Oppilasta arvostava kouluvuorovaikutus. Miten tukea oppilaan optimaalista koulutyöhön sitoutumista ja siten myös oppimista? Haapavesi 19.11.2014 Erja Kautto-Knape KT, Jyväskylän yliopisto,
Koulu oppilaan kokemana Avaimet hyvään koulusuoriutumiseen ovat tutkijan mukaan yksinkertaiset. - Jokaisella ihmisellä on perustarpeena hyväksytyksi ja rakastetuksi tulemisen tunne ja oppimistarve. Silloin, kun oppilas tykkää opettajasta, luottaa ja uskaltaa, jos luokassa on positiivinen oppilaan kykyihin ja suoriutumiseen luottava ilmapiiri, niin silloin todennäköisesti oppilas on optimaalinen suoriutuja. (28.6.12 Yle uutiset) 2
Ilon ja toivon perspektiivin luominen Mikäli kaikilla oppilailla on yhtäläinen mahdollisuus saada heidän tarpeisiinsa vastaavaa opetusta ja ohjausta, oppilaiden geneettisesti määräytyneet tasoerot pienenevät koulutuksen (opetuksen) myötä. Oppilas tarvitsee aikuisen aikaa aitoa ja arvostavaa läsnäoloa myös koulussa. Yksikin välittävä aikuinen voi olla merkityksellinen koko loppuelämän positiivisen polun kannalta! 3
Alkuinventaario Miten osaan käsitellä erilaisia vaikeita asioita vaikeita oppilaita? Riittävätkö vuorovaikutustaitoni? Miten sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tulevat esiin oman puhesävyni tai habitukseni tai non-verbaalisen viestintäni aiheuttamat erilaiset tulkinnat? Miten esittää epäilyksen herääminen tai lapsen ongelma siten, ettei tuota lisäharmia esim. vanhemmille ja oppilaalle? Osaanko ottaa ja antaa apua kokematta negatiivisia tunteita? Siedänkö riittämättömyyttäni keskeneräisyyttäni? TURVALLISESSA TYÖYHTEISÖSSÄ VOIN JA USKALLAN OLLA JA MINUN PITÄÄKIN OLLA - KESKENERÄINEN! 4
Arvostava vuorovaikutus Omat ihmiskäsitykseni ja arvoni*. Toiseuden ymmärtäminen ja arvostaminen Dialogisuus ja ajattelu, että oppilaskin on tutkijakollegani. Arvostavassa vuorovaikutuksessa oppilas voi kokea tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Jos oppilas voi kokea, että opettajalla on aikaa ja aitoa kiinnostusta kuunnella oppilasta, oppilas voi kokea myönteisiä tunteita koko koulua kohtaan > oppimiskyky paranee 5
*Inklusiivisen opetuksen ja kasvatuksen arvot Inkluusion pääajatus on, että kaikilla oppilailla on oikeus: opiskella omassa lähikoulussaan ja saada tarvittaessa tukea oppimiseen tavanomaisessa luokkatilanteessa sen sijaan, että heidät sijoitettaisiin erityiskouluihin ja -luokkiin oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämiseksi. Osallisuus, integriteetti, ihmisarvo ja -oikeudet 6
Oppilaan kokemaa kouluhyvinvointia määrittävät Oppilaan yksilölliset oppimis- ja perustarpeet. Perustarpeita ovat: Koulun olosuhteet (having), Sosiaalinen ilmasto (loving) ja Itsensä toteuttaminen (being) Nämä kaikki ovat universaaleja perustarpeita siis myös meidän aikuisten tarpeita! Tutkimuksen mukaan kouluhyvinvoinnin osa-alueista itsensä toteuttaminen ja sosiaaliset suhteet olivat voimakkaimmin yhteydessä oppilaan kokemaan yleiseen subjektiiviseen hyvinvointiin. 7
