Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Transkriptio

1 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

2 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat sairaampia kuin työlliset. Toisaalta huono terveys ja varsinkin mielenterveysongelmat ovat yhteydessä korkeampaan työttömyysriskiin ja pidempään työttömyyden kestoon. Tämä ns. selektio tarkoittaa, että toisaalta työttömyys johtaa huonoon terveyteen sekä sitä, että huono terveys voi johtaa korkeampaan työttömyysriskiin. Terveemmät siis työllistyvät nopeammin ja heikomman terveyden omaavat joutuvat todennäköisemmin työttömiksi. ( THL 2010 )

3 Työttömyys ja terveys Monet tekijät ja yksilölliset ominaisuudet voivat lieventää terveysvaikutuksia (vahva sosiaalinen tuki, hyvä itsetunto ja hyvät selviytymiskeinot) Terveysvaikutuksia voivat pahentaa toistuvat työttömyysjaksot, pitkäaikainen työttömyys, korkea ikä, häpeä, taloudelliset vaikeudet, alkoholin käyttö ja mielenterveysongelmat 25-vuotiaiden työttömien miesten odotettavissa oleva elinaika oli 5,6 vuotta ja naisten 1,7 vuotta lyhyempi kuin työllisten. (ammattikuolleisuustutkimus, Pensola 2004) vaikutuksensa terveyseroihin on sillä että perusterveydenhuollon palvelujen saatavuus on heikompaa kuin työterveyshuollossa,.

4 Työttömyys ja terveys Työttömyys ei näytä olevan vain sairastumiseen yhteydessä oleva tekijä, vaan se näyttää myös heikentävän terveyttä ja aiheuttavan sairauksia. Tutkimusnäyttö koetun terveyden (Rueda ym. 2012, van der Noordt ym. 2014) ja psykiatristen sairauksien paranemisesta uudelleentyöllistymisen jälkeen (van der Noordt 2014). Sairausryhmittäin vahvin näyttö on mielenterveysoireiden ja psykiatristen sairauksien, erityisesti depression, ahdistuneisuushäiriöiden ja psykosomaattisten oireiden, lisääntymisestä (Paul & Moser 2009). Työttömyys on yhteydessämyös kohonneeseen sydänkohtausten (Herbig ym. 2013, Roelfs ym. 2011)ja aivoverenkiertohäiriöiden riskiin (Herbig ym. 2013)

5 Työttömien terveydenhuollon palvelut. Kunnan tehtävä on järjestää työttömien terveyspalvelut - Terveystarkastukset ja terveysneuvonta, joiden on tuettava työ- ja toimintakykyä sekä sairauksien ehkäisyä sekä edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa ( STM 2013) TE-toimiston tehtävä on tunnistaa ne työttömät työnhakijat, joiden työkykyä on syytä arvioida ja ohjata heidät terveystarkastukseen ja tarpeen mukaan kunnan sosiaalipalveluihin. Työttömien terveyden ja työkyvyn tukeminen edellyttää monialaista asiakasyhteistyötä ( perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi,te-toimisto ja Kela )

6 Polkuja työelämään - Tempo hanke Tukea työkykyä ja työhön palaamista ja pääsemistä, kun työkyvyssä on terveydellisiä tai sosiaalisia rajoitteita. Palveluohjautumisen kehittäminen tuomalla työkykykoordinaattorityö osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjua Kehittämällä lyhytkestoisia avomuotoisia kuntoutuksia työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi sekä tarjoamalla psykologisen pääoman valmennusta nuorille ja tutkimalla niiden vaikuttavuutta. lle.

7 Työkykykoordinaattori -koulutus Koulutus on tarkoitettu työllistymisen ja työssä jatkamisen edistämiseen liittyvissä tehtävissä toimiville ammattilaisille. Tavoitteena on tiedollisen ja taidollisen osaamisen lisääminen ( Oskun toimintakonsepti kaikki keinot käyttöön) - ammatillisen kasvun vahvistaminen sekä työn kehittäminen, työllistymistä ja työssä jatkamista edistävän työn osaamisen ja tuloksellisuuden vahvistaminen esimerkiksi verkostoitumalla. (terveydenhuollon, työterveyshuollon, sosiaalitoimen, TEtoimistojen, työnantajien ja tarvittavan verkoston kanssa ) - tavoitteena on, että osallistujat saavat hyvät valmiudet tukea osatyökyisten henkilöiden pääsyä työelämään tai tukea jatkamaan siellä erilaisten ratkaisujen turvin. ( Ratkaisukeskeinen työote

8 Vastuussa: Työnantaja tai TE-toimisto Keinovalikoiman suunnittelija: Työkykykoordinaattori Ajantasaiset tiedot keinoista, palveluista ja etuuksista: Kaikille avoin verkkopalvelu

9 Työkykykoordinaattori TEMPO-hankkeessa Työkykykoordinaattori Asiakastyö 1 7 käyntiä (0,5 2h) Terveydenhoitaja Lääkäri Työeläke Terveystarkastukset Ohjaus TYP Työkykyarvioinnit B-lausunto Eläkehakemukset: työkyvyttömyyseläke osatyökyvyttömyyseläke Ammatillinen kuntoutus Työura- Työura- / koulutussuunnitelma koulutussuunnitelma työhön työhön paluun paluun tueksi tueksi Koulutus TE-toimisto Työnantajat Menomono-liikkumisresepti Hankkeen kuntoutusinterventiot Tules-kuntoutus (Apila) Voimavarakuntoutus (Kiipula) Elämänhallinnan kuntoutus (Kiipula) Psykologisen pääoman valmennus (Synergos) KELA Kelan kuntoutukset ja muut palvelut

10 Tempo hankkeen tavoitteita Tavoitteet Työttömän asiakasohjautumisen sujuvoittaminen Varhainen reagointi työkykyongelmiin Työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen Psykososiaalisen tuen lisääminen Työelämäsuuntautumisen säilyttäminen huolimatta työttömyyden pitkittymisestä Kohderyhmä Työttömyyden alkuvaiheessa ns. nivelvaiheessa olevat työttömät, joilla on terveydellisiä rajoitteita (osatyökykyiset) Työelämään pyrkivät nuoret, joilla on terveydellisiä tai elämänhallinnan haasteita.

11 / Kehittämistyö / palveluohjaus Tutkimus/ Selvitys Työpaja Palautekeskustelu Työpaja Palautekeskustelu Työpaja TKKkoulutus Pilotointi, kenttätyö Kehittävä arviointi

12 Hankkeen interventiot Työkykyä ylläpitävät varhaiskuntoutusmallit työttömyyden nivelvaiheessa oleville ja sairauslähtöisen liikkumisneuvonnan pilotointi sekä nuorille valmennusta psykologiseen pääoman vahvistamiseen. varhaiskuntoutus tules ongelmiin (Kuntoutumiskeskus Apila) voimavarakuntoutus (Kiipula) elämänhallinnan kuntoutus nuorille (Kiipula) sairauslähtöinen liikkumisresepti (terveystarkastus, UKKinstituutti) Psykologisen pääoman valmennus (Synergos)

13 Tempo hankkeen kehittämistyön toimijat Lahden kaupungin sosiaalitoimi ja terveydenhuollon avopalvelut Peruspalvelukeskus Aava Kärkölä Asikkala TyöterveysWellamo Kirkkonummi Yhteistyössä mukana: Lahden TE-toimisto HUS psykiatrian tulosyksikkö, työkyvyn tutkimuspoliklinikka Kuntoutussäätiö UKK-Instituutti Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun Synergos -tiimi Kuntoutumiskeskus Apila Oy Kiipulan kuntoutuskeskus Hankekausi

14 Työttömien terveys : Raija Kerätär ( väitöskirja 2016 ) Työttömien tiedetään sairastavan muuta samanikäistä väestöä enenmmän, mutta käyttävän terveyspalveluja muuta väestöä vähemmän. Suomen kunnat maksavat joka kuukausi yli 30 miljoonaa euroa pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukien kuntaosuuksia. Nykyisten terveyspalveluiden kapea-alainen sairauksista lähtevä näkökulma on osasyy pitkäaikaistyöttömien syrjäytymiseen myös hoitoja kuntoutuspalveluista. Pitkäaikaistyöttömistä jopa kolmasosa työkyvyttömiä ja 20 %:lla työkykyä kohentavan hoidon ja kuntoutuksen tarvetta.

15 Työkyvyttömyyseläkkeellä olleet ja eläkkeelle siirtyneet vuosina sairauspääryhmän mukaan (työeläkkeet) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Muut sairaudet 15 Lähde: Eläketurvakeskus

16 Työttömien ohjautuminen kuntoutukseen Vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä yli puolet oli ollut työttömänä edeltävän 6 vuoden aikana. Hylkäysprosentti oli puolitoistakertainen yli 250 pv ansiosidonnaista työttömyyspv rahaa saaneiden kohdalla( Laaksonen 2014, ETK) Kelan kuntoutuksiin vuonna 2008 osallistuneista 44% oli työssä ja 4 % työttömänä Vajaakuntoisten ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneista työttömiä oli 10,6 %. ( Polvinen 2010 ) Ammatillisen kuntoutuksen pääsykriteerit lieventyivät v alusta. Kelan ja Varman selvityksessä työkyvyttömyyshylkyä edeltäneitä vaiheita tutkittaessa todettiin, että 13:lla 25:stä olisi ollut oikeus työeläkekuntoutukseen työsuhteen päättymisen aikaan. Vain kolme oli sitä hakenut. ( Kivekäs ym )

17 Osatyökykyisyys ja työelämän näkökulma Työllisyyden lisääminen vaatii myös osatyökykyisten työnteon lisääntymistä. Osatyökyvyttömyyseläkkellä työskentelyn lisääntyminen voi vaikuttaa sekä työuran katkoksia vähentävästi että täysiaikaiselle eläkkeelle siirtymistä myöhentävästi. Osatyökykyisenä työskentely on lisääntynyt ja erityisesti naisten ja 60 v täyttäneiden osa-aikainen työnteko on lisääntynyt ( Mikko Kautto, ETK) Osatyökyvyttömyyseläkettä saavista - kolme neljästä on 55 v täyttäneitä - Kaksi kolmesta on naisia ( julkisella sektorilla neljä viidestä ) Osittaisen ja monimuotoisen työhön osallistumisen tulee muodostua hyväksyttäväksi ja kunnialliseksi tavaksi tehdä työtä Työelämän kehittämisessä on tärkeää edistää joustavuutta ja sallivuutta työjärjestelyissä ja työyhteisöissä

18 Kiitos!