TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2018 INVESTOINTISUUNNITELMA

TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2018 INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2018 Salon kaupunki Tehdaskatu 2, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi kirjaamo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1

1 Kaupunginjohtajan katsaus... 2 Salon kaupungin perustehtävä... 4 Salon kaupungin visio 2025... 4 Salon kaupungin arvot... 4 Kaupunkistrategia 2015 2018... 4 Kaupungin toimintaohjelma vuosille 2015-2018... 5 Yleisperustelut... 6 Vuosia 2015 2018 koskevan taloussuunnitelman perustietoja... 10 Talousarvion sitovuus... 16 Henkilöstösuunnitelma... 19 Kaupunginhallituksen tuloskortti... 26 Asiakkaat... 26 Prosessit... 27 Johtaminen, osaaminen ja henkilöstö... 28 Talous... 28 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, toiminnan painopistealueet ja perustelut... 30 Tarkastustoimi... 30 Keskusvaalilautakunta... 31 Kaupunginvaltuusto... 33 Konsernipalvelut... 33 Hallintopalvelut... 33 Henkilöstö- ja talouspalvelut... 34 Hyvinvointipalvelut... 40 Terveyspalvelut... 44 Vanhuspalvelut... 46 Sosiaalityön palvelut... 48 Lasten ja nuorten palvelut... 59 Vapaa-ajan palvelut... 67 Kaupunkikehityspalvelut... 74 Kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalvelut... 77 Tekniset palvelut... 79 Alueellinen jätehuolto... 84 Maankäyttöpalvelut... 85 Rakennus- ja ympäristövalvonta... 91 Liikelaitos Salon Vesi... 94 Tuloslaskelma perusteluineen ja verorahoitus... 97 Investointisuunnitelma 2015 2019... 101 Investointisuunnitelman 2015 2018 perustelut... 110 Rahoituslaskelma perusteluineen... 118 Liitteet... 120 Kokonaismenot ja -tulot... 120 Vesihuoltolaitoksen tulos- ja rahoituslaskelma... 126 Talousohje... 128 Sisäisen laskutuksen periaatteet... 133 Yhdistysten avustaminen... 135

2 Kaupunginjohtajan katsaus Yleinen taloustilanne ei tällä hetkellä eikä myöskään lähitulevaisuudessa osoita sellaisia elpymisen merkkejä, että vastuullisesti talouttaan hoitavalla kaupungilla olisi mahdollisuuksia muuhun kuin erittäin tiukkaan talouskuriin myös tulevina vuosina eli jatkamme edelleen toimenpiteitä, joiden avulla talous on mahdollista saada kuntalain edellyttämään tasapainoon vuoteen 2017 mennessä. Tähän talousarvioehdotukseen liittyy riskejä ja optimismia. Riskien minimoimiseksi meidän on syytä tehdä kestäviä ja pysyväisluonteisia ratkaisuja. Tämä edellyttää kaupungin toimintojen ja toimintatapojen kriittistä tarkastelua ja ennen kaikkea päätöksiä. Vuonna 2013 hyväksyttyä talouden sopeuttamisohjelmaa noudatetaan talousarviovuonna 2015 siltä osin kuin tehdyt päätökset mahdollistavat. Koska päätökset eivät kaikilta osin ole olleet sopeuttamisohjelman mukaisia, kaikkia ohjelmaan merkittyjä säästötoimenpiteitä ei ole voitu talousarviossa toteuttaa, esim. kouluverkon osalta. Talouden tasapainon saavuttamiseksi olisi palveluverkkoa ehdottomasti sopeutettava nykyisiä resursseja vastaavaksi. Valmisteilla oleva sote-uudistus voi muuttaa radikaalisti kuntien toimintaa, päätöksentekoa, henkilöstön asemaa ja taloutta. Tämän hetkisen aikataulun mukaan uudistus astuu voimaan 1.1.2017. Talousarvioesityksen henkilöstömenojen kokonaissumma on 157,4 milj. euroa, joka edellyttää säästötoimenpiteiden jatkamista. Kaupungin kokonaishenkilöstömäärä on viime vuosina laskenut merkittävästi organisaatiouudistuksen, vaikeutetun rekrytoinnin ja esimiesten määrän vähentämisen johdosta. Vuoden 2015 talousarvion yhteydessä lakkautetaan yhteensä 76 vakanssia ja edellisenä vuonna lakkautettiin yli sata vakanssia. Näiden muutosten seurauksena henkilöstökustannukset ovat laskeneet vuositasolla noin 5 milj. euroa. Myös eläköityminen antaa lähivuosina hyvät mahdollisuudet henkilöstörakenteen uudistamiseen. Vuoteen 2018 mennessä Salon henkilöstöstä yli 400 työntekijää saavuttaa eläkeiän. Tämä on yli 10 % kaupungin koko henkilöstöstä. Kunnallis- tai kiinteistöverojen korotuksiin ei ole vuoden 2015 talousarviossa varauduttu. Valtionosuudet ovat koko maan tasolla alenemassa valtion omien säästötoimen johdosta. Positiivisen verotulon tasauksen takia Salon valtionosuudet eivät alene vaan lisääntyvät jonkin verran. Bruttoinvestoinnit vuonna 2015 ovat noin 15,4 milj. euroa. Merkittävimmät investoinnit ovat Lehmuskodin korvaavan kehitysvammahuollon ryhmäkodin rakentaminen Perniössä, Perniön varhaiskasvatuksen edellyttämien uusien tilaratkaisujen toteuttaminen, kantatie 52:n rakentamiseen osallistuminen sekä urheilupuiston peruskorjauksen aloittaminen. Lisäksi erittäin merkittävä investointi tehdään katuvalaistuksen uudistamiseen, kun vanhat elohopea-valaisimet vaihdetaan energiaystävällisiin led-valaisimiin. Urakan kokonaishinta on 3,2 milj. euroa. Talousarvio merkitsee kaupungin kokonaisvelan maltillista kasvua, mutta on tämän jälkeenkin vielä jäämässä kuntien keskiarvon alapuolelle. Vuoteen 2014 verrattuna kaupungin kokonaismenot ja -tulot pienenevät jokin verran. Suurin syy vähennyksiin on kaukolämpölaitoksen irrottamien kaupungin budjetista omaksi erilliseksi osakeyhtiökseen. Kaupungin menot vuonna 2015 ovat 390,3 ja tulot 387,2 miljoonaa euroa. Kaikista menoista toimintamenot ovat 358,9 miljoonaa euroa ja toimintatuottoja arvioidaan kertyvän 86,8 miljoonaa euroa. Verotuloja arvioidaan kertyvän 180,5 milj. euroa ja valtionosuuksia 99,5 milj. euroa. Uutena toiminnan tehostamistoimenpiteenä on pilotoitu lean-toimintaa. Lean on henkilöstölähtöistä tuottavuuden parantamista, jossa myös opetellaan uudenlaista, valmentavaa joh-

