Kiteen kaupunki Tilinpäätös 2015
Sisällys 1 Olennaiset tapahtumat Kiteen kaupungin toiminnassa ja taloudessa vuonna 2015... 4 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 4 1.2 Kiteen kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 6 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 9 1.3.1 Yleinen kehitys... 9 1.3.2 Kiteen ja Keski-Karjalan seudun kehitys... 9 1.3.3 Kiteen kaupungin valtionosuuksien ja verotulojen kehitys... 10 1.4 Olennaiset muutokset Kiteen kaupungin toiminnassa ja taloudessa tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen... 12 1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 14 1.6 Kiteen kaupungin henkilöstö... 15 1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 15 1.8 Ympäristötekijät... 16 2 Selonteko Kiteen kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä... 16 3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 18 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 18 3.2 Toiminnan rahoitus... 19 3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset... 20 3.4 Kokonaistulot ja menot... 23 4 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 24 4.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 24 4.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 24 4.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 24 4.4 Konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 24 4.5 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 26 4.6 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 26 4.7 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 28 5 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 33 5.1 Tilikauden tuloksen käsittely... 33 5.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet... 33 6 Talousarvion toteutuminen... 34 6.1 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen... 34 6.1.1 Käyttötalouden toteutuminen... 34 Tarkastuslautakunta... 34 Tarkastustoimi... 34 Kaupunginhallitus... 36 Yleishallinto... 36 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta... 40 Opetus- ja kulttuuritoimen hallinto... 40 2 (124)
Varhaiskasvatus... 42 Peruskoulutus... 46 Toisen asteen koulutus... 50 Kirjastopalvelut... 53 Vapaa-aikapalvelut... 56 Joukkoliikenne... 60 Perusturvalautakunta... 62 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto... 62 Sosiaali- ja perhepalvelut... 64 Terveyspalvelut... 67 Ikäihmisten palvelut... 71 Ympäristölautakunta... 74 Rakentaminen ja ympäristön valvonta... 74 Tekninen lautakunta... 77 Hallinto, kaavoitus ja tukipalvelut... 77 Toimitilat... 81 Kuntatekniikka... 84 Käyttötalous yhteensä, ulk.+sis.... 87 6.1.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 88 6.1.3 Toimintatulot ja menot toimielimittäin... 89 6.1.4 Toimintatulot ja menot tulosalueittain... 90 6.1.5 Investointien toteutuminen... 92 6.1.6 Rahoitusosan toteutuminen... 99 7 Tilinpäätöslaskelmat... 100 7.1 Tuloslaskelma... 100 7.2 Rahoituslaskelma... 101 7.3 Tase... 102 7.4 Konsernilaskelmat... 104 8 Tilinpäätöksen liitetiedot... 108 9 Allekirjoitus ja merkinnät... 122 10 Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat... 123 3 (124)
1 Olennaiset tapahtumat Kiteen kaupungin toiminnassa ja taloudessa vuonna 2015 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuonna 2015 Kiteen kaupungin asukasluku pieneni 159 asukkaalla ollen vuoden lopussa 10 827. Teollisia työpaikkoja oli vuoden 2015 lopussa 820 kpl, missä vähennystä on 54 eli 6,1 % edellisestä vuodesta. Työttömyysaste vuoden lopussa oli 20,2 %, missä vähennystä edellisestä vuodesta on 0,4 %- yksikköä. Yleinen taloudellinen taantuma ja Venäjän tilanne ovat vaikeuttaneet yritystoimintaa. Viime vuonna käynnistyi yksityisiä rakennushankkeita Kiteellä. Usean keskikarjalaisen sosiaali-ja terveysalan yrittäjän omistaman Kotkontu Oy:n hyvinvointikeskuksen ensimmäisen vaiheen rakentaminen käynnistyi elokuussa, kun viisikerroksisen kerrostalon peruskivi muurattiin. Lääkärikeskus Resetti peruskorjasi itselleen ajanmukaiset tilat saneeraamalla entisen lääkärien talon. Pohjois-Karjalan ja Heinäveden kuntien valtuustot päättivät perustaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän ja siirtää sille sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen 1.1.2017 lukien. Kuntayhtymän valmisteluun osallistui kaikista kunnista sekä päättäjiä että virkamiehiä. Kiteen kaupungin oma taloudellinen ja toiminnallinen tulos viime vuodelta oli hyvä. Kaupunki jatkoi talouden kohentamista samalla kun palvelut säilyivät pääosin ennallaan ja palveluvarustusta kehitettiin merkittävillä investoinneilla. Kaikilla toimialoilla toteutettiin rakenteellisia muutoksia ja henkilöstö on ollut joustava muutoksissa. Ensimmäisen kerran tällä vuosituhannella Kiteen kaupungin taseessa on kertynyttä ylijäämää. Kaikki vanhat alijäämät on katettu. Kaupungin toimintakate eli nettomenot pienenivät 0,2 % (146 000 euroa) edellisestä vuodesta. Toimintakate parani merkittävästi jo vuonna 2014 ja suunta oli tavoitteen mukainen myös vuonna 2015. Kuntien toimintakate kasvoi ennakkotietojen mukaan Pohjois-Karjalan kunnissa 2,3 % viime vuonna. Henkilöstön määrä oli 760, josta vakinaisia 584. Vakinaisten määrä kasvoi 39 henkilöllä johtuen siitä, että kaupunki otti ostopalveluista omaksi toiminnaksi Keskiset-kylän kotihoidon ja Kiteen hoivakodin toiminnan. Lisäksi saatiin täytetyksi avoinna olleita keskeisiä virkoja. Henkilöstömenot, 32,4 miljoonaa euroa, kasvoivat 1,1 milj. euroa eli 3,4 %. Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät edellisestä vuodesta 9,1 % ja olivat alle maan keskiarvon. Viime vuonna toteutetun Kevan Kuntasi työhyvinvointisyke -kyselyn mukaan kaupungin henkilöstön työhyvinvointi on samalla tasolla kuin kunnissa keskimäärin ja työn imu on hyvällä tasolla. Työhyvinvoinnin edelleen kehittämiseksi on laadittu työhyvinvointisuunnitelma, jonka mukaisia toimenpiteitä toteutetaan jo vuonna 2016. Palvelujen ostot, 34,1 miljoonaa euroa, pienenivät edellisestä vuodesta 2,1 milj. euroa eli 5,7 %. Henkilöstömenot ja ostopalvelut, yhteensä 66,6 milj. euroa (88,9 % toimintamenoista), pienenivät yhteensä 1,0 milj. euroa. Muut toimintakulut kasvoivat 0,5 milj. euroa, jota selittää Kiteen hoivakodin vuokrat. Yhteistoiminta eri kuntien ja kuntayhtymien kanssa toteutui entisessä laajuudessa. Työmarkkinatukiuudistuksen myötä kunnille siirtyi aiempaa suurempi vastuu työllisyydenhoidon menoista. Työmarkkinatuen kuntaosuus, 0,7 milj. euroa, kasvoi 0,3 milj. euroa. Kaupungissa laadittiin työllisyysohjelma, jossa kaikille osa-alueille asetettiin tavoitteet ja vastuuhenkilöt. Työllisyydenhoidon kustannukset olivat yhteensä 1,4 milj. euroa. 4 (124)
