, koska tehtaat pystyvät hoitamaan tuotantonsa koko ajan pienemmällä työntekijämäärällä. 1970-luvulla kaupunki menetti ison määrän pien- ja keskisuuria yrityksiä mm. naapurikuntiin, koska siellä tarjottiin paremmat edellytykset pk-yritysten toimintaympäristölle. Kaupungin väestökehitys on ollut laskeva niistä vuosista lähtien. Suomalaistutkimuksen mukaan liike-elämässä on kymmenen kertaa kalliimpaa saada uusi asiakas kuin pitää entinen. Yritysten sijoittumisen osalta voitanee käyttää samaa kerrointa. Sitä kymmenkertaista työmäärää joudumme nyt kaikki tekemään uusien pk - yritysten saamiseksi kaupunkiin. Sijainniltaan erinomaisella Kemintullin alueella 20 kunnallistekniikalla varustettua yritystonttia edelleen odottaa yrityksiä. Taloussuunnitelman osalta perussuomalaiset toivoo päättäväistä otetta ja lisää terävyyttä elinkeinopolitiikkaan ja ennen kaikkea elinkeinopoliittiseen edunvalvontaan. Kunnan näkökulmasta elinkeinopolitiikka ja kilpailukyvyn vahvistaminen tarkoittavat kaikkia niitä paikallisen tason toimenpiteitä, joilla paikallisista lähtökohdista parannetaan yritysten fyysistä ympäristöä, tuotantopanosten saatavuutta, osaamista, palveluja, sekä toimintaan liittyviä säädöksiä ja päätöksentekokäytäntöjä. Nykyisin näihin kiinnitetään Kemissä huomiota aivan kiitettävästi. Kokemusperäisesti voidaan kuitenkin esittää arvio, että kuntien tavanomaisen elinkeinopoliittisen edunvalvonnan osalta Kemin kaupungilla on parannettavaa. Erilaisten julkisten ja yksityisten pääomavirtojen ja taloudellisen aktiivisuuden ja investointisuunnitelmien alkulähteillä on hyvä olla vielä enemmän aktiivinen, kuten muutkin kunnat ovat. Arkikielessä tästä aktiivisuudesta käytetään sanaa lobbaaminen. Joistakin epävarmuustekijöistä huolimatta lähtökohdat kuntatalouden ja alueen elinkeinoelämän kehittymiselle ovat hyvät. Biotuotetehtaan investointipäätös toteutuessaan tuo myös rakennusaikaisia työpaikkoja ja lisääntyviä mahdollisuuksia alihankinnalle ja teollisuuspalveluille. Alueen oppilaitokset tuottavat ammattitaitoista työvoimaa. Kaupungissa on yritys- ja teollisuustontteja hyvin tarjolla. Kemissä on kehitetty kiertotalousosaamista. Outokummun Tornion tehdas tekee teräksen 87 prosenttisesti kierrätysmateriaalista. Tehdas tuo kierrätysteräksen ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Olisikin syytä selvittää pienten ja keskisuurten alusten kierrätykseen tarkoitetun purkutelakan sijoittumismahdollisuuksia Kemin Ajokseen tai sen lähettyville. Hanke soveltuisi Kemin kiertotalouskeskuksen ja teollisen kiertotalouden osaamisalustaan.