Oppimista tukeva (koulu)vuorovaikutus Miten meidän kaikkien erilaisia ja muuttuvia perus- ja oppimistarpeita voidaan toteuttaa koulussa elämässä? Mihin itse olet valmis sitoutumaan? Hyvät tavat ja positiivisuus. Uniikki ihmisarvo aito kohtaaminen ja arvostus Ilon ja toivon perspektiivin luominen Kieltäytyminen luokittelusta ja eristämisestä Positiivisuus: Tarvitseeko lasten jakaa kaikkia negatiiviseksi kokemiamme asioita kanssamme? Uskallus oppia toisiltamme ennen kaikkea lapsiltamme? Sano jokaiselle jotain hyvää joka päivä! 8
Entäs sitten, kun kaikki ei menekään niin kuin Strömsössä? 9
Oppimistarpeet ja niihin perustuva opetus Miten arvioimme jokaisen oppilaan oppimistarpeita? Yksilöllisesti, ops-perustaisesti, standardoitujen testien/kokeiden avulla, HOJKSilla, 3-portaisesti? Saako oppilas hänelle sopivaa opetusta (hyötyykö oppilas opetuksesta)? (Response To Intervention näyttöön perustuva tuki) Riittävätkö aika ja vuorovaikutustaitoni? 10
Kumpi on alisuoriutuja oppilas vai koulu? Vastaako kouluopetus kaikkien oppilaiden oppimistarpeisiin? Mitkä ovat koulun tehtävät Perusopetuslain mukaan? Millaisiin arvoihin ja ihmiskäsityksiin me itse kukin perustamme oman toimintamme? Mitä Sinulle merkitsevät diversiteetti monimuotoisuus ja moniarvoisuus? Vai tuottavatko esim. koulun kulttuuri, opetuskäytänteet tai -sisällöt kokemuksia, joiden perusteella oppilas lakkaa yrittämästä väistyy? 11
Tutkimukseni näkökulma Tekijät, jotka voivat olla yhteydessä oppilaan kokemaan alemmuuden ja häpeän tunteeseen, saattavat viritä oppimis-vuorovaikutuksessa. Tietääkö oppilas, mitä häneltä odotetaan? Tietääkö oppilas arvioinnin perusteet: arvioimmeko kognitiivista suoriutumista ja edistymistä vai temperamenttia/persoonaa? Onko opetus tuonut lisäarvoa oppilaan kognitiiviseen kapasiteettiin tai tietoon ja osaamiseen? 12
Tutkimukseni tausta: ALISUORIUTUVAT OPPILAAT Alisuoriutumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa oppilaan kyvyt ja koulumenestys eivät vastaa toisiaan. Kansainvälisissä tutkimuksissa jopa yli 30 % koulunsa päättävistä nuorista on ollut kouluepäonnistujia ja lahjakkaiksi määritellyistä oppilaista jopa puolella koulusaavutukset ovat alle heidän kykyjensä. Yksilökeskeisissä alisuoriutumistutkimuksissa tutkimuksen kohteena ovat oppilaan psykologiset tai kognitiiviset ominaisuudet, käyttäytyminen tai kyvyttömyys sietää sosiaalista painetta: heikko minäkäsitys heikot itsetunto ja itseluottamus heikko usko omiin kykyihinsä epätarkoituksenmukaiset toimintastrategiat ym. ym. 13
Uusi näkökulma koulusuoriutumiseen? VOISIVATKO OPPILAAN HEIKON KOULUTYÖHÖN SITOUTUMISEN SYYNÄ OLLA KUITENKIN KOULUN SOSIAALISET TEKIJÄT KUTEN LUOKKAHUONEEN ILMAPIIRI? Miten uhkaavaksi koettu tilanne syntyy? 14
Mitä luokkahuoneessa ihan oikeasti voi tapahtua? Oppilasta alistetaan, nöyryytetään tai mitätöidään toisten edessä tai hänelle sanotaan suoraan: sinusta ei tule isona mitään Oppilas näkee, miten toisia oppilaita kohdellaan (peilineuroni-tutkimukset; ripple-efekti ) > joku joutuu opettajan silmätikuksi Opettajalla ei ole aikaa tai hän ei ole kiinnostunut oppilaan asioista > avuttomuuden tunne /yksinäisyys/ toivottomuus Opettaja ei puutu kiusaamiseen ei auta tai jos auttaa, tilanne saattaa pahentua Hitaasti oppivan häpeä 15
LAMAANTUMISTEORIA Lamaantuminen Häpeäminen Pelkääminen Ärsyyntyminen Väistyminen 16