3 tamista. Kokemukset sisäisen laskutuksen pilottihankkeesta olivat positiivisia, ja leania halutaan jatkaa myös ensi vuonna. Organisaatiouudistuksen yhteydessä muodostettu liikennepalveluyksikkö tavoittelee konkreettisia säästöjä kilpailuttamalla kuljetuksia yli perinteisten sektorirajojen. Yksikkö on myös mukana kehittämässä Saloon uusia ja aiempaa taloudellisempia, mutta samalla myös paremman asiakaskokemuksen antavia liikenne- ja kuljetustapoja Tekesin sekä liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämän ohjelmatyön kautta. Myös työllisyyden hoitoon liittyvät toimenpiteet on keskitetty omaan yksikköönsä. Kuluvan syksyn aikana on selvitetty mahdollisuutta lisätä kaupungin työllistämisen volyymiä. Ensi vuonna tapahtuva kuntien työmarkkinatuen kustannusjaon muutos lisää Salon kaupungin osuutta noin kahdella miljoonalla eurolla. Tähän pyritään vastaamaan muun muassa lisäämällä kaupungin omaa työllistämistoimintaa. Taloustasapainon saavuttamisen kannalta uusien työpaikkojen syntyminen on ensiarvoisen tärkeää. Kiinnitämme erityisesti huomiota sijoittumispalvelujemme laatuun, ja periaatteemme on, että ensimmäinen puhelinsoitto sijoittumisesta kiinnostuneelta tai vinkki mahdollisesta uudesta yrityksestä riittää käynnistämään prosessin. Haluamme myös avata omassa toiminnassamme aitoja ympäristöjä, kuten esimerkiksi vanhuspalveluissa tai liikenne- ja kuljetuspalveluissa, joissa yritykset voivat testata ja kehittää käyttäjälähtöisiä tuotteita. Antti Rantakokko Kaupunginjohtaja

4 Salon kaupungin perustehtävä Kuntapalvelujen järjestäminen asukkaille niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää. Salon kaupungin visio 2025 Salo on hyvien palvelujen ja monipuolisen elinkeinoelämän sekä älykkään teknologisen osaamisen kaupunki, joka toimii tehokkaasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi. Salon kaupungin arvot Asiakaslähtöisyys Rohkeus Oikeudenmukaisuus Vastuullisuus Kaupunkistrategia 2015 2018 Salo on seutunsa keskus, joka tuottaa palvelut kustannustehokkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä Palveluratkaisut tukevat kaupunkilaisten omatoimisuutta ja aktiivista elämäntapaa Salo toimii aktiivisesti elinkeinoelämän kehittämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi Talous tasapainotetaan sopeuttamalla toiminta käytettävissä oleviin voimavaroihin