Ajoksen edustan merialue tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet merituulivoimatuotantoon. Merituulivoimaloista kaupungille tuleva kiinteistövero tukisi tuntuvasti kuntatalouden tulopuolta. Hankkeesta on tehty aloite PS-valtuustoryhmästä. Mahdollisten merituulivoimalainvestointien myötä avautuisi mahdollisuus saada synteettiseen polttoainetuotantoon liittyviä teollisuusinvestointeja alueelle vuosikymmenen jälkimmäisellä puoliskolla. Tätä synteettisen polttoainetuotannon sijoittumista Kemiin on suomalaisen energiayhtiö St1:n toimitusjohtaja haastattelussaan tuonut esille. Suurteollisuus ja oma satama tarjoavat luonnollisen edun power-to-x -teknologiainvestointien sijoittumiseen alueelle tulevaisuudessa, sitten kun teknologian kaupalliset sovellutukset valmistuvat. Kaikki tämä tukisi Resurssiviisas Meri-Lappi -hankkeen agendaa ja tavoitteita. Kaupungin taloussuunnitelman riskienhallinta -osiossa on kattavasti ja monipuolisesti pyritty varautumaan ja määritelty toimenpiteitä erilaisten riskien hallintaan. Se on tarpeellista ja se lisää kaikkien kaupunkilaisten turvallisuutta. Perussuomalaisten valtuustoryhmä on valmis hyväksymään kaupunginhallituksen esityksen talousarvioksi vuodelle 2021 ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2021-2024. Kiitos. Lopuksi PS-valtuustoryhmän puolesta haluan kiittää kaupunginjohtaja Nissistä Kemin hyväksi tehdystä työstä ja toivottaa menestystä uudessa tehtävässä. Samalla toivotan tervetulleeksi uuden kaupunginjohtajan Kemiin. Vihreiden talousarviopuheenvuoron piti valtuustoryhmän puheenjohtaja Kimmo Hirvenmäki: Vihreiden valtuustoryhmän talousarviopuheenvuoro 14.12.2020 Älä sovinnolla lähde siihen hyvään yöhön. Raivoa, valon sammumista vastaan raivoa. Arvoisat kuulijat, tuo ote Dylan Thomasin runosta kannustaa meitä elämään täysillä loppuun asti, tai jopa loppua uhmaten. Tätä raivoa kaivataan nyt myös Kemiltä kaupunkina. Meillä on takanamme aivan erityislaatuinen ja monella tapaa raskas vuosi, mutta se ei saa lannistaa meitä, ei yksilöinä eikä yhteisönä. Vaikka on tarve sopeutua, meidän ei tule lähteä sovinnolla hyvään yöhön, näivettyä monien kaltaistemme sopeuttavien pikkukaupunkien joukossa pois kartalta. Lähivuosina laitamme suuret odotukset Metsä Groupin investointipäätökselle

rakentaa uusi biotuotetehdas vanhan tilalle. Kemi satsaa liki 12 miljoonaa Sahasaaren alueen katujärjestelyihin, jotka itsessään eivät kaupunkia tai kaupunkilaisia suuremmin hyödytä. Myöskään valmis tehdas ei tule työllistämään kuin sen 250 työntekijää minkä nytkin. Lappilaista metsää tulee toivottavasti kestävän metsänhoidon periaattein kaatumaan, mutta senkään hyöty ei liiemmin Kemille tule. Siksipä meidän on ennen kaikkea toivottava, että kun tehtaan rakennusvaiheessa kaupunkiimme pariksi vuodeksi saapuu lisää ihmisiä, he voivat palvelujen, viihtyisyyden ja omalaatuisuuden innoittamina jäädä tänne vielä urakan valmistuttuakin. Minkä tahansa kaupungin, ja uskallanpa jopa väittää, että etenkin Kemin, vahvuuksia ja omalaatuisuuden tekijöitä ovat sen historia ja kulttuuri. Tekijöitä, joiden ansiosta kaupunki ei ole vain palvelukeskus muiden joukossa, vaan oma itsensä, sitoutumaan ja omistautumaan kutsuva kotikontu. Tätä pitovoimaa, paikallisuuden tunnetta vaalivat toisaalta vaikkapa uimahallimme tapaiset ylpeydenaiheet, toisaalta satsaukset kulttuuriin, kuten