HÄPEÄ et kai sit sää oot sitte huonompi ihminen (O2) oma moka jos et pysy mukana (O3) [olisi halunnut erityisopetukseen] et täällä ne tietyt oppilaat jotka pääsee [ ] mää yritin niin ne sano et pääse (O3); se ei yhtään tykkää musta aina se on työntämässä mua sinne [erityisopetukseen] (O2) > oppilaan arvottomuuden tunne se oli aina työntämässä mua sinne [erityisopetukseen]; et jos joku luokassa puhuu tai esimerkiks jos kaikki puhuu niin aina sanotaan ett [oppilaan etunimi] ja muut hiljaa; sit kun kerroit koko luokan edessä sitä asiaa puitiin että puhutaanpas nyt tästä meijän kiusaamisesta (O2) > koulukiusatun kokema häpeä ihan opettaja tai sitä henkilökuntaa [ ] sano mulle ihan suoraan että hän on sitä mieltä, ett ei sinusta isona mitään tule; se [häpäiseminen] jäi jotenkin tonne ett kai musta ei sitten oo mihinkään (O3) mulla olis ollu helvetin hyvät mahdollisuudet päästä [harrastusten perusteella] sinne, mutta mulle sanottiin, ett sulla ei oo minkäänlaista mahdollisuutta päästä sinne [eräs lukio] - ett sinne sä et pääse (O2) 17
PELKO niillä [opettajat] on niitä tiettyjä silmätikkuja ja sillai muutenkin ne vähän erittelee oppilaita [oppilas näkee, mitä toisille tehdään] (O1) vastaaminen tunnilla pelottaa, ahdistavaa kun pitäis sanoa ääneen; [pakotettiin] viittaamaan, kun kuulemma tiesi asioita (O1) opettajan pelko (O1); jos sanoo oman mielipiteensä niin suuttuu [ ] on ihan raivona (O2); jos menit puhumaan [ ] niin kun jotain omia asioita opettajille et jos niinku joku paino mieltä tai tällei niin se sit heti, että mitä sä meille tuut selittään, että onhan sulla kotona vanhemmat, [ ] ei ne sillai jaksanut kuunnella (O3) 18
ÄRSYYNTYMINEN Ärsyyntymistä jollekin voi aiheuttaa se, että itse joutuu toistuvasti opettajan hampaisiin. Opettaja erittelee, luokittelee niillä on niitä tiettyjä silmätikkuja (O1); aina minä jos joku muukin puhuu, niin ope sanoo aina [oppilaan nimi]; se oli aika tyhmää, et mun kaverin X vanhemmille ei ilmotettu, mut mulle - meille soitettiin (O2) Arvioinnin perusteet: se on aika ihmeellinen asia, ett jos sä oot yhtä hyvä kuin sellainen [joka ei ole lintsannut] niin arvosanat ei oo samoja. Sää oot huonompi ihminen silloin (O2, 2006). (Kovarianttina, arviointiin assosioituvana tekijänä on oppilaan levottomuus.) 19
VÄISTYMINEN ihan lepsu [opettaja] se luokka niinku levis käsiin; ku se luokkahenki ei oo hyvä [niin ei uskalla vastata ettei menis väärin] (O4) tai sää niin kuin lannistut, kun muut on niin täydellisiä ja osaa kaiken; mää oon hidas ja tuun perässä (O2) se on hirveetä kilpailua mää kysyin neuvoo, niin ne [kaverit] sano ota ite selvää! (O2) tai [Kiusatuksi tuleminen] eihän siellä kukaan tehnyt mitään ja toisaalta ei se oo hyvä tapa koko luokan eessä, että puhutaanpa tästä meidän kiusaamisesta - et ne [opettajat] ois sillai tavallaan puuttunu. Mää olin ihan hiljaa. (O2) tai kun ei kaikki ymmärrä [ ] nykyään niinku omat asiat on pakko pitää itellään (O2; O3) vaikeeta keskittyy [ ] ja sitte eihän ne tietenkään silleen voi selittää puolta tuntia yhelle oppilaalle (O2); ei opettajalla ole aikaa (O2, O3, O5) 20