5 Kaupungin toimintaohjelma vuosille 2015-2018 1. Kaupungin palvelurakenne sopeutetaan toimintaympäristön muutokseen 2. Kaupungin elinvoima vahvistuu, työllisyys paranee ja väestökehitys kääntyy positiiviseksi 3. Kaupungin talous tasapainossa vuoteen 2017 mennessä

6 Yleisperustelut Kaupungin toimintaohjelma vuosille 2015 2018 1. Kaupungin palvelurakenne sopeutetaan toimintaympäristön muutokseen 2. Kaupungin elinvoima vahvistuu, työllisyys paranee ja väestökehitys kääntyy positiiviseksi 3. Kaupungin talous tasapainossa vuoteen 2017 mennessä Lähtökohdat vuoden 2015 talousarvion valmistelulle Vuoden 2015 talousarvio on valmisteltu kaupunginhallituksen antamien valmisteluohjeiden ja menoraamin pohjalta. Talousnäkymät Salossa ovat edelleen heikot johtuen asukasluvun laskusta ja heikosta työllisyystilanteesta. Varsinkin pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut kasvussa. Työpaikkojen määrä on edelleen ollut laskussa, vaikka uusia merkittäviä päätöksiä yritystoiminnan aloittamisesta Salossa on tehty. Rekrytoinnit ovat monilta osin vielä kesken. Budjetin taloussuunnittelu lähtee kuitenkin siitä, että työllisyysaste ei Salossa enää laske eli pohja on saavutettu. Suunnitelmakauden tarkistetut strategiset tavoitteet on käsitelty samanaikaisesti talousarvion laadinnan kanssa. Ensisijaisena tavoitteena on kaupungin toiminnan ja talouden tasapainon saavuttaminen. Tämä edellyttää elinvoimaista kaupunkia, työllisyysasteen paranemista, positiivista väestökehitystä ja tehokkaasti järjestettyjä hyvinvointipalveluja. Viime vuodet ovat osittaneet, että määrätietoisella päätöksenteolla ja tuloksellisella johtamisella voidaan vaikuttaa kehityksen suuntaan. Kaupunginvaltuuston päätös Hallintokuntien esitysten toimintakate oli noin 15 milj. euroa raamia suurempi. Katetta tulisi löytää n. kahden veroprosentin kertymän verran lisää. Raami lähtee siitä, että vuonna 2015 veroprosentteja ei koroteta. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa vuosikate on 5,2 milj. euroa positiivinen. Investointien omarahoitusaste on n. 50 %. Uutta lainaa on otettava osaan investoinneista ja erääntyvien lainojen lyhennyksiä varten 10 milj. euroa. Nettolainanotto on siten 6 milj. euroa, joka nostaa asukaskohtaisen lainan 2.230 euroon. Tavoitteena on, että talouden tasapaino saavutetaan vuoteen 2017 mennessä. Tämä edellyttää tiukan kulukuirin jatkamista. Tasapaino saavutetaan vain, kun vuoden 2014 talousarvion yhteydessä hyväksytyn sopeuttamisohjelman toimenpiteet toteutetaan. Tämän jälkeen toimintakulut on sopeutettu sellaiselle tasolle, että ne voidaan kattaa toimintatuotoilla, kunnallis- ja kiinteistöveroilla sekä valtionosuuksilla. Vuosittain vaihteleva yhteisövero sopii investointien omarahoitusosuudeksi. Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus on laadittu siltä pojalta, että Salon kaupungin verotusperusteet vuonna 2014 ovat seuraavat: Kunnallisvero 20,75 % Vakituisen asunnon kiinteistövero 0,55 % Yleinen kiinteistövero 0,90 % Vapaa-ajan asunnon kiinteistövero 1,15 % Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 3,0 % Vuoden 2015 alusta yhtiöitettävän Liikelaitos Salon Kaukolämmön menot ja tulot eivät enää ole mukana kaupungin budjettiluvista. Siksi loppusummat eivät ole vertailukelpoisia. Toimintakate ja vuosikate sekä tilikauden tulos sen sijaan ovat vertailukelpoisia. Salon talousarvion toimintamenot vuonna 2015 ovat yhteensä 358,9 milj. euroa ja tulot 86,8 milj. euroa. Toimintamenojen osuus kokonaismenoista on 91 % ja investointien 4 %. Rahoitusmenojen osuus on 5 %. Tuloista toimintatuottojen osuus on 22 %, verotulojen 47 % ja valtionosuuksien 26 %. Lainanoton osuus tuloista on 5 %.

