KUNNANJOHTAJAN RAPORTTI Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2014
Sisällys TALOUSKATSAUS... 1 RAHOITUSLASKELMA... 3 YLEISHALLINTO... 4 KONSERNIHALLINTO... 4 ELINKEINOT... 8 TYÖLLISTÄMINEN... 12 MAASEUTU- JA KYLÄTOIMI... 14 TOIMISTOPALVELUYKSIKKÖ... 15 HUOLTOPALVELUYKSIKKÖ... 16 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI... 17 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO... 17 KANSANTERVEYSTYÖ... 18 ERIKOISSAIRAANHOITO... 20 LASTEN PÄIVÄHOITO... 22 VANHUSTYÖ... 24 PERHETYÖ JA TOIMEENTULOTURVA... 25 VAMMAISPALVELUT... 27 SIVISTYSTOIMI... 28 SIVISTYSTOIMEN HALLINTO... 28 OPETUSPALVELUT... 28 KIRJASTO- JA KULTTUURIPALVELUT... 30 VAPAA-AIKAPALVELUT... 33 TEKNINEN TOIMI... 35 TEKNISEN TOIMEN HALLINTO JA SEUDULLISET PALVELUT... 35 TILATOIMI... 36 YHDYSKUNTATEKNIIKKA... 37 YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN... 39 RAKENNUTTAMINEN... 41 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU... 42 YMPÄRISTÖVALVONTA... 44 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN... 46 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN KOMMENTTEINEEN... 51 LIIKELAITOKSET... 55 LEMPÄÄLÄN VESI -LIIKELAITOS... 55 KONSERNIYHTIÖT /... 58 KONSERNIYHTIÖT / LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY... 59 KONSERNIYHTIÖT / LEMPÄÄLÄN KEHITYS OY... 60
1 TALOUSKATSAUS Väestörekisterin mukainen Lempäälän väkiluku 30.06.2014 on 22.067 (alkuvuoden kasvu +238). Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 18.6.2014 vuoden 2015 kokonaistalouden raamin, jonka puitteissa lautakunnat valmistelevat talousarvioesityksensä. Raamia laadittaessa on huomioitu mm. vuoden 2013 tilinpäätös ja talousarvion 2014 alkuvuoden toteumatiedot sekä Kuntaliiton tämänhetkiset arviot verotulojen ja valtionosuuksien kehityksestä ja kuntien kokonaistalouden näkymistä. Veroprosentit vuodelle 2015 päätetään osana taloussuunnitelman 2015-2017 kokonaisvalmistelua kunnanvaltuustossa lokakuussa 2014. Raamipäätös valmisteltiin nykyisin veroprosentein. Raamin mukaan vuoden 2015 toimintakatteen (=nettomenot) kasvu talousarviosta 2014 rajoitetaan +2,0 %:iin. Henkilöstömenojen kasvuarviona on vuoden 2015 talousarvioraamissa käytetty +1 % vuoden 2014 mukaisesta henkilöstömenojen tasosta. Johtoryhmän raamivalmistelussa on keskusteltu (+1 %:n yleisen henkilöstömenojen kasvuvarauksen lisäksi) muutamista painopistealueista. Näitä ovat etenkin työmarkkinatukiuudistuksesta kuntien työllisyydenhoidolle aiheutuvat lisäkustannukset, erikoissairaanhoidon ostopalvelukustannukset, vammaispalvelun kustannukset ja tilatoimen käyttökustannukset. Lisäksi vähäistä lisäkasvua vuoden 2014 toimintakatteisiin on varauduttu ohjaamaan huoltopalvelun, kansanterveystyön, päivähoidon, vanhuspalvelujen, perhetyön ja opetuspalvelujen tehtäväalueille. Kunnanjohtajan raportin talouskatsauksessa esitetään jäljempänä 30.6.2014 tilanteen mukaisena tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tehtäväalueittaiset talousarvion toteumat 30.6. sekä investointien toteumaraportti. Toimintamenojen toteuma 30.06. on 65,3 m / 51,6 %, kun se edellisvuoden vastaavana ajankohtana oli 63,1 m. Kasvuprosentti edellisvuoteen verrattuna on +3,5 %. Henkilöstökuluja erikseen tarkasteltaessa toteuma on 32,1 m / 51,1 %, kun se edellisvuoden vastaavana ajankohtana oli 31,2 m. Kasvuprosentti edellisvuoteen verrattuna on +2,9 %. Henkilöstökuluihin sisältyvät jo kesäkuussa maksetut lomarahat. Henkilöstökulujen toteutumista seurataan kuukausittain, jotta henkilöstömenoihin varatut määrärahat eivät ylity. Kokonaisuuden kannalta myös osa palveluosto- ja tarvikemenojen määrärahojen toteumista on huolestuttavan korkealla. Kuluvan vuoden ja myös vuoden 2015 budjettiraamissa pysymisen vuoksi toimialojen on syytä ryhtyä näiltä osin jo ennakoiviin toimenpiteisiin. Verotulojen toteuma 30.06. on 44,7 m / 51,9 %, kun se edellisvuoden vastaavana ajankohtana oli 42,5 m. Kasvuprosentti edellisvuoteen verrattuna on +5,0 %. Huolestuttavaa on, että kunnallisveron kuukausikertymät ovat taantuneet selvästi ja ovat viime kuukausina olleet vain koko maan keskiarvojen mukaisia. Verotulojen taantumaa on kuitenkin pyritty ennakoimaan jo vuoden 2015 raamivalmistelussa. Valtionosuuksien toteuma 30.06. on 12,6 m / 48,8 %, kun se edellisvuoden vastaavana ajankohtana oli 12,5 m. Saatujen valtionosuuspäätösten perusteella vuoden 2014 valtionosuustuloarvio tulee alittumaan noin -0,6 m. Kuntaliiton koko maata koskevat ja myös kuntakohtaiset verotuloennusteet päivitetään seuraavan kerran elo-syyskuussa 2014. Tästä ja alkusyksyn palkkatoteumatietojen jatkoseurannasta johtuen laajempi vuoden 2014 muutostalousarvio valmistellaan käsiteltäväksi joko syyskuun tai viimeistään lokakuun kunnanvaltuuston kokoukseen. Kunnanjohtajan osavuosikatsauksen yhteydessä elokuun kunnanvaltuustolle esitetään hyväksyttäväksi vain alkuvuoden tapahtumiin perustuvat muutokset. Muutostalousarviosta huolimatta toimialojen vuoden 2015 talousarviovalmistelua ohjaa kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvioraami. Käynnissä olevien investointien rahoittamiseksi kesäkuussa nostettiin 6 m uutta talousarviolainaa. Vanhoja pitkäaikaisia lainoja on lyhennetty 30.06. mennessä noin 3,8 m.