Toimialat saavuttivat toiminnalliset tavoitteet hyvin. 17 tulosalueesta 14 saavutti myös taloudelliset tavoitteet. Valtuustoon nähden sitovat käyttötalouden nettomenojen ylitykset toteutuivat perusturvassa ollen yhteensä 1,0 milj. euroa (1,5 % ). Talousarvion seurantaan ja noudattamiseen perusturvassa on syytä kiinnittää kasvavaa huomiota, jotta ylityksiltä vältytään. Verotulot, 36,1 milj. euroa, vähenivät 1,9 % (0,7 milj. euroa). Verotulojen laskussa näkyy vaikea työllisyystilanne. Tuloverot (30,6 milj. euroa) vähenivät 3,3 %, kiinteistövero, (3 milj. euroa), kasvoi 0,3 % ja yhteisövero (2,4 milj. euroa) 14,4 % edellisestä vuodesta. Verotulot toteutuivat 0,9 milj. euroa talousarviota parempana. Valtionosuudet, 36,7 milj. euroa, vähenivät 3,2 % (1,2 milj. euroa) edellisestä vuodesta. Lasku johtuu pääosin siitä että Kitee sai vuonna 2014 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 1,5 milj. euroa. Valtionosuudet toteutuivat 1,4 milj. euroa talousarviota parempana. Rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat 0,2 milj. euroa budjetoitua parempina. Tämä johtui pääosin siitä, että uutta lainaa ei otettu ja korkotaso oli matala. Toimintakate, - 63,8 milj. euroa, pieneni 0,2 % ja oli 1,6 milj. euroa arviota parempi. Vuosikate oli 9,2 milj. euroa ja oli 4 milj. euroa arviota parempi. Poistot, 2,9 milj. euroa, kasvoivat 0,5 milj. eurolla edellisestä vuodesta. Tilikauden tulos oli 6,3 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä oli 6,6 milj. euroa. Arppen yhtenäiskoulun 1. vaihe valmistui kesällä ja Kesälahtitalon peruskorjaus vanhusten palveluasumiseksi valmistui vuoden lopussa. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 5,6 milj. euroa. Kaupungin velkamäärä vuoden lopussa oli 17,4 milj. euroa, 1603 euroa/asukas. Velkamäärä väheni 4,4 milj. euroa. Kiteen kaupungin kertynyt ylijäämä vuoden lopussa oli 4,2 milj. euroa eli 387 euroa/asukas. Tavoitteellinen ja suunnitelmallinen toiminta, selvät vastuut, säännöllinen tiedottaminen, henkilöstön hyvä sitoutuminen, talouden säännöllinen seuranta ja tarvittaessa nopea reagointi olivat tuloksen takana. Vuonna 2014 hyväksytty talouden tasapainottamissuunnitelma ja toimenpideohjelma on osoittautunut erinomaiseksi konkreettiseksi ohjeeksi. Sen lisäksi on toteutettu muitakin järkeviä toimenpiteitä. Nyt on saavutettu minimitaso kaupungin taloudessa. Yleinen taloudellinen tilanne, julkisen talouden säästötavoitteet ja alueen vaikea työllisyystilanne asettavat kaupungille haasteita, joihin on vastattava. Kaupungin taloutta on siten edelleen suunnitelmallisesti parannettava kaupungin elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Rakenteellisia muutoksia kaupungin toiminnoissa on edelleen mahdollista toteuttaa. Kiitän henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä yhteisestä menestyksekkäästä toiminnasta ja tavoitteissa onnistumisesta. Kiteellä 22.3.2016 Eeva-Liisa Auvinen kaupunginjohtaja 5 (124)
1.2 Kiteen kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Ylintä päätösvaltaa kaupungissa käyttää kaupunginvaltuusto, jossa on 35 jäsentä. Kaupunginvaltuuston päätökset valmistelee ja toimeenpanee kaupunginhallitus, jossa on yhdeksän jäsentä. Kaupunginvaltuusto valitsee tilintarkastajan, jäsenet kaupunginhallitukseen sekä lauta- ja johtokuntiin. Kaupunginvaltuuston kokoonpano 2015 Kansallinen Kokoomus 6 Suomen Keskusta 13 Suomen Kristillisdemokraatit 2 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 7 Perussuomalaiset KITEE - ryhmä 6 1 YHTEENSÄ 35 Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Sinikka Musikka (KESK), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Sami Palviainen (PS) 4.5.2015 saakka ja toisena varapuheenjohtajana Kari Sutinen (KOK). 5.5.2015 alkaen ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimi Marko Koskinen (PS). Valtuusto kokoontui päätöskokoukseen 7 kertaa vuonna 2015. Kaupunginhallituksen kokoonpano Varsinainen jäsen Pj. Esa Lahtela (SDP) I varapj. Ari Asikainen (KESK) II varapj. Kaisa Saari (KOK) Jäsenet: Kirsi Hirvonen (KESK) Liisa Ratilainen (KESK) Tuula Sarvi (SDP) Timo Päivinen (KOK) Osmo Pirhonen (PS) Unto Väkeväinen (KESK) Henkilökohtainen varajäsen Vesa Parviainen (SDP) Raimo Oksman (KESK) Susanna Wilén (KOK) Magdalena Mimi (KESK) 31.8.2015 saakka Marja-Riitta Väistö-Honkanen (KESK) 26.10.2015 alkaen Maija Kaalimaa (KESK) Birgitta Muukkonen (SDP) Timo Rahunen (KOK) Marko Koskinen (PS) 4.5.2015 saakka, 5.5.2015 alkaen Jaakko Uuksulainen (PS) Kari Pennanen (KESK) 6 (124)
Kaupunginhallituksen esittelijänä toimi kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen. Pöytäkirjanpitäjänä toimi 1.-31.1. va. hallintojohtaja ja 1.2-31.3.2015 saakka va. talous- ja hallintojohtaja Jari Tuononen, 1.4.2015 31.5.2015 vs. talous- ja hallintojohtaja Eija Hämäläinen ja 1.6.2015 alkaen talousja hallintojohtaja Tiina Eskelinen. Valtuuston valitsemat muut toimielimet: - Keskusvaalilautakunta - Tarkastuslautakunta - Aluejohtokunta - Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta - Perusturvalautakunta - Ympäristölautakunta - Tekninen lautakunta Lisäksi valtuusto on nimennyt valtuustokaudeksi: - Kiinteistötoimitusten uskotut miehet - Käräjäoikeuden lautamiehet Tilivelvolliset Kiteen kaupungissa v. 2015: Luottamushenkilöt: Kaupunginhallituksen jäsenet Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan jäsenet Perusturvalautakunnan jäsenet Ympäristölautakunnan jäsenet Teknisen lautakunnan jäsenet Viranhaltijat: Kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen Va. hallintojohtaja Jari Tuononen 31.1.2015 saakka Talousjohtaja Eija Hämäläinen 31.1.2015 saakka Va. talous- ja hallintojohtaja Jari Tuononen 1.2 31.3.2015 Vs. talous- ja hallintojohtaja Eija Hämäläinen 1.4-31.5.2015 Talous- ja hallintojohtaja Tiina Eskelinen 1.6.2015 alkaen Maaseutupäällikkö Katja Turtiainen Sivistysjohtaja, perusopetuksen rehtori Erkki Kontro Lukion rehtori Kyösti Värri 5.10.2015 saakka Vs. lukion rehtori Sirpa Kostamo 6.10.2015 alkaen Varhaiskasvatuksen päällikkö Eine Kettunen 22.11.2015 saakka Vs. varhaiskasvatuksen päällikkö Aila Pitkonen 23.11.2015 alkaen Kirjastotoimenjohtaja Sinikka Panttila Vapaa-aikapäällikkö Tapio Niskanen Perusturvajohtaja Markku Kipinä Johtava lääkäri Marja Kostamo 2.2.2015 alkaen Sosiaali- ja perhepalvelujen päällikkö Mervi Paddar Hoito- ja hoivatyön päällikkö Kaisa-Mari Soini 20.7.2015 alkaen Tekninen johtaja Antti Asikainen Ympäristöpäällikkö Marketta Lintinen Kiinteistöpäällikkö Tapani Hirvonen Kuntatekniikan päällikkö Kauko Hirvonen 7 (124)