Lisääkö kodin ja koulun yhteistyö oppilaan intoa ja iloa sitoutua koulutyöhön? pystyin sen salaamaan pitkään [viiltely]; meni kemiat ristiin sen [eräs asiantuntija] kanssa sen asenne mua kohtaan oli niin kenkku; niin tää [eräs henkilö] sit ilmotti kotiin [ ] mua hävetti, että mää joudun koulukotiin; [ilmotettiin kotiin] tavallaan häpes tai oli semmonen, että nyt ne on niinku niin pettyneitä että taas [painottaa] mää oon ollu tämmöne (O3) 21
Temperamentti, arviointi, sosiaalisuus Hiljainen, ujo oppilas saattaa kärsiä tavasta, jolla läksyt kuulustellaan tai asiat ovat niin helppoja, ettei hän innostu osallistumaan opetukseen. Arviointikaan ei kannusta yrittämään. (kilpailu, vertailu, luokittelu, erottaminen, epäoikeudenmukaisuus, opettajan odotukset) Sosiaalisuus kouluarvioinnissa näyttää tarkoittavan ulospäin suuntautunutta käyttäytymistä, ei oppilaan kykyä ymmärtää toisten tunteita, empaattisuutta 22
Koulusuoriutumisen kielteinen kierre 23
Traumaattisten kokemusten merkitys Traumaattiset kokemukset voivat erityisesti nuoruusiässä altistaa itsetuholle, syömishäiriöille ja päihteille sekä itsenäistymisen viivästymiselle. Koulusuoritusten taso voi heitellä ja kognitiivisten taitojen alueellakin voi esiintyä heikentymistä. Perry, B.D. 1999; Putnam, F. 1997 ja Sack W. ym. 1997 viitaukset teoksessa Nissilä, L. & Sarlin, H.-M. 2009. Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy, 176-177. 24
Aivojen muutokset Tutkimuksilla on pystytty todentamaan, että traumatisoituneiden lasten aivojen fysiologiset, endokrinologiset (umpieritys, hormonit) ja kemialliset toiminnat muuttuvat, eikä lapsi tämän vuoksi kykene toimimaan älykkyytensä edellyttämällä tavalla. Tällöin opettaja on erityisen suuren haasteen edessä arvioidessaan lapsen oppimiskykyjä. Helposti tällaisessa tilanteessa olettaa lapsella olevan oppimisvaikeuksia tai keskittymisen vaikeuksia, vaikka taustalla ovat aivan muut tekijät. Ongelmia ei ole tunnistettu traumaattisen tapahtuman seuraukseksi, vaan ainoastaan älyllisyydestä johtuviksi. (mt. 176-177) 25
Me kasvamme ihmisiksi toisten ihmisten kanssa! Tunteet ovat merkittävä osa oppimista: ilo ja luottamus rohkaisevat etsimään uutta > luovuus ja rohkeus ottaa myös riskejä. Oppilas voi kiinnittyä myös opettajaan/kouluun, vaikka varhainen kiinnittyminen onkin jo määritellyt hänen minäänsä. Minäkäsitys on yksi oppimiseen ja suoriutumiseen yhteydessä oleva tekijä 26
Minä syntyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Positiivisen psykologian näkemyksen mukaan oppimisympäristön positiivisesti virittyneet tekijät edistävät konstruktiivista oppimista, lisäävät oppilaan uskoa omiin kykyihinsä ja vaikuttavat positiivisesti oppilaan asenteisiin. SELLAINEN MINUSTA TULEE, MILLAISENA MINUT NÄET! Tämä pätee myös kouluvuorovaikutuksiin 27
Muutama tutkimustulos (teoreettinen tarkastelu) Opettaja on merkittävämmin yhteydessä oppimiseen kuin luokan koko (oppilasmäärä) tai oppilaiden heterogeenisyys. Hyvin suoriutuvat oppilaat hyötyivät vähemmän opetuksesta kuin niin sanotut normaalisti tai heikosti etenevät. Tasoryhmittely ei tuota parempia oppimistuloksia, vaan tulkintojen mukaan menestymättömyyteen tai koulumenestykseen yhteydessä olevat tekijät liittyvät opettajaan. Opettaja-oppilasvuorovaikutuksen laatu on merkittävästi yhteydessä oppilaiden akateemiseen suoriutumiseen. Vuorovaikutuksen laatuominaisuuksia ovat opettajan toimintaa kuvaava emotionaalisuus ja tehtävänantoihin liittyvä tuki. 28