2 TULOSLASKELMA Talousarvio 2014 Toteuma 30.6.2014 Tot % Poikkeama Toimintatuotot 22 140 700 10 091 365 45,6 12 049 335 Myyntituotot 11 426 300 4 931 770 43,2 6 494 530 Maksutuotot 6 268 700 3 114 090 49,7 3 154 610 Tuet ja avustukset 1 866 700 771 570 41,3 1 095 130 Muut toimintatuotot 2 579 000 1 273 934 49,4 1 305 066 Valmistus omaan käyttöön 356 600 155 170 43,5 201 430 Toimintakulut -126 629 000-65 306 333 51,6-61 322 667 Henkilöstökulut -62 787 900-32 102 474 51,1-30 685 426 Palkat ja palkkiot -49 208 000-25 228 575 51,3-23 979 425 Henkilösivukulut -13 579 900-6 873 900 50,6-6 706 000 Eläkekulut -10 615 000-5 452 249 51,4-5 162 751 Muut henkilösivukulut -2 964 900-1 421 650 47,9-1 543 250 Palvelujen ostot -45 583 600-23 819 167 52,3-21 764 433 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 771 700-3 958 682 50,9-3 813 018 Avustukset -7 377 600-3 878 362 52,6-3 499 238 Muut toimintakulut -3 108 200-1 547 647 49,8-1 560 553 Toimintakate -104 131 700-55 059 798 52,9-49 071 902 Verotulot 86 096 000 44 705 365 51,9 41 390 635 Valtionosuudet 25 914 000 12 648 282 48,8 13 265 718 Rahoitustuotot ja -kulut -1 081 700-529 455 48,9-552 245 Korkotuotot 35 000 11 552 33,0 23 448 Muut rahoitustuotot 169 300 42 156 24,9 127 144 Korkokulut -1 280 000-475 392 37,1-804 608 Muut rahoituskulut -6 000-107 771 1796,2 101 771 Vuosikate 6 796 600 1 764 393 26,0 5 032 207 Poistot ja arvonalentumiset -8 480 000-3 831 018 45,2-4 648 982 Suunnitelman muk. poistot -8 480 000-3 831 018 45,2-4 648 982 Satunnaiset erät 0 0 0,0 0 Satunnaiset tuotot 0 0 0,0 0 Tilikauden tulos -1 683 400-2 066 625 122,8 383 225 Poistoeron muutos 129 800 64 417 49,6 65 383 Tilikauden ylijäämä (alij.) -1 553 600-2 002 208 128,9 448 608
3 RAHOITUSLASKELMA Talousarvio 2014 TA 2014 muutokset Ta 2014 yhteensä Toteuma 30.6.2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate 6 796 600 6 796 600 1 764 393 Tulorahoituksen korjauserät -600 000-600 000-379 533 Toiminnan rahavirta 6 196 600 0 6 196 600 1 384 860 Investointien rahavirta Investointimenot -22 190 000-410 000-22 600 000-10 042 553 Rahoitusosuudet invest. menoihin 25 000 25 000 Pysyvien vastaavien 800 000 800 000 395 013 hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -21 365 000-410 000-21 775 000-9 647 540 Toiminnan ja investointien -15 168 400-410 000-15 578 400-8 262 680 rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 18 000 000 18 000 000 6 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -7 800 000-7 800 000-3 809 612 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 500 000 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 2 000 000 2 000 000 455 782 Vaikutus maksuvalmiuteen -2 968 400-410 000-3 378 400-2 116 510 Rahavarat 30.6.2014 4 172 756 Rahavarat 1.1.2014 6 289 266
4 YLEISHALLINTO KONSERNIHALLINTO Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1. Kuntastrategian jalkauttaminen eri toimielimiin Kuntastrategian jalkauttamista koskevat päätökset. Toimialat laativat omat jalkauttamissuunnitelmansa. 2.Lähidemokratian kehittäminen 3.Tasapainoinen kuntatalous 4. Kattavat kuntarakenneym. selvitykset Hyväksytty toimintasuunnitelma ja tarvittavat toimielinten johtosääntömuutokset Vuosikate, menokasvun ja tulopohjan tasapaino, nettoinvestointien omarahoitusaste, velkamäärä/asukas sekä veroprosenttien taso Kaupunkiseudun elinvoimaselvityksen kuntakohtainen ja seudullinen käsittely. Lähidemokratian kehittämiseen tähtäävät toimet saadaan käyntiin toimintasuunnitelman mukaisesti vuonna 2014. Hyväksytyn kuntastrategian mukaisten talouslinjausten edellyttämää talouden tervehdyttämistä jatketaan. Lempäälän kunnanvaltuusto pystyy tehtyjen selvitysten avulla käsittelemään kuntarakenneuudistukseen liittyvän lainsäädännön edellyttämät asiat ja kunnan omaan kannanmuodostukseen liittyvät asiat. 5. Hallinto- ja talouspalveluprosessien tehokkuus 6. Henkilöstöhallinnon toimintamallien kehittäminen Paperitonta kokouskäytäntöä koskevan valtuustoaloitteen käsittely. Viimeistelty Lempäälän kunnan riskienhallinnan prosessi. Sisäisen valvonnan selonteko. Sähköiset arkistointikäytännöt Kustannuslaskennan ja sisäisen laskennan kehittäminen Taloussuunnitelmaan kirjattujen valmistelutoimien edistyminen Määritetään toimintatapa ja aikataulutus, jolla aloitetta viedään eteenpäin joko kokeiluna tai pysyvänä toteutuksena. Vuonna 2013 tehdyn riskienarvioinnin perusteella tehdään tarvittavat toimenpiteet ja määritetään niitä koskeva seurantatapa. Sisäisen valvonnan laajentaminen ja monipuolistaminen. Taloushallinnon arkiston sähköistäminen 1.1.2014 lukien ja muiden mahdollisten tehtäväalueittaisten pilottikohteiden käynnistäminen. Kehittämistyö käynnistetään vaiheittain yhdessä toimialojen kanssa. Henkilöstöjaostossa valitaan strategiset painopistealueet. Henkilöstöpäällikkö toteuttaa valittuja kuntastrategian jalkauttamisen keinoja henkilöstön ja esimiesten kanssa.
5 Työhyvinvointikyselystä nousseet tiimien, yksikköjen ja toimialueiden kehittämisalueet kerätään yhteen ja niiden toteutumista seurataan. Työkiertoon laaditaan toimintaohjeet ja pelisäännöt työyhteisöille. Osaamisen johtamisen käyttöönottoa laajennetaan. Tasa-arvosuunnitelmasta nousseet toimenpiteet aikataulutetaan ja toiminta niiden mukaisesti aloitetaan. Eläköitymisen ja ikääntymisen hallintaa edistetään. Koulutussuunnitelmien käsittely lautakunnissa käyttösuunnitelmien yhteydessä Koulutustenhallintajärjestelmän laajempi käyttöönotto tammikuun alussa. 7. Tietohallinto edistää seudun kuntien perustyötä Kehyskuntien tietohallintoyhteistyön uudelleenorganisointi ja työnjako Tietohallinto-ohjelman toimeenpano, seuranta ja arviointi Toteutuneiden koulutusten ja koulutussuunnitelmien arviointi ja päivitys marraskuun loppuun mennessä. Tietohallinnon mallintaminen ja esittely kuntien toimialoille Sovitaan tietohallintojohtajan valmistelun pohjalta henkilöstön työnjaosta. Kaupunkiseudun tietohallintoohjelman hankkeiden eteenpäin vienti kehyskuntien osalta 8. Leader-hankkeiden mahdollisuudet hyödynnetään Lempäälässä kattavasti Kantri ry:n hanketilastointi Lempääläisiä yhteisöjä aktivoidaan hanketoteuttajiksi aiempaa laajemmin. 1. Kuntastrategian jalkauttamista ja jatko-ohjeistusta koskeva yhteinen esimiestilaisuus järjestettiin 13.3.2014. Toimialojen johtoryhmät ovat konkretisoineet toimenpiteitä kuntastrategiaan liittyen. Taloussuunnitelman 2015 2017 valmistelu ja tavoitteiden asettaminen on ohjeistettu myös kuntastrategian toimeenpanon kannalta aiempia vuosia yksityiskohtaisemmin. Tehtäväalueittaista kuntastrategian jalkauttamista jatketaan syksyllä 2014.