8 (124)
1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 1.3.1 Yleinen kehitys Kansainvälisen talouden kehittyminen on viime aikoina ollut kaksijakoista. Monissa teollisuusmaissa kasvu on kiihtynyt mutta kehittyvissä maissa kasvu heikkenee. Euroalueen kysyntää lisää poikkeuksellisen runsas maahanmuutto, mutta samalla maahanmuutto heikentää julkisen talouden tasapainoa. Euroalueen kasvua jarruttaa edelleen korkealla pysyttelevä työttömyys. Iso-Britanniassa ja Ruotsissa kasvu pysyy vahvana ja työllisyys hyvällä tasolla. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2015 Suomen bruttokansantuote kasvoi 0,4 prosenttia edellisvuodesta kolmen taantumavuoden jälkeen. Vuonna 2014 bruttokansantuote supistui 0,1 % edellisvuodesta. Vuoden 2015 alkupuoliskolla bruttokansantuote kasvoi viennin ja kulutuksen kasvun myötä. Kolmannella vuosineljänneksellä viennin ja investointien väheneminen käänsi bruttokansantuotteen kasvun negatiiviseksi, mutta viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote kääntyi jälleen kasvuun, kun investoinnit kasvoivat selvästi ja vienti sekä yksityiset kulutusmenot lisääntyivät hieman. Euroalueen kehitykseen verrattuna Suomen bruttokansantuote kehittyi heikommin, kun koko EU-alueen bruttokansantuote kasvoi 1,8 prosenttia vuonna 2015. Kuntaliiton mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2015 yhteenlaskettu tulos oli ennakkotietojen mukaan 0,27 miljardia euroa ylijäämäinen. Kuntien yhteenlaskettu tulos pysyi lähes edellisvuoden tasolla, kun tilinpäätöstiedoista oikaistaan kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisistä aiheutuneet vaikutukset. Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet kuntien menoja. Kuntien yhteenlasketut verotulot kasvoivat 2,8 prosenttia. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,8 prosenttia, vaikka 98 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2015. Muut verot, kuten yhteisö- ja kiinteistövero, kasvoivat kuitenkin nopeammin. Kiinteistöverotuotot kasvoivat 6,1 prosenttia. Yhteisöveron kasvua selittää työmarkkinatuen kuntaosuuden korotuksen kompensoiminen 75 miljoonalla eurolla ja kiinteistöveron kasvua pääasiassa kiinteistöverouudistus, jossa muun muassa nostettiin veroprosenttien ala- ja ylärajoja. Valtionosuusleikkauksista johtuen valtionosuudet pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Investoinnit pienenivät 100 miljoonaa euroa. Tilinpäätöstiedot osoittavat, että kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot laskivat noin yhdellä prosentilla. Menojen kasvua hidasti pääasiassa yhtiöittämiset. Lisäksi toteutettiin erilaisia kuntien säästötoimia. KT Kuntatyönantajien kyselyn mukaan kunta-alalla leikattiin viime vuonna henkilöstömenoja noin 300 miljoonalla eurolla. Kuntien viime vuoden tilinpäätösarvioiden mukaan lainakanta kasvoi yhteensä 0,5 miljardia euroa ja on nyt 17,0 miljardia, kasvua edellisestä vuodesta on kolme prosenttia. 1.3.2 Kiteen ja Keski-Karjalan seudun kehitys Kiteen asukasluku vuoden 2015 lopussa oli 10 827, eli 159 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Syntyneitä oli 69 ja kuolleita 161. Kiteelle muutti 310 asukasta ja Kiteeltä pois 400 asukasta. Maahanmuuttajia Kiteelle muutti 27 ja pois Kiteeltä 4 henkilöä. Vuoden 2014 lopussa väkiluku oli 10 986 ja vähennys edelliseen vuoteen 210 asukasta. 9 (124)
Kiteen kaupungin ja koko Keski-Karjalan alueen työllisyys on heikentynyt viime vuosina. Vuoden 2015 lopussa Keski-Karjalassa oli työttömänä 1 563 henkilöä, mikä on 25 henkilöä (1,6 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Seutukunnan työttömyysaste oli edelleen maakunnan korkein, 20,2 prosenttia. Työttömyys väheni Kiteellä ja Rääkkylässä mutta lisääntyi Tohmajärvellä. Kiteen työttömyysaste oli vuoden 2015 lopussa 20,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 20,6 prosenttia. Tohmajärven työttömyysaste kasvoi 20,3 prosentista 20,5 prosenttiin ja Rääkkylän laski 19,9 prosentista 19,7 prosenttiin. Kiteellä työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 948 henkilöä, 29 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien osuus työvoimasta vuoden 2015 lopussa oli Pohjois-Karjalassa maan korkein, 18,3 %. Seuraavaksi korkeimmat työttömyysasteet olivat Keski-Suomessa (18,0 %), Kainuussa (17,9 %), Kaakkois-Suomessa (17,6 %) ja Lapissa (17,2 %). Vähiten työttömiä työvoimasta oli Pohjanmaalla, 10,1 %. Koko maassa työnvälitystilastosta laskettu työttömien osuus työvoimasta oli 14,4 % eli 0,5 %-yksikköä enemmän kuin vuoden 2014 lopussa. Pohjois-Karjalassa oli joulukuun lopussa 13 556 työtöntä työnhakijaa, 604 henkilöä (4,7 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Marraskuun lopusta työttömien määrä lisääntyi runsaalla 1 600 henkilöllä. Koko maassa työttömiä vuoden 2015 lopussa oli 4 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. 1.3.3 Kiteen kaupungin valtionosuuksien ja verotulojen kehitys TP 2014 TA 2015 TP 2015 Muutos ed. vuoteen % Verotulot yhteensä 36 823 505 35 200 000 36 096 731-1,9 % Kunnan tulovero 31 657 450 31 000 000 30 622 968-3,3 % Kiinteistövero 3 090 946 2 744 000 3 099 715 0,3 % Osuus yhteisöveron tuotosta 2 075 110 1 456 000 2 374 049 14,4 % TP 2014 TA 2015 TP 2015 Muutos ed. vuoteen % Valtionosuudet yhteensä 37 915 667 35 300 000 36 704 076-3,2 peruspalvelujen valtionosuus 29 467 896 27 644 748 28 640 516-2,8 verotuloihin perustuva valtionosuuksien 8 032 989 8 400 000 8 478 061 8,9 tasaus opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus -1 809 470-1 500 000-1 439 753-20,4 harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 1 470 000 Vuonna 2015 Kiteen kaupungin verotulot vähenivät 0,73 miljoonaa euroa, eli 1,9 prosenttia edellisvuodesta. Tuloverot laskivat 3,3 prosenttia edellisvuodesta. Kiinteistöveroja kertyi 0,3 prosenttia edellisvuotta enemmän ja yhteisöveron tuottoa 14,4 prosenttia enemmän. Valtionosuudet vähenivät 3,2 prosenttia eli 1,2 miljoonaa euroa vuodesta 2014. Laskua selittää se, että vuonna 2014 Kiteen kaupunki sai 1,47 miljoonaa euroa harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Yhdistymisavustusta saatiin 600 000 euroa ja kuntaliitoksesta johtuvaa valtionosuuksien vähenemisen korvausta 155 252 euroa. 10 (124)
