Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelu- ja kuntarakenneselvitys Seutufoorumi 1.12.2014 Jarkko Majava FCG Konsultointi 26.11.2014 Page 1

Sisältö 1. Selvityksen lähtökohdat 2. Kunta- ja palveluyhteistyöesitykset 3. Kuntarakennetarkastelun näkökulmat 4. Demokratia ja johtaminen 5. Palvelut 6. Yhdyskuntarakenne ja elinvoima 7. Talous 8. Johtopäätökset ja jatkotoimenpide-ehdotus 26.11.2014 Page 2

1. Selvityksen lähtökohdat 26.11.2014 Page 3

Palvelu- ja kuntarakenneselvityksen lähtökohdat Selvityksen alussa päätettiin, että selvityksessä keskitytään ensisijaisesti palvelurakenneyhteistyön lisäämiseen Hattulassa ja Janakkalassa ei ole valmiuksia aidosti tarkastella kuntaliitosvaihtoehtoa, kunnat ovat selkeästi linjanneet olevansa itsenäisiä Ns. turhaa kuntarakenneselvitystä ei haluttu tehdä, vaan voimavarat keskitettiin yhteistyövaihtoehtojen kartoittamiseen Näin ollen kuntarakennevaihtoehdon tarkastelu on puhtaasti ulkopuolisen selvityshenkilön (FCG Konsultointi Oy:n Jarkko Majava) näkemys asiasta Taustalla on nähtävissä kuntien välistä (kehyskunnat keskuskunta) epäluottamusta ja muun muassa Hämeenlinnan vuoden 2009 kuntaliitoksen aikoina syntynyttä seudun yhteistyön vähentymistä Hämeenlinnan voimavarat ovat menneet suuriin uudistuksiin (kuntaliitos, elämänvaiheorganisaatio, tilaaja-tuottaja-malli) Kuntarakennelain mukaan kuntien tulee ottaa kantaa liitokseen viimeistään huhtikuussa 2016 26.11.2014 Page 4

2. Kunta- ja palveluyhteistyöesitykset 26.11.2014 Page 5

Kuntayhteistyön syventämisen lähtökohdat ja eteneminen Seudun kunnilla on jo tällä hetkellä yhteistä toimintaa, mutta koko seudun näkökulmasta tarkoituksenmukainen hallinto- ja palvelurakenne tulisi olla vielä tiiviimmin yhteistä Selvitystyön toimialakohtaisten viranhaltijatyöryhmien esityksissä lähtökohtana olivat asiantuntijoiden näkemykset tarkoituksenmukaisesta hallinto- ja palvelurakenteesta Seudulla ei haluta lisätä hallintoa, yhteistyö kuitenkin usein lisää hallintoa Kuntayhteistyön syventämisessä halutaan edetä ns. pienten askelten politiikalla ja mahdollisesti syventää yhteistyötä tulevaisuudessa Merkittävimmissä ehdotetuissa rakennemuutoksissa ei tässä vaiheessa haluttu edetä Haasteena nähtiin mm. pienten kuntien rajalliset resurssit yhteistyön syventämisen ja toiminnan kehittämiseen Aika ja valtionhallinnon ratkaisut tuovat suuren osan ehdotuksista kuntien eteen lähiaikoina (erityisesti sote) 26.11.2014 Page 6

Kuntayhteistyön syventämisen kohteet: Sosiaali- ja terveys Kunnanhallituksille ei tässä vaiheessa esitetty sote-yhteistyön lisäämiskohteita. Valmistelussa olevat yhteistyökohteet 1. Seudulliset työllisyyspalvelut Valmistelu jatkuu, työryhmä esittää aikataulun. Asia on kuitnekin syytä ratkaista pikaisesti! 2. Tk-sairaalayhteistyö (Vanajaveden sairaala, Janakkalan sairaala, Hattulan osasto) Asia on kunnissa lautakuntatasolla päätöksentekoprosessissa. Työryhmä valmistelee osaltaan asiaa maaliskuun loppuun mennessä. Huom! Tällä hetkellä tärkeintä on aikaansaada maakunnallinen kuntalähtöinen valmistelu sote-tuotannon organisoimiseksi 26.11.2014 Page 7

Kuntayhteistyön syventämisen kohteet: Sivistys 1. Varhaiskasvatus : Palveluseteli yli kuntarajojen kokopäivähoitoon sekä avoimeen ja kerhotoimintaan 2. Perusopetuksen tarkastelu kokonaisuutena oppilaan näkökulmasta Toiminnallinen muutos: Yhteistyö opetussuunnitelman 2016 laadinnassa tuntijakoon, henkilöstön koulutukseen ja verkostoitumiseen liittyen. 3. Kirjastoautojen reitit suunnitellaan ja ajetaan yhteistyössä, mahdollisesti myös yhteinen auton hankinta 26.11.2014 Page 8

Kuntayhteistyön syventämisen kohteet: Hallinto, henkilöstö, talous ja tukipalvelut 1. Yhteiset koulutustilaisuudet kunta-alan ajankohtaisista asioista ja parhaiden toimintatapojen käyttöönotto seudullisesti 2. Yhteistyön lisääminen neuvoteltaessa KuntaPro Oy:n talous-, henkilöstö- ja ict-palveluista ja sopimussisällöistä sekä KuntaPro Oy:n tuottamien palvelujen laaja ja yhdenmukainen käyttäminen Toiminta on jo käynnissä 3. Yhtenäiset henkilöstöpoliittiset linjaukset seutuyhteistyössä 4. Yhteisten tukipalvelujen selvittäminen tapauskohtaisesti/ict 26.11.2014 Page 9

Kuntayhteistyön syventämisen kohteet: Maankäyttö, asuminen ja liikenne 1. Seudullinen kunnossapidon kilpailuttaminen 2. Seudullinen rakennusvalvonnan ja paikkatiedon tietojärjestelmä ja sähköinen asiointi 3. Seudullinen henkilökuljetusten yhdistely 26.11.2014 Page 10

