Kielihäiriöisten lasten pään liikkeet MEG-tutkimuksen aikana Leena Isotalo Lastenlääkäri, eläkkeellä, Vantaan tk, yhteistyössä Aalto-yliopiston Aivotutkimusyksikön kieliryhmän kanssa. Kuvia myös Päivi Heleniukselta Leena Isotalo 28.11.2014 1
Johdanto Spesific Language Impairment (SLI), suomeksi Kielellinen erityisvaikeus (entinen Dysfasia)on yleinen ongelma. Esiintyvyys 1 7%. Pojilla ehkä yleisempi kuin tytöillä Duodecimilta Käypä Hoito-suositus 2010 Laaja-alaisesti toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen vaikuttava ongelma Leena Isotalo 28.11.2014 2
Kielellinen erityisvaikeus, määritelmä Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän mukaisesti, vaikka näönvarainen päättelykyky on ikätasoista. Häiriö ei selity neurologisilla, aistitoimintojen, tunne-elämän tai ympäristötekijöiden (esim merkittävät lapsen kasvuympäristöön ja vuorovaikutukseen liittyvät puutteet, monikielisyys) poikkeavuuksilla. F80.1 puheen tuoton vaikeus F80.2 puheen ymmärtämisen vaikeus Leena Isotalo 28.11.2014 3
Kielellinen erityisvaikeus, oirekuvasta Vaikeusaste lievästä vaikeaan: voidaan havaita joskus vasta koulussa, toisinaan tarvitaan puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä (tukiviittomia, kuvia ym) jo alle 2 vuoden iästä. Puheen ymmärtämisongelmaa voi olla vaikea tunnistaa arjessa Ensi sanat usein normaalisti, mutta aktiivisen sanavaraston lisääntyminen ja lausetasoinen puhe kehittyvät normaalia hitaammin Puheen epäselvyys yleistä ja voi jatkua pitkään: virheelliset ja puuttuvat sanahahmot ja/tai taivutuspäätteet ja sananlöytämisvaikeus Motoriikan ongelmat ovat yleisiä Leena Isotalo 28.11.2014 4
Kielellinen erityisvaikeus, muutokset iän mukana Puhe selkiytyy Jokapäiväisen kielen hallinta kehittyy Pitkien, käsitteellisten ja monimutkaisten lauseiden ymmärtäminen vaikeaa Kielellisen ymmärtämisen ja muistamisen vaikeus haittaa kielellistä päättelyä Kouluiässä: keskittymisvaikeutta,puutteita oman toiminnan ohjauksessa, vuorovaikutustaitojen puutteellista kehitystä, kaverisuhteiden niukkuutta, tunne-elämän ongelmia Leena Isotalo 28.11.2014 5
Tutkimuksen tausta Osa tutkimusprojektia Lasten MEGtutkimukset SLI & verrokki lapsia: kielen vastaanotto & tuotto Aivotutkimusyksikkö: Päivi Helenius, Tiina Parviainen, Päivi Sivonen, Riitta Salmelin: Neural processing of spoken words in specific language impairment and dyslexia. Brain 2009: 132; 1918 1927 & Dysfasian etiologia, oireet ja ennuste - projekti (Vantaan kaupunki, AkaTK): Timo Kauppila, Leena Isotalo, Sinikka Hannus, Pia Isoaho Isoaho P: Kielellinen erityisvaikeus (SLI) ja sen kehitys ensimmäisinä kouluvuosian. Väitös HY 7.9.2012 Hannus S et al: Use of Language Tests when Identifying Specific Language Impairment in Primary Health Care. Folia Phoniatr Logop 2013;65:40 46 Leena Isotalo 28.11.2014 6