Verotulojen kehitys vuosina 2004 2015 Lähde: Talous- ja toimintatilasto Tilastokeskus ja vuosi 2015 Kiteen tilinpäätös Käyttötalouden valtionosuuksien kehitys vuosina 2004 2015 Lähde: Talous- ja toimintatilasto Tilastokeskus ja vuosi 2015 Kiteen tilinpäätös 11 (124)
1.4 Olennaiset muutokset Kiteen kaupungin toiminnassa ja taloudessa tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Käyttötalousosa toteutui talousarviota paremmin ja toimintakate (nettomenot) pieneni 0,2 % edellisestä vuodesta ollen 1,6 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Vuonna 2015 tehtiin edelleen toiminnan tehostamista koskevia toimintatavan muutoksia ja toimintoja järjesteltiin uudelleen yli toimialarajojen. Toimintakatteen kehitys vuosina 2004 2015 Lähde: Talous- ja toimintatilasto Tilastokeskus ja vuosi 2015 Kiteen tilinpäätös Verotulot ja valtionosuudet kertyivät talousarviossa arvioitua paremmin. Kuitenkin vuodesta 2014 verotulot laskivat 1,97 % ja valtionosuudet laskivat 3,2 %. Verotulojen laskussa näkyy pitkään jatkunut hankala työllisyystilanne. Työttömyysturvalain muutos siirsi kunnille aikaisempaa suuremman vastuun työllisyyden hoidon menoista vuoden 2015 alusta. Kiteellä sen arvioitiin tarkoittavan noin 0,5 miljoonan euron menojen lisäystä vuonna 2015 ellei työllistämistoimenpiteissä onnistuta. Työmarkkinatuen kuntaosuus toteutui 663 000 euron suuruisena, mikä oli 256 000 euroa enemmän kuin vuonna 2014. Kaupunginhallitus hyväksyi työllisyysohjelman 2.3.2015. Ohjelman toteutumista seurattiin kuukausittain. Vuoden lopulla ohjelman toteutuminen parani, mikä omalta osaltaan vaikutti siihen, että työmarkkinatuen kuntaosuus toteutui pienempänä kuin arvioitiin. Kiteen kaupunki teki sopimuksen Mehiläinen Oy:n kanssa Kiteen hoivakodin toiminnan siirtymisestä Kiteen kaupungin omaksi toiminnaksi liikkeen luovutuksella 1.3.2015 alkaen. Hoivakodin toiminta on tehostettua palveluasumista ja yksikössä on 43 paikkaa. Työntekijät siirtyivät liikkeen luovutuksessa kaupungin palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Kiinteistön omistaa Hemsö Samhällsfastigheter Finland Oy. Vuokrasopimus on siirretty Kiteen kaupungille. Kiteen kaupunginvaltuusto päätti 26.10.2015 yhdessä 12 muun Pohjois-Karjalan kunnan ja Heinäveden kunnan kanssa perustaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (myöhemmin Siun Sote), johon kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät 1.1.2017 alkaen. Suomen hallitus on linjannut, että Suomessa toteutetaan sote- ja maakuntauudistus vuoden 2019 alusta, jolloin maakunnille siirtyisi muun muassa sotepalveluiden tuotanto. Kiteen kaupunki on aktiivisesti mukana sekä Siun Soten että maakuntauudistuksen valmistelussa. 12 (124)
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen asetti 3.2.2016 kuntarakennelain 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen Rääkkylän kunnan ja Kiteen kaupungin välille. Erityinen kuntajakoselvitys päättyi 16.3. ja kuntajakoselvittäjät esittävät kuntien valtuustoille yhdistymistä 1.1.2017 alkaen. Kuntien valtuustot tekevät päätöksen yhdistymisestä 25.4.2016. Mikäli kunnat eivät ole yksimielisiä yhdistymisestä, kuntajakoselvittäjät tekevät ehdotuksen kuntien yhdistämisestä valtiovarainministeriölle. Työttömyysaste helmikuun lopussa 2016 oli Kiteellä 18,7 %. Vuoden 2015 vastaavana ajankohtana työttömyysaste oli 20,4 %. Helmikuun 2016 lopussa työttömiä työnhakijoita oli Kiteellä 11 % eli 106 henkilöä vähemmän kuin vuoden 2015 helmikuussa. Vuoden 2015 lopusta työttömyysaste oli laskenut 1,5 prosenttiyksikköä. Vuosikatteen kehitys vuosina 2004 2015, /asukas Lähde: Talous- ja toimintatilasto Tilastokeskus ja vuosi 2015 Kiteen tilinpäätös Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Vuosikate %:a poistoista vuosina 2004 2015 Lähde: Talous- ja toimintatilasto Tilastokeskus ja vuosi 2015 Kiteen tilinpäätös 13 (124)
Tilikauden tulosten kehittyminen vuosina 2004 2015, /asukas Lähde: Talous- ja toimintatilasto Tilastokeskus ja vuosi 2015 Kiteen tilinpäätös 1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kiteen kaupungin, kuntakonsernin ja koko julkisen sektorin toiminnan kehittymiseen pidemmällä aikavälillä vaikuttaa Euroopan, Venäjän ja Suomen talouskasvun suunta. Suomessa erityisesti vientiteollisuuden kehittyminen ja menestyminen ovat avaintekijöitä koko kansantaloudelle. Tällä hetkellä kasvunäkymät ovat Euroopassa hyvin vaisut. Suomen talouden arvioidaan kehittyvän keskimääräistä hitaammin ja työllisyysnäkymät ovat heikot. Edellä mainitut tosiasiat ovat sellaisia, joihin kaupunki ei voi vaikuttaa. Kun tähän yhdistetään Kiteen ja koko Keski-Karjalan heikko työllisyystilanne näkymät ovat haastavat. Alueen työllisyystilanteeseen kaupunki voi jossain määrin vaikuttaa. Vuosien 2014 ja 2015 toimenpiteet ja tulos Kiteen kaupungin omassa organisaatiossa osoittavat, että paljon on mahdollista tehdä ja saada aikaan omilla päätöksillä. Vuonna 2014 aloitettiin kaupungin talouden kuntoon saattaminen toden teolla ja sitä työtä jatketaan. Tällä hetkellä Kiteen kaupungin talous on minimitasolla ottaen huomioon mahdolliset riskit. Vain taloudeltaan terve kunta on houkutteleva ja uskottava alue yrityksille sijoittua. Hyvinvoivalla kunnalla on myös paremmat mahdollisuudet osallistua aktiivisesti elinvoiman, työllisyyden ja yritystoiminnan kehittämiseen. Talouden tervehdyttäminen on toteutunut Kiteellä vuosina 2014-2015 arvioitua paremmin. Tämä on hyvä asia, sillä työllisyys heikkeni, asukasluku väheni ja yleinen taloudellinen tilanne pysyi heikkona. Kaupungin tavoitteena on huolehtia myös tulevina vuosina niistä perustehtävistä, jotka sillä on. Kaupungin investointitaso on korkea. Keskimääräiset poistonalaisten investointien omahankintamenot vuosina 2014-2018 ovat 1,5 miljoonaa euroa (33,4%) suuremmat kuin keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot vastaavana ajankohtana. Tämä merkitsee sitä, että tulevien vuosien tulorahoituksen (vuosikatteen) on oltava vuosittain keskimäärin 1,5 miljoonaa euroa poistoja suuremmat, jottei kaupunki velkaannu lisää. Tämän ajanjakson suurimmat investoinnit on jo päätetty ja ne ovat Arppen koulu, paloasema ja Kesälahden peruspalveluinvestoinnit. 14 (124)