Kuntayhteistyön syventämisen kohteet: Elinkeinot- ja elinvoima 1. Seudullinen hanketoiminta: Seudullinen kehittämistyö kanavoidaan hankkeisiin 2. Hankinnat: Säännölliset hankintakoulutukset viranhaltijoille, KuntaPro:lle (ostajan rooli) ja yrityksille (myyjän rooli). Aktiivinen viestintä tulossa olevista kilpailutuksista 3. Yritysten sijoittumispalvelut: Hattulan, HMLn ja Janakkalan ehdotukset/tarjoukset lähetetään sijoittumista harkitsevalla yritykselle riippumatta siitä, mihin alkuperäinen kysely on tullut 4. Yhtenäinen yritysvaikutusten arvioinnin malli: Yritysvaikutusten arviointi osaksi päätöksentekoprosessia 5. Palvelusetelin seudullinen käyttöönotto 26.11.2014 Page 11

Kuntayhteistyön syventämisen kohteet: Demokratia 1. Hämeenlinnan vaikuttajaraadeista Lasten ja nuorten -raadin sekä Terveys ja toimintakyky -raadin laventamista seudulliseksi selvitetään. 2. Palvelujen laatua sekä kuntalaisten ja asiakkaiden tyytyväisyyttä mittaavien kyselyjen toteuttaminen seudullisesti (ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspalveluja arvioivat kyselyt). 3. Kuntalaisille suunnatun tiedottamisen ja erityisesti Internet-tiedottamisen yhteistyön tiivistämisen seudullinen hanke 4. Suositus kuntien nuorisofoorumien /-valtuustojen välisen yhteistyön sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen välisen yhteistyön tiivistäminen 5. Seutuneuvottelukunnan aseman selkiyttäminen koordinoivana toimijana, valmisteluelimenä, keskustelujen foorumina sekä tiedon levittäjänä. 6. Kunnanhallitusten yhteiskokous / puheenjohtajistojen yhteiskokous 7. Seudullisen demokratian toimintamallin arviointi ja kehittäminen 8. Sosiaali- ja terveyspalvelujen demokratiamallin valmistelu 26.11.2014 Page 12

3. Kuntarakennetarkastelun näkökulmat 26.11.2014 Page 13

Kuntarakenneuudistus: Tavoitteena on, että uudet kunnat 1. Ovat elinvoimaisia ja vastaavat paikallisen elinvoiman kehittämiseen 2. Ovat alueellisesti eheitä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivia 3. Vastaavat paikallisesta demokratiasta ja edistävät kunnan asukkaiden oman elinpiirin vaikuttamismahdollisuuksista 4. Ovat taloudellisesti tasapainossa ja riittävän omavaraisia 5. Vastaavat kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta Kuntarakennelaki: Kuntajoen muuttamisen edellytykset 1. Parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä 2. Parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita 3. Parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia, tai 1. Parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Näiden pohjalta tulee arvioida mahdollisen kuntajaon muutoksen tarpeellisuutta, edellytyksiä sekä kokoonpanoa

Palvelu- ja kuntarakenneselvityksen tarkastelunäkökulmat Selvityksen näkökulmina ovat elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmat. Osa-alueiden luomien näkökulmien kautta voidaan tasapainoisesti, ja kokonaisvaltaisesti tarkastella mahdollisen kuntayhteistyön tai -liitoksen hyödyt ja haitat sekä mahdolliset vaikutukset. On syytä muistaa, että suurin osa hyödyistä ei realisoidu automaattisesti, vaan niiden eteen joudutaan tekemään töitä ja asiaa koskevia päätöksiä on tehtävä vastaisuudessakin, näin ollen voidaankin usein puhua mahdollisuuksista Myös haittoja voidaan torjua varautumalla riittävänä ajoissa mahdollisiin uhkakuviin Palvelut Yhdyskunta ja ympäristö Demokratia ja johtaminen Väestönkehitys Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Maankäyttö Talous- ja henkilöstöresurssit Jarkko Majava Vetovoima ja kilpailukyky 26.11.2014 Page 15

Yhdistymissopimus (Kuntarakennelaki 8 ) Kunnat tulee neuvotella ja laatia kuntien yhdistymisestä yhdistymissopimus, jossa sovitaan ainakin: 1) kuntajaon muuttamisen 3 :n 2 momentissa säädetystä toteuttamistavasta ja ajankohdasta; 2) uuden kunnan hallinnon järjestämisen periaatteista; 3) uuden kunnan nimestä; 4) 10 :ssä tarkoitetun yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten määrästä, paikkojen jakautumisesta yhdistyvien kuntien kesken sekä niiden alueella valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kesken; 5) yhdistymishallituksen toimivallasta 6) yhdistymishallituksen yhteistyöstä yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa ennen kuin valtioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä; 7) yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien asemasta uudessa kunnassa; 8) yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteista; 9) uuden kunnan taloudenhoidon yleisistä periaatteista; 10) asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinoista uudessa kunnassa; sekä 11) periaatteista, joiden mukaan 41 :ssä tarkoitettu yhdistymisavustus käytetään mainitun pykälän 5 momentissa säädettyyn tarkoitukseen.

