Nihtisilta, muutos 54. kaupunginosa, Kilo Osa korttelia 54018 Asemakaavan muutos

1 (12) Asianumero 590/10.02.03/2011 Aluenumero 130133 Nihtisilta, muutos 54. kaupunginosa, Kilo Osa korttelia 54018 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 24. päivänä tammikuuta 2011 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6616. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Nihtisillantien ja Nihtisillankujan liittymän itäpuolella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa 8.12.2010. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-816 24111 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43, 02070 ESPOON KAUPUNKI Matias Kallio Tarja Pennanen (liikennesuunnittelu) etunimi.l.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Alueen nykytila... 3 1.2 Asemakaavan muutoksen sisältö... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Suunnittelutilanne... 3 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 3 2.1.2 Maakuntakaava... 3 2.1.3 Yleiskaava... 4 2.1.4 Asemakaava... 5 2.1.5 Rakennusjärjestys... 5 2.1.6 Tonttijako... 5 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset... 5 2.1.8 Pohjakartta... 6 2.2 Selvitys alueesta... 6 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.2.2 Maanomistus... 6 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 6 2.2.4 Luonnonolosuhteet, maaperä... 7 2.2.5 Suojelukohteet... 7 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 7 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 7 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 7 3.2 Osallisten tavoitteet... 7 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 8 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 8 4.2 Mitoitus... 8 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 8 4.3.1 Maankäyttö... 8 4.3.2 Liikenne ja pysäköinti... 8 4.3.3 Yhdyskuntatekninen huolto... 9 4.3.4 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus... 9 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 9 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 9 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS... 9 6.1 Rakentamisaikataulu... 9 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 9 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 9 7.3 Suunnittelu... 9 7.4 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 9 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, lisätään ehdotusvaiheessa Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 1.12.2010 Liite 3 Maaperäkartta Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen ja havainnemateriaali (Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy)

3 (12) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Nihtisillantien ja Nihtisillankujan liittymän itäpuolella ja käsittää tontin 6 korttelissa 54018, joka on kooltaan 19 820 m². Suunnittelualueella sijaitsee huoltoasema, muuten tontti on rakentamaton. Alueen eteläpuolella samassa korttelissa sijaitsee Espoon pääpoliisiasema ja Espoon käräjäoikeus. 1.2 Asemakaavan muutoksen sisältö Tavoitteena on muuttaa liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue (KTY) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) sekä korottaa rakennusoikeutta ja suurinta sallittua kerroslukua. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Suunnittelualuetta ja yhdyskuntarakennetta kehitetään väestönkehityksen edellyttämällä tavalla ja kasvusuunnat valitaan hyödyntämällä joukkoliikenteen ja seutua ympäröivän kaupunki- ja taajamaverkoston mahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelulla ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajautumista. 2.1.2 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen korkeimman hallinto-oikeuden 15.8.2007 tekemän päätöksen jälkeen. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan 8.11.2006. Päätöksellä kumottiin Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaava. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 15.8.2007 Uudenmaan maakuntakaavasta tehdyt valitukset, eikä ympäristöministeriön päätöksen lopputulosta muutettu. Vahvistamispäätöksestä kuulutettiin MRA 93 :n mukaisesti kaavan vahvistamispäätöksen jälkeen, ja Uudenmaan maakuntakaava on korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen lainvoimainen ilman uutta kuulutusta. Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta. Laadittavana oleva asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen.

4 (12) Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (ei mittakaavassa) Maakuntavaltuusto hyväksyi 17.12.2008 Uudenmaan vaihemaakuntakaavan. Se täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaavassa käsitellään jätehuoltoa, kiviaineshuoltoa, moottori- ja ampumarata-alueita, liikenteen varikkoja ja terminaaleja, laajoja yhtenäisiä metsäalueita ja hiljaisia alueita. Lisäksi vaihemaakuntakaavassa esitetään täydennyksiä ja muutoksia vahvistetun maakuntakaavan teknisen huollon verkostoihin. Näistä merkittävimpiä ovat Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen osoittaminen kalliopuhdistamona Sammalvuoreen, Eestinkallioon ja Friisinkallioon sekä maakaasun runkoputkiverkoston täydentäminen Lohjalta Hankoniemelle. Uudenmaan maakuntakaavan uudistamistyö eli 2. vaihemaakuntakaava on vireillä. Siinä on pääpaino yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä. 2.1.3 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Suunnittelualue on voimassa olevassa yleiskaavassa työpaikka-aluetta (TP). Yleiskaava osoittaa alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen. Pääkäyttötarkoituksen ohella alueella sallitaan myös muuta maankäyttöä, mikäli se ei aiheuta haittaa alueen pääkäyttötarkoitukselle. Laadittavana oleva asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen, koska korttelin 54018 pääkäyttötarkoitus säilyy työpaikka-alueena. Korttelissa 54018 on vielä kaavamuutosalueen lisäksi noin 50 000 k-m² työpaikkarakennusoikeutta.

