Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016
ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä
Viljatilan johtaminen/kannattavuus yrityksen tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi aina yrityskohtaisia mitä mittaat, sitä voit parantaa aikajänteet/näkökulmat 1) tilan kehittäminen investointien avulla 2) nykyisen tuotannon kehittäminen 3) maksuvalmius satokaudella 2015/6 >
Viljatilan kassavirta 2015/16, /ha Rahaa tilille 1000 Juoksevat menot 500 Ylläpitoinvestoinnit 100 Lainanhoitomenot 100 Verot 50 Omaan käyttöön jää 250
Laajentaminen ja kassavirta? 100 ha => 100 * 250 = 25 000 200 ha => 200 * 200 = 40 000 300 ha => 300 * 173 = 52 000 500 ha => 500 * 150 = 75 000
Ennakkotulos 2015: öljy-, palko- ym. erikoiskasveilla viljoja parempi tulos (Kate A) Luken satoarvio 2015 Hinnat 1/2016 Lähde: Ennakkotulokset 2015, ProAgria Lohkotietopankki
Tulos 3. vuosi peräkkäin tappiolle valtakunnan keskisadoilla Oman pääoman korkovaatimus laskettu 5 %:n mukaan. Lähde: ProAgria Lohkotietopankki
Mikä on kannattavan viljantuotannon satotaso tämän hetken hintasuhteilla? Hinta /tn Satovaatimus kg/ha Syysvehnä 142 6 500 Kevätvehnä 150 5 900 Ruis 175 5 200 Rehuohra 123 6 700 Mallasohra 132 6 300 Kaura 135 5 700 Rypsi/rapsi 335 2 100 Lähde: ProAgria Lohkotietopankki Viljantuotanto ei lyö leiville keskisatoja tuottamalla
Kokonaiskustannusten tarkastelu 30 % Lähde: ProAgria Lohkotietopankki
Viljelyn kannattavuus nousuun? 1. Sato Viljelyn keskittäminen hyväkuntoisille peltolohkoille Viljelykierrosta nostetta satoihin Syysmuodot Hyvä sato on poikkeuksetta ollut yhteydessä parempaan taloudelliseen tulokseen (ProAgria Lohkotietopankki) 2. Maan rakenne ja vesitalous kuntoon 3. Hinta? 3. Viljelytekniikka ajoitus Kevätkylvöt aikaisin mieluummin aikaisin kuin liian myöhään? 4. Yhteistyö Koneyhteistyöllä kiinteitä kuluja alas Rehuviljayhteistyö: korjuu murskesäilöntään
yrittäjyys: seuranta, oppiminen, benchmarkkaus maan rakenne tautitorjunta ph ravinteet lajikkeet Keskisadot 2015, kg/ha: vehnä 3930 ohra 3470 kaura 3670 öljyk. 1640 Copyright: J. Salopelto
Viljan hintakehitys ennuste jatkossa?
Toteutuneita viljan hintoja tiloittain, Etelä-Suomen ViljelyKasvu-tiloja, 2014 250 200 150 100 /tn 50 0 Syysvehnä Kevätvehnä Syysruis
Vaikutus myös tuotantokustannuksiin: Enemmän kiloja jakamassa kustannuksia Lähde: ProAgria Lohkotietopankki
Luomu ja tavanomainen 2014 1400 1200 1000 800 600 400 200 0-200 -400 Luomu Tavan.
Viljelyn vaihtoehtojen tarkastelu, erityisesti jos lohkolla matala sadontuottokyky Viljan sato 3 000 4 200 kg/ha Rypsi, rapsi 1 300 1 500 kg/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki
Luomu ja tavanomainen 2015 1400 1200 1000 800 600 400 200 0-200 Luomu 160 ha Tavanomainen, 130 ha
Vertailuesimerkki Kymenlaaksosta
Viljelyn vaihtoehtojen tarkastelu miksi? Pelkästään kevätviljoihin perustuvassa viljelyssä on paljon riskejä sääriski, satoriski, laaturiski, hintariski Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta Satotasojen on noustava Ylijäämäviljasta pois Tuotetaan käyttötarkoituksen mukaan Viljelyn kannattavuus paranee Hyötyjä pitkällä tähtäimellä
Viljelyn vaihtoehtojen tarkastelu miksi?