4. Demokratia ja johtaminen 26.11.2014 Page 17

Kuntarakennemuutoksen vaikutusten arviointia suhteessa kuntayhteistyövaihtoehtoon johtamisen ja demokratian näkökulmasta Yhden kunnan vahvuudet Seudun kokonaisetu otetaan paremmin huomioon, kun koko seudulle tulee yhteiset säännöt ja käytännöt sekä palvelu- ja laatutasot Resurssien yhteen koonti, päällekkäisyyksien purkaminen ja optimaalinen allokointi parantaa toimintavarmuutta, laatua ja asiantuntemusta sekä tehokkuutta Hämeenlinnan kaupungissa käytössä olevien kuntalaisten osallistumiskanavien laajentaminen koko alueelle on helpompaa Hallinto (sekä luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatio) kevenee Kuntien keskinäisten sopimusten ja seutubyrokratian tarve poistuu Kuntayhteistyön vahvuudet Paikallinen asiantuntemus ja vaikutusmahdollisuudet säilyvät Paikallisen edustuksellisen demokratian pysyminen lähellä kuntalaista Päätöksenteon nopeus ja joustavuus voi kärsiä kuntien yhdistyessä ja byrokratia voi lisääntyä kuntakoon suurentuessa 26.11.2014 Page 18

Sote-uudistuksen vaikutukset kuntarakenteeseen Sote-uudistus ei ainakaan tällä hetkellä anna suoraa vastausta, mikä on tarkoituksenmukainen kuntarakenne tulevaisuudessa Sote uudistuksen myötä Suomessa ollaan menossa kohti Eurooppalaista kuntaa, jossa aluehallinnolla on kunnan ohella merkittävä rooli kuntalaisten palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa Kokonaisuudessaan uusi sote-rakenteen mukaiset kuntayhtymät (järjestämisvastuussa olevat sote-alueiden kuntayhtymät ja maakunnan laajuiset tuotantokuntayhtymät) voi olla kuntien vaikeasti johdettavissa Mitä vähemmän kuntia on ja mitä vahvempia kunnat ovat, sitä paremmin kuntien ohjaus kenties mahdollistuu Keskeisenä kysymyksenä on, miten kuntayhtymiä johdetaan: valtion ja STM:n tavoitteiden vai kuntien tavoitteiden mukaisesti Rinnalla tulee kuitenkin pohtia uutta kuntakäsitys, kuntaidentiteetti, vaikutusvalta paikallisiin ja kuntalaisia lähellä oleviin asioihin Tällä hetkellä tärkeintä on aikaansaada maakunnallinen kuntalähtöinen valmistelu sote-tuotannon organisoimiseksi 26.11.2014 Page 19

Alueelliset toimielimet / lähidemokratian kehittämisen mahdollisuudet Erityisesti kuntakoon kasvaessa tulisi kuntakentällä pohtia lähidemokratian kehittämisen toimintamalleja, mm. alueellisia toimielimiä Alueellisia toimielimiä ilman valtaa ei kannata perustaa, perusedellytykset alueellisten toimielinten toimivuudelle ovat: Selkeä oma toimintakenttä Resurssit tehtävien hoitamiseen Selkeä kytkös kunnan muuhun johtamisjärjestelmään sekä valmistelu- ja päätöksentekoprosesseihin Jäsenten valitseminen alueen edustajista Ratkaistavia kysymyksiä ovat mm.: Muodostamisen periaatteet (valtuuston valinta/suora vaali, puolueiden edustajat, puolueiden ja järjestöjen edustajat, kuntalaisraati ): tällä hetkellä toimielinten asettaminen, kokoonpano ja tehtävät ovat valtuuston tehtävä, uusi kuntalaki tullee mahdollistamaan myöhemmin vaaleilla valittavat alueelliset toimielimet (erillisvalmistelussa) Alueellisten toimielinten rooli ja toimivalta esim. palveluissa ja elinvoiman/elinkeinojen kehittämisessä Alueellisten toimielimien alueet, jotka eivät välttämättä noudattele nykyisiä kuntarajoja 26.11.2014 Page 20

Kuntalaisten osallisuuden lisääminen kunnissa ja seudulla Uudistettavassa kuntalaissa asukkaiden ja palvelujen käyttäjien oikeutta osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan korostetaan sekä kannustetaan kuntia tarjoamaan monipuolisia, vaikuttavia ja käyttäjälähtöisiä osallistumiskeinoja. Laissa nostetaan esimerkiksi esiin seuraavia osallistumisja vaikuttamiskeinoja: Keskustelu- ja kuulemistilaisuuksien sekä kansalaisraatien järjestäminen Asukkaiden mielipiteiden selvittäminen ennen päätöksentekoa Palvelujen käyttäjien edustajien valitseminen kunnan toimielimiin Mahdollisuudet osallistua kunnan talouden suunnitteluun Palvelujen suunnittelu ja kehittäminen yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa Asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteisen asioiden suunnittelun ja valmistelun tukeminen Kuntalaisten osallisuuden lisääminen ei välttämättä ole kiinni kuntarajoista, esim. selvityksen demokratiaryhmä on ehdottanut, osa Hämeenlinnan vaikuttajaraadeista laajennetaan seudullisiksi 26.11.2014 Page 21

Kuntalaisten osallisuuden lisääminen kunnissa ja seudulla Seuraavilla uudistuksilla on merkitystä seudun kokonaisuuden ja kuntien yhteistoiminnan kannalta: Aloiteoikeutta laajennetaan asukkaiden ohella myös palvelujen käyttäjille sekä kunnassa toimiville yhteisöille ja säätiöille Kunnan tiedottamisvelvoite koskisi koko kunnan toimintaa eli kunnan ja kuntakonsernin toiminnan lisäksi kuntien yhteistoimintaa sekä palvelujen järjestämistä ostopalveluna. Tiedottamisvelvollisuus koskisi asukkaiden lisäksi palvelujen käyttäjiä, järjestöjä ja muita yhteisöjä. Kuntalakiin kootaan vuorovaikutus- ja vaikuttamistoimielimiä koskeva sääntely: Pakollista vanhusneuvostoa ja vapaaehtoista vammaisneuvostoa koskeva sääntely esitetään siirrettäväksi erityislaeista kuntalakiin (näillä merkitystä erityisesti jos sotepalveluiden tuotantovastuuta kootaan nykyistä kuntarakenne laajemmalle pojalle). Kunnanhallitukselle velvoite asettaa nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä: nuorisovaltuustolle olisi annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan Kuntastrategiassa määriteltäisiin osallistumisen ja vaikuttamisen rakenteet, tavat ja keinot. 26.11.2014 Page 22