5 (12) Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta (ei mittakaavassa) 2.1.4 Asemakaava Alueella on voimassa Nihtisilta asemakaavan muutos, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 18.1.1999. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa liike-, toimisto- sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY). Rakennusoikeudesta saa korkeintaan 80 % käyttää toimisto-, liike- ja julkisen hallinnon tilana ja enintään 60 % teollisuus- ja varastotilana. Korttelialuetta ei saa käyttää avoimena varastoalueena. Päivittäistavarakaupan rakentamista ei sallita alueella. Alueen suurin sallittu kerrosten lukumäärä on viisi ja tehokkuus e=0.60, mikä tarkoittaa noin 12 000 kerrosalaneliömetriä. Kortteliin saa sijoittaa yhden autohuoltoaseman, kerrosalaltaan korkeintaan 400 k-m². Ote ajantasa-asemakaavasta on esitetty kaavamuutoksen kartalla. 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 14.10.2002 (5. ). Valtuusto määräsi 16.12.2002 (5. ) maankäyttö- ja rakennuslain 202. :n nojalla, että 14.10.2002 hyväksytty rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2003 lukien ennen kuin päätös siitä on saanut lainvoiman. 2.1.6 Tonttijako Tonttijako on hyväksytty 10.6.2003. Asemakaavan muutos koskee tonttia 6. 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on varannut 3.5.2010 Jatke Oy:lle suunnittelualueen itäpuolella samassa korttelissa sijaitsevan tontin 54018/5. Alue on varattu liiketilahankkeen taloudellisten ja asemakaavallisten toteutusmahdollisuuksien tutkimista varten. Samalla varauksensaaja voi tutkia asuntojen toteutusmahdollisuuden hankkeen yhteyteen.

6 (12) Kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevaa korttelia 54017 koskevan kaavamuutoksen 15.11.2010, jossa lisätään asumista lähialueelle. Kaavamuutos sai lainvoiman 12.1.2011. Nihtisillantien pohjoispuolelle korttelin 54036 rakentamattomaan eteläosaan on suunnitteilla päivittäistavarakauppa. Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti 18.8.2010 asemakaavan muutoksen hyväksymistä kaupunginhallitukselle. 2.1.8 Pohjakartta Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on laadittu Espoon kaupungin vektorimuotoiselle fgs-pohjakartalle. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Nihtisillantien ja Nihtisillankujan liittymän itäpuolella ja käsittää tontin 6 korttelissa 54018, joka on kooltaan 19 820 m². Suunnittelualueella sijaitsee huoltoasema, muuten tontti on rakentamaton. 2.2.2 Maanomistus 2.2.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on yksityisessä maanomistuksessa. Maankäyttö Suunnittelualueen eteläpuolella samassa korttelissa sijaitsee Espoon pääpoliisiasema ja Espoon käräjäoikeus. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on osa väljästi rakennettua työpaikka-aluetta, jonka pohjoispuolella sijaitsee Nihtimäen pientaloalue. Kaupunki-/taajamakuva Alueen yleisilme on pirstaleinen ja jäsentämätön. Aluetta hallitsee vilkasliikenteinen Nihtisillantie ja läheinen pientaloalue jää erilliseksi alueeksi korkean melumuurin taakse. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualueen liikenteellisiä yhteyksiä palvelee Nihtisillantie, joka toimii alueellisena kokoojakatuna ja yhdistää tontin Nihtisillankujan kautta muuhun pääkatu- ja päätieverkkoon. Taulukossa 1 on esitetty vuoden 2010 liikennemäärät ja vuoden 2030 liikenne-ennuste. Taulukko 1. Liikennemärät vuonna 2010 ja liikenne-ennuste vuonna 2030 Liikennemäärä ajon/vrk (v. 2010) Liikenne-ennuste ajon/vrk (v. 2030) Nuijalantie (länsipää) 6 400 11 000 Nihtisillantie (Nihtisillankujan länsipuolella) 18 500 30 000 Nihtisillantie (Nihtisillankuja - Nuijalantie) 12 900 18 500 Nihtisillantie (Nuijalantien itäpuolella) 13 000 15 000 Kevyt liikenne Suunnittelualue on hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Alueelta on hyvät yhteydet mm. Keran seisakkeelle, Kiloon, Leppävaaraan, Kauniaisiin ja Turunväylän ali Tapiolan suuntaan. Yhteydet toimivat hyvin mm. Kilon kouluun ja päiväkotiin.