6 2. Kunnanhallituksen asettama lähidemokratiatoimikunta aloitti toimintansa vuoden 2014 alusta. Toimikunta, johon kuuluu edustaja jokaisesta Lempäälän poliittisesta ryhmästä sekä yleishallinnon hallintopäällikkö ja projektisihteeri, kokoontui kevätkaudella 2014 yhteensä 4 kertaa. Toimielimen tavoitteena on kehittää Lempäälän asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kunnan päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen. Tähän mennessä toimikunta on organisoinut selvityksen toimialoilla käytössä olevista ja mahdollisista uusista asukkaiden osallisuutta edistävistä toimintatavoista sekä selvityksen asukas- ja kyläyhdistyksien toiminnasta Lempäälän kunnan alueella. Lisäksi toimikunta on mm. jakanut vuoden 2014 omatoimirahat, kehittänyt kunnan sähköisiä osallistamiskäytäntöjä, kuten kunnan kotisivuille tehtyä Osallistu ja vaikuta osiota, keskustellut sosiaalisen median luomista mahdollisuuksista ja vaatimuksista sekä osallistunut asiakasraatitoiminnan pilotointiin. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi Lempäälän kunnalle rahoituksen Lähidemokratia teoriasta käytännöksi -hankkeen toteuttamiseksi 1.5.2014 31.7.2015 välisenä aikana. Hankkeen puitteissa palkattiin korkeakouluharjoittelija toteuttamaan asukas- ja kyläyhdistysselvitystä 5.5.2014 4.8.2014 väliseksi ajaksi sekä projektisuunnittelija toteuttamaan hankesuunnitelmaa 4.8.2014 31.7.2015 väliseksi ajaksi. Hanke palvelee suoraan myös lähidemokratiatoimikunnan toiminnalle asetettuja tavoitteita. 3. Kunnanvaltuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan kokonaistalouden raamin, joka on selvästi aiempia vuosia tiukempi. Raami annettiin toimenpantavaksi lautakunnille ja Lempäälän Vesi -liikelaitoksen johtokunnalle laadittaessa tehtäväalueittaisia esityksiä taloussuunnitelmaksi 2015-2017. 4. Selvitysmies Rauno Saari luovutti Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu -selvitystyön loppuraportin 28.1.2014 seudun kuntien edustajille. Keskustelujen ja kyselyjen perusteella Saaren esitys tiivistyy kahteen malliin, joista toinen on uusi kaupunki -malli ja toinen ohjeellinen seutukaupunkimalli. Kaikki seudun kunnat käsittelivät seutuselvitystä valtuustoissaan huhtikuussa. Lempäälän kunnanvaltuusto päätti: - merkitä tiedoksi Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu - tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen -selvityksen, - todeta, ettei selvitysmiehen esityksistä yhden kunnan vaihtoehto ole Lempäälän näkökulmasta mahdollinen, - todeta, että jatkotyön tarpeeseen Elinvoimainen kaupunkiseutu selvityksen pohjalta palataan kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki on hyväksytty ja sen vaikutukset ovat selvillä, ja - todeta, että kaupunkiseudun yhteistyössä korostuu vuoden 2014 aikana yhteinen arviointi ja vaikuttaminen esitettyyn sote-malliin. 5. Fujitsu on tuottanut SharePoint pohjaisen palvelun sähköisiä kokouskäytäntöjä varten. Malli on ollut käytössä Nokian kaupungissa ja Vesilahden kunnassa. Lempäälän kunta on valmistautunut ottamaan tämän SharePoint toimintamallin käyttöön. Sisäisen valvonnan raportointia lavennetaan mm. siten, että tehtäväalueilta edellytetään jatkossa raportointia riskienkartoitukseen ja riskienhallintaan liittyvistä havainnoista ja kehittämistoimista. Lempäälän kunnan taloushallinnossa otettiin käyttöön Canonin Therefore -sähköisen arkistoinnin sovellus sekä samassa yhteydessä Nokian kaupungin mallin mukainen sähköisen arkistoinnin luokittelu. Taloushallinnon sähköistä arkistointia kehitetään edelleen. Taloushallinto on yhdessä tilatoimen kanssa kehittänyt sisäisten tilavuokrien laskentaa. Myös muiden sisäisten laskentakohteiden kehittämistyö on aloitettu. 6. Henkilöstöjaosto käsitteli kesäkuun kokouksessaan kunnan strategiset painopistealueet. Henkilöstöjaosto antoi myös ohjausta kuntastrategian jatkotyöstämiseen liittyen. Tavoitteena on varmistaa, että koko henkilöstö osallistuu keskusteluun ja käytännön toimien suunnitteluun. Työhyvinvointikyselystä nousseet kehittämisalueet on kerätty yhteen keväällä. Jatkoseurantaa on suunniteltu yhteistyössä kyselyn laatijan kanssa. Sisäisten siirtojen työryhmä laatinut ohjeistukset esimiehille sekä kerännyt tietoa sisäisten siirtojen rahoitusmahdollisuuksista. Tasa-arvosuunnitelma on käsitelty johtoryhmässä ja kehittymisalueista valittiin vuodelle 2014 tärkeimmät teemat. Työ niiden parissa on aloitettu. Esimiehille järjestettiin esimiesaamukahvit huhtikuussa aiheella ikäjohtaminen. Tilaisuuden jälkeen perustettiin työryhmä, joka suunnittelee elämäntilannejohtamisen edistämistä.
Koulutusten seuranta on otettu käyttöön Populuksessa ja esimiehet on koulutettu järjestelmän käyttämiseen. 7 7. Koko kaupunkiseudun tietohallintoyhteistyötä koskeva sopimus on päivitetty vastaamaan nykytilannetta ja sopimusluonnos tulee kuntien valtuustojen hyväksyttäväksi syksyllä. Kehyskuntien tietohallintohenkilöstön työnjaot on organisoitu uudelleen tietohallintojohtajan vetämän yhteisvalmistelun pohjalta. Yhteistoiminnan esittelykierros sopimuskunnissa on osittain kesken. 8. Kunnanhallitus on myöntänyt alkuvuonna 2014 hakemusten perusteella neljä 500 euron kannustinpalkkiota hanke ym. -toimijoille. Lisäksi kunnanhallituksen päätöksillä on myönnetty väliaikaisrahoitus kahdelle eri Kantri-hankkeelle.