Kuntalaisten osallisuuden lisääminen kunnissa ja seudulla Valmisteilla olevassa uudessa kuntalaissa halutaan parantaa kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia muun muassa seuraavia keinoja esiin nostamalla: Osallisuusstrategia osaksi kunnan muuta strategista suunnittelua Sähköiseen viestintään velvoittavat säännökset (mm. kunnan verkkosivusto) Mahdollistava säännös erilaisista kuntalaisten vuorovaikutus- ja osallistumiskeinoista sekä käyttäjädemokratiasta. Osallisuus- ja lähivaikuttamistyölle on tällä hetkellä kunnissa hyvin vähän resursseja. Osallisuuden kanavia on kunnassa useita erilaisia, mutta niiden organisointi on hajanaista ja niiden yhteydet kuntien hallintoon ja päätöksentekoon ovat epäselvät Uutta kuntaa pohdittaessa tulee ottaa huomioon se, että kuntakoon kasvaessa tarvitaan myös resursseja sekä osallisuustyön käynnistämiseksi että osallisuuden ja lähivaikuttamisen toteuttamisen vaatimiin konkreettisiin toimenpiteisiin. Huolimatta siitä, minkälaisiin osallisuusmalleihin uudessa kunnassa päädytään, tulisi tätä työtä koordinoida ja systemaattisesti toteuttaa sekä kehittää 26.11.2014 Page 23

5. Palvelut 26.11.2014 Page 24

Yhteenveto Palvelut Keskeisenä huolena uudistuksissa ja erityisesti kuntaliitoksissa on lähipalveluiden etääntyminen mahdollisen uuden kunnan reuna-alueilta Aikaisempien liitosten kokemusten pohjalta suuremmalla kunnalla on mahdollisuudet ja taipumus ajan myötä karsia palveluverkkoa uuden kunnan näkökulmasta tarkoituksenmukaiseksi ja kustannustehokkaaksi Toisaalta suuremmalla kunnilla arvioidaan olevan paremmat mahdollisuudet ja resurssit kehittää ja johtaa sekä lähipalveluita että keskitettyjä palveluita tulevaisuuden yhteiskunnan edellyttämään suuntaan Palvelutarpeet kasvavat seudun kunnissa samansuuntaisesti seuraavan viidentoista vuoden aikana (ks. seuraavat kalvot) Vanhusten hoidon tarpeen kasvu on noin 50 % Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu (eli suurin osa kunnallisista palveluista) siirtyy suurille sote-alueille Tuottamisvastuussa olevat nykyisten seutukuntien tai maakuntien laajuiset kuntayhtymät ja kunnat määritellään vuoden 2016 alussa 26.11.2014 Page 25

Laskennalliset palvelutarpeet kasvavat alueella Vaikka vanhusten toimintakyvyn oletetaan nousevan ennusteessa*, kasvaa vanhusten hoidon tarve noin 50 % vuoteen 2029 mennessä Huomio: resurssien kohdentaminen ja riittävyys *Laskennallinen ikäraja vanhuspalveluissa: 75v. vuonna 2012, 75,5v. vuonna 2017, 76v. vuonna 2021, 76,5v. vuonna 2025 ja 77v. vuonna 2029

Kuntien palvelutarpeiden kehityssuunnat ovat samansuuntaiset

Lähipalvelun määritelmä Asiointikertojen tiheys Lähipalvelu on arkipäiväistä ja koskettaa suuria ihmisjoukkoja lähes päivittäin. Asiakaspohja Lähipalveluille löytyy tarpeeksi asiakkaita muutaman tuhannen ihmisen joukosta. Saavutettavuus Kynnys lähipalvelun käyttöön on oltava matala matkustamisen näkökulmasta. Matkan pituus voi merkitä palvelun käyttäjälle vähemmän kuin sijainti luontaisen asiointisuunnan mukaan. Ihmisläheisyys Palvelun käyttökynnyksen on oltava matala myös ihmisläheisyyden näkökulmasta eli palvelun on oltava asiakkaat huomioivaa. Kehitysnäkymät Lähipalvelukäsite on muutoksessa, palveluita tarjotaan yhä enemmän muuten kuin perinteisen kunnan palvelupisteet kautta (ks. seuraava kalvo lähipalveluiden jaottelusta) Kuntalaisille järjestettäviin palveluihin on tulossa lähivuosina suuria muutoksia kuntarakenteesta riippumatta, mm. teknologian kehittymisen myötä Seinien sijaan tulevaisuudessa tulee panostaa yhä enemmän palveluun, näin ollen palvelut liikkuvat ja jalkautuvat kuntalaisten luo yhä enemmän Asumisen keskittyminen, asiakastarpeiden muutokset ja kuntien rajalliset taloudelliset voimavarat ovat merkittävimmät muutosvoimat, jotka vaikuttavat kuntien palveluverkkoihin (mahdollisista kuntarakennemuutoksista riippumatta) 26.11.2014 Page 28

