PYHÄSELÄN ALUEEN PERUSOPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 3-9

PYHÄSELÄN ALUEEN PERUSOPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 3-9 1. luku Opetussuunnitelman laatiminen 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja 2.2 Perusopetuksen tehtävä 2.3 Perusopetuksen rakenne 2.3.1 Yhteistyö esi- ja alkuopetuksen sekä muun perusopetuksen kanssa 2.3.2. Toiminta nivelvaiheissa 2.3.3. Joustava perusopetus eli jopo 3. luku Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys 3.2 Oppimisympäristö 3.3 Toimintakulttuuri 3.4 Työtavat 4. luku Opiskelun yleinen tuki 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 4.2 Oppimissuunnitelma 4.3 Ohjauksen järjestäminen 4.3.1 Toimintatavat nivelvaiheissa 4.4 Tukiopetus 4.5 huolto 4.6 Kerhotoiminta 5. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 5.1 Eri tukimuodot 5.2 Osa-aikainen erityisopetus 5.3 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain 1

6. luku Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus 7.3 Toinen kotimainen kieli Ruotsi 7.4 Vieraat kielet 7.5 Matematiikka 7.6 Ympäristö- ja luonnontieto 7.7 Biologia ja maantieto 7.8 Fysiikka ja kemia 7.9 Terveystieto 7.10 Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot 7.11 Elämänkatsomustieto 7.12 Historia 7.13 Yhteiskuntaoppi 7.14 Musiikki 7.15 Kuvataide 7.16 Käsityö 7.17 Liikunta 7.18 Kotitalous 7.19 Valinnaiset aineet 7.20 Oppilaanohjaus 8. luku Oppilaan arviointi 8.1 Arviointi opintojen aikana 8.2 Päättöarviointi 8.3 Todistukset 8.4 Opinnoissa eteneminen LIITTEET: Suunnitelma oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Pyhäselän alueen peruskoulujen tuntijako 2

1. luku Opetussuunnitelman laatiminen Pyhäselän alueen opetussuunnitelma on laadittu keväällä 2009 Pyhäselän kunnan opetussuunnitelman pohjalta huomioiden Joensuun kaupungin perusasteen opetussuunnitelman linjaukset. Etenkin valinnaisaineiden toteutuksesta johtuen alueen tuntijako eroaa Joensuun kaupungin perusasteen opetussuunnitelmasta. Tässä vaiheessa ei katsottu tarpeelliseksi muuttaa alueen vallitsevaa tuntijakoa, koska valtakunnallinen tuntijaon päivitys tehdään 2011 ja tällöin on vaarana, että etenkin yläkoulun oppilaan tuntijako vaihtuisi vielä toisenkin kerran. Valittu linja ei käytännössä aseta alueen oppilaita eriarvoiseen asemaan suhteessa kaupungin muihin oppilaisiin. 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Pyhäselän alueen peruskoulussa erityispiirteenä on maaseutuympäristön arvopohjan painottaminen. Siihen kuuluvat luonnonläheisyys ja yritteliäisyys. Eri uskonnollisten ryhmien olemassaolo tuo monikulttuurisuuden ja suvaitsevuuden olennaiseksi osaksi opetuksen arvopohjaa. 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetus antaa mahdollisuuden monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Jokaisen oppilaan kulttuurista identiteettiä tuetaan sekä pyritään herättämään halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksessa siirretään kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartutetaan tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätään tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Perusopetus kehittää myös oppilaiden kykyä arvioida asioita kriittisesti, luo uutta kulttuuriperintöä ja uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Pyhäselän koulut ovat mukana LUMA-hankkeessa, jossa painotetaan luonnontieteiden ja matematiikan tavoitteita ja sisältöjä. 3

2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa otetaan huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Pyhäselän alueen kouluissa on yhdysluokkia. Yhdysluokassa on yhdistettynä luokat 1-2, 3-4, 5-6 tai 3-6. Jos oppilasmäärät ovat tarpeeksi pienet, voi esiluokka olla yhdistettynä 1-2 lk:n yhteyteen. Yhdysluokkaopetuksessa opetus voi tapahtua vuorokurssiperiaatteella, jossa määrättyjen oppiaineiden (esim. uskonto, historia, ympäristö- ja luontotieto, musiikki) opetus toteutetaan käymällä läpi vuorovuosin joko yhdysluokan alemman tai ylemmän vuosiluokan oppiainesta (siis koko yhdysluokka opiskelee esim. 4. lk:n kurssia). Joissakin oppiaineissa yhdysluokassakin opetus voi tapahtua vuosikurssiperiaatteella (esim. äidinkieli, matematiikka ja englanti), jolloin kumpikin vuosiluokka käy läpi oman vuosiluokkansa oppiainesta (siis esim. 3. lk omaansa ja 4.lk omaansa rinnakkain). Äidinkielen opetus on ylemmillä luokilla mahdollista toteuttaa myös vuorokurssiperiaatteella. Yhdysluokassa äänetön ja äänekäs opetus toteutuu yhtäaikaisesti siten, että kun toinen vuosiluokka on äänekkäässä opetuksessa, niin toisella vuosiluokalla on samanaikaisesti hiljaista työskentelyä 2.3.1 Yhteistyö esi- ja alkuopetuksen sekä muun perusopetuksen kanssa vuosiluokat 1.-2. vuosiluokat 3.-9. tiedonvälitys opetuksen suunnittelu käytäntöjen yhtenäistäminen yhteiset teemapäivät ja projektit oppimistilanteissa tukeminen ja omatoimisuuteen kasvatus esiopetus 4