1.6 Kiteen kaupungin henkilöstö Henkilöstön määrä vuoden 2015 lopussa oli 760 henkilöä, joista vakinaisia 584. Vuoden 2014 lopussa henkilöstömäärä oli yhteensä 696 henkilöä. 1.1.2015 kaupunki otti ostopalveluista omaksi toiminnaksi Keskiset-kylät kotihoidon (7 vakituista työntekijää) sekä 1.3.2015 alkaen Kiteen hoivakodin toiminnan (28 vakituista työntekijää). Vakituisen henkilöstön määrä lisääntyi edellisestä vuodesta yhteensä 39 henkilöä. Ottaen huomioon ostopalveluiden siirron omaksi toiminnaksi, vakituinen henkilöstö kasvoi 4 henkilöllä edellisestä vuodesta. Talouden tasapainottamissuunnitelman mukainen henkilöstömäärän vähentäminen ei toteutunut tavoitteen mukaisesti, mutta samalla saatiin täytettyä useita keskeisiä virkoja (mm. talous- ja hallintojohtaja, henkilöstöpäällikkö, johtava lääkäri sekä hoito- ja hoivatyön päällikkö). Henkilöstömenot, 32 438 792 euroa, kasvoivat edellisestä vuodesta 1 061 000 euroa eli 3,4 %. Kasvua selittää suureksi osaksi ostopalveluiden siirto omaksi toiminnaksi. Kiteen kaupungin henkilöstöstä laaditaan vuosittain erillinen henkilöstökertomus. Se sisältää tarkempia henkilöstöä kuvailevia tunnuslukuja, jotka kertovat henkilöstön tilasta, toiminnasta, tuloksista ja kustannuksista. 1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kaupungin viime vuoden tulos paransi merkittävästi kaupungin taloudellista asemaa. Aiemmin kertyneet raskaat 11,1 miljoonan euron alijäämät saatiin kokonaan katettua ja ensimmäistä kertaa 2000-luvulla taseessa on kertynyttä ylijäämää. Myös korollisen velan määrä jatkoi laskua. Kiteen kaupungin talous on kuitenkin terveen kuntatalouden minimitasolla eikä näköpiirissä ei ole ulkoisia asioita, jotka vahvistaisivat kaupungin taloutta. Kiteen kaupungin suurimmat haasteet kohdistuvat elinvoiman parantamiseen ja vaikean työllisyystilanteen kohentamiseen. Näiden riskien kattamiseksi kaupungin taloutta on edelleen parannettava. Omavaraisuusaste eli oman pääoman osuus taseen loppusummasta on 53,4 %. Tämä luku mittaa kaupungin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Kiteen omavaraisuusaste on parantunut edellisestä vuodesta 7,8 prosenttiyksikköä. Tavoitetasona pidetään 70 % omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Korkoriskiä kasvattaa edelleen korkea lainamäärä, 17,4 miljoonaa euroa. Korkotaso on erittäin alhainen, mutta tilanne voi muuttua. Kahden prosenttiyksikön nousu kaupungin lainojen korkokannassa merkitsee yli 350 000 euron korkomenojen vuosittaista kasvua. Tavoitteena on edelleen vähentää lainamäärää tulevina vuosina. Henkilöstön keski-ikä on 51 vuotta, mikä on valtakunnallista keskiarvoa (45,7 vuotta vuonna 2014) korkeampi. Eläke-ennusteen mukaan kaupungin vakituisesta henkilöstöstä on eläköitymässä joka neljäs työntekijä vuoden 2018 loppuun. Henkilöstön ikärakenne toisaalta mahdollistaa henkilöstömäärän vähentämisen joustavasti toisaalta asettaa työnantajalle haasteita henkilökunnan työkyvyn ylläpitämisessä ja kokemustiedon siirtämisessä seuraajille. Kaupungilla on hyviä välineitä työhyvinvoinnin edistämiseen mm. Kaari-malli, joita on käytettävä tehokkaasti myös jatkossa. Kaupungin omistama kiinteistömassa on tarpeeseen nähden edelleen liian suuri. Siitä aiheutuu kaupungille tarpeettomia käyttökustannuksia. Talouden tasapainottamisen yhteydessä päätettiin palvelutuotannossa tarvittavat tilat. Lopuista tulee luopua myynnin, purkamisen tai vuokraamisen kautta. Viime vuonna myytiin Villalan tyhjilleen jäänyt 15 (124)
koulu asuin- ja yrityskäyttöön. Sisäilmaongelmat tai niiden epäilyt ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat kaupungille vuosittain merkittäviä kustannuksia. Tavanomaisiin kiinteistöihin kohdistuviin riskeihin on varauduttu vakuutuksin. Kaupunki suojautui riskeiltä vakuutuksin 100 000 eurolla vuonna 2015. Kaupunkikonserniin kuuluvien molempien vuokrataloyhtiöiden käyttöasteet ovat huolestuttavan alhaiset. Kesälahden vuokrataloyhtiön talouden tasapainottaminen tulee olemaan erittäin haasteellinen tehtävä. Vuoden 2016 talousarviossa on tavoitteeksi asetettu tarvittavien tytäryhteisöjen talouden tervehdyttämistoimenpiteiden ja niiden aikataulun valmistelu. Heikko työllisyystilanne ja teollisten työpaikkojen menetykset ovat merkittävä riski kaupungin asukasluvun, valtionosuuksien ja verotulojen kehittymiselle. Väestön ja etenkin työikäisen väestön väheneminen vaikuttaa merkittävästi kaupungin verotulojen kehittymiseen. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Siun Sote, aloittaa toimintansa 1.1.2017. Kiteen kaupungin ja kuntayhtymän muiden jäsenkuntien kannalta Siun Soten onnistuminen on erittäin tärkeää. Kuntayhtymän toiminnan onnistuessa kuntien menot pysyvät kurissa. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten kehitys 2004-2015 Lähde: Talous- ja toimintatilasto Tilastokeskus ja vuosi 2015 Kiteen tilinpäätös 1.8 Ympäristötekijät Kiteen kaupungin ympäristöviranomaisena toimii ympäristölautakunta. Ympäristölautakunnan alaisuudessa toimii ympäristöpäällikkö, joka valvoo ympäristösuojelulain ja muiden toimintaa ohjaavien lakien noudattamista. Ympäristölautakunta on antanut toiminnastaan erillisen toimintakertomuksen. 2 Selonteko Kiteen kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Kaupungin toiminnan ohjauksessa noudatetaan voimassa olevaa hallintosääntöä ja Kuntalakia sekä erityislainsäädäntöä ja kunnan omia ohjeita. Kaupunginhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Lisäksi kaikki ne kaupungin toimielimet ja viranhaltijat, 16 (124)
joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat kunnan viranomaisina vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Kiteen kaupunginhallitus on hyväksynyt 19.12.2011 317 sisäisen valvonnan ohjeen. Toimialajohtajat ovat antaneet pyydetyt selonteot kaupunginjohtajalle toimialansa vuoden 2015 sisäisen valvonnan suunnitelmasta, toteutetusta sisäisestä valvonnasta, keskeisistä havainnoista ja tehdyistä toimenpiteistä. Toimialat ovat noudattaneet sisäisessä valvonnassa kaupungin sisäisen valvonnan ohjetta. Suoritetuissa valvontatoimenpiteissä, joilla varmistetaan sisäisiä menettely- ja toimintatapoja sekä varmistetaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus, on korjattu vähäiset virheelliset menettelyt heti kun ne on havaittu. Kirjanpito ja talouden seuranta oli ajan tasalla koko vuoden. Raportointia kehitettiin edelleen vuodesta 2014. Toteutumisraportteja käytiin läpi johtoryhmässä, esimiesten palavereissa, yksiköiden palavereissa ja henkilöstöinfoissa. Kaupunginhallitukselle ja lautakunnille raportoitiin