museoon, orkesteriin ja teatteriin. Arvoisat kuulijat, tänä vuonna joudun puhumaan teille teatterimme tilanteesta, pitkästi ja matemaattisesti. En pelkästään huolestuneena teatterin työntekijänä, vaan ylipäätään kulttuurin puolestapuhujana ja toisaalta alansa asiantuntijana. Kuukausi sitten sorruin etukäteisvaroittelussani palkansaajan virheeseen; kun puhuin teatterin työntekijän keskipalkasta, puhuin vain työntekijän palkkanauhassa näkyvästä osuudesta. Tähän päälle tulevat tietysti palkanmaksajan sivukulut. Joten tässä vielä laskelma tarkemmilla luvuilla: Teatterilaisen keskiipalkka sivukuluineen on noin 33 500.* Valtio korvaa kaupungille tästä palkasta noin 22 000. Veroina kunnalle palkasta palaa takaisin noin 4000, muina kunnan maksullisina palveluina, kuten päiväkotimaksuina, vielä varovastikin arvioiden 1000. Kyseessä on siis huomattavan halpaa, korkeasti koulutettua kaupungin työvoimaa. Samaa laskukaavaa voi toteuttaa myös museon ja kaupunginorkesterin osalta: tämän, kaupungin halvimman työvoiman lomauttaminen tai vähentäminen tuo säästöjä vain murto-osan halutusta. Tämän tylsän laskutoimitusosuuden halusin käydä jälleen läpi, koska teatterilta on kaavailtu leikattavan ensi vuonna nettona 130 000 kaupungin määrärahasta, suurin osa kuluja karsimalla, osa tuloja lisäämällä. Summana tämä on noin 14 % kaupungin osuudesta, sillä täytyy muistaa, että talousarviokirjassa toimintakuluihin on jo huomioitu valtionosuus 666 000, joka on summaltaan lähes täsmälleen sama kuin tänä vuonna. Minkäänlaisia vaikutusarvioita tai valmistelua tästä suhteettoman suuresta leikkauksesta ei ole esitetty, ja leikkausaikomus on onnistunut tavallaan onneksi näinkin pitkään pysymään julkisuudelta salassa. Arvon kuulijat, euromääräisenä leikkauksena tämä on liki yhtä suuri kuin Oulun teatterin valtakunnallista huomiota herättänyt 150 000 euron leikkaus. Oulun teatterin määräraha kaupungilta putosi tämän ansiosta noin kuusi prosenttia. Meillä pudotus olisi siis liki 14 prosenttia. Arvoisat kuulijat, sanoin, että onneksi tätä aietta ei vielä ole uutisoitu. Sekä Oulun

että Kouvolan leikkaukset teattereiltaan ovat tuottaneet näille kulttuurikaupungeille rumaa julkisuutta. Kemi sai oman osansa jo vuosi sitten orkesterin kanssa tämä leikkausehdotus seurauksineen veisi viimeisenkin uskottavuuden Kemin vakuutteluilta olevamme kulttuurikaupunki. Talousarviokirjassa todetaan, että teatterin leikkaustavoitteisiin voi päästä ulkoisia vuokramenoja pienentämällä sekä toteuttamalla toimintoja eri tavalla. Käytännössä ainut vuokramenosäästö voidaan saada Kemin Pirtistä, toisin sanoen päänäyttämöstä luopumalla. Tämä ei tietenkään ole mahdollista. Mutta vielä tärkeämpää teidän valtuutettuina on tietää, että tuo tilaajatiimin teksti ei ole se lopullinen, virallinen viesti, joka valtuustolle oli tarkoitus lähettää: Anne Topparin hyväksymä ja Jukka Vilenille välittämä viesti kuuluu itse asiassa näin: Raamiin päästään siirtämällä 40 000 euron korona-avustus ensi vuodelle, karsimalla edelleen henkilöstömenoja ja produktiokohtaisia tuotantokuluja sekä toteuttamalla toimintoja eri tavalla. Toisin sanoen: valtio myönsi korona-avustuksia, jotta kulttuuriväkeä ei tarvitsisi lomauttaa. Kemissä kulttuuriväki lomautettiin silti. Ensi vuonna tuota korona-avustusta käytetään puutteellisen kaupungin määrärahan paikkaamiseen, ja silti teatteri