Tiedonvälitys Yhteistyön perustana on eri luokkien opettajien välinen avoin ja rakentava keskustelu ja tieto-taitojen vaihto. Tiedonkulkua tapahtuu sekä opettajien välisissä keskusteluissa että oppilaiden saamiin asiantuntijalausuntoihin ja diagnooseihin perehtymisen välityksellä. Tietojenvaihdon edellytyksenä on vanhempien suostumus. Opetuksen suunnittelu Esiopetuksen ja perusopetuksen tulee muodostaa portaaton jatkumo luokalta toiselle. Parhaat tulokset saavutetaan kun jo opetussuunnitelmaa laatimassa ja arvioimassa ovat mukana kunkin luokka-asteen asiantuntijat. Käytäntöjen yhtenäistäminen Alakoulun ja yläkoulun välillä on hyvä olla yhtenäisiä käytäntöjä esim. käyttäytymisen, rutiinitoimintojen ja sääntöjen noudattamisen alueilla. Tämä helpottaa yläkouluun siirtymistä kun osa käytännöistä on ennestään tuttuja. Yhteiset teemat ja projektit Kaikenlaiset koulun/koulujen yhteiset tapahtumat tarjoavat mahdollisuuksia rakentavaan yhteistyöhön. Urheilukilpailut, retket, juhlat, vierailut, esiintymiset, leirikoulut ym. ovat suunnittelu- ja toteutusvaiheissaan hyvää yhteistoimintaa. Oppimistilanteissa tukeminen ja omatoimisuuteen kasvattaminen Ylemmän luokan oppilaat voivat toimia pienempien apuopettajina luokka-, ruokailu- ja välituntitilanteissa. 6lk:n oppilaat ovat tehokkaita opettajia toimiessaan kummeina koulunsa aloittaville oppilaille neuvoen heitä koulun tapoihin ja käytäntöihin. Yläkoululaisella odotetaan olevan jo melko paljon omatoimisuutta koulunkäynnissään. Siksi myös alakoulussa rohkaistaan oppilaita vielä enemmän omatoimisuuteen ja itsenäiseen tiedonhankintaan. 5

2.3.2. Toiminta nivelvaiheissa Alakoulu yläkoulu niveljärjestelyt Pyhäselän alakoulut ja Pyhäselän koulu Ajankohta Aloitetaho/läsnäolijat Erikoisluokkainfot oppilaille, opettajille ja huoltajille Pyhäselän koulun yleisinfo alakouluilla - luokkien muodostamisen periaatteet - oppilastietokorttien jako Siirtopalaverit alakouluilla Luokkien muodostaminen Tulevien 7.-luokkalaisten ja heidän huoltajiensa kouluun tutustuminen - vanhempainilta: huoltajille tietoa luokkien muodostamisesta, syyslukukauden alkamisesta, luokanohjaajaan tutustuminen - oppilaiden tutustumispäivä Pyhäselän koulussa Ryhmäytymisretket, tukioppilaiden pitämät tukaritunnit: - tavoitteena luokkakavereihin ja luokanohjaajaan tutustuminen ja luokkahengen luominen Mahdollinen seurantapalaveri yläkoulunsa aloittaneiden toiminnasta (voidaan hoitaa myös puhelimitse) Vanhempainilta: - koulun ja opettajakunnan esittely vanhemmille - katsaus siihen, miten yläkoulu on lähtenyt sujumaan Tavoitearviointikeskustelut - luokanohjaajan ja huoltajan tutustuminen tammi-helmikuu maalis-huhtikuu maalis-huhtikuu, yleisinfon ajankohtana huhti-toukokuu toukokuu elo-syyskuu syyskuu syyskuu seitsemännen luokan aikana, mahdollisesti vanhempainillan yhteydessä erikoisluokkien aineenopettajat, oppilaanohjaajat oppilaanohjaajat erityisopettaja luokanopettajat erityisopettajat kuraattori, koulupsykologi, erityisopettaja, oppilaanohjaaja rehtori, luokanohjaajat, tukioppilaat, erityisopettajat, koulupsykologi, terveydenhoitaja, kuraattori, oppilaanohjaajat erityisopettaja, luokanohjaajat, tukioppilaat ala- ja yläkoulujen erityisopettajat, luokanohjaaja, luokanopettaja rehtori, kaikki seitsemänsiä luokkia opettavat opettajat, tukioppilaat, oppilaanohjaaja, terveydenhoitaja, erityisopettajat, kuraattori, koulupsykologi luokanohjaaja ja huoltaja 6

