Riskikäyttäytyminen liikenteessä

Samankaltaiset tiedostot
Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Miksi ajamme ylinopeudella?

Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto

Liikennekäyttäytyminen hierarkiana

Sirpa Rajalin & Leena Pöysti. Leena Pöysti

Nuoret liikenteessä. Erkka Savolainen Koulutusohjaaja

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi

KULJETTAJIEN SOSIAALISET TAIDOT LIIKENTEESSÄ. Hernetkoski, K., Katila, A. Laapotti, S., Lammi, A. ja Keskinen, E. Turun yliopisto, psykologian laitos

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Psyykkinen toimintakyky

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi rikoskomisario Ari Järveläinen

Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa)

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Ajoterveys tilastojen valossa. PAMK seminaari Kalle Parkkari

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

Turvallisuusasenteet ja riskinotto. Työterveyslaitos

Kuinka saada kiire hallintaan?

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

LIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

Mitä työ tekijöiltään vaatii tulevaisuudessa?

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

parasta aikaa päiväkodissa

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Nuoret ja liikenneturvallisuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

LINTU tutkimusohjelman teesit

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

AHTS Jyväskylässä

Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

#vihreillävaloillamennään

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Siirtymät urheilussa. Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Martina Roos-Salmi

Suomalaiset verkkoasioimassa Tutkimus suomalaisten asiakaskokemuksista verkkokaupassa

Luottamuksesta osallisuutta nuorille. Eija Raatikainen, KT Twitter:

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

Haastavat tunteet ja aggression hallinta elinikäistä opettelua

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Hyvinvointia Maakuntaan VIII Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting Kirsi Yli-Kaitala

Puhe-Judon peruskurssi

HUIPPUJEN KASVATTAJA

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.

Uusien autojen turvalaitteiden vaikutukset. Tapio Koisaari

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Transkriptio:

Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 5.5.2015, Lappeenranta Riskikäyttäytyminen liikenteessä Sirkku Laapotti Mitä riskikäyttäytyminen on? Mistä johtuu? Miten voidaan vaikuttaa? 1

Riskikäyttäytymistä liikenteessä voi olla mm. Suuret nopeudet Rattijuopumus Muu liikennesääntöjen vastainen toiminta Turvalaitteiden käyttämättömyys Ylimääräiset motiivit, tavoitteena jokin muu kuin turvallisesti perille pääseminen, esim. - Keskittyminen muuhun kuin ajoon - Näyttämisen halu, pelleily, leikkiminen - Tietoinen riskinotto - Itsetuhoisuus Välittömien ja taustariskien jakautumat kuolinonnettomuuksissa Liikennevakuutuskeskus/VALT 2012 Vain inhimillinen (18 %) Inhimillinen + ajoneuvo (19 %) Inhimillinen + liikenneympäristö + ajoneuvo (50 %) Inhimillinen + liikenneympäristö (15 %) Liikenneympäristö + ajoneuvo (~0 %) Inhimillinen riskitekijä oli mukana 99-100 %:ssa, ajoneuvoon liittyvä riski 66 %:ssa ja liikenneympäristöön liittyvä riski 63 %:ssa onnettomuuksista Pekka Sulander Lähde: Pekka Sulander, 12.4.2013 7.5.2015 4 4 2

Mitkä tekijät voivat selittää riskikäyttäytymistä? Kulttuuri, sosialisaatio, kasvatus, mallit Motivaatio, tavoitteet Persoonallisuus ja temperamentti Tunteet Asenteet, arvot Arviointivirheet Biologia, kehityspsykologia Sairaudet (poikkeava käyttäytyminen) Muiden vaikutus, oppiminen, kasvatus Lapset seuraavat vanhempiaan, kaverit toisiaan jne., ketä tahansa ei pidetä mallina (auktoriteetti, ihailun kohde) Liikennekäyttäytymisen periytyvyys Viiteryhmän vaikutus, alakulttuurit (esim. bomber-mp) Suomalainen liikennekulttuuri, mitä täällä sallitaan ja kielletään Mitä opetetaan Lait, normit, valvonta ja rangaistukset Suurin osa toimii jokseenkin sääntöjen mukaisesti 3