kuukausittain, valtuustolle kolmannesvuosittain. Talouden poikkeamiin reagoitiin. Valtuustoon nähden sitovista tulosalueista, 17 kpl, talousarvion ylitti 3 tulosaluetta. Ylitykset olivat yhteensä 1,0 miljoonaa euroa eli 1,5 % talousarvion toimintakatteesta. Perusturvalautakunnan talousarvion seuranta ja noudattaminen ei toiminut, koska talousarvio ylittyi merkittävästi kolmella tulosalueella neljästä. Perusturvalautakunnan talousarviota seurataan vuonna 2016 tarkasti, että ylitysuhkat havaitaan ajoissa ja niihin reagoidaan riittävän ajoissa. Henkilöstöhallinto on tehnyt sisäistä tarkastusta palkkoihin ja erityisesti on kiinnitetty huomiota erillislisien maksamiseen. Erillislisien maksamisen perusteet on selvitetty yhdessä esimiesten ja henkilöstöhallinnon kanssa. Mikäli perustetta ei ole ollut, on asiasta käyty kuulemistilaisuudet ao. henkilön kanssa ja lisä on poistettu. Kuukausittain on seurattu myös henkilöstömääriä, sairauspoissaoloja sekä säästötalkoovapaiden käyttöä. Sairauspoissaolojen seurantaa on tehostettu laskemalla Populus-järjestelmän hälytysrajaa 30 päivän poissaoloista 20 päivään. Hälytysrajan laskemisella pyritään entistä aiemmin ja tehokkaammin puuttumaan mahdollisiin työkykyä alentaviin ongelmiin. Valtuuston hyväksymän talouden tasapainottamissuunnitelman ja toimenpideohjelman 2014-2018 toteutumista seurattiin. Erilaisia toiminnan järjestämisvaihtoehtoja valittaessa on otettu huomioon taloudellinen näkökulma. Investointeihin ja käyttötalouden hankkeisiin on haettu ulkopuolista rahoitusta, mikäli saamisen edellytykset ovat täyttyneet. Käytössä olevat esimiesten aamukahvitilaisuudet ovat osoittautuneet onnistuneeksi tavaksi tiedottaa ajankohtaisista asioista esimiehille sekä kuulla ja tukea heitä tehtävässään. Toimialoilla oli käytössä säännölliset palaverit. 17 (124)
3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma kuvaa tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyyttä tilikaudelle jaksotettujen menojen kattamiseen. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2015 2014 1 000 1 000 Toimintatuotot 11 049 11 153 Toimintakulut -74 899-75 150 Toimintakate -63 850-63 996 Verotulot 36 097 36 824 Valtionosuudet 36 704 37 916 Rahoitustuotot ja -kulut 247 114 Korkotuotot 23 23 Muut rahoitustuotot 507 507 Korkokulut -280-395 Muut rahoituskulut -3-20 Vuosikate 9 198 10 856 Poistot ja arvonalentumiset -2 890-2 384 Tilikauden tulos 6 308 8 473 Tilinpäätössiirrot 245 265 6 553 8 738 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/kulut % 14,8 14,8 Vuosikate/Poistot % 318,3 455,4 Vuosikate, euroa/asukas 850 988 Asukasmäärä 10 827 10 986 18 (124)
3.2 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2015 2014 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 9 198 10 856 Tulorahoituksen korjauserät -115-57 Toiminnan rahavirta 9 083 10 799 Investointien rahavirta Investointimenot -7 040-8 094 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 297 1 380 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 156 302 Toiminnan ja investointien rahavirta 3 495 4 388 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -4-31 Antolainasaamisten vähennys 15 11 Lainakannan muutokset -4 407-2 653 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 5 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 207-5 153 Lyhytaikaisten lainojen muutos -200-2 500 Muut maksuvalmiuden muutokset 813-228 Rahoituksen rahavirta -3 584-2 901 Rahavarojen muutos -88 1 487 Rahavarat 31.12. 3 148 3 236 Rahavarat 1.1. 3 236 1 750 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 5 619 1 627 Investointien tulorahoitus % 164,6 161,7 Lainanhoitokate 2,1 2,0 Kassan riittävyys, pv 13 13 Asukasmäärä 10 827 10 986 19 (124)
3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2015 2014 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 54 190 52 592 Aineettomat hyödykkeet Muut pitkäaikaiset menot 41 84 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 6 770 7 904 Rakennukset 27 983 21 708 Kiinteät rakenteet ja laitteet 5 696 6 004 Koneet ja kalusto 927 596 Muut aineelliset hyödykkeet 6 6 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 6 605 10 116 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 5 627 5 627 Muut lainasaamiset 108 108 Liittymismaksut ja muut saamiset 426 437 VAIHTUVAT VASTAAVAT 5 587 6 353 Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet 28 19 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 30 0 Muut saamiset 349 333 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 180 1 210 Lainasaamiset 0 35 Muut saamiset 219 515 Siirtosaamiset 633 1 005 Rahat ja pankkisaamiset 3 148 3 236 VASTAAVAA YHTEENSÄ 59 777 58 945 20 (124)
VASTATTAVAA 2015 2014 1 000 1 000 OMA PÄÄOMA 31 208 25 859 Peruspääoma 27 017 27 017 Arvonkorotusrahasto 0 1 203 Edell tilikaus yli-/alijäämä -2 362-11 100 Tilikauden yli-/alijäämä 6 553 8 738 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 504 749 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 329 348 Lahjoitusrahastojen pääomat 7 8 Muut toimeksiantojen pääomat 321 340 VIERAS PÄÄOMA 27 736 31 989 PITKÄAIKAINEN Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 9 930 13 861 Saadut ennakot 411 367 Muut velat 747 734 LYHYTAIKAINEN Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 7 430 7 907 Lyhytaikaiset ostovelat 3 953 3 883 Muut velat 613 631 Siirtovelat 4 653 4 607 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 59 777 58 945 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 53,4 45,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 32,6 36,8 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 euroa 4 191-2 362 Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas 387-215 Lainakanta 31.12., 1000 euroa 17 360 21 768 Lainakanta 31.12., euroa/asukas 1 603 1 981 Lainasaamiset, 1000 euroa 108 108 Asukasmäärä 10 827 10 986 21 (124)
Kiteen lainamäärän kehitys vuosina 2004 2015, /as. Omavaraisuusprosentin kehittyminen 2004 2015 Kertyneen yli- / alijäämän kehitys vuosina 2004 2015, /asukas Lähde: Talous- ja toimintatilasto Tilastokeskus ja vuosi 2015 Kiteen tilinpäätös 22 (124)