Yläkoulu toinen aste niveljärjestelyt Pyhäselän koulu ja toisen asteen oppilaitokset Tiedonsiirtolomakkeen täyttäminen erityistä tukea tarvitsevien päättöluokkalaisten opiskelusta ja tuen tarpeesta Ajankohta huhti-toukokuu Aloite-/vastuutaho erityisopettaja, oppilaanohjaaja, oppilas Lomake lähetetään huoltajille luettavaksi ja täydennettäväksi. tuo lomakkeen takaisin kouluun Jälkiohjaus tarvittaessa kesäkuu ja elokuu oppilaanohjaajat Nivelpalaveri: tiedonsiirtolomakkeiden luovutus toisen asteen oppilashuollon edustajille elo-syyskuussa oppilaanohjaajat, erityisopettajat Opintojen alkuvaiheen seuranta - opiskeluvaikeuksissa olevista opiskelijoista yhteys yläkoulun oppilaanohjaajiin tai erityisopettajiin elo-syyskuu oppilaanohjaajat, erityisopettajat toisen asteen oppilashuollon edustajat 2.3.3 Joustava perusopetus (JOPO) JOPO (joustava perusopetus) on yksi yleisopetuksen tukimuoto, toiminnallisempi tapa suorittaa peruskoulun päättöluokat. Opetus ja arviointi toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Osa opetuksesta järjestetään koulussa ja osa muissa oppimisympäristöissä kuten työpaikoilla, leirikoulussa tai opintokäynneillä. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai henkilökohtainen opiskelujärjestelyjä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka rakentuu koulussa tapahtuvasta opetuksesta, oppilasta kiinnostavista työpaikkaopinnoista ja tarvittavista tukitoimista. Yhteistyö huoltajien sekä muiden oppilaan kanssa toimivien kanssa on tärkeää. Työpaikkajaksot ovat kestoltaan 4-6 viikkoa ja niitä on lukuvuoden aikana yhteensä 4-5. Työpaikkajaksojen aikana oppilaalla on myös tavallisia koulupäiviä sekä työpaikkaan liittyviä oppimistehtäviä. Työtehtävissä oppilasta auttaa työpaikkaohjaaja. Työpaikkojen kanssa tehdään sopimukset ja koulun vakuutukset ovat tavalliseen tapaan voimassa työpaikkaopiskelujaksojen aikana. Ryhmän ohjaajina ovat opettaja/erityisopettaja sekä nuoriso- ja vapaa-aikaohjaaja. JO- PO - toiminnan suunnittelussa sekä toteutuksessa ovat lisäksi mukana myös rehtori, opinto-ohjaaja, koulukuraattori ja vapaa-aikasihteeri. 7

Arvot ja toiminta-ajatus Joustavassa perusopetuksessa järjestetään oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan ja käyttäen tarvittaessa tavanomaisesta koulutyöstä poikkeavia opetusjärjestelyjä. Opetuksessa tähdätään siihen, että kaikki joustavan perusopetuksen oppilaat suorittavat perusopetuksen loppuun ja saavat päättötodistuksen. Kaikilla oppilailla on myös jatkosuunnitelma koulun päättyessä. huoltoa ja oppilaanohjausta tehostetaan tarvittaessa. Oppilaan tukemisessa hyödynnetään myös koulun ulkopuolisia verkostoja. Erityisesti panostetaan kodin ja koulun yhteistyöhön. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Joustavan perusopetuksen tavoitteena on lisätä oppilaan koulumotivaatiota, kehittää hänen elämänhallintataitojaan ja erityisesti valmiuksia ottaa vastuuta omasta opiskelusta sekä vahvistaa hänen opiskeluvalmiuksiaan. Oma-aloitteisuuteen, täsmällisyyteen ja vastuullisuuteen ohjataan myös työpaikkajakso-opiskelun avulla. Oppilaan vapaa-ajan toimintaa tuetaan yhteistyössä kunnan nuoriso- tai vapaa-aikatoimen kanssa. Kieliohjelma Joustava perusopetus ei edellytä muutoksia opetussuunnitelmaan. Paikallinen opetussuunnitelma Joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Pyhäselän alueen opetussuunnitelmaa. Valinnaisaineina voidaan järjestää opintokokonaisuuksia, jotka muodostetaan työpaikkaopinnoista. Ne täsmennetään lukuvuosisuunnitelmassa ja oppilaan oppimissuunnitelmassa Toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset Joustavassa perusopetuksessa oppimisympäristöinä käytetään työpaikkoja, leirikouluja, kulttuurilaitoksia ja muita vastaavia paikkoja. Toiminnallisia työmuotoja sovelletaan sekä koulussa että muissa oppimisympäristöissä. Opetuksen painotukset Osa opetuksesta järjestetään tavanomaisia TET - jaksoja pitkäkestoisemmilla työpaikkaopiskelujaksoilla. Niistä päätetään tarkemmin lukuvuosisuunnitelmassa. Opetuksen eheyttäminen Työpaikkajaksoilla opetusta eheytetään eri oppiaineiden välillä. Työpaikkajaksoista voidaan muodostaa useasta oppiaineesta muodostuvia opintokokonaisuuksia. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Osa aihekokonaisuuksista toteutetaan työpaikkajaksojen aikana sopiviin aihepiireihin integroituna. Työpaikkajaksoista päätetään tarkemmin lukuvuosisuunnitelmassa 8