7 Suunnitelmakauden 2015 2018 aikana toimintatuotot ja verotulot eivät juurikaan kasva. Suurin yksittäinen muutos tapahtuu valtionosuuksissa. Uusi lainsäädäntö astuu voimaan vuoden 2015 alusta. Määräytymisperusteissa tapahtui merkittäviä muutoksia. Laskennallisesti Salo menettää niukasti valtionosuuksia, mutta tasausjärjestelmän kautta nämä menetykset kompensoituvat. Salo saa verotulojen tasausta n. 22 milj. euroa, johtuen siitä, että Salon asukaskohtaiset verotulot ovat selvästi alle maan keskimääräisen. Salo maksoi tasausta vielä vuonna 2014, mutta vuoden 2015 alusta voimaan tulevan järjestelmän mukaan Salo olisi saanut tasausta jo vuonna 2014. Suurimpana haasteena vuosille 2015 2018 on menojen sopeuttaminen pysyvästi totuttua alemmalle tasolle. Tilannetta ei ratkaista tuloja lisäämällä, vaan menoja sopeuttamalla. 170 165 160 155 Ta Tot/enn. Hke 150 145 140 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Talousarviossa vuodelle 2015 henkilöstömenoihin on varattu 157,4 milj. euroa, mikä edellyttää vuoden 2014 talousarvion tasosta 2,3 milj. euron henkilöstökulujen pysyvää alentumista. Tästä vajaat 0,4 milj. euroa tulee kaukolämmön palkoista. Vuosille 2015 2018 on asetettu henkilöstömenoille säästötavoitteita, mutta niiden taso on huomattavasti aikaisempia vuosia pienempiä. Talousarvioesitykseen on liitetty luettelo lakkautettavista vakansseista. Esimies yt:n tuloksena lakkautetaan 18 vakanssia ja loput 58 on jätetty täyttämättä niiden vapautuessa tai organisaatiouudistuksen vaikutuksesta. Yhteensä vakanssien lukumäärä vähenee 76 kpl. Henkilöstösuunnitelmassa uusia vakansseja esitetään perustettavaksi 20. Erityisesti työllistämistoimenpiteisiin panostetaan. Siitä huolimatta osuus työmarkkinatuen kuntaosuudesta kasvaa merkittävästi. Tähän on varattu 4,5 milj. euroa. Kasvua on 2,2 milj. euroa. Talouden tasapaino vuoteen 2017 mennessä edellyttää, että menot pysyvät realistisesti vuoden 2015 budjetin tasolla ja investointiohjelmaa sovitetaan maksukyvyn mukaan Ilman määrätietoisia toimia Salo on vaarassa lähestyä kriisikunnan tunnusmerkkejä.

8 Talousarvion toimintamenot ovat yhteensä 358,9 milj. euroa ja toimintatulot 86,8 milj. euroa. Toimintakate on siten -272,1 milj. euroa, kun se vuoden 2014 talousarviossa on -270,2 milj. euroa. Toimintakate eli nettomenot heikkenee 1,9 milj. euroa eli 0,7 %. Henkilöstömenot ovat yhteensä 157,4 milj. euroa eli 43,8 % kaikista toimintamenoista. Henkilöstömenot vähenevät edellisen vuoden talousarvioon nähden 1,5 %. Poistojen arvioidaan muodostuvan vuonna 15,0 milj. euroksi, joten tilikauden alijäämäksi muodostuu -8,9 milj. euroa. Tilikauden tulos on siten voimakkaasti alijäämäinen ja talous on epätasapainossa. Verotulojen arvioidaan olevan vuonna 2015 yhteensä 180,5 milj. euroa ja lisäys vuoden 2014 talousarvioon verrattuna 0,6 % eli 1,0 milj. euroa. Verotuloista kunnallisveron tuoton arvioidaan olevan 158,5 milj. euroa (sama kuin vuonna 2014) ja osuus yhteisöveron tuotosta 8,5 milj. euroa (lisäys edellisestä vuodesta 5,9 %) sekä kiinteistövero 13,5 milj. euroa (lisäys 3,8 %). Valtionosuuksien arvioidaan olevan vuonna 2015 yhteensä 99,5 milj. euroa, missä on lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 7,9 milj. euroa eli 8,6 %. Verotulojen tasauksen arvioidaan olevan n. 22 milj. euroa vuonna 2015. Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot vähenevät talousarviovuonna 0,8 milj. euroa eli 0,4 % vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Opetustoimessa toimintamenot vähenevät 1,5 milj. euroa (1,6 %). Teknisten palvelujen toimintakate paranee vuoden 2014-4,8 milj. eurosta -4,2 milj. euroon vuonna 2015. Liikelaitoksen toimintakate heikkenee vuodesta 2014 vähän ollen 5,2 milj. euroa vuonna 2015. Talousarvion suurimmat yksittäiset palvelukokonaisuudet ovat: milj. euroa Terveyspalvelut 108,8 Perusopetus 42,3 Vanhuspalvelut 38,6 Sosiaalityön palvelut 38,1 Varhaiskasvatus 32,8 Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut 14,7 Tilapalvelut 11,6 Toinen aste 7,3 Maaseututoimi 4,7 Edellä luetellut muodostavat yli 83 % kokonaistoimintamenoista. Eri palvelu kokonaisuuksien palvelut ja tuotteet on eritelty talousarvion toimintatietokorteissa. Henkilöstösuunnitelman mukaan uusia vakansseja perustetaan vuonna 2015 yhteensä 11. Lisäykset kohdistuvat sosiaalityön palveluihin (kehitysvammahuoltoon ja Waltti-työpajaan yhteensä 5 uutta ja vakinaistettavaa vakanssia), terveyspalveluihin (1 vakanssi), lasten ja nuorten palveluihin (perusopetukseen 3 uutta vakanssia) ja kaupunkikehityspalveluihin (elinkeino- ja työllisyysyksikköön 1 vakanssi). Määräaikaiset toimet ja työsuhteet aiheuttavat vuonna 2015 yhteensä noin 1,6 milj. euron henkilöstömenot. Salon bruttoinvestoinnit vuonna 2015 ovat yhteensä 15,4 milj. euroa, kun ne vuoden 2014 talousarviossa ovat 11,6 milj. euroa. Kun investointitulot ovat 1,0 milj. euroa, jää muulla tavoin rahoitettavaksi nettoinvestoinniksi 14,4 milj. euroa. Vuosikatteen ollessa 5,2 milj. euroa, on investointien omarahoitusaste 0 %. Investointien rahoittamista ja toimintamenojen alijäämää kattamista varten rahoituslaskelmaan on esitetty otettavaksi lainaa 19,0 milj. euroa ja kun lainoja lyhennetään 13,0 milj. euroa, nousee asukaskohtainen lainamäärä noin 2.230 euroon asukasta kohti edellyttäen, että kaikki vuodelle 2013 merkityt lainat nostetaan. Investointiohjelma vuodelle 2015 on yhteensä 15,4 milj. euroa. Suurimpana yksittäisenä investointikohteena vuonna 2015 ovat: Maan hankinta 0,2 milj. euroa Lehmuskodin korvaava ryhmäkoti 1,0 milj. euroa Kunnallistekniikan osalta merkittäviä rakentamiskohteita vuonna 2015 ovat: Uusien alueiden asfaltointi 0,2 milj. euroa Uudelleen päällystettävät kadut 0,5 milj. euroa Venemestarinkadun liittymä 0,65 milj. euroa