Lähipalvelut / keskitetyt palvelut Sähköiset palvelut 24h Parantavat palvelujen alueellista saatavuutta Kotiin tarjottavat palvelut Tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä Lähipalvelut - Palvelutiedot - Neuvonta ja palveluohjaus - Ajanvaraus - Lomakkeet ja lupahakemukset - Etäkonsultaatio - Omahoito Liikkuvat palvelut Pyörien päällä ja palvelupisteisiin, esim. kouluille jalkautuvat palvelut, mikäli kiinteää palvelupistettä ei ole lähellä - Terveystarkastukset, rokotukset ja näytteenotto - Sairaanhoitajan ja sosiaalityötekijän, vastaanotto - Hammashoito - Kriisipalvelu - Infran hoito - Kirjastoauto - Lasten ja erityisryhmien harrastustoiminta - Pelastuspalvelut - Kotihoito - Kotisairaala - Perhetyö - Ensihoito ja pelastuspalvelut - Kotikuntoutus - Omaishoidon tuki Lähellä tarjottavat palvelut Helposti saavutettavat kaupunginosien / taajamien palvelupisteissä - Neuvolapalvelut - Perhekeskukset - Perustason hoitajan ja lääkärin vastaanotto - Sosiaalityö - Palveluasuminen - Lasten päivähoito - Esi- ja perusopetus - Lähikirjasto - Arki- ja lähiliikuntapaikat - Nuorisotyö esim. nuorisotalot - Joukkoliikenne - Maaseutupalvelut - Rakennustarkastus Punaisella sote-palvelut, joiden järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille Seudullisesti keskitetyt palvelut - Päivystys, poliklinikat, päiväkirurgia, laitos- /vuodehoito, mielenterveyspalvelut - Lastensuojelu, sosiaalihuollon erityispalvelut, perheneuvolat - Toisen asteen koulutus, lukio, pääkirjasto, ammattiteatteri - Hallinto- ja tukipalvelut, virastot 26.11.2014 Page 29

Kuntarakennemuutoksen vaikutusten arviointia suhteessa kuntayhteistyövaihtoehtoon palvelujen näkökulmasta Yhden kunnan vahvuudet Yhden johdon alaisuudessa on paremmat mahdollisuudet tarkoituksenmukaiseen ja kustannustehokkaaseen palvelurakenteeseen ja lähipalvelujen uusien tuotantotapojen käyttöönottoon Sähköisen asioinnin kehittäminen ja teknologian monipuolinen käyttö palvelutuotannossa on edellytys palvelutarjonnan saavutettavuuden tasapuolisuuteen, palvelujen tuottavuuden paranemiseen ja sitä kautta kustannuskehityksen hillitsemiseen Seudun kokonaisetu otetaan paremmin huomioon, kun koko seudulle tulee yhteiset säännöt ja käytännöt sekä palvelu- ja laatutasot Henkilöstöresurssien ja asiantuntemuksen vahvistuminen tehostavat palvelujen tuottamista ja tuottavuutta erityisesti erikoispalveluissa Kuntayhteistyön vahvuudet Paikalliset vaikutusmahdollisuudet koskien esim. palvelujen saatavuutta ja laatua Joustava paikallinen päätöksenteko koskien palveluja erityisesti pienissä kunnissa Paikallistuntemus oman kunnan alueella järjestettäviin palveluihin 26.11.2014 Page 30

6. Yhdyskuntarakenne ja elinvoima 26.11.2014 Page 31

Kuntarakennemuutoksen vaikutusten arviointia suhteessa kuntayhteistyövaihtoehtoon elinvoiman ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta Yhden kunnan vahvuudet Seudun elinvoimaisuuden sekä maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen liittäminen vahvemmin osaksi peruskunnan toimintaa yhden kunnan mallissa Seudun sisäisen kilpailun väheneminen yhden kunnan mallissa Rajallisten kehittämisresurssien kokoaminen ja kehittäjien erikoistuminen Uuden kunnan eri alueiden profilointi ja erikoistuminen eri elinkeinoihin Koko seudun yhteinen ja yhtenäinen markkinointi Edunvalvonnan vahvistuminen ja yhtenäisyys Investointientarpeiden yhteinen läpikäynti ja mahdollisuudet tarpeettomien investointien välttämiseen Kuntayhteistyön vahvuudet Vastuu kehittämisestä on lähellä: kuntaliitosten myötä eri (reuna)alueiden sisäisen kehittäminen vähentyy Paikallistuntemus oman kunnan alueen elinvoimaan ja ympäristöön Yritystoiminnan tukemisella ja kehittämisellä on pienissä kunnissa kasvot Asumisen ja asukkaiden keskittymisen tiivistämistä voidaan ehkäistä paremmin 26.11.2014 Page 32

Edut/vahvuudet Elinkeinot ja elinvoima / seudun SWOT Haitat/heikkoudet - Sijainnin parempi hyödyntäminen ja brändäys - HHT-akselin kehittäminen - Seudullinen yhteistyö - Älykkään liikkumisen kehittäminen - Pääkaupunkiseudun nousseet kustannukset ja kasvun rajat - Vesistöjen hyödyntäminen - Kulttuuri- ja liikuntapuolen kehittäminen ja parempi hyödyntäminen viestinnässä - Uudet sijoittumiset - Kv-rahoituslähteiden hyödyntäminen - Uusien kansallisesti tunnettujen avausten laajempi hyödyntäminen (Kanava-malli, lasten ja nuorten palvelut, mini-pilotit) - Kehitysalustojen hyödyntäminen Mahdollisuudet - Sijainti - Yritys- ja asuintonttitarjonta kunnossa - Hintataso edullinen pääkaupunkiseutuun verrattuna - Mielenkiintoiset uudet kehitettävät alueet (Harviala, Rastikangas, Merve, Engelinranta, Kantola, Ahvenisto) - Monipuolinen yritysrakenne - Kasvava seutukunta, jossa uusia yrityksiä syntyy enemmän kuin yrityksiä lopetetaan - Saatu merkittäviä sijoittumisia - Kuntien taloudellinen tilanne - Maailman talouden tila - Lainsäädäntö ( EU ja kansallinen) - Yritysten alhainen t&k ja kv. - Kehitysrahoituksen väheneminen fokuksen siirtyminen isoihin kaupunkiseutuihin => väliinputoajan paikka - Poliittiset ristiriidat seudun sisällä - Verotulojen pieneneminen - Työttömyyden lisääntyminen Uhat - Brändi ja tunnettuus heikkoja - Kehittämisen resurssit ja rahoitus - Seutuyhteistyön haasteet - Keskustojen kehittäminen - Pieni koko ja lobbauksen puuttuminen - Yliopiston/ tutkimuslaitoksen puuttuminen (Elinkeinot ja elinvoima työryhmä kevät 2014) 26.11.2014 Page 33