Opetuksen tavoitteet ja sisällöt Joustavassa perusopetuksessa opetuksen tavoitteet ovat samat, mutta sisältöjen toteutus vaihtelee kullakin oppilaalla työpaikkajaksojen mukaan. voi tarvittaessa opiskella oman opinto-ohjelman mukaan. Tätä varten laaditaan tarvittavat opintokokonaisuudet ja niiden suorittamisedellytykset. Valinnaisaineiden opetus Valinnaisaineina voi olla työpaikkajaksoilla tehtäviä opintokokonaisuuksia. Ne täsmennetään myöhemmin tilanteen mukaan. Tältä osin opetussuunnitelmaa muutetaan. Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Joustavassa perusopetuksessa noudatetaan opetussuunnitelman perusteissa esitettyjä tavoitteita. Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Joustava perusopetus ei edellytä muutoksia opetussuunnitelmaan. Kodin ja koulun yhteistyö Joustavassa perusopetuksessa pyritään tehostettuun, pitkäkestoiseen yhteistyöhön kotien kanssa ja kotien sitouttamiseen oppilaan opiskelun tukemiseen. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Tehdään yhteistyötä nuoriso- ja vapaa-aikatoimen, sosiaalitoimen sekä kunnan muiden toimialojen kanssa tavoitteena oppilaan tukiverkostojen rakentaminen. Toisen asteen oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä muun muassa järjestämällä oppilaiden tutustumisia ammatilliseen koulutukseen ja koulutuskokeiluja. Työpaikkojen kanssa tehdään yhteistyötä järjestämällä oppilaille työpaikkaopiskelujaksoja. huollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen huollossa tavoitteena on varhainen puuttuminen esiin nouseviin ongelmiin ja turvaverkkojen rakentaminen joustavan perusopetuksen oppilaille. Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet Kaikille joustavan perusopetuksen oppilaille laaditaan yksilöllinen oppimissuunnitelma tai HOJKS (jos oppilaalla on erityisopetussiirto) yhteistyössä oppilaan, huoltajan sekä tarvittaessa muiden tukitahojen kanssa (tarkemmin alueen opetussuunnitelman luvussa 4.2). 9

Ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt Oppilaanohjausta järjestetään tehostetusti oppilaanohjaajan, ryhmän opettajan ja nuoriso- ja vapaa-aikaohjaajan sekä koulukuraattorin yhteistyönä. Oppilaanohjauksen työmuotona ovat myös työpaikkajaksot. Nuoriso- ja vapaa-aikaohjaajan tehtävänä on erityisesti huolehtia oppilaiden henkilökohtaisesta ohjauksesta ja yksilöllisestä tuesta työpaikkajaksojen aikana sekä tukea työpaikkojen hakemisessa. Kerhotoiminnan järjestäminen Oppilaita kannustetaan ja ohjataan hyvien harrastusten pariin. Tukiopetuksen järjestäminen Tukiopetusta järjestetään tarpeen mukaan. Sen erityisenä tavoitteena on varhainen puuttuminen oppimisvaikeuksiin. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Joustavassa perusopetuksessa saatetaan tarvita tavallista enemmän resurssia erityistä tukea tarvitsevia oppilaita varten. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Joustavan perusopetuksen avulla voi auttaa myös maahanmuuttajaoppilaita. Oppilaan arviointi Joustavassa perusopetuksessa noudatetaan yleisiä arvioinnin periaatteita. Työpaikkajaksoilla työpaikkaohjaaja arvioi oppilaan suoritukset yhdessä opettajan ja oppilaan kanssa ja saatua palautetta hyödynnetään oppilaan arvioinnissa. Työpaikkajaksoilla harjaannutetaan oppilasta arvioimaan omaa toimintaansa. Opinnoissa etenemisen periaatteet Joustava perusopetus ei edellytä muutoksia opetussuunnitelmaan. Vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua voidaan käyttää oppilaan tukena vain erittäin perustellusta syystä (kts. opetussuunnitelma). Todistukset Työpaikkajaksojen todistukset voidaan liittää oppilaan päättötodistuksen liitteiksi. Tarvittaessa voidaan antaa liitteeksi myös tarkempi kuvaus oppilaan opiskeluista joustavassa perusopetusryhmässä. Tietostrategia Joustava perusopetus ei edellytä muutoksia opetussuunnitelmaan. 10

Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen Joustavan perusopetuksen toimintamallia arvioidaan ja sen tuloksia seurataan vuosittain. Joustavan perusopetuksen oppilaiden tilannetta seurataan muutaman vuoden aikavälillä peruskoulun päättymisen jälkeen. Tässä tehdään yhteistyötä nuoriso- ja vapaaaikatoimen sekä sosiaalitoimen kanssa. 3. luku Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja - välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. 11

Pyhäselän alueen koulujen luonnonläheinen sijainti mahdollistaa monipuolisen luokan ulkopuolisen havaintojen tekoon ja pienoistutkimuksiin perustuvan opiskelun. 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Tapakasvatus Pyhäselän alueen koulujen toimintakulttuurissa korostetaan hyvien tapojen merkitystä. Tämä ilmenee koulujen arkipäivän toiminnassa, kuten ruokailukulttuurissa, vuorovaikutussuhteissa ja vastuullisissa elämäntavoissa. Tapakasvatus liittyy oleellisena osana myös koulun oppituntien ulkopuoliseen toimintaan kuten juhliin, teemapäiviin ja muihin erilaisiin tapahtumiin. Kansainvälisyys ja suvaitsevaisuus Oppilaista kasvatetaan suvaitsevia, itsensä ja erilaisuuden hyväksyviä ihmisiä. Opetuksessa huomioidaan eri kulttuuritaustoista tulevien oppilaiden erityispiirteet. Opetuksessa tuetaan oppilaan integroitumista suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön jäseneksi. Kasvaminen vastuuseen ta ohjataan kantamaan vastuu teoistaan. Kouluillamme pyritään ratkaisemaan oppilaiden väliset ristiriidat Vastuun portaiden avulla tilanteeseen soveltaen. Vastuun portaat ovat seuraavat: myöntäminen ymmärtäminen anteeksipyyntö sovittaminen lupaaminen vastuuntunto 12