9 Katuvalaistuksen saneeraus (HQ-valaisimien vaihto) 3,2 milj. euroa josta 1,0 milj. euroa maksetaan v. 2015. Loppu 10 vuoden aikana. KT 52 parantaminen 1,1 milj. euroa Urheilupuiston peruskorjauksen aloitus 0,96 milj. euroa Vesihuoltolaitoksen investoinnit 3,1 milj. euroa, joista vesi- ja jätevesiverkoston saneeraukseen käytetään yhteensä 1,3 milj. euroa.

10 Vuosia 2015 2018 koskevan taloussuunnitelman perustietoja Suunnitelman perusteet Väestö- ja työpaikat Salon asukasluku vuoden 2013 lopussa oli 54.478 asukasta. Kesäkuun lopussa 2014 asukasluku oli 54.389 eli väkiluku on laskenut vuoden 2014 aikana 89 asukkaalla. Väestön määrän väheneminen on ollut sikäli odotettua, koska kaupungista on vähentynyt työpaikkoja useita tuhansia menneiden lähivuosien aikana. Alla olevassa taulukossa on esitetty Salon väestön kehitys ikäryhmittäin vuosina 1980 2013: Ikäryhmä Vuosi 0-6 7-15 16 18 19 29 30 64 65 74 75- Yht. 1980 3.978 5.421 2.072 7.822 20.682 4.892 2.771 47.638 1985 4.014 5.116 1.964 7.495 21.847 4.619 3.450 48.505 1990 3.968 5.592 1.663 7.194 22.952 4.665 3.800 49.834 1995 4.164 5.417 1.875 7.127 23.484 5.047 3.808 50.922 2000 4.303 5.405 1.930 6.949 24.964 4.937 4.116 52.604 2005 4.167 5.661 1.850 6.493 25.802 4.951 4.748 53.672 2006 4.184 5.687 1.890 6.524 25.871 5.089 4.837 54.082 2007 4.201 5.713 1.914 6.451 26.223 5.090 4.877 54.469 2008 4.171 5.705 1.927 6.401 26.394 5.251 4.928 54.777 2009 4.142 5.728 1.926 6.255 26.423 5.375 5.040 54.889 2010 4.312 5.661 1.967 6.154 26.399 5.644 5.098 55.235 2011 4.252 5.668 1.969 6.020 26.213 5.953 5.208 55.283 2012 4.168 5.598 1.970 5.764 25.742 6.307 5.309 54.858 2013 4.034 5.559 1.922 5.565 25.344 6.604 5.450 54.478 0 18 -vuotiaat Salossa 1980 2013 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0-6 7-15 16 18

11 19 64 -vuotiaat Salossa 1980 2013 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 19 29 30 64 Yli 64 -vuotiaat Salossa 1980 2013 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 65 74 75-