Magnetoenkefalografia (MEG) postsynaptiset virrat 10 000 hermosolua -mitataan neuraalisen aktivaation synnyttämiä magneettikenttiä -erinomainen ajallinen tarkkuus -hyvä paikkatarkkuus Leena Isotalo 28.11.2014 7
Tutkimuksen kulku Dysfasiaprojektista 10 verrokkia ja 11 SLI lasta, ikä 9-10v, 7/10 ja 8/11 poikia Tehtäviä 3, koko tutkimuksen kesto taukoineen noin 2,5 tuntia Ensin lukeminen/nimeäminen, 7+7 min Toisena sanojen kuuntelu, samoin 7+7 min Kolmantena äänten kuuntelu, pääasiassa passiivisesti äänetöntä videota katsellen, osassa aktiivisesti painettava nappia, kun sama ääni toistuu Leena Isotalo 28.11.2014 8
Nimeämistestiä harjoitellaan Nimeämistehtävässä lapsi lukee edessä olevalta valkokankaalta sanan tai nimeää kuvan, luettavat sanat 2- tai 3-tavuisia, kuvat ja sanat samoja, osa toistuu heti Leena Isotalo 28.11.2014 9
Sanojen/epäsanojen toisto aurinko hespeli kihelas aurinko kirahvi kihelas sanat esitettiin kerran 2.5 sekunnissa sanoissa 7-8 kirjainta, kesto n. 550 ms koehenkilö painoi nappia kuullessaan erisnimen Tutkimushuone magneettisesti suojattu (lasten kanssa aina aikuinen mukana) Pään asentoja seurataan ihoon teipattujen elektrodien avulla jatkuvasti ja tutkimuksen aikaiset liikkeet kompensoidaan Leena Isotalo 28.11.2014 10 Helenius et al. (Brain, 2009)
Tutkimuksen tavoite Alkuperäinen tutkimus: Helenius p, Sivonen P, Parviainen T, Isoaho P, Hannus S, Kauppila T, Salmelin R, Isotalo L: Abnormal functioning of the left temporal lobe in language-impaired children Tutkimuksen aikana tutkija (LI) oli lapsen seurana magneettisesti suojatussa huoneessa. Mittauksen aikana lasta havainnoitiin ja pään paikkaa seurattiin päänahkaan tarroilla kiinnitetyillä antureilla. Näitä pään liikkeistä syntyviä tietoja vertailtiin verrokki (n=10) ja SLI-lasten (n=11) välillä Leena Isotalo 28.11.2014 11
Tutkimustuloksia Pään liikkeet n. 7 min jaksoissa puheen tuoton (kuvien nimeäminen tai sanojen lukeminen) ja puheen ymmärtämisen (sanoja ja epäsanoja) aikana: kontrollilapsilla pään liikkeitä kaikkiaan vähemmän ja lisääntyivät vähemmän tutkimuksen edetessä. Äänten kuuntelun aikana ei eroa. Rekisteröidyt pään liikkeet korreloivat subjektiivisten havaintojen (jalkaterien pyöritys, käsien heiluttelu, koko vartalon liikehdintä, haukottelu) kanssa. Leena Isotalo 28.11.2014 12
Pohdinta Pään voimistuvat liikkeet voivat kuvastaa tarkkaavuuden herpaantumista erityisesti puheen kuuntelun aikana kielihäiriöisillä lapsilla. Vaikka aineisto pieni, voidaan ehkä yleistää, että kielihäiriöisen lapsen on vaikea ylläpitää tarkkaavuutta normaalin 45 min koulutunnin ajan, jos opetus perustuu pääasiassa kuullun ymmärtämiseen Leena Isotalo 28.11.2014 13
KIITOS! Aivotutkimusyksikkö, Kylmälaboratorio, Aalto-yliopisto Päivi Helenius Tiina Parviainen Päivi Sivonen Riitta Salmelin Dysfasiatiimi, Akateeminen terveyskeskus, Helsingin yliopisto & Vantaan kaupunki Timo Kauppila Pia Isoaho Sinikka Hannus Tutkimushoitajat Minna Haanpää ja Aino Rista Leena Isotalo 28.11.2014 14