Tutkimusten mukaan (1/2) Oppilaan havaintoihin perustuvien opettajan toimintaa käsittelevien tutkimusten päätelmien mukaan oppilaan oppimismotivaatioon yhteydessä oleva tekijä on opettajan läheisyys. Myös oppimistilannetta luonnehtivat tekijät, kuten luottamuksen kokeminen ja opetettavan aineen tarkoituksenmukaisuus, lisäävät oppilaan opiskelumotivaatiota. Terve opettaja-oppilasvuorovaikutus edistää sitoutumista opiskeluun ja vaikuttaa siten positiivisesti oppimistuloksiin. Sisäiseen motivaatioon yhteydessä oleva tekijä on oppilaan mahdollisuus kokea oppimisen iloa ja siten sitoutua tavoitteelliseen oppimiseen. (> elinikäinen oppiminen) 29
Tutkimusten mukaan(2/2) Arviointi: palautteiden pohjautuminen vääriin ratkaisuihin ja virheisiin heikentävät sekä motivaatiota että luovuutta ja omien yksilöllisten kykyjen esiintuomista. Oppilaan älykkyys tai lahjakkuus ei ole pysyvä olotila, vaan opetuksen myötä kasautuvan tietopääoman tuottama taitavuus, kyky ratkaista ongelmia tai osata erilaisia koulussa mitattavia asioita tai sosiaalisen vuorovaikutuksen pelisääntöjä. Oppilaan oppimisesta vain puolet saattaa selittyä oppilaan kyvyillä puolet taas ympäristötekijöillä mm. luokkahuoneen ilmapiirillä opettajan odotuksilla (vrt. plasebo- eli hoivavaikutus!) 30
Johtopäätös Alisuoriutuminen on aiempien tutkimusten mukaan määritelty oppilaan kykyjen ja hänen koulussa kohtaamiensa kognitiivisten vaatimusten epätasapainona. Aineistoperustaisen (oppilaan kokemuksiin perustuvan) lamaantumisteoriani mukaan koulun aikuisvuorovaikutustilanteet eivät ole suotuisia oppilaan voimaantumiselle (empowerment). 31
Oppimisvaikeuden etiologia Koulukutoiset oppilaan ongelmat: Väitöstyöni perusteella esitän johtopäätöksen, että oppilaan ongelmat voivat olla myös koulukutoisia, vaikka vain oppilas saattaa saada esimerkiksi oppimisvaikeusdiagnoosin tai oppilas nimetään (leimataan) häiriköksi! 32
Lamaannuttavan ilmapiirin merkitys oppimiselle Lapsen tai nuoren aivot ylikuormittuvat stressaavassa vuorovaikutuksessa (seuraus: muisti- ja tarkkaavaisuusongelmat - joissakin tutkimuksissa todettu jopa geneettisiä muutoksia aivojen plastisiteetti). Ylikuormittuminen haittaa onnistumisen kokemuksiin liittyvää itsenäistä, tavoitehakuista oppimista, luovuutta, flow -kokemuksia. Heikon itsetunnon ja minäkäsityksen saanut oppilas ei halua sitoutua elinikäiseen oppimiseen! Viha voi jäädä päälle koko eliniäksi! 33
Pohdittavaksi Perheen merkitys Tuleeko kyseenalaiseksi tutkimustieto, että perheen sosioekonominen tausta selittää oppilaiden koulusuoriutumista, mikäli koulusuoriutumisella tarkoitetaan sitä, miten hyvin oppilaat ovat oppineet koulussa annetun opetuksen perusteella? Sosioekonomisen taustan merkitys näyttäisi olevan siinä, että jotkut oppilaat osaavat jo ennen kouluuntuloa tai oppivat muualla kuin koulussa niitä asioita, joita koulussa mitataan tai arvioidaan. Lahjakkaiden lasten ongelmako? Kouluopetus ei ole tuonut juurikaan lisäarvoa ennestään koulussa opetettavia aineita osaavien oppimiselle, vaan nämä oppilaat alisuoriutuvat koulutyössään puuttuvien oppimismahdollisuuksien vuoksi. 34