Tavoitteet, motivaatio Hetkeen liittyvä, ko. matkaan liittyvä tai pysyvämpi tapa - esim. riskiohitus, koska on kiire tai tapana jatkuvasti ohittaa Käyttäytymismallit ja ihanteet (arvot, asenteet taustalla) - onko esim. ok ajaa ylinopeudella / ilman turvavyötä / touhuta muuta kun ajaa? Itsetehostus ja pätemisen tarve Hedonistiset tavoitteet, vauhdin hurma, mielihyvän kokemus Riski riskin tähden, jännityksen haku Ajoneuvo aseena (aggressiivisuus, itsetuhoisuus) TS, 25.4.2015 Testosteroni kärysi mopomiitissä Turussa Kuva: TS/Ari-Matti Ruuska 4

Persoonallisuus ja temperamentti Ihminen ajaa kuten elää ( a man drives as he lives ; Tillman & Hobbs, 1949) Elämyshakuisuus, impulsiivisuus ja aggressiivisuus liitetty riskikäyttäytymiseen Persoonallisuuden piirteet suhteellisen pysyviä, mutta ne voivat ilmetä eri tavoin eri tilanteissa (vrt. aggressiivisuuteen taipuvainen henkilö anonyyminä liikenteessä tai kasvotusten kaupan kassalla!) Persoonallisuutta vaikea muuttaa, mutta toimintaa voidaan kanavoida Tunnollisuus yhteydessä terveisiin elämäntapoihin ja kohtuullisuuteen, lakien ja sääntöjen noudattamiseen Tunteet ja arvioinnit Tunteet saattavat sotkea järkevän toiminnan Ärtymys johtaa helposti riskipitoiseen ajoon, esim. ylinopeuksiin, erityisesti nuorilla kuljettajilla Ärtyneenä arvioidaan asiat kielteisemmin kuin hyvällä tuulella liikenne täynnä tunareita vs. sujuupa tämä hyvin Ärtyneenä huomiota enemmän yksityiskohtiin "Lippapää" tukkii koko risteyksen vs. taitaa olla kokematon kuski, joka ei osaa vielä ottaa kokonaistilannetta huomioon Voi johtaa virhearviointeihin ja ylilyönteihin. 5

Ärsyyntyminen ja aggressiivisuus liikenteessä Taustalla turhautuminen, kun oma toiminta tai tavoite estyy Yksilölliset erot ärsyyntymisessä ja siihen reagoinnissa Aggressio: toiseen kohdistunut käyttäytyminen, jonka tarkoituksena on aiheuttaa toiselle harmia tai reaktio tilanteessa, jossa kokee itsensä loukatuksi tai uhatuksi. Aggressiivisuus usein tunteenomaista käyttäytymistä mutta voi olla myös harkittua ja sosiaalisesti taitavaa Liikenteessä toisten "opettaminen" voi olla vilpitöntä mutta myös aggressiivista pakottamista. Ääri-ilmiönä liikenneraivo (road rage) Muuttuuko ihminen liikenteessä? Persoonallisuus ja temperamentti ovat suhteellisen pysyviä, mutta esim. temperamentin ilmiasu voi vaihdella eri tilanteissa, vrt. keskarin näyttäminen liikenteessä tai kaupan kassalla 6

Asenteet Turvallisuus teillämme paranisi kunhan vain liikenneasenteet saataisiin kuntoon Suhteellisen pysyvä toimintavalmius, joka ilmenee kognitiivisena toimintana ja emotionaalisena kokemuksena. Asenne ilmenee myös tekona elleivät sosiaaliset tekijät tai tilannetekijät estä sitä. Asenne on tunteita (+/-) sisältävä suuntautuminen Asenteet (sanallisesti ilmaistuina) ja käyttäytyminen eivät aina linjassa, esim. - liikenneturvallisuusseminaarin osanottajat ajoivat ylinopeudella (älkää tehkö niin kuin minä teen vaan niin kuin minä sanon) Arviointivirheet Oman tulevaisuuden odotuksissa katteetonta optimismia ja ns. haavoittumattomuuden illuusio "Muut joutuvat onnettomuuksiin, koska ajavat huonosti/vaarallisesti, en minä" Riskinotto, turvavyön käyttämättömyys Nuoret (miehet) aliarvioivat riskiä ja yliarvioivat omia taitoja vaarallinen yhdistelmä. Myös kustannus-hyöty arviot: hyöty saadaan välittömästi (esim. toisten arvostus) mutta kustannukset tulevat (jos tulevat) viiveellä. Erityisesti nuoret elävät "tässä ja nyt". 7

Biologia, kehityspsykologia Käyttäytymisgenetiikan näkemys: käyttäytymisen taustalla ovat geneettiset tekijät. Tietynlaisia perittyjä piirteitä omaava henkilö kasvaessaan tietynlaisessa ympäristössä on altis riskikäyttäytymiseen Evoluutioteorian näkemys: nuoren miehen kuuluukin olla riskiä ottava, (uhka)rohkea Kehityspsykologinen näkemys: miesten persoonallisuuden kehitys jäljessä 18-vuotiaina; naiset aikuismaisempia käytökseltään Viimeaikaiset aivotutkimusten tulokset: tunteiden ja motiivien säätelyjärjestelmä kehittyy vielä nuoruusiässä, < 25 v. nuorilla ei vielä kaikkia valmiuksia. Rikoslain alaisista teoista kiinnijääneet ikäryhmän 100 000 asukasta kohden Englannissa v. 1995 9000 8000 7000 Miehet Naiset 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21-24 25-29 30-39 40-49 50-59 60 & yli Lähde: Criminal statistics, England and Wales, 1995. London:HMSO. Kirjasta: Trew, K., Kremer, J. (toim.) 1998. Gender & Psychology. Arnold:London. 8

Sairaudet ym. tilat riskikäyttäytymisen taustalla Fyysiseen ja psyykkiseen kykyisyyteen liittyvät sairaudet, esim. näön ja havaitsemisen ongelmat, dementoivat sairaudet Itsetuhoisuuden taustalla monia erityyppisiä ja eritasoisia syitä, esim. - Masennus, ahdistus - Persoonallisuushäiriöt - Psykoosit - Alkoholismi tai muu päihteiden tai lääkkeiden väärinkäyttö - Sosiaalisen tuen puute ja rajalliset selviytymiskeinot pitkään jatkuneissa tai akuuteissa elämänkriiseissä Esimerkki: miksi ajetaan ylinopeudella? Pysyvät tai hitaasti muuttuvat tekijät, esim.: Kuljettajan ikään ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät Arvot, normit, asenteet: ylinopeutta pidetään hyväksyttynä ja siitä koetaan saatavan hyötyä Tavat, tottumukset Väärä kuvitelma yhdenmukaisuudesta: itsellä olevat ominaisuudet ja käyttäytyminen nähdään yleisempinä kuin sellaiset, joita ei itsellä ole ( kaikkihan nyt vähän ajaa ylinopeudella ) Kuljettajan vaikeus arvioida ja ymmärtää nopeutta ja sen vaikutusta törmäysvoimiin, liiallinen turvallisuuden tunne. 9

Tilannetekijät: (toistuvina voivat muuttua suhteellisen pysyviksi tavoiksi) Kiire: kuvitelma että pääsee nopeammin Voimakkaat tunnetilat Liikennevirtaan sopeutuminen Muu sosiaalinen paine, esim. näyttämisenhalu Ei pidetä vaarallisena ko. tilanteessa Kiinnijäämisen riski alhainen Vahingossa, huomiointivirhe Vaikuttaminen, mitä voidaan tehdä? Koska ihmisen käyttäytymistä määrittävät monet tekijät, myös käyttäytymiseen vaikuttamisen keinot oltava monipuoliset ja monitasoiset Käyttäytymismuutokset yleensä hitaita, mutta esim. lainsäädännöllä voidaan käyttäytymistä muuttaa nopeastikin (vrt. kokeilu 0-toleranssista nopeusvalvonnassa Hangon tiellä) Ihminen on oppivainen ja sopeutuvainen! Ympäristön ja ajoneuvon sekä järjestelmätason antama tuki ja ohjaus sekä myös pakottaminen turvalliseen käyttäytymiseen Vaikuttajina myös esim. perhe-, sosiaali-, terveys- ja alkoholipolitiikkaan liittyvät päätökset 10

Kuljettajan käyttäytymiseen vaikuttaminen, esim. Vaikuttaja Vaikutustapa Vaikutuskohde Vaikutus tienkäyttäjään Kulttuuri, arvot, normit, lainsääd. Ympäristö ja sen rakentaminen Koulutus-, valistusvalvonta- ym. org. Sosiaali- ja terveys alan organisaatiot Perheet, viiteryhmät, yksilöt Ajoneuvo- ja turvalaiteteollisuus Antaa tietoa Ohjaa Käskee Pakottaa tai estää Hoitaa, suojelee, Kuljettaja Ajoneuvo Ympäristö Tavoitteet, kyvyt elämänhallinta Ajamisen tarkoitus Liikennetilanteiden hallinta Ajoneuvon käsittely Kiitos! sirkku.laapotti@utu.fi 11