Miten reagoida? Peltolohkojen arviointi Hyväkuntoiset lohkot (viljasato > 5 000 kg/ha) keskitä näille varsinaisten viljelykasvien viljely ylläpidä ja paranna niiden hyvää kasvukuntoa Keskivertolohkot (3 000 5 000 kg/ha) selvitä syy, miksi lohkot eivät tuota enempää lähde parantamaan lohkojen kasvukuntoa Heikkokuntoiset ja tiivistyneet lohkot (< 3 000 kg/ha) arvioi kannattaako lohkojen kunnostus pidä lohkot reservissä, jossa samaan aikaan niiden kasvukunto elpyy
Viljelykiertoesimerkit 100 ha tila Kate A 795-975 /ha Kate A 749 /ha Kate A 453 /ha Öljy- tai palkokasvi 1 v. Syysvilja- tai öljykasvi 1-2 v. Viherlannoitus nurmi 1-2 v. / kumina Kevätvilja 1 v. Viherlannoitus/ apilanurmi 2 v. Syysvilja 1 v. Apilasinimailasnurmi Apilasinimailasnurmi Luonnon hoitopelto nurmi 40 ha 50 ha 10 ha Luonnon hoitopelto nurmi Kevätvilja 1-2 v. Keskimäärin Öljy- tai palkokasvi 1 v. Syysvilja tai -öljykasvi 1 v. Viljaa 30-50 ha/v Öljy- ja palkokasveja 20-40 ha/v Nurmea/monivuotista 20 ha/v Muokkaus retiisi / Riistapelto Koko viljelyalalle kate A = 774 /ha/v, vaikka 20 ha peltoa nurmihoidossa
Aikainen / myöhäinen lajike: esimerkki myyntihinnan ja kuivauskustannusten kannalta Aikainen Myöhäinen Sato 5 000 kg/ha 6 000 kg/ha Hinta 150 / 175 /tn 150 /tn Satotuotot 750 / 875 /ha 900 /ha Korjuukosteus 20 % 23 % / 30 % Kuivauskustannus (öljyn hinta 0,64 /l) Satotuotot - kuivauskulut 40 /ha 75 / 147 /ha 710 / 835 /ha 825 / 753 /ha
ViljelyKasvu-tilat Etelä-Suomessa 2015 Tavanomainen viljely Luomu Tilojen keskipinta-ala noin 140 ha.
ViljelyKasvun vuosikello = tiedotteet kasvukaudesta ja kasvinsuojelusta = tiedotteet viljojen markkinatilanteesta Kasvintuotannon kustannuslaskelmat Taloustulosten purkutilaisuudet Viljelysuunnitelman tarkennus, ennakkolaskelmat Alustava viljelysuunnitelma, lannoitteiden hankinta Pellonpiennartilaisuudet Kasvustokäynti
Ennakkolaskelma, kevätvehnä 2015 Neljännekset satotuoton mukaan Euroja 1. neljännes (keskisato 5,26tn) 4.neljännes (keskisato 3,13 tn) Tuotot Satotuotot 878 522 Tuet 481 481 Yhteensä 1359 1003 Kustannukset Muuttuvat 491 437 Kate A 868 566 Työ 179 167 Kate B 689 399 Konekust. 305 206 Rakennuskust. 72 44 Yleiskust. 41 46 Kate C 271 103 Pellon kust. 402 322 Nettovoitto/tappio -131-219 Hinta /tn, jolla päästään nettovoittoon 191 237 Sato jolla päästään nettovoittoon hinnalla 167 /tn 6,04 tn (+15 % v. 2014 satoon 4,43 tn (+ 42 % v. 2104 satoon)
Kasvustokäynnit kasvinsuojelu ravinteet, lisätyppi maan rakenne - esim. kuoppatesti lajikkeet
ProViljelys-ryhmien yhteistoiminta
ProAgrian talouspalvelut viljatilalle ViljelyKasvu/TalousWisu Tukipuntari optimoi tukivaihtoehdot Kassabudjetti tasapainottaa maksuvalmiutta LIKWIn päivitys kertoo maatilan talouden kokonaisuuden Tulevaisuuskeskustelu auttaa hahmottamaan tulevaisuuden vaihtoehtoja
Talouden tasapainotus 2015/6 lainoille lyhennysvapaa ennakkoverojen alennus ylläpitoinvestoinnit seis tuotevarastojen tasaus turhan tavaran myynti siirrä kalkitukset ym. palkattu väki pois Rahat ei laskemalla lisäänny, mutta aloita kassabudjetointi seuraa sen toteutumista riittävä käyttörahoitus pankista (= ei yliaikakorkoja) oma pankkitili maatilalle tee vain suunniteltuja investointeja (onko tarpeen vai tekeekö vain mieli )