Seudun näkeminen yhtenä kokonaisuutena Hyödynnetäänkö vahvuudet ja mahdollisuudet sekä torjutaanko heikkoudet ja uhat parhaiten yksin vai yhdessä? Elinvoimapolitiikan ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että seutu nähdään yhtenä kokonaisuutena Jokaisen kunnan menestyminen hyödyntää koko seutua Kuntien ei aktiivisesti tulisi kilpailla keskenään esim. yrityksistä ja asukkaista Kuntien yhteiset sijoittumispalvelut (elinvoimatyöryhmän ehdotus) on hyvä askel oikeaan suuntaan Jatkossa on hyvä pohtia esim. yhteistä aktiivista markkinointia koko seutuna sekä seudun eri alueiden profilointia ja erikoistumista eri elinkeinoihin (joita tarjotaan ensisijaisena sijoittumiskohteena seudulla) Kuntien raja-alueiden yhteinen suunnittelu, kaavoitus sekä rakentaminen hyödyntää koko seutua 26.11.2014 Page 34

Elinkeinopolitiikasta elinvoimapolitiikkaan Elinvoimapolitiikka ja elinvoimaisuudesta huolehtiminen on kunnan perustehtävä Elinvoiman kehittäminen nousee soteuudistuksen myötä yhä suurempaan merkitykseen kuntien tehtäväkentässä Paikkakunnan ja seudun vetovoima ja houkuttelevuus nousseet elinvoimapolitiikan keskiöön Tärkeässä roolissa kumppaneiden mobilisointi Keskeinen menestystekijä on kaupunkiseutujen voimavarojen kokoaminen Kaupunkiseutu = yhteinen työssäkäynti- ja asuntomarkkina-alue Ulkoistetun elinvoiman kehittäminen aika näyttäisi olevan on ohi Elinvoimapolitiikan johtaminen on koottu ja palautettu osaksi kaupunkien johdon ydintehtäväksi, kaupunginhallituksen ja johtoryhmän rooli korostuu Elinkeinotoimen vastuulla Elinkeinopolitiikka Yritysneuvonta Toimitilat Yritystontit Kehittämishankkeet Alueen markkinointi Huomioitava kaikessa kunnan toiminnassa Elinvoimapolitiikka Elinkeinopolitiikan instrumentit Hankinnat Infrastruktuuri Paikkakunnan vetovoima Tapahtumat Palvelut ja kuntalaisten valinnat Pakallisyhteisön hyvinvointi ym. ym.

Hattula-Hämeenlinna-Janakkala Tampere Pendelöinti Pendelöivien osuus kunnan työllisestä työvoimasta 31.12.2011 Hattula Hämeenlinna Pendelöiviä yhteensä Hattula 70 % Hämeenlinna 25 % Riihimäki 55 % Janakkala Asuinkunta Pääkaupunkiseutu* Työssäkäyntikunta Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula 1 314 2 220 108 Hämeen linna 951 21 846 1 033 Janakkala 91 1 871 3 323 Riihimäki Lähde: Tilastokeskus Pohjakartta MML, 2012

Hattula-Hämeenlinna-Janakkala Vertailussa ovat mukana koko maa sekä Riihimäki, Lahti ja Tampere Hämeenlinnassa työpaikkojen määrä on kasvanut koko maata nopeammin, Janakkalassa ja Hattulassa jokseenkin samaa tahtia kuin koko maassa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

Hattula-Hämeenlinna-Janakkala Alueen yhteinen työpaikkaomavaraisuus on hieman alle 95 % Hämeenlinnan työpaikkaomavaraisuus on noin 105 % Janakkalan työpaikkaomavaraisuus on noin 72 % Hattulan työpaikkaomavaraisuus on noin 67 % Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

7. Talous 26.11.2014 Page 39

Yhteenveto kuntien nykytilan analyysi Verotettava tulo ja tuloverokertymä/asukas on kunnissa hyvin samansuuruinen, mikä osaltaan osoittaa alueen yhtenäisyyttä Valtionosuusuudistuksen koelaskelmien mukaan kuntien rahoitus vähenisi siirtymäajan päässä vuonna 2017 yhteensä 7,4 M eli 78 /as. Vuoden 2015 valtionosuusennusteen mukaan rahoitus vähenee kunnilta yht. lähes 10 M Talous ei ole tasapainossa kuntakohtaisesti tai kunnat yhteensä tarkasteltuna Kumulatiivinen vertailu vuosikate-poistot-investoinnit osoittaa pitkän aikavälin epätasapainon kaikissa kunnissa Valtionosuusuudistus syventäisi epätasapainoa Tulorahoitus eli vuosikate ei riittänyt tarkasteluvuonna 2012 kattamaan poistoja, ei etenkään investointeja Velkaantumiskehitys jatkui, koska investoinnit ylittivät poistojen määrän Vuonna 2013 taloudellinen tilanne kohentui, osin verotilityksiin liittyvän kertaerän johdosta Kunnilla lainaa enemmän kuin valtakunnallinen keskiarvo Janakkalan lainamäärä vastaa valtakunnallista keskiarvoa Hämeenlinnan rahoitusomaisuus (2013: 1215 /as.) vaikuttaa nettolainakantaan pienentävästi Hämeenlinnan taseessa kertynyttä alijäämää, myös Hattulan ja Janakkalan taseen jäämät lähellä 0-rajaa Kuntien yhteinen yli/alijäämä olisi negatiivinen Taseen ulkopuolisia eriä ei sovi unohtaa korjausvelan määrä tiedostettava vanhoissa kiinteistöissä 26.11.2014 Page 40

Talouden puukaaviot 2013 26.11.2014 Page 41

26.11.2014 Page 42

26.11.2014 Page 43

26.11.2014 Page 44

Talouden tasapaino 26.11.2014 Page 45

Hattula 26.11.2014 Page 46

Hämeenlinna 26.11.2014 Page 47

Janakkala 26.11.2014 Page 48

Kunnat yhteensä 26.11.2014 Page 49

Verokertymät, tulorahoituksen riittävyys, investoinnit 26.11.2014 Page 50

Verokertymä 2013: tuloverot ja yhteisövero Tuloverot 2013 Hattula Hämeenlinna Janakkala kunnat yht. Tuloveroprosentti 20,00 % 19,50 % 19,75 % 19,6 % Tuloverot 1000 32 727 223 427 54 468 310 622 /as 3 379 3 295 3 234 3 293 Veroprosentilla tuloja 1000 1 636 11 458 2 758 15 848 Yhteisövero 2013 Hattula Hämeenlinna Janakkala kunnat yht. Yhteisövero 1000 978 12 226 1 771 14 975 /as 101 180 105 159 Vuodelle 2015 kunnat ovat vahvistaneet tuloveroprosentiksi: Hattula: 20 % Hämeenlinna: 20,5 % Janakkala: 20,5 % 26.11.2014 Page 51

Kiinteistövero Verokertymä 2013: kiinteistövero 2013 Hattula Hämeenlinna Janakkala kunnat yht. Kiinteistöverot 1000 1 685 18 638 2 827 23 150 /as 174 275 168 245 Kiinteistövero yl-rak 0,80 % 1,05 % 1,00 % Kiinteistövero vak. as. 0,40 % 0,45 % 0,40 % Kiinteistövero muu as. 1,00 % 1,00 % 1,00 % Kunnat ovat vahvistaneet kiinteistöveroprosentit vuodelle 2015 seuraavasti: 2015 Hattula Hämeenlinna Janakkala Kiinteistövero yl-rak 1,00 % 1,25 % 1,00 % Kiinteistövero vak. as. 0,45 % 0,45 % 0,40 % Kiinteistövero muu as. 1,00 % 1,00 % 1,00 % 26.11.2014 Page 52

Tulorahoituksen riittävyys: tuloslaskelma 2013 2013 Hattula Hämeenlinna Janakkala kunnat yht. Toimintatuotot 1000 5 002 93 869 19 579 118 450 Toimintamenot 1000 47 664 421 599 98 128 567 391 Toimintakate -42 662-327 730-78 549-448 941 Verotulot yhteensä 1000 35 391 254 291 59 066 348 748 Valtionosuudet 1000 10 621 92 495 24 124 127 240 (josta harkinnanvaraiset 1000 ) 0 0 0 0 Rahoitustulot ja -menot netto 1000-221 2 723-339 2 163 Vuosikate 1000 3 129 21 779 4 302 29 210 Poistot 1000 1 543 14 405 5 675 21 623 Satunnaiset tuotot 1000 0 0 0 0 Satunnaiset kulut 1000 0 0 0 0 Tuloslaskelman tulos 1000 1 586 7 374-1 373 7 587 Tilinpäätössiirrot 1000 0 100 597 697 Ali/ylijäämä 1000 1 586 7 474-776 8 284 Kumulat. edell. tilik. ja kuluvan tilikauden jäämät 1000 2 828-13 315 1 436-9 051 Asukasluku 9 685 67 806 16 843 94 334 Veroprosentti 20,00 % 19,50 % 19,75 % 19,50 % Toimintatuotot/Toimintakukulut% 10,5 % 20,9 % 19,8 % 20,9 % Vuosikate/Poistot % 202,8 % 151,2 % 75,8 % 135,1 % Vuosikate, /asukas 323 321 255 310 26.11.2014 Page 53

Tulorahoituksen riittävyys: rahoituslaskelma 2013 2013 Hattula Hämeenlinna Janakkala kunnat yht. Vuosikate 1000 3 128 21 779 4 302 29 209 Satunnaiset tuotot 1000 0 0 0 0 Satunnaiset kulut 1000 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 1000-329 -6 009-554 -6 892 Investoinnit Nettoinvestoinnit 1000-774 -17 882-6 189-24 845 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto 1000 2 025-2 112-2 441-2 528 Antolainauksen muutokset Antolainan antaminen 1000 0 500 0 500 Antolainan lyhennys 1000 0 140 0 140 Nettoantolainaus 0-360 0-360 Lainakannan muutokset 0 Lainanottaminen 1000 4 000 32 000 11 190 47 190 Lainan lyhennys 1000-2 591-24 000-5 594-32 185 Pitkäaikainen laina, nettomuutos 1 409 8 000 5 596 15 005 Lyhytaikainen laina, muutos 1000-2 384 5 295-6 2 905 Lainakannan muutos, netto 1000-975 13 295 5 590 17 910 Muut maksuvalmiuden muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -952-129 261-820 Rahoitustoiminnan nettokassavirt -1 927 13 166 5 851 17 090 Rahavarat 1.1. 1000 92 84 057 4 369 88 518 Rahavarojen muutos 1000 98 10 694 3 409 14 201 Rahavarat 31.12. 1000 189 94 751 7 778 102 718 26.11.2014 Page 54

Tunnusluvut /asukas 2013 Hattula Hämeenlinna Janakkala kunnat yht. Toimintakate -4 405-4 833-4 664-4 759 Verotulot yht. 3 654 3 750 3 507 3 697 Valtionosuudet 1 097 1 364 1 432 1 349 Vuosikate 323 321 255 310 Poistot 159 212 337 229 Ali/ylijäämä 164 110-46 88 Kumulat. yli/alijäämät 292-196 85-96 26.11.2014 Page 55

Lainat 26.11.2014 Page 56

Kuntakohtainen ja lainakanta yhteensä /as. vuonna 2013 26.11.2014 Page 57

26.11.2014 Page 58

Valtionosuusuudistus ja ennuste 2015 26.11.2014 Page 59

Valtionosuusuudistus koelaskelmat vuoden 2014 tasolla 17.4.2014 julkistetut koelaskelmat osoittivat, että kunnat menettäisivät vuoteen 2017 mennessä valtionosuutta 7,4 M Asukaslukuun suhteutettuna suurin menettäjä koelaskennassa oli Hattula -136 /as, sitten Hämeenlinna -87 /as Janakkalaa koelaskenta kohteli lähes neutraalisti -8 /as 26.11.2014 Page 60

Valtionosuusennuste 2015 Uudistetun valtionosuusjärjestelmän kertoimet ovat muutosherkkiä, mikä aiheuttaa valtionosuuden määrässä vaihtelua. Maksettavaan valtionosuuteen vaikuttaa myös valtion rahoitukseen kohdentamien varojen määrän muutokset. Valtionosuusennusteen mukaan vuonna 2015 rahoitus muuttuisi seuraavasti: Hattula 0,7 M Hämeenlinna 8 M Janakkala -0,9 M Vuoden 2014 koelaskelmaan nähden kaikkien kuntien valtionosuus vähenisi vielä enemmän kuin koelaskelmassa. Alustava laskelma kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 2015 /asukas (KL 10.11.2014) 26.11.2014 Page 61

Tunnusluvut 26.11.2014 Page 62

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin taseessa on kertynyttä alijäämää yhteensä n. 24 M, josta Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan osuus on n. 16,2 M. Seuraavia tunnuslukuja on soveltuvin osin oikaistu kuntakohtaisesti ja yhteensä yllä mainituilla alijäämillä (oikaisu mainittu otsikossa) 26.11.2014 Page 63

Toimintakate /as, oikaistu shp:n alijäämin 26.11.2014 Page 64

Verotulot /as. 26.11.2014 Page 65

Valtionosuudet /as. 26.11.2014 Page 66

Kumulatiivinen vuosikate /as, oikaistu shp:n alijäämin 26.11.2014 Page 67

Taseen kertynyt yli/alijäämä /as. oikaistu shp:n alijäämin 26.11.2014 Page 68

Nettoinvestoinnit 1000, oikaistu 26.11.2014 Page 69

8. Johtopäätökset ja jatkotoimenpide-ehdotus 26.11.2014 Page 70

Johtopäätökset: kuntarakenneselvitys Keskeinen kuntien yhdistymisestä syntyvä hyöty verrattuna yhteistyövaihtoehtoon syntyisi johtamisen ja päätöksenteon yhdenmukaistamisesta sekä seudun resurssien koonnista Kuntaliitos ratkaisisi suurimman osan kuntayhteistyövaihtoehdon kriittisistä kysymyksistä, mm. seudun näkeminen yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena kolmen erillisen yksikön sijaan sekä kuntalaisten palveluihin hakeutuminen yli kuntarajojen Muita liitoksen keskeisiä etuja olisivat mm.: Henkilöstön saatavuuden paraneminen ja pienten kuntien haavoittuvuuden vähentäminen (useita tehtäviä hoitaa tällä hetkellä yksi henkilö) Kuntalaisten yhdenvertaisuus alueella paranee Kuntien liitos helpottaa seudun palveluihin kohdistuvien muutospaineiden toteutusta, yhdessä kunnassa voidaan parhaiten varmistaa palveluiden saatavuus seudulla Yhdellä kunnalla on paremmat mahdollisuudet ottaa käyttöön uudenlaisia toimintatapoja ja palvelurakenteita sekä hallita palvelukokonaisuuksia alueella Edellä mainitut hyödyt ja mahdollisuudet perustuvat aikaisempien kuntaliitosten arviointeihin ja asiantuntijanäkemyksiin, lopulta kuntaliitoksen paikallinen toteutus määrittelee liitoksista saatavat hyödyt 26.11.2014 Page 71

Jatkoehdotus Hämeenlinnan seudun kunnista Hattulassa ja Janakkalassa ei tällä hetkellä nähdä tarpeelliseksi käydä aktiivista keskustelua kuntarakennemuutoksista Valtakunnassa ja seudulla on paljon uudistuksia käynnissä jotka ainakin osittain jatkuvat vielä vuosikausia ja joiden todellisia vaikutuksia kuntiin (tai edes toteutumista) ei tiedetä Valtionosuus, kuntalaki, kuntarakenne, sote, kuntien tehtävien tarkastelu Joka tapauksessa sote sekä osa sivistyksestä ja teknisestä menossa suurempiin kokonaisuuksiin Näin ollen ei ole tarkoituksenmukaista lukita kuntarakennekantoja liian tiukkaan ns. ikuisiksi ajoiksi vaan tarkastella kuntien uuden roolin muotoutumista sekä keskustella alueen ja kuntalaisten näkökulmasta tarkoituksenmukaisesta palvelu- ja kuntarakenteesta 26.11.2014 Page 72

Miten eteenpäin päästään? 1. Keskinäisriippuvuuden tunnistaminen ja tunnustaminen Hämeenlinnan seutu on yksi toiminnallinen kokonaisuus 2. Tällä hetkellä tehtävissä päätöksissä tulee rohkeasti nähdä tulevaisuuteen mikä on seudun tilanne vuonna 2020 ja vuonna 2030 3. Avoin vuorovaikutus ja viestintä kuntien kesken eri tasoilla 4. Asenteiden muuttaminen ja vanhojen puheiden ja tekojen unohtaminen 5. Yhteisen tahtotilan luominen ja keskinäisen luottamuksen muodostuminen 6. Myönteinen suhtautuminen tulevaisuuden mahdollisuuksiin 7. Sitoutuminen tehtyihin yhteisiin päätöksiin

Tärkein onnistumisen edellytys Seudun kohtalonyhteyden tunnistaminen Luottamus päättäjien kesken + Luottamusta lisäävät toimet! - Eero Holstila Hattula, Hämeenlinnan ja Janakkalan seutufoorumi 5.3.2014 26.11.2014 Page 74