7 (12) Alueen sisäinen liikenne ja pysäköinti Tonttiliittymä alueelle on Nihtisillankujalta. Pysäköintipaikat sijoitetaan tontille. Julkinen liikenne Suunnittelualueelta on hyvät joukkoliikenneyhteydet mm. Leppävaaraan, Tapiolaan, Kivenlanteen, Matinkylään ja Helsinkiin. Nihtisillantiellä liikennöivät linjat 110, 22, 5 sekä 3 ja Nuijalantiellä 206/206A ja 22. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Nihtisillantiellä ja Nuijalantiellä. Keran seisakkeelle matkaa on noin 1 km. Palvelut Päiväkoteja on useampia kilometrin säteellä suunnittelualueesta ja lähin alakoulu sijaitsee noin kilometrin päässä Nuijamäessä, jossa on myös hammashoitola ja neuvola. Lähimmät kaupalliset palvelut löytyvät Sinimäestä, Kauniaisista ja Kilosta. Nihtisillantien pohjoispuolelle korttelin 54036 rakentamattomaan eteläosaan on suunnitteilla päivittäistavarakauppa. Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti 18.8.2010 asemakaavan muutoksen hyväksymistä kaupunginhallitukselle. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueella sijaitsee kunnallistekniikka. 2.2.4 Luonnonolosuhteet, maaperä Suunnittelualue on osittain luonnontilassa. Maaperä Maaperä kuuluu normaalisti rakennettavaan luokkaan 2. Ote maaperäkartasta on esitetty selostuksen liitteenä 3. Maaperän puhtaus Suunnittelualueella sijaitsee huoltoasema. Ennen rakentamista on selvitettävä, onko korttelialueen aiempi toiminta aiheuttanut maaperän pilaantumista, josta voi koitua ympäristönsuojelulain 75-78 :ssä mainittuja seurauksia tai velvoitteita. Tarvittaessa maaperä on puhdistettava rakentamiseen sopivaksi. 2.2.5 Suojelukohteet Suunnittelualueella ei ole suojelukohteita. 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Suurimmat ympäristön häiriötekijät ovat Nihtisillantien, Nuijalantien ja Turunväylän liikenteen aiheuttamat häiriöt. Liikenteen vaikutukset asumiselle selvitetään tarkemmin ehdotusvaiheessa. 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Asemakaavan muutoksen hakijan tavoitteena on muuttaa suunnittelualue kerrostaloasumiselle. 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Kaavanmuutos vastaa yleiskaavallisia tavoitteita maankäytön tehostamisesta ja kaupunkirakenteen tiivistämisestä sekä elävöittämisestä. 3.2 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite 2) esitettyä menettelyä. Mahdollisia asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa 7.4.