12 Salon väestöennuste vuoteen 2040: (Lähde: Tilastokeskus 2012) Ikäryhmä Vuosi 0-6 7-15 16 18 19 29 30 64 65 74 75- Yht. 2013 4.034 5.559 1.922 5.565 25.344 6.604 5.450 54.478 2015 4.206 5.669 1.935 5.553 25.475 7.182 5.651 56.001 2020 4.067 5.701 1.923 5.861 24.717 8.100 6.462 56.831 2030 3.896 5.505 1.939 5.742 23.983 7.587 9.528 58.180 2040 3.860 5.311 1.874 5.792 23.596 7.411 10.997 58.841 Väestöennuste 2012, 0-18 -vuotiaat Salossa vuoteen 2040 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2013 2015 2020 2030 2040 0-6 7-15 16-18 Väestöennuste 2012, 19 64 -vuotiaat Salossa vuoteen 2040 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2013 2015 2020 2030 2040 19-29 30-64

13 Väestöennuste 2012, yli 64 -vuotiaat Salossa vuoteen 2040 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2013 2015 2020 2030 2040 65-74 75- Edellä esitetty Salon väestöennuste on Tilastokeskuksen uusin vuoden 2012 ennuste. Edelliseen ennusteeseen verrattuna (vuodelta 2009) Salon väestön ennustetaan kasvavan huomattavasti hitaammin kuin edellisessä ennusteessa. Syynä on Salossa viime vuosina tapahtunut voimakas elinkeinoelämän taantuminen ja työpaikkojen väheneminen. On erittäin todennäköistä, että vuoden 2012 väestöennuste on Salon osalta ylimitoitettu, sillä siinä ei ole riittävästi otettu huomioon elinkeinoelämässä tapahtunutta negatiivista kehitystä. Työpaikat ja työllisyys Salon työpaikkaomavaraisuus vuoden 2013 lopussa oli noin 80 %. Seuraavassa taulukossa on Salon työpaikkajakautuma elinkeinoittain vuosina 2007 2012: Työpaikat Salossa 2007 2012 toimialoittain 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Maa- ja metsätalous 1 350 1 275 1 202 1 203 1 146 1 135 Teollisuus 9 811 9 645 7 993 7 522 7 312 5 200 Rakentaminen 1 416 1 404 1 291 1 389 1 402 1 402 Kauppa, kuljetus, varastointi ja majoitustoim. 4 476 4 775 4 718 4 771 4 582 4 368 Informaatio ja viestintä 415 429 370 401 362 327 Rahoitus- ja vakuutustoim. 282 304 280 267 271 277 Kiinteistöalan toiminta 141 172 161 151 220 227 Hallinto- ja tukipalv.toim. 1 979 1 707 1 718 2 025 1 880 1 642 Julkinen hallinto, koulutus, terveys- ja sos.palvelut 5 399 5 308 5 090 5 305 5 225 5 224 Muut palvelut 876 898 861 841 860 856 Toimiala tuntematon 214 185 246 296 329 321 YHTEENSÄ 26 359 26 102 23 930 24 171 23 589 20 979

14 Salon työpaikkakehitys oli hyvin myönteinen aina vuoteen 2007 asti, jolloin työpaikkojen määrä oli korkeimmillaan (lähes 26.400 työpaikkaa). Vuonna 2008 alkoi koko maassa taloudellinen taantuma ja etenkin voimakkaasti elektroniikkateollisuudesta riippuvaisessa Salossa taantuma oli voimakas ja työpaikkojen määrä alkoi laskea. Vuonna 2008 työpaikkamenetykset olivat vielä suhteellisen pieniä, mutta vuonna 2009 työpaikkojen määrä väheni jo lähes 2.200 työpaikalla edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2010 työpaikkojen määrä on vähän lisääntynyt, mutta vuosina 2011 2012 negatiivinen suuntaus on voimistunut. Uusin Tilastokeskuksen laatiman tilaston mukaan Salossa oli työpaikkoja vuoden 2012 lopussa vajaa 21.000, jossa on laskua edellisestä vuodesta 2.600 työpaikkaa. Salon työpaikat ovat vähentyneet vuodesta 2007 vuoteen 2013 yhteensä noin 6.000 työpaikalla. Salon työpaikat 2007 2012 10 000 Maa- ja metsätalous 8 000 Teollisuus Rakentaminen 6 000 Kauppa, kuljetus, varastointi ja majoitustoim. Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoim. 4 000 Kiinteistöalan toiminta Hallinto- ja tukipalv.toim. 2 000 Julkinen hallinto, koulutus, terveys- ja sos.palvelut Muut palvelut Toimiala tuntematon 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012

15 Salon työvoima ja työttömyys 2006 2014 Työvoima Työttömät Tyött.% Tilanne 31.12.2006 26.266 1.951 7,4 Tilanne 31.12.2007 26.241 1.848 7,0 Tilanne 31.12.2008 26.468 1.801 6,8 Tilanne 31.12.2009 26.671 3.326 12,5 Tilanne 31.12.2010 26.723 2.997 11,2 Tilanne 31.12.2011 Tilanne 31.12.2012 26.250 26.158 3.028 4.229 11,5 13,1 Tilanne 31.12.2013 Tilanne 31.09.2014 26.147 25.528 4.382 3.843 16,8 15,1