Opettajan jaksaminen Lamaantumisteoria on varsin yhdenmukainen myös työelämässä tehtyjen tutkimusten kanssa. Näiden tutkimusten mukaan on havaittu, miten pelottelu työpaikalla on tuhoisaa. Käytännön keinoja pelon ilmapiirin luomiseen ovat esimerkiksi uhkailu, työyhteisön ulkopuolelle jättäminen ja tietojen panttaaminen. Pelolla johdettu yritys yleensä taantuu. Pelko sekä estää avoimuutta että vaikeuttaa yhteistyötä ja innovatiivisuutta. Pelko vaikuttaa negatiivisesti henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen sekä edelleen työn tuottavuuteen ja tulokseen. Myös neurotieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, miten aivojen ylikuormittuminen hälyn, melun, kiireen, ennakoimattomuuden tai epäsymmetristen valtasuhteiden vuoksi, aiheuttaa uupumista ja epätarkoituksenmukaista tarkkaavaisuuden suuntaamista ja siten toiminnanohjauksen ongelmia. 35
Oikeus eheyden tunteen kokemiseen Koherenssitunteen puuttuminen : eheyden tunne, (sense of coherence) on ratkaisevin terveyteen vaikuttava tekijä. Tunne muodostuu kolmesta osaalueesta: 1. Merkityksellisyydestä, joka tarkoittaa elämän kokemista mielekkäänä ja halua käyttää voimavaroja erilaisiin sitoumuksiin ja velvollisuuksiin, 2. Ymmärrettävyydestä, joka tarkoittaa elämän näkemistä loogisena ja selitettävänä sekä 3.Vaikutettavuudesta, joka tarkoittaa tunnetta siitä, että voimavarat ovat riittävät erilaisiin haasteisiin vastaamisessa 36
Eheyttävä työyhteisö ja -kulttuuri Tutkimusten mukaan toimivan inklusiivisen kasvu- ja oppimisympäristön yksi merkittävä tekijä on johtajuus. Opettajien tiimityö ja yhteisopettajuus (Rytivaara 2012) Avoimuus ja luottamus olivat jakamisen ja siitä versoavan luovuuden peruspilareita; tunne siitä, että toinen ei koskaan tyrmäisi mitään ideaa. Reilut pelisäännöt erilaiset työehtosopimukset (palkkaus!) nakertavat intoa yhteistoiminnallisuuteen ja yhteisöllisyyden tavoitteluun. Lähikehityksen vyöhykkeellä työskenteleminen tai toiminen: Myös aikuisilla lähikehityksen vyöhyke: tietojensa, taitojensa ja ymmärryksensä äärirajalla eli lähikehityksen vyöhykkeellä toimiva ihminen on erittäin haavoittuvainen! 37
Ratkaisukeskeisyys Opettajan jaksaminen ja hyvinvointi Miten koulun tulisi vastata näihin opettajien tarpeisiin? Kuka tai mikä auttaisi opettajaa jaksamaan? Mikä saa opettajan voimaantumaan kukoistamaan (empowerment)? Mitä itse olet valmis antamaan ja mihin haluat sitoutua? Millaiset laatuominaisuudet määrittävät arvostavaa työyhteisöä? 38
KIITOS MIELENKIINOSTANNE! 39
Alustus perustuu väitöstutkimukseen Kautto-Knape, E. 2012. Oppilasta lamaannuttava kouluvuorovaikutus. Aineistoperustainen teoria. Jyväskylän yliopisto. Teos ladattavissa osoitteesta: http://dissertations.jyu.fi/studeduc/9789513947798.pdf Yhteystiedot: Erja Kautto-Knape, KT, yliopistonopettaja. Jyväskylän yliopisto KTK/Erityispedagogiikka. erja.kautto-knape@jyu.fi 40