8 ELINKEINOT Tavoite Mittari Välitavoite/tavoitetaso 1. Elinkeinotoimen johtaminen - onnistuminen Lempäälän elinkeinopolitiikassa - seudun vetovoiman kasvattaminen yhteistyöllä 2. Yritystonttien ja -alueiden markkinointi ja uudet yritysalueet - Elinkeinostrategian tavoitteet - - Yritystyytyväisyys ja -ilmapiiri- - Tutkimukset - - Seudullisen elinkeinoyhteistyön - toimivuus ja konkreettiset hyödyt - - - Työpaikkaomavaraisuus Tontinmyyntitulot ja työpaikat Toteutuminen suunnitellusti Menestyminen yritysilmapiiritutkimuksissa Konkreettisia tuloksia ja lisäarvoa etenkin Invest In -toiminnan ja seudun matkailuyhteistyön kautta Työpaikkaomavaraisuus kasvaa Myydään vuosittain vähintään 7 10 yritystonttia. (Yritystontinmyyntitulojen vuositavoite 0,5 M ) 3. Matkailun edistäminen ja elinkeinoviestintä 4. Kuntakeskustan kehittäminen Marjamäkitase Yritystonttivaranto - seudullinen matkailutuloselvitys - Lempäälän matkailuyrittäjien haastattelututkimus - matkailuyrityskontaktit - seutumarkkinoinnin toimivuus - majoituskapasiteetin määrä Rakentamisen aikataulut Rakentumisen vision mukaisuus Vision toteutumista tukevien resurssien riittävyys Maanosto ja uusien yritysalueiden kaavoitus etenee Lempäälän matkailullisen aseman vahvistaminen luonto- ja perhekohteena Venäläisten matkailijoiden määrän lisääminen seudullisten markkinointi-toimenpiteiden avulla Ensimmäisten hankkeiden rakentuminen alkaa vision mukaisesti Seuraavat osahankkeet täsmentyvät suunnitelmiksi ja kaavoitusprosessiksi Yleisötilaisuuksien ja valtuustoinfojen määrä 5. Kehityshankkeet Hankesuunnitelmat ja niiden seuranta IP-alueen kierrätysmahdollisuuksien kehittyminen Kv-hankkeiden tuloksellisuus 6. Yrityspalvelut ja palvelujen - Yrityspalvelujen laatu ja hyödylkehittäminen - lisyys - Jatkuvasti päivittyvä yritys- ja - toimitilarekisteri - - Tietopaketin vuotuinen toteutus - Aktiivinen tiedottaminen kuntakeskustan kehittämisen vaiheista. Yritysten uusien kehityshankkeiden identifiointi ja aiempien toteutusten tukeminen Käytännön kierrätyskokeilut Kansainvälisten hankkeiden toteutus - Yritysneuvonta on asiantuntevaa ja tuloksellista - - Vuositarkastus 100 % - - - Tietopaketti toteutetaan - taloudellisesti kannattavana
1. Yleinen taloustilanne heikkeni yhä edellisvuoteen verrattuna. Epävarmuutta lisäsi Ukrainan kriisi seurannaisvaikutuksineen. Viennin voimakas supistuminen ja työttömyyden lisääntyminen heikensi kotimaista kysyntää. 9 Huonosta taloustilanteesta huolimatta yritysten toimitilojen rakennus- ja laajennushankkeita oli suunnitteilla ja tekeillä Lempäälässä lähes edellisvuoden tapaan. Yhteistyömme yritysten, rakentajien, rahoittajien sekä yrittäjäjärjestöjen kanssa oli monipuolista. Suomen Yrittäjien elinkeinoilmapiirikysely kohdistettiin aiemmista vuosista poiketen kuntien kaikille yrityksille. Kyselyn vastausprosentti jäi niin Lempäälässä kuin koko maassa erittäin alhaiseksi (alle 2 %). Lempäälä pärjäsi kyselyssä kohtuullisen hyvin kokonaisarvosanalla 7, kun koko maan kuntien keskiarvo oli 6,6. Suomen kunnat saivat yrittäjiltä sapiskaa hankintapolitiikasta. Tredean palvelusopimus hyväksyttiin kunnanhallituksessa tammikuussa. Tredea -yhteistyössä painottui Innovatiiviset kaupungit -kehittämisohjelman valmistelu sekä aloittavien yritysten neuvontapalvelujen saatavuuden turvaaminen jatkossa. Tilastokeskuksen tuorein valmis aineisto työpaikoista ja työllisestä työvoimasta kunnittain on vuodelta 2011. Siitä laskettuna Lempäälän työpaikkaomavaraisuus oli 0,708 (= 70,8 %). Kasvua vuoteen 2010 nähden oli prosentin verran. Vuoden 2012 luvut saadaan syksyllä. Vaikka Lempäälän väkiluku kasvaa voimakkaasti, tavoittelemme työpaikkaomavaraisuuteen 0,5 1 prosenttiyksikön vuotuista kasvua. 2. Marjamäen yritysalueen tonttikysyntä oli edellisvuotta vilkkaampaa. Tähän vaikuttivat, paitsi tehostetut markkinointitoimenpiteet, myös UM- Yhtiöiden käynnistämien investointien herättämä kiinnostus aluetta kohtaan. Marjamäkeä markkinoitiin näkyvästi erilaisissa yrityksille suunnatuissa julkaisuissa ja UM-yhtiöiden kanssa tehtiin aktiivisesti markkinointiyhteistyötä. Alkuvuoden aikana olemme toteuttaneet Radikal Advertising Tampere Oy: kanssa yritysalueimagon uudistuksen. Uudistuksen tavoitteena on luoda Lempäälän Marjamäen ja muiden yritysalueiden markkinointia varten toimiva ja kohderyhmänsä hyvin tavoittava markkinointikokonaisuus. Kokonaisuus pitää sisällään markkinointi/kanavasuunnittelun, markkinoinnin yhtenäisen ilmeen sekä ydinviestin suunnittelun. Projekti on edennyt loppusuoralle ja syksyllä pääsemme hyödyntämään valmiita materiaaleja sekä markkinointisuunnitelmaa. Lempäälän kunta myi / varasi kevään aikana 5 yritystonttia (yhteensä 5,6 ha), joiden myyntihinta on yli 700 000 euroa. Tehtyjen tontinluovutusten työllisyysvaikutus on parin vuoden tähtäimellä lähes 100 henkeä. Kunta osti toukokuussa Kiinteistö Oy Ideaparkilta takaisin tontit (yhteensä noin 6 ha) Ideaparkin läheisyydestä. Näistä tonteista on neuvottelut käynnissä useamman yritysten kanssa, joiden sijoittuminen lisäisi Ideaparkin ja Marjamäen kaupallista vetovoimaa. Nykyinen kaava tosin mahdollistaa näillä tonteilla liiketilaa vain 5 % rakennusoikeudesta. Kunta jatkoi Marjamäen Pajalantien jatkeen yritysalueen (yli 10 ha) kaavoitusta. Alueen tontit ovat luovutuskelpoisia 2015-2016. 3. Pirkanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys julkistettiin huhtikuussa. Välitön matkailutulo eli matkailijoiden yrityksille tuoma liikevaihto kasvoi vuonna 2012 Pirkanmaalla 7,8 prosenttia vuoteen 1999 verrattuna. Välitön matkailutulo oli Pirkanmaalla 555 miljoonaa euroa. Perhematkailun osuus välittömästä matkailutulosta on noin kolmannes eli 161 miljoonaa euroa, liikematkailun 152 miljoonaa euroa, kulttuurimatkailun, johon on laskettu myös erilaiset urheilu- ja virkistystapahtumat, vajaa neljännes eli 129 miljoonaa euroa ja kokous-, kongressi- ja messumatkailun 113 miljoonaa euroa eli viidennes. Matkailutulon suurimmat hyödynsaajat olivat majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä vähittäiskauppa, joihin kohdistuu valtaosa myös matkailun työllisyys- ja palkkatulovaikutuksista. Yhteyttä matkailuajan yrittäjiin on pidetty sähköpostitse, puhelimitse ja henkilökohtaisilla vierailuilla. Yrittäjille on tarjottu myös mahdollisuus ilmaiseen esitejakoon sekä Suoma-kiertueella että Kotimaan matkailumessuilla tätä mahdollisuutta hyödynnettiinkin runsaasti. Matkailun osalta alkuvuoden suurin panostus oli osallistuminen Kotimaan matkailumessuille, jotka pidettiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 11 13.4.2014. Osallistuimme myös helmikuussa
10 Suoma-kiertueelle Turussa. Suoma kiertue on kutsuvierastapahtuma, joka on suunnattu yritysten ja yhdistysten matka-asioista vastaaville henkilöille. Kevään aikana valmisteltiin myös Pirkanmaan Nuorkauppakamarin suunnittelemaa Syyspolkaisu-tapahtumaa. Olemme panostaneet seudulliseen näkyvyyteen Venäjällä, esimerkiksi olimme maaliskuussa Pietarin kalastusmessuilla mukana matkailuesitejakelulla sekä Pirkanmaan seudullisessa tuotemanuaalissa, joka jaettiin 200 pietarilaiselle matkanjärjestäjälle. Lempäälän matkailu tarjosi manuaaliin Lempäälän matkailuyrittäjille ilmaisen mainospaikan. Lempäälän matkailuesite, Birgitan polun esite/kartta sekä Lempäälän pyöräilykartta on päivitetty kevään aikana ajan tasalle. Verkon puolella matkailun nettisivuja pidetään jatkuvasti ajan tasalla ja olimme jälleen tänä kesänä mukana Aamulehden Ylläty ja ilahdu Pirkanmaalla -verkkokampanjassa seutukuntien kanssa. Printtimainonnassa Lempäälällä oli oma ilmoitus VR:n Matkaan lehdessä, puolen sivun ilmoitus Aamulehden kesälehdessä, sekä koko sivun ilmoitus LVS:n kesälehdessä (tämä yhdessä kunnan kanssa). Lempäälälle teetetty esittelyvideo valmistui kevään aikana, siitä teetettiin myös lyhempi versio maastojuoksun 2014 SM-kisojen televisiolähetystä varten. Koordinoimme kunnan näkyvyyttä tapahtumassa muutenkin mm. esitejaolla sekä logonäkyvyydellä aidoissa sekä kisajulkaisussa. Lempäälän keskustan joulutapahtuman suunnittelu on käynnistetty jälleen hyvissä ajoin, yhteistyössä Käsityökeskuksen sekä Lempäälän yrittäjien kanssa. Suunnittelua jatketaan syksyllä kesälomien jälkeen. Tonttimarkkinoinnin printtimainonnassa olemme ilmoitelleet Hämeen Yrityssanomissa, Kauppakamarilehdessä, Yritysforumissa sekä Yritysmaailmassa. Kevään aikana pääpaino on ollut edellä tarkemmin kuvatussa Radikal Advertising Tampere Oy:n kanssa yhteistyössä toteutettavassa yritysalueimagon uudistuksessa. 4. Kuntakeskustan eri hankealueiden kokonaisuutta koordinoivan yleissuunnittelun osana on tuotettu lähtötietoja hankesuunnitelmille arvioksi kunkin hankekokonaisuuden mm. autopaikkatarpeesta sekä liikenneratkaisuista ja tarvittavien palveluiden sijoittumisesta. Lempäälän Silta Tulevaisuuteen -prosessia tukee strategisesti myös alueemme lentoyhteyksiin / Pirkkalan lentokenttään liittyvien palvelujen laaja kehittämisprosessi. Erillisenä prosessina on toiminut Lempäälän Tulevaisuuden Koulua suunnitellut työryhmä lasten ja nuorten sekä yleensä lapsiperheiden tulevaisuuden palvelutarpeita kokonaisvaltaisesti ja innovatiivisesti tarkastellen. Yhteistyössä rakennusliikkeiden ja arkkitehtien kanssa on valmisteltu alkuperäistä Lempäälän Silta Tulevaisuuteen -visiota täsmentävä yleissuunnitelmaluonnos kuntakeskustan kokonaisuudesta. Syntyneen konseptin pohjalta työ jatkuu hankesuunnitelmien täsmentämisellä ja erityisesti toteutuksen taloudellisten vaikutusten tarkastelulla. Kunnanhallitus on myös keskustellut kirkkoneuvoston kanssa yleissuunnitelman kokonaisuudesta, palvelujen sijoittumisesta ja mahdollisista yhteiskäyttöisistä tilaratkaisuista. Myös Lempäälän yrittäjien kanssa on käyty elinkeinoelämän näkökulmasta keskustelua kuntakeskustan kehittämisestä. Keskustakehittämisen nykytilanteessa on korostunut, että rakentumisen prosessia on nopeutettava, jotta sekä palvelujen tarjoajien että investoijien ja rakentajien kiinnostus säilyy ja kokonaisvaltaisen vision tavoite toteutuu. Yleissuunnitelmaluonnoksessa on pyritty löytämään tekniset ja taloudellisesti realistiset ratkaisut sekä liikennejärjestelyille että radan ylittävän keskusta-alueen toteuttamiseksi osana sitä ympäröiviä palvelujen, kaupan, julkisten hallintotilojen ja paikoituksen tilaratkaisuja. Hankekohtaiset suunnitelmat ovat tarkentuneet ja asemakaavoitusta varten korttelit on sijoitettu paikoilleen. Suunnittelun tarkkuus on painottunut ydinkeskustaan. Tampereentien ja rannan välinen alue on suunnittelun tässä vaiheessa käsitelty yleispiirteisemmin. Lempäälän ydinkeskustan tulevaisuutta linjaava yleissuunnitelma valmistui julkiseen keskusteluun toukokuussa 2014.
11 Teknisen toimen maankäytön vastuualueen toimesta yleissuunnitelman pohjalta aloitetaan asemakaavallinen valmistelu ja yhteistyössä rakennusliikkeiden ja maanomistajien kanssa jatketaan hankekohtaista toteutussuunnittelua. 5. Merunlahden kulttuuri- ja elämysalueen kehittämishankkeen suunnittelua on jatkettu ja tunnusteltu hankkeen liittämistä osaksi erään yrityksen suurta matkailullista kehittämissuunnitelmaa jonka tavoitteet ovat varsin yhtenevät Merunlahden alueen kehittämisen kanssa. Neuvottelut jatkuvat elokuussa ja syksyllä jatketaan ELY-keskuksen kanssa rahoituksen hankkeistamista EU:n uuden ohjelmakauden hakujen avautuessa. Syksyllä 2013 Ideaparkissa aloitettu energia- ja jätehuoltokartoituksen teko saatiin valmiiksi keväällä 2014. Hanke tehtiin yhteistyössä Schneider Electricin ja KOY Ideaparkin kanssa. Hankkeen lähtökohtana oli vuonna 2013 toteutettu laajempi SHAPE-hanke, jonka yhtenä johtoideana oli kestävä kauppakeskus. Kuntien ja yritysten kansainvälistymiseen liittyvää kehitysyhteistyötä on jatkettu erityisesti eteläisessä Afrikassa. Kunnallista kehityskumppanuutta on toteutettu Namibiassa hyvän hallinnon, osallistuvien palvelujen kehittämisen sekä elinkeinopolitiikan ja kunnallistekniikan sektoreilla Suomen Ulkoasiainministeriön rahoittaman, Suomen kuntaliiton koordinoiman Pohjoinen-Etelä -ohjelman puitteissa. Nykyinen ohjelmakausi jatkuu 2014 loppuun jonka jälkeen Lempäälän ja sen kumppanin Kangasalan tulee harkita ohjelmaan osallistumisen jatkamista. Lempäälälle on ohjelman puitteissa korvattu kehitysyhteistyövaroista toteutukseen osallistuvien organisaatioiden resurssien käyttöä. Erityistä tuloksellisuutta on osoittanut toteutuneiden tai vireillä olevien kymmenen yrityskumppanuushankkeen onnistuminen. Pirkanmaan yrittäjien ja Tampereen Naisyrittäjien sekä Uusyrityskeskus Ensimetrin kanssa on jatkettu yrittäjyyden edistämistä Namibiassa Lempäälä on myös aktiivisesti kunnallisen kehitysyhteistyökokemuksensa pohjalta osallistunut Suomen kansallisen kehityspolitiikan suunnitteluun Kehitysjohtajan jäsenyydellä (Suomen Yrittäjien edustajana) Valtioneuvoston asettamassa kehityspoliittisessa toimikunnassa, joka on uusissa linjauksissa erityisesti korostanut yksityisen sektorin ja yritysten roolia kehityspolitiikkamme toteutuksessa. Uusia innovatiivisia kehityspoliittisia malleja on esitetty, suunniteltu ja myös hyväksytty kansalliseen kehityspolitiikkaan. 6. Yhteistyö yrittäjien ja yhtiön/kunnan välillä oli aktiivista. Yrittäjiä autettiin tontti- ja toimitilakysymyksissä. Yrityksiä ohjattiin oikean tiedon lähteille niin kumppaneiden hakuun, julkiseen rahoitukseen, kuin asiantuntijapalveluihin liittyvissä kysymyksissä. Julkaisimme kuukausittain yritystarinoita ja teimme yhteistyötä yrittäjäjärjestön kanssa mm. Yritysviestin toteuttamisessa. Nuorten kesätyökampanjan kautta hankimme kesätyöpaikan yli 30 nuorelle. Yritysrekisterin ja toimitilarekisterin päivitys ja ylläpito on toteutettu jatkuvana päivityksenä. Tietopaketti 2014 julkaistiin tammikuussa, myös sähköinen versio. Sähköinen versio on myös päivitetty kesäkuussa. Lisäksi tietopaketti jaettiin kesäasukkaille yhteistyössä Lauta Oy:n kanssa. Tietopaketti 2015- projekti aloitettiin kesäkuussa. Aleksinviraston toimitiloja uudistettiin edelleen ja tiloissa toimii nyt kuusi yritystä. Lempon kiinteistön pitkäaikainen vuokralainen Osuuskunta Lempesti muutti uusiin tiloihin ja tilat vuokrattiin Printmix Oy:lle. Lempäälän Ensimetrin asiakasmäärä oli alkuvuonna 65 ja Ensimetrin kautta syntyi 23 yritystä. Kaikkiaan nettolisäys yritysten määrässä oli alkuvuonna 51 yritystä.
12 TYÖLLISTÄMINEN Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1. Kunnan työllistämistoimien vaikuttavuutta parannetaan vuoden 2014 aikana tukemalla toimialoja henkilöstönsä palkkatuetussa oppisopimuskoulutuksessa.(k). Kuntaan osoitettaville velvoitetyöllistettäville järjestetään mahdollisuuksien mukaan palkkatukityöjakso. Palkkatuetun oppisopimuskoulutuksen henkilötyövuosien määrä ja velvoitetyöllistettyjen palkkatukityöjaksojen määrä. Yhteensä 15 henkilötyövuoden varaus toimialojen palkkatuettuun oppisopimuskoulutukseen ja velvoitetyöllistämiseen. 2. Kuntouttava työtoiminta ja työharjoittelu on järjestelmällistä ja koordinoitua. (K) Yhteispalvelupisteen palveluprosessien kehittäminen yhdessä TE-hallinnon nuorisotoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. 3. Kesätöiden tarjoaminen nuorille 4. Nuorten työseteli ja nuorten työllistämishanke yritysten sekä työvoimahallinnon kanssa. Aktiivisissa työmarkkinatoimenpiteissä olevien suhteellinen osuus kasvaa ja yhteispalvelupisteen toiminnasta saatu palaute. Kesätyöpaikkojen määrä Lempääläisten nuorten työllistyminen avoimelle sektorille. Aktivointiasteen paraneminen. Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen ja työtoimintamuotojen suunnitelmallinen lisääminen toimialoille ja monitoimikeskukseen. Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun hillintä. Työmarkkinatuella palkattuja harjoittelijoita toimialoille noin 70 nuorta. Säännölliset palaverit ja raportointi yhteispalvelupisteen toiminnasta. 75 kesätyöpaikan varaus 4 viikoksi vuodelle 2014. 10000 varaus nuorten kesätyösetelikampanjan toteuttamiseen, myöntöperusteet päivitetään Madalletaan työnantajien kynnystä lempääläisten nuorten työllistämiseen. Hankkeen jatkaminen 2014 noin 10.000 määrärahavarauksella. 1. Varatusta 15 henkilötyövuoden kiintiöstä kunnan toimialoilla tapahtuvaan työvoimapoliittiseen oppisopimuskoulutukseen oli 30.6. mennessä käytettynä 12 henkilötyövuotta. Kelan tilastotietokannan mukaan Lempäälän aktivointiaste maaliskuun loppuun 42,8 % on likimain samalla tasolla kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna 43.0 % Lempäälän aktivointiaste yli 500 pv työttömänä olleiden osalta oli 46,8 % (edellisvuoden vastaava ajankohta (54,1 %) ja alle 500 päivää työttömänä olleiden osalta 40,2 % (edellisvuoden vastaava ajankohta 35,3 %). Tampereen seutukunnan aktivointiaste maaliskuu loppuun oli 26,5 % (edellisvuoden vastaava ajankohta 25,7 % ), yli 500 pv työttömänä olleiden osalta 24,5 % (edellisvuoden vastaava ajankohta (22,8 %) ja alle 500 päivää työttömänä olleiden osalta 27,6 % (edellisvuoden vastaava ajankohta 27,1 % ) Lempäälän työttömyysaste kesäkuussa 2014 oli 11,3 % (edellisvuonna 10,4 %). Tampereen seutukunnan työttömyysaste kesäkuussa 2014 oli 14,7 % (edellisvuonna 14,0 %). Työttömyysastetta nostaa kasvanut rakennetyöttömien määrä lisäys, 149 henkilöä (+29,1 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna) sekä pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu, 67 henkilöä (+23,2 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna). Pirkanmaan alueella edellä todetut ryhmät ovat kasvaneet vastaavasti. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä Lempäälässä on pysynyt samalla tasolla kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana.