Omaisuusvahingoissa oppilas joutuu korvaamaan tahallisesti aiheuttamansa rikkoutumisen. Mikäli omaisuuden tahaton rikkominen on seurausta sääntöjen noudattamatta jättämisestä, korvausvastuu harkitaan tapauskohtaisesti. 3.4 Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. 4. luku Opiskelun yleinen tuki 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. 13

Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Pyhäselän alueen koulut tekevät säännöllisesti yhteistyötä huoltajien kanssa. Huoltajille annetaan mahdollisuus tutustua koulun toimintakulttuuriin, vaikuttaa ja tulla kuulluksi koulun kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. Opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä tiedotetaan huoltajille. Yhteistyömuotoja ovat vanhempainillat, vanhempien ja opettajien väliset keskustelut sekä vanhempaintoimikunnat. Koulujen uusille oppilaille tarjotaan mahdollisuus tulla tutustumaan lapsen kouluun jo etukäteen ennen koulutyön aloittamista. Koulutulokkaat käyvät tutustumassa luokkiin 1-6, samoin 7. luokalle siirtyvät käyvät tutustumassa Pyhäselän kouluun (luokat 7-9). Kuudesluokkalaisten vanhemmille järjestetään vanhempainilta keväällä ennen Pyhäselän kouluun siirtymistä. 4.1.1 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Yhteistyö koulun ulkopuolisten ryhmien kanssa on luonteva osa koulun toimintaa. Sen tulisi tukea koulun kasvatus- ja opetustehtävää. Parhaimmillaan yhteistyö helpottaa, kannustaa ja vahvistaa koulun arkea. Opetussuunnitelman aihekokonaisuudet tarjoavat hyvän yhteistyömahdollisuuden. Pyhäselän alueen kouluissa pyritään aktiiviseen yhteistyöhön koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Koulut tarjoavat mm. tilat kerhotoiminnalle. Mannerheimin lastensuojeluliitto Koulutuslautakunta ja koulutuspalvelukeskus Muut Oppilaitokset ( koulut, yliopisto, PK:n opisto) Urheiluseurat Seurakunta Vanhempain toimikunta KOULU Vierailut, esiintymiset, teemapäivät, tiedotteet, opetusmateriaalit, valistus Poliisi Kylätoimikunta Terveys keskus, PKKS Eri ammattien asiatuntijat 4H, nuorisoseurat, ym. yhdistykset Palokunta, VPK 14

4.2 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on keino tukea oppilasta yleisopetuksessa. Se on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Se voidaan laatia kaikille oppilaille tai vain joillekin erityisryhmille, kuten erityistä tukea tarvitseville oppilaille, erityislahjakkaille tai maahanmuuttajaoppilaille. Oppimissuunnitelmassa ei voida poiketa yleisopetuksen tavoitteista. Tavoitteiden yksilöllistäminen edellyttää aina erityisopetuspäätöstä. Oppimissuunnitelman tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä sekä toimia opetuksen eriyttämistä helpottavana työvälineenä. Sen laatimisessa huomioidaan oppilaan vahvuudet ja kehittämisalueet sekä aiempi oppimishistoria. Oppimissuunnitelma on pedagoginen suunnitelma, joka auttaa myös opettajaa oman työnsä suunnittelussa. Se on pedagogiselta perustarkoitukseltaan samankaltainen kuin HOJKS, joka laaditaan erityisopetukseen otetulle/siirretylle oppilaalle. Oppimissuunnitelma on myös hyödyllinen väline seurata oppilaan edistymistä. Perusopetuksen alussa päävastuu oppimissuunnitelman laatimisesta on opettajalla. Kaikki oppilasta opettavat/ohjaavat henkilöt sekä huoltajat ja oppilas itse osallistuvat suunnitelman tekemiseen. Kun oppilas on mukana valmistelussa, hän saa oppimiseensa lisää tavoitteellisuutta sekä oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan. Oppimissuunnitelma sisältää: oppilaan opinto-ohjelman mukaiset oppiaineet ja aineryhmät luettelon valinnaisista oppiaineista ja opiskelun erityiset painoalueet opiskelun tavoitteet ja sisällöt, jotka on asetettu oppilaan omalle suoritustasolle kuvauksen oppilaan opiskeluun liittyvistä erityisistä menetelmistä ja mahdollisista tukitoimista (esim. tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus) oppilaan vahvuudet ja kehitettävät ominaisuudet tietoa oppilaan harrastuneisuudesta ja mielenkiinnon aiheista 4.3 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta jatkuu yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Jatkuvuus taataan siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikki opettajat ohjaavat oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttavat häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä ennaltaehkäistään. Jokainen opettaja tukee oppilaiden persoonallista kasvua, kehitystä ja osallisuutta. 15

Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen selvitetään ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle järjestetään tilaisuuksia, joissa neuvotellaan oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä. Koulussa toteutettava ohjaus, ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi, tukee erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. 4.4 Tukiopetus Tukiopetus on tilapäinen, kuitenkin ensisijainen tukitoimi oppilaan opiskelun tukemiseksi. Se on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Pyhäselän alueen koulujen tuntikehyksen käyttöä suunniteltaessa tukiopetukseen varataan riittävästi resursseja. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta voi antaa myös joku muu kuin oppilaan oma opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. tulisi saada itse havaitsemaan tukiopetuksen tarve ja näkemään oma ratkaiseva osuutensa opiskelun edistämiseksi sekä sitoutumaan työskentelyyn. 4.5 huolto Kullakin alueen koululla on oma suunnitelma oppilashuollosta. 4.6 Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. 16

Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. 5. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 5.1 Eri tukimuodot ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN LUOKILLA 3-6 5.1.1 OPPILAAN TILAPÄINEN TUKEMINEN Oppilaalla, joka on opinnoissaan tilapäisesti jälkeenjäänyt tai jonka opiskeluedellytykset ovat tilapäisesti heikentyneet, on oikeus saada Perusopetuslain 16 :n mukaista tukiopetusta. Tukiopetusta voi antaa luokanopettaja, kyseisen aineen opettaja tai erityisopettaja. 5.1.2 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS OPPILAAN TUKENA Erityisopetusta antaa erityisopettaja. Osa-aikainen erityisopetus on hyvin monimuotoista. Sen tavoitteet määräytyvät jokaisen oppilaan kohdalla erikseen. Esimerkiksi puheopetus, luki-taitojen harjaannuttaminen ja oppilaan vaatimien opetusjärjestelyjen suunnittelu ja toteutus yhdessä luokanopettajan kanssa ovat osa-aikaista erityisopetusta. Jos oppilaan luokkatason oppisisältöjen tavoitteet ovat hänelle ylivoimaisia, voidaan opetusta ohentaa. Tällöin opetuksessa keskitytään perusasioihin, mutta arviointi tapahtuu yleisopetuksen arviointiperusteiden mukaan. Opetuksen ohentamiseen ei tarvita erillistä päätöstä, joskin vanhempien kanssa asiasta sovitaan. Oppilaalle tulee myös laatia oppimissuunnitelma, jossa yleisopetuksesta poikkeavat oppisisällöt on selvitetty. Osa-aikaista erityisopetusta saavalla lapsella ei tarvitse olla erityisopetussiirtoa tai yksilöllistä opetussuunnitelmaa missään oppiaineessa. 17

5.1.3 OPPIAINEEN YKSILÖLLISTÄMINEN Yleisopetuksen tavoittein etenevillä oppilailla saattaa olla erityisiä vaikeuksia vain jossakin oppiaineessa. Vaikeudet ovat tyypillisesti joko lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan tai vieraan kielen vaikeuksia. Tällöin voidaan oppiaineeseen laatia yksilöllinen opetussuunnitelma. Oppiaineen yksilöllistämistä on syytä harkita, jos oppilas ei yllä yleisopetuksen tavoitteisiin. koulunkäynti alkaa olla ylivoimasta kyseisen oppiaineen takia. motivaatio ja itsetunto kärsivät oppiaineen opiskelusta. oppilaan osaaminen ei ole arvioitavissa yleisopetuksen arviointikriteerein. keväällä voidaan nähdä ettei oppilas tule suoriutumaan seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Oppiaineksen yksilöllistäminen tarkoittaa tavoitteiden, opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen sovittamista oppilaan taitoihin ja oppimistyyliin sopivaksi. Opetuksen käytännön toteutuksesta vastaa luokanopettaja yhdessä erityisopettajan kanssa. Yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetty oppilas voi opiskella yleisopetuksen ryhmän mukana, jos riittävistä tukitoimista on huolehdittu. Hänen opetuksensa voidaan hoitaa osittain myös yksilö- tai pienryhmäopetuksena. Yksilöllistämistä on syytä pohtia yhdessä luokanopettajan, erityisopettajan, vanhempien ja mahdollisesti psykologin kanssa. Päätöksen oppiaineen yksilöllistämisestä tekee ulkopuolisen asiantuntijan lausunnon pohjalta rehtori/koulunjohtaja. Tällöin oppilaalle laaditaan kyseisen aineen opiskelua koskeva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa opetuksen järjestäminen, tavoitteet ja tukipalvelut määritellään. Lukukausiarvioinneissa käytetään kunnan todistuskaavaketta, jossa yksilöllistetty oppiaine merkitään tähdellä. Tähden merkitys selitetään kohdassa Lisätietoja. YLÄKOULU, LUOKAT 7-9 ta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen. Oppilaalla on mahdollisuus saada tukiopetusta, mutta jos yksin tukiopetuksella ei pystytä turvaamaan oppilaan oppimista, on hänellä mahdollisuus päästä osa-aikaiseen erityisopetukseen. Mikäli oppilas ei edellä mainituista tukitoimista huolimatta selviydy yleisopetuksen tavoitteista, voidaan oppilaan oppimistavoitteita yksilöllistää yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Tässä tapauksessa tavoitteet oppimiselle määritellään HOJKS:ssa (henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa). 5.1.4 LUOKKAMUOTOINEN ERITYISOPETUS OPPILAAN TUKENA Jos osa-aikaisella erityisopetuksella ei pystytä tukemaan oppilasta riittävällä ja asianmukaisella tavalla, tai hänen oppimääränsä ja tavoitteensa poikkeavat useissa oppiaineissa yleisistä oppimääristä ja tavoitteista, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Siirtopäätöksen tekee koulutustoimenjohtaja asiantuntijalausuntojen pohjalta. Tässä tapauksessa opetuksen järjestäminen, tavoitteet ja tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. 18

Kuvio 2. Oppilaan tukeminen Yleisopetuksen oppilas Opiskelu yleisopetuksen tavoitteiden mukaan tuottaa ongelmia Ei auta. 1. TUKIOPETUS Riittävä tuki, opiskelu jatkuu yleisopetuksen tavoittein yleis- 2. OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS opetuksen Ei auta. Erityisopettajan tuki ryhmässä A) Oppiaineksen ohentaminen Riittävä tuki, Ei auta. (Asianosaisten yhteinen päätös) perusasioiden opiskelu, arviointi yleisopetuksen arviointiperusteiden mukaan B) Oppiaineen yksilöllistäminen Ei auta. (Koulunjohtajan päätös) (Erityisopetussiirto yksittäisissä oppiaineissa) 3. LUOKKAMUOTOINEN ERITYISOPETUS. Riittävä tuki, omat tavoitteet ja arviointi niiden pohjalta. Opiskelu yleis- tai erityisopetuksen ryhmässä 19

5.2 Osa-aikainen eritysopetus ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN LUOKILLA 3-6 Osa-aikainen erityisopettaja työskentelee oppilaan kanssa yksilöllisesti, pienryhmässä tai samanaikaisopettajana luokassa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on tukea ja auttaa oppilasta saavuttamaan yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaiset perustiedot ja taidot. Pyrkimyksenä on vahvistaa oppilaan oppimisvalmiuksia ja ennalta ehkäistä ja kuntouttaa oppimisvaikeuksia. Oppimisvaikeudet voivat ilmetä mm. kielen kehityksessä: puhe-, lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet matematiikassa muissa oppiaineissa Niiden taustalla voi olla häiriöitä esim. aistitoiminnoissa hahmottamisessa motoriikassa muistitoiminnoissa tarkkaavaisuudessa keskittymisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa oma-aloitteisuudessa itsetuntemuksessa Erityisopettaja tekee tarvittavat diagnostiset ja oppimista arvioivat testit yksilöllisesti tai vuosiluokittain, sekä ohjaa oppilaan tarvittaessa tarkempiin tutkimuksiin ja kuntoutukseen. Erityisopettaja osallistuu moniammatilliseen yhteistyöhön oppilaan tukitoimia suunniteltaessa ja toteutettaessa. Työryhmä, johon kuuluu vanhempien, luokanopettajan ja erityisopettajan lisäksi tarvittava määrä asiantuntijoita, vastaa oppilaan yksilöllisten opiskeluratkaisujen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Oppilaalle voidaan laatia oma oppimissuunnitelma (ei edellytä erityisopetukseen siirtoa eikä minkään aineen yksilöllistämistä) tai Henkilökohtainen Opetuksen Järjestämistä Koskeva Suunnitelma eli HOJKS. (Liite) Erityisopetuksen lähtökohtana ovat oppilaan yksilölliset tarpeet. Opetuksessa pyritään selvittämään oppilaan oppimisstrategiat ja hänelle etsitään sopivia oppimismenetelmiä. Oppimista tuetaan kokonaisvaltaisesti oppilaan oppimisedellytykset huomioiden. Työnkuva muotoutuu joustavasti sen mukaan minkä ikäisiä oppilaita opetetaan. Työtä tehdään tiiviisti yhteistyössä luokanopettajan ja huoltajan kanssa. 20