16 Talousarvion sitovuus Sitovuustaso kaupunginvaltuusto Käyttötalousosa Investointiosa Toimielin Proj.ryhmä Proj. yksikkö Tarkastuslautakunta Aineeton käyttöomaisuus Keskusvaalilautakunta Kiinteä omaisuus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Hallintopalvelut Henkilöstö- ja talouspalvelut Talonrakennus Lasten ja nuorten palvelut Vapaa-ajan palvelut Terveydenhuollon palvelut Sosiaalityön palvelut Vanhuspalvelut Kaupunkikehityspalvelut Kunnallistekniikka Tekniset palvelut Kaava-alueet (410) Maankäyttöpalvelut Elinkeino- kehittämis- ja työllisyyspalvelut Jätehuolto Muu kunnallistekniikka (420, 430, 440) Toimialojen muut kohteet (450) Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut Vapaa-ajan palvelut Terveydenhuollon palvelut Sosiaalityön palvelut Vanhuspalvelut Irtain omaisuus Konsernipalvelut Kaupunkikehityspalvelut Hyvinvointipalvelut Lupa- ja valvontapalvelut Rakennus- ja ympäristölautakunta Vesilaitoksen johtokunta Vesihuoltolaitos

17 Talousarvion sitovuus 2015 Tuloslaskelma Investointiosa Rahoitusosa Toimielimet voivat tehdä määrärahasiirtoja sitovuustason sisällä. Perusteluista poikkeava toiminta, hanke tai hankinta vaatii kaupunginvaltuuston myöntämän määrärahan, joka tulee hakea etukäteen. Kaikista talousarviomuutoksista on tehtävä ilmoitus talousosastolle. Sisäisiä menoja ei voi käyttää ulkoisten menojen katteena. Vuoden 2015 talousarvio on vuoden 2014 talousarvion tapaan kokonaisuudessaan nettositova. Henkilöstömenojen osalta sitovuustaso on kaupunkitason henkilöstömenot. Sisäisten erien määrärahoja ei saa käyttää ulkoisten menojen katteena. Toimielimet voivat tehdä määrärahasiirtoja sitovuustason sisällä palvelualueelta tai yksiköltä toiselle. Perusteluista poikkeava toiminta, hanke, hankinta tai toiminta, jolle ei ole varattu talousarviossa määrärahaa vaativat kuitenkin kaupunginvaltuuston myöntämän lisämäärärahan, joka tulee hakea etukäteen. Poikkeuksena lisämäärärahan hakemiselle ovat sellaiset kesken talousarviovuotta aloitettavat projektiluontoiset toiminnot, joille ei ole varattu talousarviossa määrärahaa. Mikäli kyseessä oleville toiminnoille saadaan menojen katteeksi kokonaisuudessaan ulkopuolinen rahoitus, voidaan tällaiset lisämäärärahaesitykset hyväksyä kaupunginhallituksessa. Talousarviovuoden aikana voi olla perusteltua tehdä toiminnallisia muutoksia, jolloin tulee tarve siirtää määrärahoja sitovuustasolta toiselle. Silloin, kun ei synny lisämäärärahatarvetta, voidaan määräraha siirtää sitovuustasolta toiselle ilman kaupunginvaltuuston päätöstä. Asiasta on kuultava kumpaakin osapuolta. Päätöksen tekee se toimielin, jolle kulloinkin kysymyksessä olevan asian päätösvalta kuuluu. Kaikista talousarviomuutoksista on aina tehtävä ilmoitus taloushallinnolle ja Taitoa Oy:lle. Talousarvissa hyväksytyt tuloskortit ovat valtuustoon nähden sitovia ja ne kuuluvat talousarvion perusteluosaan. Tuloslaskelmaosaan sisältyy valtuustoon nähden sitovia määrärahoja kuten verotulot, valtionosuudet, korkotulot ja menot ja satunnaiset erät. Muilta osin tuloslaskelmaosa on luonteeltaan perusteluosaan kuuluva. Investointiosassa on valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot projektiryhmille tai yksiköille. Investointiosassa esitetään investointien kokonaiskustannusarvio, edellisinä vuosina käytetty määräraha sekä ehdotettu talousarviovuoden määräraha. Sitovuustasolta toiselle tehtävistä määrärahasiirroista päättää kaupunginvaltuusto. Tilikauden käyttämätön määräraha ei siirry seuraavalle vuodelle. Talousarvion rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmakaavan muodossa. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat anto- ja ottolainoja koskevat määrärahat ja tuloarviot. Muut erät ovat suunnitelmia rahoituksesta ja sen muutoksista. Valtuus tilapäisluoton ottamiseen kaupungin maksuvalmiuden turvaamiseksi Hallintosäännön 8 :n mukaan henkilöstö- ja talouspäällikkö päättää tilapäisluoton ottamisesta kaupungille maksuvalmiuden turvaamiseksi valtuuston vuosittain vahvistaman enimmäismäärän puitteissa ja kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Kaupungin maksuvalmius edellyttää lyhytaikaisen rahoituksen käyttämistä vuoden 2015 aikana.