13 Kunnan osarahoittama työmarkkinatukikustannus oli 30.06. mennessä 44,5 % suurempi kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana. Tampereen seutukunnan tasolla kuntaosuus on kasvanut 13,4 % 2013 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. 2. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli 30.6. mennessä yhteensä 179 asiakasta. Yli 500 pv työttömänä olleiden aktivointiaste oli 2014 keskimäärin 54,1 % ja (edellisvuonna samoin 54,1 %). Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteiden laatimiseen osallistuu aktivointisuunnittelun yhteydessä myös sosiaalityöntekijä. Työtoiminnan tavoitteet määritellään työharjoittelua yksityiskohtaisemmin ja aluksi tavoitteet voivat olla esimerkiksi elämänhallintaa tukevia. Tavoiteasetannassa edetään asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kuntouttavassa työtoiminnassa pyritään saavuttamaan ensisijaisesti tilanne, jossa asiakas on työkykyinen. Kunnan työllisyydenhoidon edistämiseksi nimetään monitoimialainen viranhaltijatyöryhmä. Työllisyydenhoidon yhteispalvelupiste jatkaa toimintaansa entisessä työvoimatoimiston tiloissa, yhdessä sosiaali- ja terveystoimen, nuorisopalveluiden sekä TE -toimen kanssa. Asiakastyö painottui kevään aikana siihen yli 500 pv työttömien joukkoon, joka on kieltäytynyt kunnan tarjoamasta kuntouttavasta työtoiminnasta, sekä yli 300 pv sairauslomalla olleisiin työttömiin työnhakijoihin. TE -toimistouudistuksen käynnistymisvaikeuksien johdosta työvoimapoliittisten asiakaspäätösten teko on edelleenkin hidasta, mikä taas on vaikeuttanut työttömien työhakijoiden pääsyä toimenpiteisiin. Asiakaspäätösten hidastuminen selittää myös kunnan työmarkkinatukikustannusten suurta kasvua. Työmarkkinatuella kunnassa olleiden asiakkaiden määrä (työkokeilu) oli 30.6. mennessä yhteensä 41 henkilöä. Asiakasohjauksen laatuun kiinnitettiin huomiota siten, että työkokeilu on aina tavoitteellista. Jakson alkaessa tavoitteet määritellään yhdessä asiakkaan, työvoimatoimiston ja monitoimikeskuksen edustajan kesken. Tavoitteita pääsääntöisesti ovat asiakkaan työllistyminen, työkokemuksen saaminen tai koulutukseen pääsy. Toimenpiteiden aikana tavoitteiden toteutumista seurataan. Kuntoutusohjaaja tai yksilövalmentaja sekä työvalmentajat ovat asiakkaan ja työpaikan tukena jakson aikana. Tällä turvataan jakson onnistuminen ja että harjoittelujakso on sovittujen tavoitteiden mukainen. 3. Kesätyöntekijöitä vuonna 2014 oli 75 nuorta. Tänä vuonna kaikki valitut ottivat tehtävän vastaan. Hakijoita oli kaikkiaan 316. Hakijoista valittiin ryhmämuotoisiin haastatteluihin yhteensä n. 170 hakijaa. Haastatteluja järjestettiin yhteensä 14 kpl. Ryhmähaastatteluissa oli kussakin 10 12 hakijaa. Haastatteluihin osallistuivat myös esimiehet, jotka pääsivät esittämään valinnoissa myös omat näkemykset. Esimiehille järjestettiin toukokuussa tilaisuus, jossa käytiin läpi nuoriin työntekijöihin liittyvät lait ja asetukset sekä Lempäälän kunnan omat ohjeistukset. Kesätyöntekijöille järjestettiin oma perehdytystilaisuus, jossa kerrottiin käytännön toimintatavoista sekä työturvallisuudesta. Sekä esimiehille että kesätyöntekijöille tehdään elokuun loppuun mennessä palautekysely. 4. Nuorten työsetelin avulla on alkuvuonna avautunut alle 25-vuotiaille nuorille 5 työpaikkaa eri yrityksiin. Työllistävät yritykset toimivat Lempäälässä, Akaassa ja Valkeakoskella.
14 MAASEUTU- JA KYLÄTOIMI Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1. Perusmaatalouden tukeminen 2. Lomituspalvelujen kehittäminen Maataloustukea hakeneiden tilojen määrä Vuosiloman saajien määrä ja lomitetut päivät, sekä sijaisavun seuranta Valtion ja EU:n rahoittamat maataloustukihakemukset käsitellään ja maksetaan asiantuntemuksella ja aikataulussa ministeriön antamien ohjeitten mukaisesti Lomituspalvelut turvataan kaikille niihin oikeutetuille tasapuolisesti, säännösten mukaisesti ja mahdollisimman taloudellisesti Asiakaspalvelukyselyt Asiakaspalvelukysely tehdään kerran vuodessa. Arviointiasteikko on 1-5, tavoitetaso on 4 1. Lempäälän kunnan hallinnoimalla maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella (Akaa, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti ja Ylöjärvi) päätukihaku piti päättyä 30.4.2014, mutta maa- ja metsätalousministeriö jatkoi hakuaikaa 8.5.2014 saakka sähköisen tukihaun ajoittaisen toimimattomuuden vuoksi. Sähköisten hakemusten osuus oli noin 74 prosenttia. Tukihakemuksen jättäneitä asiakasmaatiloja oli yhteensä 1176 kappaletta. Ensimmäisten tukien ja korvausten maksaminen alkaa ajallaan syyskuun alkupuolella. Maaseutuhallinnon asiakastyytyväisyyskysely suoritettiin sähköisenä kyselynä alkuvuodesta 2014. Kysymykseen Alla olevaa numeroa klikkaamalla, pyydämme antamaan kokonaisarvioinnin kunnan maaseutuhallinnon toiminnasta?. Viljelijät antoivat arvosanan keskiarvolla 4,22 (asteikolla 1-5). Vastausprosentti oli 37. 2. Tammi-kesäkuun ajalta vuosilomaanoikeutetut maatalousyrittäjät ovat pitäneet vuosilomaa 13,96 pv/yrittäjä (14,26 pv v. 2013) (vuosilomaoikeus 26 pv) ja sijaisapua 35,92 pv/sijaisapua käyttänyt maatalousyrittäjä (32,90 pv v. 2013). Vuosilomaoikeus on myönnetty kesäkuun loppuun mennessä 441 maatalousyrittäjälle (473 yrittäjää v. 2013). Tavoite on toteutumassa. Asiakaspalvelukyselytavoitetta ei voi vielä arvioida. Asiakaspalvelukysely toteutetaan vuosittain vuoden lopussa vuosilomahakemusten palautuksen yhteydessä. Kyselyn sisältö tulee olemaan samansuuntainen kuin aikaisempina vuosina, jotta tulosten vertailu eri vuosien välillä on helppoa.