8 (12) 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavamuutos vastaa yleiskaavallisia tavoitteita maankäytön tehostamisesta ja kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen yhteyksien ja palvelujen läheisyyteen etenkin asuntoja. Kaavamuutosalueella on laajuutensa ja sijaintinsa puolesta hyvät edellytykset maankäytön tehostamiseen. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuinkerrostalojen rakentaminen alueelle. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala 19 820 m². Kokonaiskerrosala on 18 200 k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e = noin 0,92. Rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksessa noin 6 300 k-m². 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Suunnittelualueen käyttötarkoitus muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kerrosluku korotetaan V-VII:ään ja rakennusoikeus yhteensä 18 200 k- m²:iin. Uusi asuinkerrostalokortteli sijaitsee Nihtisillantien eteläpuolella. Alue on osa kaupunkikeskusmaista kehittyvää aluetta, jossa asuminen ja työpaikat tulevat lomittumaan. Asuinkerrostalokortteliin on suunnitteilla V-VII kerroksisten rakennusten kokonaisuus. Rakennukset on sijoitettu siten, että niiden väliin muodostuu yhteinen piha-alue, joka sijoittuu pääosin pysäköintilaitoksen kannen päälle. Piha-alue tulee suunnitella yhtenäisenä kokonaisuutena kulkureitteineen ja istutuksineen korttelialueittain tonttijaosta riippumatta. Kansirakenteen mitoituksessa tulee varautua siihen, että merkittävä osa kannen alasta on nurmea, pensasistutuksia ja pienpuita. Tontteja ei saa aidata. Korttelialueelle saa rakentaa asemakaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi: - kaikissa kerroksissa porrashuoneen 15 m² ylittävään osan, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kukin kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa. - teknisiä tiloja ja asuntojen ulkopuolisia varastotiloja kerroksiin, - asumista palvelevia yhteistiloja, kuten kerho-, sauna- tms. tiloja. Muuntamot Alueen sähkönjakelun vaatima muuntamotila tulee sijoittaa kiinteistöön. Tila tulee sijoittaa maan tasoon siten, että siihen voidaan taata helppo pääsy. Tilan saan rakentaa asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. 4.3.2 Liikenne ja pysäköinti Suunnittelualueelle on ajoneuvoliittymä Nihtisillankujalta. Ehdotusvaiheessa selvitetään tarkemmin kaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset sekä liikennejärjestelyt. Autopaikat tulee sijoittaa a- tai p-merkinällä osoitetuille alueille. Autopaikkoja saa sijoittaa toiselle tontille kiinteistöjen välisin sopimuksin. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap asuinkerrosalan 90 m² kohti, kuitenkin vähintään 1 ap / asunto. Lisäksi tulee rakentaa vieraspaikkoja 10% asukaspysäköintipaikkojen määrästä. Rakennusoikeuden lisäksi sallittua ker-

9 (12) rosalaa varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja. 4.3.3 Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on kunnallistekniikka. 4.3.4 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Maaperän rakennettavuus Maaperä kuuluu normaalisti rakennettavaan luokkaan 2. Ote maaperäkartasta on esitetty selostuksen liitteenä 3. Maaperän puhtaus Suunnittelualueella sijaitsee huoltoasema. Ennen rakentamista on selvitettävä, onko korttelialueen aiempi toiminta aiheuttanut maaperän pilaantumista, josta voi koitua ympäristönsuojelulain 75-78 :ssä mainittuja seurauksia tai velvoitteita. Tarvittaessa maaperä on puhdistettava rakentamiseen sopivaksi. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Turunväylän ja suunnittelualueeseen rajoittuvat katujen liikenne aiheuttaa häiriötä asumiselle. Ehdotusvaiheessa laaditaan selvitys liikenteen aiheuttamista häiriöistä. Korvausilman sisäänottoaukkoihin ja niiden sijoittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteen aiheuttamien ilman epäpuhtauksien johdosta. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavaratkaisun vaikutukset arvioidaan ehdotusvaiheessa. 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Rakentamisen aikataulusta vastaa kaavamuutoksen hakija. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutoshakemus on saapunut 9.11.2010. Vireilletulosta on kuulutettu yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa 8.12.2010. Sopimukset Asemakaavasta käydään tarvittavat sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa kiinteistöpalvelukeskus. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on selostuksen liitteenä 2. 7.3 Suunnittelu Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut Matias Kallio ja liikennesuunnitteluyksikössä Tarja Pennanen. 7.4 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet

10 (12) Ajankohta Käsittelytieto 9.11.2010 Asemakaavan muutoshakemus 8.12.2010 Vireilletulokuulutus sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma 24.1.2011 Kaupunkisuunnittelupäällikkö asetti MRA 30 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston 21.2. - 22.3.2011 Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti

ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Matias Kallio Asemakaavainsinööri Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö