Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
MT 7.10.2009
Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä ja takana erittäin huono taloudellinen tulos Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2010
Viljelyn kustannusten nousu Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2009
Viljely ei juuri siedä ylimääräisiä kustannuksia 215 100 124 151 107 Sadosta saatava hinta Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2009
Markkinatilanteet ohjaavat viljelypäätöksiä Lähde: Tike 2010
Kannattavuusnäkymät 2010
Sadon määrän merkitys? Lähde: Tike 2010
Heikot sadot ja hyvä hinta 2010 mikä on lopputulos? Ennakkotulos valtakunnallisten ennakkosatotietojen mukaan Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2010
Miten tulos plussalle v. 2010? Vaaditaan noin 3 500 kg/ha sato viljoilla, rypsi 1 300 kg/ha, härkäpapu 2 700 kg/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2010
Tuotannon lähtökohdat Sadon arvon tulisi kattaa muuttuvat kustannukset Tuotoilla (sato + tuet) tulisi saada katettua myös työkustannus, kiinteät kulut sekä mahdollistaa tuotannon kehittäminen
Ympäristötoimenpiteen käyttöönoton arviointi Toimenpiteen aiheuttama kustannus tai tulonmenetys Viljelijän talous, nettohyöty
Ympäristötuen toimenpiteiden korvausperuste Ympäristötuki on kustannusperusteinen Ympäristötuessa toimenpiteestä viljelijälle aiheutuneet nettokustannukset ja tulonmenetykset korvataan.
Riittääkö korvaus ympäristötoimenpiteen käyttöönottoon? Vastakkain: Helppo ratkaisu Tukien aiheuttama valvontapaine Todellinen hyöty Suurin pohdinta, jos toimenpide aiheuttaa sadon- tai tuotoksen menetystä korkeilla satotasoilla menetys suhteellisesti isompi Kuva: Jaana Petäinen
Tilakohtaisten ratkaisujen kautta ympäristöhyötyihin Mikä on paras menetelmä juuri minun tilalla? Tarvitaan neuvontaa tai työkalu, jossa/jonka avulla voidaan arvioida, mitkä toimenpiteet ovat tehokkaimpia ja järkevimpiä tilan kannalta ympäristöriskien pienentämiseksi - mitä jonkin toimenpiteen käyttöönotto vaikuttaa kuormituksen suuruuteen, mitä viljelijän talouteen
Ympäristötoimenpiteiden tavoitteena ympäristöhyöty ja parempi taloudellinen tulos Ympäristöhyöty & kustannussäästö Ravinnetaseiden laskenta ja seuranta Ravinteiden käytön hallinta Vesistökuormituksen vähentäminen Ympäristöriskien tunnistaminen
Ympäristöriskien tunnistaminen - esimerkki Peltolohkon ominaisuus Kalteva pelto Eroosioherkkä pelto Vesitaloudellisesti huono pelto Miten tunnistan Pelto laskee vesistöön päin yli 3 % Rankat sateet ja lumen sulamisvedet irrottavat maa-ainesta Vesi ei imeydy sateiden jälkeen, pelto ei kuivu kylvökuntoon paikkakunnan olosuhteiden mukaisesti Miten vähennän ravinnehuuhtouman riskiä Suojavyöhyke, muokkauksen keventäminen, pelto monivuotiselle nurmelle Muokkauksen keventäminen, kasvipeitteisyyden lisääminen Viljelykierron monipuolistaminen, syväjuuristen kasvien viljely, ojituksen huoltaminen tai lisäojitus
Viljelyn ympäristösuunnittelu Ympäristön ja talouden kannalta järkevä viljely Peltolohkon satotason mukainen lannoitus Viljelykierto Hankalille / tuottamattomille / kaukana oleville peltolohkoille muu käyttö Tukijärjestelmän tarjoamien vaihtoehtojen hyödyntäminen
Jotkin peltolohkot eivät vain tuota Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2009
Ravinteiden käytön optimointi lohkon tuottokyvyn mukaan Kevätvehnä 2009 Paras neljännes Heikoin neljännes Sato kg/ha 5 700 3 500 Typpilannoitus N kg/ha 121 109 Satoa kg / käytetty typpikilo 47 32 Typpitase kg/ha -10 29 Typen käytön hyödyntäminen % 108 74 Typen hukkaantuminen /ha 0 47 Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2009
Esikasvivaikutus ei tule välttämättä esille yhden vuoden jälkeen (tässä noin +200 kg/ha) Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2009
Sadosta saatava hinta Typensitojaesikasvi Leipävehnä 5 000 kg/ha Esikasvina vilja Leipävehnä 5 000 kg/ha Esikasvina vilja Rehuvehnä 6 000 kg/ha 180 /tn 180 /tn 150 /tn Satotuotot 900 /ha 900 /ha 900 /ha Lannoitus Lannoituskustannus Esikasvin vaikutus lannoitussäästön kautta noin 60 /ha 100 N kg/ha + 50 kg maasta 150 N kg/ha 150 N kg/ha * 127 /ha 190 /ha 190 /ha Kate A 1 060 /ha 997 /ha 997 /ha *) maassa oleva typpi esikasvin jäljiltä olisi voinut varmistaa leipävehnälaadun, kate A 1117 /ha
Lohkot kaukana? - etäisyys syö polttoainetta Viljelyssä kuluu polttoainetta keskimäärin 60 l/ha, mutta vaihtelu on erittäin suurta Kulutus 38 l/ha kun pellot alle 10 km säteellä (suorakylvö) Kulutus 120 l/ha, kun pellot kauempana (viidesosa pelloista 50 km päässä) Lähde: ProAgria Maatilan Energiasuunnitelmat / Kari 2010.
Luonnonhoitopellot ja viherlannoitusnurmi eivät ole nollavuosia 405 /ha (150 /tn) Rehuohra 3 000 kg/ha 324 /ha (120 /tn) Viherlannoitus nurmi (2 v.) Luonnonhoitopelto, nurmi (2 v.) 0 0 0 Riistapelto (1 v.) Tuet 532 /ha 532 /ha 575 /ha 705 /ha Satotuotot Muuttuvat kulut yht. 367 /ha 73 /ha 73 /ha 121 /ha Kate A 615 /ha 525 /ha 459 /ha 502 /ha 584 /ha Kate B (työkust. huomioitu) 445 /ha 355 /ha 415 /ha 458 /ha 540 /ha
Viljelykierron monipuolistaminen vaikutus tilakohtaiseen tulokseen (100 ha tila) Vaihtoehto 1 Ala Hinta Vaihtoehto 2 Ala Hinta Kevätvehnä 4 500 kg/ha 50 ha 180 /tn Kevätvehnä 4 500 kg/ha 50 ha 180 /tn Rehuohra 4 000 kg/ha 40 ha 150 /tn Rypsi 1 800 kg/ha 20 ha 385 /tn LHP 10 ha Kumina 800 kg/ha 10 ha 0,75 /kg Viherlannoitusnurmi 20 ha Tarkoittaa 610 euroa lisätuloa (kate A) Jos rehuohran hinta 120 /tn 5 410 euron lisätulo
Karjanlannan käytön tehostaminen maitotiloilla Säilörehun lannoitus (ravinteita yht. kg/ha) Suomensalpietari + lietelanta 1. sato (ravinteita kg/ha) 2. sato (ravinteita kg/ha) 100 kg N Lanta 20 m 3 + 50 kg N salpietari Kustannus / ha hinnat 10/2010 102 + 51 = 153 / ha Salpietari + NK 1 100 kg N 80 kg N 102 + 107 = 209 / ha NY 1 + NK 1 100 kg N 80 kg N 169 + 107 = 276 / ha Karjanlannan hyödyntäminen 2. sadon lannoituksessa vähentää lannoituskustannuksia n. 56-123 / ha (levityskustannuksia 2-3 /m 3 ei huomioitu)
Tilakohtaisten ratkaisujen kautta ympäristöhyötyihin ja parempaan tulokseen Peltolohkon ominaisuus Kalteva pelto Eroosioherkkä pelto Vesitaloudellisesti huono pelto Miten vähennän ravinnehuuhtouman riskiä Suojavyöhyke, muokkauksen keventäminen, pelto monivuotiselle nurmelle Muokkauksen keventäminen, kasvipeitteisyyden lisääminen Viljelykierron monipuolistaminen, syväjuuristen kasvien viljely, ojituksen huoltaminen tai lisäojitus +Esikasvihyöty, +Polttoainesäästö, +Sadon parannus - Perustamiskustannus - Sadon menetys
Tilakohtaisessa viljelysuunnittelussa tärkeää Ravinteiden käytön tarkentaminen lohkon tuottokyvyn mukaan Ravinnetaseiden parantaminen Satotason nostaminen Maan rakenneongelmien selvittäminen Viljelyn keskittäminen hyväkuntoisille peltolohkoille
Kotieläinten ruokinnan ja lannan käytön suunnittelussa tärkeää Ostoravinteiden käytön ja ruokinnan suunnittelun tarkentaminen Karjanlannan käytön suunnittelu ja tehokas hyödyntäminen Lannan vaihtoehtoisten käyttökohteiden selvittäminen, mm. biokaasutus www.agronic.fi
Herkille lohkoille kohdennetut toimenpiteet Eroosion ja pintavalunnan vähentäminen erityisesti kaltevilla, vesistöihin rajoittuvilla pelloilla kerääjäkasvit, talviaikainen kasvipeitteisyys, muokkauksen keventäminen, suojavyöhykkeet, ei lannan syyslevitystä