joutuu suunnitelluilla leikkauksilla yt-neuvotteluihin säästöjen saavuttamiseksi. Korona-avustuksia luonnollisesti ei jatkossa ole tulossa, joten vuoden päästä vaje tulee olemaan entistä suurempi samaan aikaan lomauttamisten tai irtisanomisten vuoksi valtionosuus jälleen pienenee. Tästä syntyy negatiivinen kierre, jonka ainut katkaisun hetki on nyt mikäli valtuusto on valmis pitämään sanansa, eikä aio ajaa teatteri alas. Arvoisat valtuutetut, Vihreiden valtuustoryhmä on valmis sovittelemaan talousarviota seuraavalla lisäyksellä: Teatterin määrärahan leikkausta vähennetään 70 000 euroa. Tämä katetaan ylijäämää pienentämällä. Samalla vältetään yt-neuvottelut ja noin 44 000 euron valtionosuusmenetykset, jolloin todellinen budjetin lisäys suhteessa hallituksen ehdotukseen on noin 26000 euroa. Tässäkin tapauksessa teatterin kaupungilta saama laskelmallinen määräraha pienenisi viime vuodesta yli 6 prosenttia, joka on linjassa kaupungin sopeutusohjelman kanssa. On syytä muistaa, että kaupunki säästi teatterilaisten työnestolla kuluvana vuonna noin 76 000 euroa, ja kaikkien onneksi tämä ei poikkeusoloissa vaikuttanut valtionosuuksiin. Ensi vuonna sama ei tule toistumaan. Arvoisat valtuutetut, raskas vuosi 2020 toi mukanaan paljon hyvääkin. Kaupunkilaiset osoittivat poikkeusoloissa venymiskykynsä ja monipuolisen osaamisensa. Kemi sitoutui myös Hinku hankkeeseen, ottaen omalta osaltaan vastuuta päästövähennystaistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Pienet ja suuret investoinnit antavat uskoa tulevaisuuteen, toimintansa aloittaneesta terveysasemasta aina tiuhaan liikennöityihin kuntoportaisiin Tervaharjulla ja uuteen päiväkotiin, joka rakentuu uljaiden telineiden suojassa paraatipaikalle Pajarinrantaan, tarjoten pian lapsille ja työntekijöille toimivat ja terveet tilat. Kemin keskustan suunnittelu etenee, päänavauksena skeittipaikka ja mukanaan lupaus myös uudesta kulttuuritalosta veturihankkeena. Kaupungin talouskin

näyttäisi positiivisia merkkejä. Suunnittelukaudella on tiedossa monia investointeja, joihin voi suhtautua myös positiivisesti: vain uutta rakentava, kehittyvä kaupunki uskoo itseensä ja tulevaisuuteensa. Kiitän puolestani valtuutettuja ja tulevia, meneviä ja olevia virkamiehiä. Älkäämme lähtekö sovinnolla siihen hyvään yöhön. Meidän kemiläisten, meidän pitää raivota valon sammumista vastaan. Ehkä se on keinomme saada kaupunkiimme syttymään myös uusia valoja. Kiitos. Varavaltuutettu Matti Adolfsen esitti talousarviokäsittelyn jättämistä pöydälle teatterin ja orkesteritoiminnan osalta. Adolfsenin esitys raukesi kannattamattomana. Valtuutettu Reijo Stark esitti 20000 määrärahan lisäämistä yli 75-vuotiaiden kemiläisten porttien auraukseen. Starkin esitys raukesi kannattamattomana. Kokoustauko pidettiin 17.50-18.50. Vihreiden valtuustoryhmä / Kimmo Hirvenmäki esitti teatterille lisättäväksi 70000. Valtuutetut Kari Hanhisuanto ja Timo Marttala kannattivat Hirvenmäen tekemää ehdotusta. Koska oli tehty kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeava päätösesitys, suoritettiin nimenhuutoäänestys. Kaupunginhallituksen päätösehdotusta kannattavat äänestivät JAA. Vihreiden valtuustoryhmän / Hirvenmäen tekemää esitystä kannattavat äänestivät EI. Suoritetussa äänestyksessä äänet jakaantuivat seuraavasti: JAA 18 EI 24 POISSA 1 PIDÄTTÄYTYI - Yhteensä 43