3.4 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Kunnan kokonaistulot ja -menot 2015 TULOT 1 000 MENOT 1 000 Toiminta Toiminta Toimintatuotot 11 049 Toimintakulut 74 899 Verotulot 36 097 Korkokulut 280 Valtionosuudet 36 704 Muut rahoituskulut 3 Korkotuotot 23 Satunnaiset kulut Muut rahoitustuotot 507 Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset tuotot Pakollisten varausten muutos Tulorahoituksen korjauserät -128 - Pakollisten varausten lis.(+), väh.(-) Investoinnit - Pysyvien vastaavien Rahoitusosuudet investointeihin 1 297 hyödykkeiden luovutustappiot -12 Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustulot 156 Investointimenot 7 040 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 15 Antolainasaamisten lisäykset 4 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 4 207 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 30 000 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 30 200 Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä 115 720 Kokonaismenot yhteensä 116 621 Kokonaistulot 115 720 Kokonaismenot 116 621 901 Muut maksuvalmiuden muutokset 813 Rahavarojen muutos -88 901 23 (124)
4 Kuntakonsernin toiminta ja talous 4.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 2 Muut yhtiöt 2 Osakkuusyhteisöt 1 4 Kuntayhtymät 5 Yhteensä 10 4 4.2 Konsernin toiminnan ohjaus Kiteen kaupunginvaltuusto on 14.4.2009 hyväksynyt konserniohjeen, jossa määritellään Kiteen kaupungin sekä sen omistamien tytäryhteisöjen johtamisen, ohjauksen ja seurannan toimintaperiaatteet. Konserniin kuuluvat yhteisöt toimivat valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttajina ja noudattavat valtuuston ja hallituksen määrittelemää toimintalinjausta. Konserniohjeessa kaupunginvaltuusto päättää kaupunkikonsernin ohjauksen periaatteista. Kiteen kaupungin konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja vastaavat Kitee-konsernin ohjauksesta ja valvonnan järjestämisestä. 4.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna 2015. 4.4 Konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kiteen kotitalot Oy Toiminnallinen tavoite Talouden tasapainossa pitäminen/ tyhjien asuntojen määrän vähentäminen Kohtuullinen vuokrataso Asuntojen tehokas vuokraus Mittari Tyhjät asunnot (6 kk), kpl Keskineliövuokra /jm3/kk Mittarin Toteutuma tunnusluku 14 kpl 34 kpl Vuokrataso alle Kelan hyväksymän vuokran keskiarvon 8,36 /jm3/kk Käyttöaste,% 90 % 89,50 % 24 (124)
Kiinteistö Oy Kesälahden Vuokratalot Toiminnallinen tavoite Hyvät ja turvalliset asuinolot Mittari Asiakaskysely (asteikko 1-5) Mittarin tunnusluku Toteutuma 4,46 (06/2014) kyselyä ei toteutettu Kohtuullinen vuokrataso Keskineliövuokra /jm3/kk Vuokrataso alle Kelan hyväksymän vuokran keskiarvon ei toteutunut, ka 9,72 /jm3/kk Asuntojen tehokas vuokraus Käyttöaste,% 84 % 77 % Kiteen Lämpö Oy Toiminnallinen tavoite Mittari Mittarin tunnusluku Energia mahdollisimman edullisesti ja kilpailukykyisesti asiakkaille e/mwh, (Valtakunnan keskiarvo 72,91 e/mwh sis alv) Kaukolämmön energiahinta 64,50 e/mwh, sis alv Toteutuma Energiahinta v. 2015 65,35 e/mwh sis alv, (valtakunnan keskiarvo 72,92 e/mwh sis alv, 7/2015) Aktiivisuus nykyisen teollisen toiminnan edellytysten ylläpitämisessä ja uuden toiminnan sijoittumisen mahdollistamisessa Tapaamiset nykyisten ja toimialueen uusien asiakkaiden kanssa Suurimpia asiakkaita kontaktoidaan ja uusille annetaan tarjous kaukolämmöstä Esitelty toimintaa Keski-Karjalan messuilla. Lisäksi kaikki asiakkaat kutsuttiin aamiaisbrunssille, n. puolet osallistui. Liittymistarjouksia on annettu joista uusia sopimuksia 4 kpl. Tuotto omistajan sijoittamalle pääomalle osinko/v 100 000 euroa Maksettu 11/2015. 25 (124)
Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy Toiminnallinen tavoite Uusien yritysten määrä Mittari Uudet perustetut yritykset Keski- Karjalassa Mittarin tunnusluku 50 Toteutuma 61 kpl Uudet perustetut yritykset Kiteellä 31 25 Teollisten työpaikkojen lisääminen / Teollisten työpaikkojen määrän kasvu 25-64 kpl Uudet työpaikat Uudet työpaikat 140 66 Asiakkaiden tyytyväisyys yhtiön toimintaan Arvoasteikolla (1-5) 4 4,3 (tehtiin tammikuussa 2015) Talous Kumulatiivinen taloudellinen tulos positiivinen tai nolla 1 812,57 4.5 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kesälahden Vuokratalot Oy ei tule selviämään taloutensa kuntoon laittamisesta yhtiön voimassaolevalla talouden tervehdyttämisohjelmalla. Vuokra-asuntojen kysyntä on huomattavasti asuntojen määrää pienempi. Näköpiirissä ei ole kysynnän merkittävää kasvua. Myös Kiteen Kotitalot Oy on vaikeuksissa, jollei asuntojen kysyntä kasva nykyisestä. Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Keti Oy ja Kiteen Lämpö Oy ovat taloudeltaan terveitä yrityksiä. Vuonna 2016 kaupungissa päivitetään konserniohjeet ja valmistellaan tarvittavat tytäryhteisöjen talouden tervehdyttämistoimenpiteet ja aikataulut. 4.6 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kiteen kaupungin konserniohjeen mukaan konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Kaupunginhallituksen tehtävänä on muun muassa valvoa kaupungin etua, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa, antaa ohjeita kaupunkia edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisessa käsiteltäviin asioihin. Kaupunginhallitus on ohjeistanut yhtiökokouksiin osallistuvia Kiteen kaupungin edustajiksi nimettyjä henkilöitä. Ohjeistus on ollut riittävää, koska päätökset ovat olleet kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisia. 26 (124)
Tiedonkulku konserniyhteisöjen ja konsernijohdon välillä on varmistettu esimerkiksi siten, että konserniyhteisöjen hallituksiin ja johtokuntiin on valittu kaupunginhallituksen jäseniä. Kaupunginjohtaja on käynyt säännöllisesti keskusteluja Keti Oy:n ja Kiteen kotitalot Oy:n toimitusjohtajien kanssa yhtiöiden ajankohtaisista asioista ja taloudellisesta tilanteesta. 27 (124)
4.7 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2015 2014 1 000 1 000 Toimintatuotot 34 983 35 554 Osuus osakkuusyhtiön voitosta 2 Toimintakulut -98 488-98 536 Toimintakate -63 503-62 981 Verotulot 35 877 36 631 Valtionosuudet 39 657 40 332 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 42 41 Muut rahoitustuotot 452 418 Korkokulut -561-699 Muut rahoituskulut -29-33 Vuosikate 11 934 13 709 Poistot ja arvonalentumiset -4 912 Suunnitelman mukaiset poistot -4 912-4 246 Arvonalentumiset -1 Satunnaiset erät 1 Tilikauden tulos 7 022 9 464 Tilinpäätössiirrot -10-197 Tilikauden verot 0 Laskennalliset verot -166 Vähemmistöosuudet -35-24 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 6 812 9 243 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLU- VUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 35,5-36,1 Vuosikate/poistot, % 243 323 Vuosikate euroa/asukas 1 102 1 248 Asukasmäärä 10 827 10 986 28 (124)