15 TOIMISTOPALVELUYKSIKKÖ Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1. Arkistonmuodostussuunnitelman päivittäminen Prosessikuvausten loppuun saattaminen Tiedonohjausjärjestelmän valmistuminen 2. Sijaisuusjärjestelmän vahvistaminen toimipisteissä Tehtäväkuvissa on sovittu sijaisuudet / tehtävänkuvien ajantasaistaminen. Varmistetaan, että kaikkien toimipisteiden sijaisuusjärjestelyt toimivat. 3. Toimistopalveluyksikkö tuottaa palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti Palveluista annettu palaute Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 1-5, tavoitetaso 4 Asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten hyödyntäminen työpisteissä 1. Kunnan arkistonmuodostussuunnitelman uudistaminen on jatkunut vuonna 2014 erityisesti terveydenhuollossa valmistelussa olevan valtakunnallisen KanTa-palvelun käyttöönoton osalta. Kanta-palvelun yksi osa on potilastiedon arkisto, joka mahdollistaa keskitetyn sähköisten potilastietojen arkistoinnin ja tietojen pitkäaikaisen säilyttämisen. Arkistonmuodostussuunnitelmatyötä on aloitettu yhteistyössä Lempäälän terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. KanTa-palvelu otetaan Lempäälässä käyttöön 24.9.2014. Lempäälän kunnan taloushallinnossa otettiin käyttöön Canonin Therefore -sähköisen arkistoinnin sovellus sekä samassa yhteydessä Nokian kaupungin mallin mukainen sähköisen arkistoinnin luokittelu. 2. Talousarviossa saadut lisäresurssit (osa-aikaisen koulusihteerin ja kahden toimistosihteerin osaaikaisten vakanssien muuttaminen kokoaikaisiksi) on käytetty vahvistamaan sijaisuusjärjestelmää kouluilla sekä sosiaali- ja terveystoimessa. Toimistopalveluyksikkö osallistui 17.6.2014 saakka teknisen toimen hallintopäällikön virkavapaudesta johtuviin kustannuksiin 50 %:lla. Henkilövaihdokset ovat lisänneet tehtäväkuvien muutoksia ja mahdollistaneet uusia toimivia malleja sijaisuuksien hoitoon. Sijaisjärjestelyihin tarvitaan edelleen joustavuutta yli yksikkö- ja toimialarajojen, sillä yllättävät poissaolot tekevät sijaisjärjestelyt edelleen haavoittuviksi. 3. Kolmena vuonna peräkkäin koko toimistopalveluyksikön keskimääräinen tulos asiakastyytyväisyyskyselyssä on ollut yli tavoitetason 4. Vuoden 2013 osalta ei ole toteutettu asiakastyytyväisyyskyselyä. Toimistopalveluyksikön yhteistoimintaryhmä on kevään 2014 aikana valmistellut uudenlaista yhdistettyä henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyskyselyä. Kysely tulee antamaan enemmän laadullisia kuin numeerisia kehittämistavoitteita ja se pureutuu erityisesti yhteisiin toimintatapoihin ja sijaisuuskäytäntöihin. Sähköinen kysely toteutetaan syksyllä 2014 toimistopalveluyksikön henkilöstölle ja heidän lähiesimiehilleen.
16 HUOLTOPALVELUYKSIKKÖ Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1. Ruoka- ja siivouspalvelujen kustannustehokkuus 2. Ruoka- ja siivouspalvelujen hyvä laatu 3.Työturvallisuus ja työhyvinvointi 4.Lähi- ja luomuruoan osuutta kasvatetaan kunnan ruokahuollossa. Suoritehintalaskennat Palveluista annettu palaute. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 1-5, tavoitetaso 4 Riskienarviointikierrokset jatkuvat kevään 2013 aikana. Työhyvienvointia pyritään parantamaan työtehtävien prosessoinnilla. Lähi- ja luomuruoan osuus (%) kunnan ruokahankinnoissa. Suoritelaskentamalli päivitetään, jotta monipalvelutyön osuus saadaan jaettua asianmukaisesti ruoka- ja siivouspalvelujen yksikköhintoihin. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten hyödyntäminen työkohteissa Yksilön jaksamisen tukeminen, parantunut työhyvinvointi. Riskikartoituksen havaintojen pohjalta tehtyjen toimenpiteiden jalkauttaminen. Lähi- ja luomuruoan osuus Lempäälän ruokahankinnoista selvitetään vuonna 2014. 1. Jakelu- ja palvelukeittiötyön mitoitukseen on hankittu ATOPr keittiötyönmitoitusohjelma. Mitoituksen tavoitteena on saavuttaa kohteisiin yhteneväinen toimintamalli ja selvittää siihen kuluva työaika. 2. Huoltopalveluyksikön asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan syksyn 2014 aikana. Aiempina vuosina on havaittu, että on asiakaskohteita joista palautetta ei ole saatu ja asiakaskohteita joista on huomattavan paljon palautteita. Tästä syystä vuoden 2014 asiakastyytyväisyyskysely kohdennetaan aikaisempaa tarkemmin. Asiakastyytyväisyyskyselylomakkeen sisältö pidetään samanlaisena, jotta vertailtavuus edellisvuosiin säilyy. 3. Huoltopalveluyksikön riskienarviointikierrokset on tehty ja ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin. Toimenpiteet ovat olleet lähinnä turvallisten työskentelytapojen kertaamista, sekä laitteiden ja kaluston kunnostamista. Huoltopalveluyksikkö on kiinnittänyt huomiota myös kemikaaliturvallisuuteen tekemällä kohteisiin kemikaaliturvallisuudesta kertovan käyttöturvatiedotekansion, sekä ohjeistanut kemikaaliturvallisuuteen. Siivouspalveluissa on ollut kevään aikana henkilöstölle koulutusta kemikaaliturvallisuudesta ja uusi koulutus aiheesta on elokuussa 2014. Siivouspalvelut on käynnistänyt yhteistyössä työterveyspalvelu Viisarin kanssa kehyskuntien ASLAKkurssihakemukset. Vuoden 2015 Kelan Aslak-ryhmäkuntoutukset on suunnattu ympäristökuntien siivous- ja jakelukeittiötyössä työskenteleville ammattiryhmille. Kevään 2014 aikana tehdyn työhyvinvointikyselyn myötä huoltopalveluyksikössä tehtiin työyhteisön kehittämissuunnitelma. Henkilöstön kanssa käytiin keskustelua työhyvinvoinnin parantamisesta ja valittiin muutamia kehittämistavoitteita työhyvinvoinnin parantamiseksi. Ruokapalveluissa aiheiksi valittiin: tiedonkulun tehostaminen omassa toiminnassa, sijaisjärjestelyt ja perehdytys eri kohteisiin sekä ruokalistasuunnittelu. Siivouspalveluissa aiheiksi valittiin: yhtenäinen palvelun tuottamismalli, työn arvostuksen lisääminen sekä sijaisjärjestelyt ja vuokratyövoiman ammattitaitovaatimukset 4. Lähi- ja luomuruoan osuus kunnan ruokahankoinnoissa on pysynyt entisellään kuluvana vuonna. Lähi- ja luomuruokahankinnat ovat broilerinliha, puurohiutaleet, sekä maito ja peruna. Maito ja peruna toimitetaan Pirkanmaalta. Nämä tuotteet ovat vuositasolla elintarvikehankinnoissa volyymiltaan suuria. Lisäksi satokauden aikana lähi- ja luomuruoan osuus hankinnoista kasvaa jonkin verran.
17 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään taloudellisesti edullisesti, mutta kuitenkin laadukkaasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot asukasta kohden. Palveluista annettu palaute. Nettomenot ovat enintään kaupunkiseudun keskiarvon tasolla. Sosiaali- ja terveystoimen eri palveluista tehdään asiakaskyselyjä. Palaute on pääosin myönteistä. 2.Hyvinvoinnin edistäminen poikkihallinnollisena toimintana. Hyvinvointikertomuksen vuosittainen raportti. Hyvinvointikertomus-prosessi jäsentynyt osaksi kunnan talouden ja toiminnan suunnittelua. 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaiset nettomenot tammi-huhtikuussa 2014: Tampere 950 /asukas, Lempäälä 807 /asukas, Kangasala 731 /asukas, Ylöjärvi 729 /asukas. Muiden kaupunkiseudun kuntien menoista tammi-huhtikuussa ei ole saatavilla virallista tilastotietoa. Vertailussa olevien kuntien asukaskohtaisten nettomenojen keskiarvo on 804 /asukas. Sosiaali- ja terveystoimessa tehtyjen kyselyn perusteella asiakaspalveluun ollaan varsin tyytyväisiä. 2. Hyvinvointikertomuksen vuosittainen raportti käsiteltiin kunnan toimielimissä keväällä 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä laati keväällä vuosikellon, jonka mukaisesti toimien hyvinvointikertomus-prosessi jäsentyy tiiviimmin osaksi kunnan strategista johtamista sekä toiminnan ja talouden suunnittelua.