JAA ääniä annettiin 18, EI ääniä 24, POISSA 1 ja PIDÄTTÄYTYI 0. Äänestysluettelo on liitteenä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarvion 2021 ja taloussuunnitelman vuoteen 2024 Vihreiden valtuustoryhmän esittämällä muutoksella. Kaupunginhallitus 21.12.2020 483 Ehdotus vs. KJ Vilén: Kaupunginhallitus toteaa päätöksen syntyneen virheellisessä järjestyksessä ja palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi kaupunginvaltuustoon kulttuurilautakunnan/teatterin talousarvion osalta. Koska valtuutettu Kimmo Hirvenmäki esitti teatterille 70 000 euron lisämäärärahaa, jotta hänen mukaansa teatterin henkilökunnan mahdolliset lomautukset voidaan välttää, syntyy valtuutettu Kimmo Hirvenmäelle ja valtuutettu Mikko Koivulehdolle Kuntalain (410/2015) 97 :n mukainen esteellisyys. Kuntalaki 97, Esteellisyys Valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Hirvenmäki itse, hänen puolisonsa sekä valtuutettu Koivulehdon puoliso ovat työsuhteessa Kemin kaupunginteatteriin ja teatterin henkilöstön mahdollisilla lomautuksilla tai niiden välttämisellä syntyy selkeästi tilanne, jossa asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä valtuutettu Hirvenmäelle, valtuutettu Koivulehdoille tai heidän läheisilleen ja näin ollen he ovat esteellisiä käsittelemään asiaa valtuustossa. Kaupunginhallitus ei päätösten laillisuusvalvontaa suorittaessaan voi panna valtuuston päätöstä täytäntöön teatterin määrärahan osalta. Kaupunginhallitus toteaa päätöksen syntyneen virheellisessä järjestyksessä ja palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi kaupunginvaltuuston kulttuurilautakunnan/ teatterin talousarvion osalta. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että muilta osin valtuuston päätös on täytäntöönpantavissa. Päätös KH 21.12.2020: Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Pykälä tarkistettiin kokouksessa.

Kaupunginvaltuusto 13.01.2021 3 Ehdotus KH: Päätös KV 13.1.2021: Teatterin tilaus KH 30.11.2020 on liitteenä. Kaupunginhallitus totesi päätöksen syntyneen virheellisessä järjestyksessä ja palauttaa asian uudelleen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi kulttuurilautakunnan/teatterin talousarvion osalta. Valtuutettu Harri Tauriainen ehdotti Perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta, että valtuusto päättää teatterin talousarvion kaupunginhallituksen tekemän esityksen mukaan. Valtuutettu Kimmo Hirvenmäki ilmoitti esteellisyytensä asian käsittelyyn. Varavaltuutettu Tuula Mäkinen kutsuttiin kokoukseen Hirvenmäen tilalle. Varhaiskasvatusjohtaja Kaisa Rauvala esitteli asiaa. Varavaltuutettu Matti Adolfsen ehdotti valtuutettu Hilkka Halosen kannattamana, että teatterin talousarvioon tehdään 70000 lisäys. Kokouksessa pidettiin neuvottelutauko klo 19.30-19.40. Koska oli tehty kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeava päätösesitys, suoritettiin nimenhuutoäänestys. Kaupunginhallituksen päätösehdotusta kannattavat äänestivät JAA. Matti Adolfsenin tekemää esitystä kannattavat äänestivät EI. Suoritetussa äänestyksessä äänet jakaantuivat seuraavasti: JAA 34 EI 9 POISSA 0 PIDÄTTÄYTYI 0 Yhteensä 43 JAA ääniä annettiin 34, EI ääniä 9, POISSA 0 ja PIDÄTTÄYTYI 0. Äänestysluettelo on liitteenä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi teatterin talousarvion liitteenä olevan

kaupunginhallituksen 30.11.2020 tekemän esityksen mukaisesti.