18 Lyhytaikaisesta rahoituksesta ovat voimassa kuntatodistusohjelmat Kuntarahoituksen, Op Pohjolan, Nordean ja Danskebankin kanssa. Sopimuksilla turvataan rahoitus kaikissa tilanteissa. Yhden kuukauden kassavirta on n. 30 milj. euroa. Kun maksuvalmiuden turvaaminen edellyttää tilapäisrahoitusta, kuntatodistusohjelmat kilpailutetaan vuorokautta ennen rahoituksen tarvetta. Luottoa otetaan tarvittavaksi ajaksi. Vuotuisen koron hintataso on viimeaikoina ollut alle 1,0 prosentin Henkilöstö- ja talouspäällikölle myönnetään oikeus ottaa lyhytaikaista kassalainaa kuukausittain enintään 30 milj. euroa, joka vastaa n. yhden kuukauden maksuvalmiuden turvaavaa summaa.

19 Henkilöstösuunnitelma Uudet virat ja työsuhteet 2015-2018 Palvelualue Palkka /v Kustannukset / vuosi HKE TA Kustannuspaikka 2016 2017 2018 2015 2016 2017 2018 2015 2015 Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2050 Länt. avoterveydehuolto Terveydenhoitaja (pitkäaik. tyött.) 35 000 1 1 43 000 43 000 43 000 43 000 2105 Toimintaterapian yksikkö Toimintaterapeutti 36 000 1 44 000 44 000 44 000 2122 Päivystys Sairaanhoitaja 35 000 2 86 000 86 000 86 000 2174 Mielenterv. aikuispalv. Psykiatri 90 000 1 110 000 110 000 110 000 201 Terveyspalvelut yhteensä 196 000 1 1 4 0 0 43 000 283 000 283 000 283 000 240 Sosiaalityön palvelut 2766 Kehitysvammahuolto Laitoshuoltaja 24 000 1 31 000 31 000 31 000 2766 Kehitysvammahuolto Avustaja 24 000 1 31 000 31 000 31 000 2733 Waltti-työpaja Työvalmentaja (määräaik.) 27 000 1 1 33 000 33 000 33 000 33 000 2733 Waltti-työpaja Työvalmentaja (määräaik.) 27 000 1 1 33 000 33 000 33 000 33 000 2733 Waltti-työpaja Vastaava työvalmentaja (uusi) 31 000 1 1 38 000 38 000 38 000 38 000 2733 Waltti-työpaja Ryhmä- ja yksilöohjaaja (uusi) 31 000 1 1 38 000 38 000 38 000 38 000 2733 Waltti-työpaja Työtoiminnan ohjaaja (työll.tuki) 31 000 1 1 38 000 38 000 38 000 38 000 2744 Lastensuojelu Sosiaalityöntekijä 40 000 1 49 000 49 000 49 000 240 Sosiaalityön palv. yhteensä 235 000 5 5 3 0 0 180 000 291 000 291 000 291 000 Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä 431 000 6 6 7 0 0 223 000 574 000 574 000 574 000 310 Lasten ja nuorten palvelut Perusopetus 84 000 3 3 0 0 0 153 000 153 000 153 000 153 000 3290 Koulupsyk. sos.työ Vastaava koulukuraattori 42 000 1 1 51 000 51 000 51 000 51 000 3290 Koulupsyk. sos.työ Koulukuraattori 42 000 1 1 51 000 51 000 51 000 51 000 3290 Koulupsyk. sos.työ Koulupsykologi 42 000 1 1 51 000 51 000 51 000 51 000 310 Lasten ja nuorten palvelut yht. 84 000 3 3 0 0 0 153 000 153 000 153 000 153 000 Kaupunkikehityspalvelut Elinkeino- ja työllisyysyksikkö 53 000 1 1 0 0 0 65 000 65 000 65 000 65 000 1816 Elinkeinokehittäminen Ohjelmapäällikkö 53 000 1 1 65 000 65 000 65 000 65 000 Kaupunkisuunnittelu 50 000 1 0 0 0 62 000 62 000 62 000 62 000 6110 Joukkoliikenteen tuki Liikennepalveluasiantuntija 50 000 1 62 000 62 000 62 000 62 000 Kaupunkikehityspalvelut yhteensä 103 000 1 2 0 0 0 127 000 127 000 127 000 127 000 Uudet virat ja työsuhteet yhteensä 618 000 10 11 7 0 0 503 000 854 000 854 000 854 000