YLÄKOULU, LUOKAT 7 9 Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi. Tavoitteena on auttaa oppilasta edellytystensä mukaan saavuttamaan opetukselle asetetut tavoitteet. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen siirretylle oppilaalle. Erityisopetuksen keinoin pyritään lisäämään oppilaan itsetuntemusta ja etsimään itselleen sopivia opiskelumenetelmiä sekä vahvistamaan oppimismotivaatiota ja oppilaan itsetuntoa oppijana. Tarvittaessa oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma (oppimissuunnitelmasta kohdassa 4.2). Koulussamme osa-aikaista erityisopetusta annetaan pienryhmässä, yksilöopetuksena ja samanaikaisopetuksena. Samanaikaisopetuksessa erityisopettaja toimii luokassa aineenopettajan rinnalla. Erityisopetukseen pääsemisestä tekee aloitteen joko aineenopettaja, erityisopettaja, oppilas tai huoltaja. Opetuksen kesto määräytyy tarpeen mukaan. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa on olennaista tiivis yhteistyö oppilaan huoltajien, opettajien sekä asiantuntijatahojen kanssa. Erityisopettaja toimii oppilashuoltoryhmässä yhtenä oppimisvaikeuksien ja sopeutumisongelmien asiantuntijana. Erityisopettaja osallistuu myös oppilaiden koulunkäynnin seurantaan ja tukemiseen. 5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN LUOKILLA 3-6 5.3.1 ERITYISOPETUKSEEN SIIRTÄMINEN Erityisopetus on oppilaalle kuuluva oikeus. Päätöksen oppilaan siirtämisestä erityisopetukseen tekee koulutustoimenjohtaja. Kuitenkin päätöksen yksittäisen aineen yksilöllistämisestä tekee koulun rehtori / johtaja asiantuntijalausunnon perusteella. 5.3.2 ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN TAI SIIRRETTYJEN OPETUKSEN JÄR- JESTÄMINEN Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus (Perusopetuslaki 17 ) järjestetään mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä. Mikäli tämä ei ole mahdollista tai oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista opetus järjestetään osittain tai kokonaan pienluokalla. Tukitoimet ja opetus järjestetään henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS:n) mukaisesti. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää perusopetuslain 18 :n perusteella toisin, kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Poikkeamat tuntijaosta määritellään HOJKS:ssa. Oppilaan vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta on oltava erittäin painavat syyt. 21

Perusopetuslain 25 :n 2 momentin mukaisesti pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle oppilaalle, joka ei opiskele toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, laaditaan muista oppiaineista muodostettuja oppiainekokonaisuuksia. Vaikeimmin vammaisten ja sairaiden opetus järjestetään joko yhdeksänvuotisen oppivelvollisuuden tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista tai siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Vaikeimmin vammaisten ja sairaiden opetusta (esim. ent. EHA2, sairaalaopetus ja kuulovammaisten opetus) ei Pyhäselän alueella tällä hetkellä ole mahdollista järjestää. Heidän opetuksensa ja tukipalvelunsa järjestetään oppilaan ikäkauden ja tarpeiden mukaisesti tiiviissä yhteistyössä huoltajan, opettajien, muun kouluhenkilöstön ja asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyötä tehdään PKKS:n, Sairaalakoulun, Honkalammen kuntayhtymän ja Joensuun Pihlajapihan koulun kanssa. YLÄKOULU, LUOKAT 7 9 Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätoveriensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että oppilas saavuttaa yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet. Mikäli tukitoimet (opetuksen eriyttäminen, tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus) eivät riittävästi auta oppilasta suoriutumaan yleisopetuksen tavoitteista, voidaan oppimäärä yksilöllistää ainekohtaisesti. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää päätöksen tekemistä oppilaan siirrosta erityisopetukseen. Erityisopetussiirrosta päätetään yhteistyössä oppilaan opettajien, oppilaan, huoltajien, psykologin ja koulun oppilashuoltoryhmän kanssa. Erityisopetussiirto edellyttää psykologisen selvityksen ja lausunnon oppilaan oppimisvalmiuksista. Koulutustoimenjohtaja tekee erityisopetussiirtopäätöksen koulun oppilashuoltoryhmän esityksestä. Siirretyn tai otetun oppilaan opetusjärjestelyt ja tavoitteet määritellään HOJKS-asiakirjassa. Koulun rehtori tekee tarvittavat oppiainekohtaiset yksilöllistämispäätökset. Erityisopetukseen ottamisesta on kyse silloin, kun lapsi ei ole vielä aloittanut koulunkäyntiään ja hänet otetaan suoraan erityisopetukseen. Erityisopetukseen siirretyn tai otetun oppilaan opetus järjestetään integroidusti yleisopetuksessa ja tarvittaessa osa-aikaisen erityisopetuksen tuella. Mikäli oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tehdään päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. Yleisopetukseen siirtämispäätös tehdään oppilaan opettajien, oppilaan, huoltajien ja koulun oppilashuoltoryhmän yhteistyönä. Päätöksen perusteeksi voidaan tarvittaessa pyytää psykologin selvitys oppilaan oppimisvalmiuksista. 22

5.3.3 ERITYISOPETUKSEN PUITTEET JA MENETELMÄT Erityisopetuksen antamista varten järjestetään asianmukaiset tilat ja hankitaan erityisopetusta varten tarvittavia laitteita ja välineitä. Opetusmenetelmät ja toiminnot sekä oppimisen arviointi suunnitellaan oppilaiden kykyjen ja tarpeiden mukaan. Opetuksen, opetusmenetelmien, ja materiaalien tulee olla riittävän konkreettisia. Oppiminen tapahtuu sekä välillisten että välittömien oppimiskokemusten kautta. Kasvatuksessa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaiden aloitekyvyn ja itseluottamuksen herättämiseen ja tukemiseen. ERITYISOPETUKSEN ARVIOINTI Erityisopettaja, luokanvalvoja ja aineenopettajat käyvät oppilaasta arviointikeskusteluja. Arviointikeskusteluja käydään myös oppilaan, vanhempien ja tarvittaessa ulkopuolisten asiantuntijoiden sekä oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Oppilaat, joilla on henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, arvioidaan HOJKS:n mukaisesti (PL 17, PA 10 ). 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin on tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi: kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuu moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle. 23