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2015 2014 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 11 934 13 709 Satunnaiset erät 1 Tulorahoituksen korjauserät -95-28 Toiminnan rahavirta yhteensä 11 840 13 682 Investointien rahavirta Investointimenot -9 306-10 225 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 298 1 405 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 277 323 Investointien rahavirta yhteensä -7 731-8 496 Toiminnan ja investointien rahavirta 4 109 5 186 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -4-22 Antolainasaamisten vähennys 15 11 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 449 5 475 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -5 192-6 032 Lyhytaikaisten lainojen muutos -231-2 599 Lainakannan muutokset yhteensä -3 974-3 157 Oman pääoman muutokset -11-11 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -9 31 Vaihto-omaisuuden muutos 21 64 Saamisten muutos 667 1 109 Korottomien velkojen muutos 125-1 294 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä 804-90 Rahoituksen rahavirta -3 171-3 269 Rahavarojen muutos 938 1 917 Rahavarat 31. 12. 9 375 8 437 Rahavarat 1.1. 8 437 6 520 Rahavarojen muutos 938 1 917 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 8 172 4 379 Investointien tulorahoitus, % 154,4-155,4 Lainanhoitokate 2,2 2,1 Kassan riittävyys 30 27 29 (124)
KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2015 2014 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 73 040 71 821 Aineettomat hyödykkeet 83 119 Aineettomat oikeudet 27 19 Muut pitkäaikaiset menot 55 100 Ennakkomaksut 1 0 Aineelliset hyödykkeet 71 617 70 354 Maa- ja vesialueet 8 042 9 201 Rakennukset 46 117 41 404 Kiinteät rakenteet ja laitteet 5 769 6 089 Koneet ja kalusto 2 561 2 501 Muut aineelliset hyödykkeet 52 61 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 9 077 11 098 Sijoitukset 1 340 1 348 Osakkeet ja osuudet 777 774 Muut lainasaamiset 64 62 Muut saamiset 499 512 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 105 142 VAIHTUVAT VASTAAVAT 15 258 15 007 Vaihto-omaisuus 454 475 Saamiset 5 428 6 095 Pitkäaikaiset saamiset 381 334 Lyhytaikaiset saamiset 5 048 5 762 Rahoitusarvopaperit 783 761 Rahat ja pankkisaamiset 8 592 7 676 VASTAAVAA YHTEENSÄ 88 402 86 970 30 (124)
VASTATTAVAA 2015 2014 1 000 1 000 OMA PÄÄOMA 35 481 26 566 Peruspääoma 27 017 27 017 Arvonkorotusrahasto 256 2 020 Muut omat rahastot 561 551 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 835-12 265 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 6 812 9 243 VÄHEMMISTÖOSUUDET 271 235 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 0 4 291 Poistoero 0 1 703 Vapaaehtoiset varaukset 2 588 PAKOLLISET VARAUKSET 480 398 Eläkevastuuvaraus 21 25 Muut pakolliset varaukset 458 373 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 479 524 VIERAS PÄÄOMA 51 691 54 956 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 26 060 29 588 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 2 675 2 554 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 8 707 9 152 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 14 250 13 662 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 88 402 86 970 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 40,7 36,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 46,3 48 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 euroa 7 647-3 022 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa/asukas 706-275 Konsernin lainat, euroa/asukas 3 211 3 526 Konsernin lainakanta 31.12., 1000 euroa 34 767 38 740 Konsernin lainasaamiset 31.12., 1000 euroa 64 62 Kunnan asukasmäärä 10 827 10 986 31 (124)
Konsernin kertyneen yli-/alijäämän kehitys vuosina 2004-2015 Lähde: Talous- ja toimintatilasto Tilastokeskus ja vuosi 2015 Kiteen tilinpäätös Konsernin lainamäärän kehitys, /as. vuosina 2004-2015 Lähde: Talous- ja toimintatilasto Tilastokeskus ja vuosi 2015 Kiteen kaupungin tilinpäätös 32 (124)
5 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 5.1 Tilikauden tuloksen käsittely Kaupunginhallitus esittää tilikauden 6 308 024,32 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: - Tuloutetaan tehtyä poistoeroa suunnitelman mukaan 244 783,56 euroa - Siirretään tilikauden ylijäämä 6 552 807,88 euroa edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. 5.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä. Valtuuston päätöksen mukaisesti keväällä 2014 valmisteltiin Kiteellä talouden tasapainottamissuunnitelma ja toimenpideohjelma vuosille 2014-2018 taseen mukaisen alijäämän 11,1 milj. euroa kattamiseksi. Kiteen kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman 23.6.2014 46. Sen mukaisesti kertyneet alijäämät on katettu vuoden 2018 loppuun mennessä. Aikaisempien vuosien alijäämistä katettiin vuonna 2014 kolme neljännestä ja vuonna 2015 loput. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä on 6,5 miljoonaa euroa. Taseessa on kertynyttä ylijäämää 4,2 miljoonaa euroa. Valtuuston hyväksymää talouden tasapainottamisohjelmaa noudatetaan edelleen talouden vahvistamiseksi. 33 (124)
6 Talousarvion toteutuminen 6.1 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 6.1.1 Käyttötalouden toteutuminen Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Tilivelvolliset: Tarkastuslautakunnan jäsenet Tulosyksiköt: Tarkastustoimi Toiminta-ajatus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunta arvioi talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Vuodesta 2013 lähtien tarkastustoimen tehtäviin on kuulunut selvittää ovatko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimikaudella sote-uudistus toteutuessaan vuonna 2017 muuttaa koko kaupungin organisaatiota merkittävästi. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö siirtynee maakunnallisen sote-alueen palvelukseen ja tämä vaikuttaa myös tarkastuslautakunnan toimintaan. TALOUSARVIO 2015 Sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite: Palvelut järjestetään tuloksellisesti (= tuottavuus, tehokkuus, taloudellisuus ja vaikuttavuus) Tulosalueen tavoite Tavoitteena on toteuttaa kuntalain lautakunnalle asetetut tehtävät tehokkaasti ja taloudellisesti Arviointikriteeri/mittari Lain tarkoittamien määräaikojen noudattaminen ja määrärahojen puitteissa Tavoitetaso Toteuma - Toteutunut suunnitellusti 34 (124)