Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 1 / 1 249/02.02.02/2015 39 Kulttuurilautakunnan vuoden 2015 talousarvion seuranta I tilanteessa 31.7.2015 Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh. 09 816 52161 Tanja Rontu-Hokkanen, puh. 043 824 9100 Terttu Nygren, puh. 09 816 57219 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi kulttuurin tulosyksikön talousarvion ja strategian seurannan tilanteessa 31.7.2015/Seuranta I. Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 1 Seuranta tilanteessa 31.7.2015 sitova taso, brutto 2 Seuranta tilanteessa 31.7.2015 netto - Sivistystoimen tuloskortti 31.7.2015 - Kulttuurin tulosyksikön tuloskortti 31.7.2015 - Pöytäkirjamerkinnät 31.7.2015 Selostus Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen. Espoo-strategian ja tuottavuusohjelman toteutuminen Sivistystoimen toimialatasoisten tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutuminen
Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 2 / 2 Resurssit ja johtaminen Tulostavoite sivistystoimen toimintakatteesta ei toteudu johtuen liian korkeasta tulo-odotteesta. Tuottavuustavoitteen, 1,8 prosentin tuottavuuden paranemisesta, on kuitenkin arvioitu toteutuvan lukuisten toimenpiteiden ansiosta Tavoite tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistumisesta on myös toteutunut, sillä Tatu-toimenpiteet ja projektit ovat käynnissä ja tuloksia on jo saatu. Tavoite tilakustannusten alenemisesta ei toteudu kasvavien väistötilakustannusten takia. Sopimukset palveluliikelaitoksen kanssa valmistuvat vuoden 2015 aikana ja tavoite toteutuu. Palveluliikelaitoksen organisatoristen muutosten vuoksi sopimustilanne voi kuitenkin muuttua. Työhyvinvointimatriisin tulokset ja poissaolotiedot eivät ole vielä käytettävissä, joten tavoitteen toteutumista ei vielä voi arvioida. Toimenpidesuunnitelmia Kunta 10-tulosten ja työhyvinvointisuunnitelman pohjalta on tehty. Terveysperusteisten sairauspoissaolojen määrän laskemiseksi on tehty monia toimenpiteitä ja tavoite toteutuu. Terveysperusteisten sairauspoissaolojen kuorma (päivät/henkilö) oli heinäkuun lopussa 12,7 päivää, kun vastaava luku viime vuonna samaan aikaan oi 13,2. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä sivistystoimessa on 3,06 prosenttia. Prosenttiluku ei ole lähentynyt suhteessa maahanmuuttajataustaisen väestön osuuteen, joka on 12,2 prosenttia, joten tavoite ei toteudu. Henkilöstömäärä ei kasva sivistystoimessa vuoden 2015 aikana ja tavoite toteutuu. Sivistystoimen henkilöstömäärä 31.12.2014 oli 7 469 ja 31.7.2015 6 840. Asukkaat ja palvelut Kaikille peruskoulun päättäneille pystytään tarjoamaan koulutuspaikka, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikka, tulostavoite toteutuu. Lisäopetusta tai muuta koulutusta pystytään tarjoamaan kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille, jotka eivät saa toisen asteen koulutuspaikkaa. Koulutuskuntayhtymä Omnian osalta tulostavoitteena on vaikuttavuuden paraneminen ja tulostavoitteen odotetaan toteutuvan. Aikuiskoulutuksen oppimiskeskuksen asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset saadaan loppuvuodesta ja tulostavoitteen toteutumisesta saadaan tieto vasta silloin. Tavoite oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelujen piiriin pääsemisessä 7 vuorokauden kuluessa on toteutunut 97 prosenttia eli tavoite ei toteudu. Valtuustokauden tavoitetta lasten, nuorten ja ikäihmisten palvelujen kehittämisellä ja hyvinvointia vahvistamalla on toteutettu lisäämällä matalan kynnyksen kerhotoimintaa ja tavoite toteutuu. Ala- ja yläkouluissa noin 7 500 oppilasta osallistuu noin 500 kerhoon. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa kerhopaikkojen määrää lisätään vähintään tavoitteen mukaisesti. Varhaiskasvatuksessa kerhotoimintaan sijoitettujen lasten määrä on kasvanut vuodessa 154 lapsella. Liikunta- ja nuorisopalveluissa on järjestetty maksutonta kerhotoimintaa koululaisille. Kulttuurin tulosyksikössä on järjestetty paljon eri tapahtumia lapsille ja nuorille, kuten asukaspuistokiertue 8 asukaspuistoon, kirjastoissa 1 105 tapahtumaa, KULPS! -käyntejä 31 588 ja 26 Kulttuurineuvola-tapahtumaa.
Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 3 / 3 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutuvat. Alueelliset hyvinvointiryhmät ovat toiminnassa, vuosisuunnitelma on tehty ja toimintamalli laadittu. Ruotsinkielisten sivistyspalveluiden (Svenska bildningstjänster) tarina on valmistelussa ja toimintamallia käynnistetään, tavoite toteutuu. Tavoite yrityskylän seurantajärjestelmän luomisesta ja kehittämistoiminnan aloittamisesta etenee, valmistelu on käynnissä Espoon kumppaneiden kanssa ja tavoite toteutuu. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Espoolaisten koululaisten oppimistulosten sijoittuminen kärkisijoille valtakunnallisessa vertailussa varmistuu syksyllä matematiikan oppimistulosten ja kevään ylioppilastulosten valmistumisten myötä. Tavoite toteutuu pohjautuen aiempien vuosien tuloksiin. Imagollisesti tärkeiden kulttuuritapahtumien määrä ja kävijämäärä on kasvanut ja tavoite taiteen ja kulttuurin roolin kasvamisesta Innovation Gardenissa toteutuu. Laaja KulttuuriEspoo 2030 -strategiatyö on käynnistynyt, on osallistuttu ACSi 2015 kv-innovaatioleirille sekä suunnitelma Cultre Garden -toiminnasta on laadittu. Espoolahden ja Matinkylän sivistystoimen palvelukokonaisuuksien suunnitelmat on tehty ja tavoite toteutuu. Alkuvuodesta on jo Meri-Matin, Matinkylän uimahallin, Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuriareenan tarveselvitykset hyväksytty, Espoonlahden uimahallin peruskorjaus ja laajennus sisältyvät sivistystoimen investointiesitykseen ja Matinkylän monitoimitalo saadaan kulttuurin käyttöön. Kirjaston sijoittuminen Iso Omenan palvelutorille on suunnitteilla. Sivistystoimen Tatu-projektien ja toimenpiteiden tilanne 31.7.2015 Palveluverkkoihin ja tiloihin liittyvät toimenpiteet ovat pidemmän ajan tavoitteita, mutta kirjastoverkon osalta Espoonlahden tuleviin ratkaisuihin on saatu lautakunnan päätös, Matinkylän alueen palvelujen tarveselvityksistä on päätökset. Opinmäki valmistuu ja Ison Omenan palvelutorin yhteistyömallin valmistelussa ollaan mukana. Tilojen käytön tehostamisen osalta päiväkoti- ja koulutilojen kapasiteettiä ja nykykäyttöä on tutkittu. Tehtävä on työläs ja aikataulusta ollaan hieman jäljessä. Suomenkielisen aikuiskoulutuksen uudelleen järjestely on toteutunut 1.1.2015 alusta, jolloin työväenopiston ja aikuislukion toiminnot siirtyivät Omniaan. Arbis siirtyi osaksi ruotsinkielisiä sivistyspalveluja. Talouden osalta tehdään tarvittaessa tarkistus lokakuun kuukausiseurannan yhteydessä. Kerhotoiminnan kehittäminen sekä koululaisten iltapäivätoiminta: Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa syyskauden 2015 kerhotoimintaan on sijoitettu noin 150 lasta enemmän kuin syksyllä 2014. Koululaisten iltapäivätoiminnan perusteita on uusittu. Iltapäivätoiminta keskitetään koulutiloihin. Ruotsinkielisen opetuksen osalta ns. kokopäivä
Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 4 / 4 koululaisilla toiminnan suunnittelu etenee. Matalan kynnyksen kerhotoimintaa lisätään kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Väestövastuumalliin siirtyminen on tuomassa säästöjä perusopetuksessa kun kuljetuskustannukset pienenevät. Taksoja ja maksuja on tarkistettu sekä avustusperiaatteita uudistettu liikuntapalveluissa sekä kulttuuripalveluissa. Tieto- ja viestintätekniikan kehittämisessä sähköiset yo-kirjoitukset, resurssivarausjärjestelmä, varhaiskasvatuksen mediakasvatus sekä Sitoinfra-projekti etenevät edelleen. Toimialan sisäisenä järjestelynä toimialajohtajan alaisuuteen on irrotettu digikehityksestä vastaava henkilö. Henkilöstömäärän kehitystä seurataan, aikuiskoulutuksen ulkoistus on tapahtunut, uusien opettajien aloitusajankohta tuo säästöä, opetuksen resurssoinnista tehdään päätökset osana v. 2015 budjetin sopeuttamista. Oppilasmäärän sekä päivähoitolasten määrän kasvu on ennakoitua suurempi eikä siihen ole täysimääräisesti varauduttu. Oppilasmäärän kasvu, syksystä yli 800 oppilasta, hoidetaan ilman lisäeuroja, mikä on iso osa tuottavuutta. Espoolaisen johtamisen kehittämisohjelmassa sivistystoimesta pilottina jatkaa suomenkielinen opetus, johtoryhmävalmennukset ovat käynnissä. ICT:n organisointi palveluliikelaitokseen on tapahtunut ja toimintamallia otetaan käyttöön, lisäksi yhteistyötä kehitetään. Lisäksi varhaiskasvatuksessa tehostetaan lomien suunnittelua ym. arjen säästötoimenpiteitä, vapaa-ajan palveluissa priorisoidaan perustehtäviä, kumppanuuksia ja kouluyhteistyömallia kehitetään liikuntapalveluissa, hankinta- ja tilausprosesseja uudistetaan, sopimuksia palveluliikelaitoksen kanssa ei ole tehty. Toimintamenot ja -tulot sivistystoimessa Toimialan tulokertymä oli heinäkuun lopussa 32,5 milj. euroa eli 69,7 prosenttia. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 31,4 milj. euroa eli 68,6 prosenttia. Toimintatulot (ilman nettobudjetoituja yksiköitä) ylittävät muutetun talousarvion noin 1,2 milj. eurolla. Ylitys johtuu mm. valtion myöntämistä avustuksista. Avustusten käyttöä varten tullaan lokakuun kuukausiseurannan yhteydessä hakemaan katteeksi lisämäärärahaa tuloihin ja menoihin noin 2,0 milj. euroa. Suomenkielisen opetuksen osalta esitetään Seuranta I:n yhteydessä lisätalousarviota vammaisten aamu- ja iltapäivähoidon sekä lomahoidon järjestämiseen tuloina sekä menoina 1,5 milj. euroa. Toiminnan kulut laskutetaan sisäisenä laskutuksena vammaispalveluilta.
Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 5 / 5 Toimialan toimintamenojen kertymä oli 401 milj. euroa eli 58,6 prosenttia. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä menokertymäkertymä oli 392 milj. euroa, 58,6 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 193,4 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 60,1. Henkilöstömäärärahat alittuvat ja työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyvät. Sivistystoimen toimintamenojen ilman nettobudjetoituja yksiköitä ennustetaan ylittyvän yhteensä noin 3,5 milj. eurolla. Ylitys johtuu mm. valtiolta saaduista avustuksista sekä vammaisten lasten aamu- ja iltapäivähoidon sekä loma-ajan hoidon järjestämisestä. Ylityksille tullaan hakemaan lisämäärärahaa. Suomenkielisen opetuksen toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin 3,5 milj. eurolla, johtuen mm. OPH:lta saaduista avustuksista kuten ylimääräinen perusopetusryhmien pienentämiseen suunnattu avustus ja lähes kaksinkertaistunut tasa-arvoraha. Lisäksi on useita muita avustuksia. Muutamassa koulussa järjestetään lakisääteistä iltapäivätoimintaa omana toimintana, joka lisää asiakasmaksutuloja. Vammaisten lasten aamu- ja iltapäivähoidon sekä loma-ajan hoidon järjestämisestä kertyy sisäistä tuloa noin 1,5 milj. euroa. Toimintamenojen ennustetaan ylittävän muutetun talousarvion noin 3,5 milj. eurolla. Ylitys on mm. katetta saatuihin avustuksiin, joita ei voida käyttää ilman lisämäärärahaa. Vammaisten aamu- ja iltapäivähoidon sekä lomahoidon järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista tulee 1,5 milj. euron ylitys. Avustuksista aiheutuvista ylityksistä tehdään lisämäärärahaesitys lokakuun kuukausiraportin yhteydessä, jolloin vuoden aikana tulevat avustukset ja myös niistä tehtävät siirrot seuraavalle vuodelle ovat tiedossa. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulojen ennustetaan ylittävän muutetun talousarvion 0,2 milj. eurolla. Vaikka suomenkielisen varhaiskasvatuksen lapsimäärät ovat kasvaneet, yleisen taloustilanteen heikkeneminen on vaikuttanut myös varhaiskasvatuksen asiakasmaksutulojen kertymiseen. Talousarviossa on varauduttu järjestämään päivähoitopaikka 14 401 lapselle. Toukokuussa 2015 päivähoidossa oli 15 150 lasta, mikä oli 749 lasta ennakoitua enemmän. Toukokuussa lapsimäärä on yleensä korkeimmillaan. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen menojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Svenska rum -lautakunnan toimintatulotulojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Kolme koulua siirtyy ip-toiminnan osalta kaupungin omaksi toiminnaksi syksyllä. Toiminnasta tulee tuloja ja menoja
Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 6 / 6 noin 0,1 milj. euroa. Mahdolliset esitykset määrärahojen ja -tuloarvioin muutoksista tehdään lokakuun kuukausiraportin yhteydessä. Toimintamenojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Ruotsinkielisen työväenopiston osalta on kustannusten jako vielä kesken, joten kaikki menot eivät ole oikein kohdistettuna. Kotihoidontuen avustuksiin varattu määräraha tulee ylittymään, johtuen perheille maksettavien avustusten tarkistetusta jakoperusteesta suomenkielisen ja ruotsinkielisen varhaiskasvatusten välillä. Kulttuurilautakunnan (brutto) toimintatulojen ja -menojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Nettobudjetoidun kulttuurin toimintatulot ja -menot ylittävät talousarvion noin 0,7 milj. eurolla. Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin 0,4 milj. euroa johtuen mm. Sitran ja OKM:n tuista Tajua mut!- viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena -projektille. Toiminnasta saatujen tulojen ennustetaan toteutuvan suunnitelmien mukaisesti. Liikunta- ja nuorisolautakunnan toimintamenojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Laaksolahden jäähallin mentyä käyttökieltoon joulukuussa 2012 jääurheiluseurojen jääaikapula on lisääntynyt. Laaksolahden jäähallin käyttökieltoa on vuosittain korvattu Tapiolassa sijaitsevasta Barona Areenasta tapahtuvilla, sopimukseen perustuvilla ostoilla vuosina 2013-2014. Vuonna 2015 päätettiin ostaa Leppävaaran uimahallin säästyneillä uinninvalvontamäärärahoilla lisäjääaikaa Barona Areenalta. Muun sivistystoimen toimintatulot alittavat muutetun talousarvion noin 2,9 milj. eurolla, johtuen sivistystoimen liian suuresta tuloarviosta. Tulosyksiköiden tuloarviot on käyttösuunnitelmassa arvioitu realistisiksi ja ylimääräinen tulo-odote on budjetoitu muuhun sivistystoimeen. Toimintamenojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisina. Kuntayhtymä Omnialle Espoon työväenopistosta ja Espoon aikuislukiosta maksettavaa korvausta ei tässä vaiheessa ole tarvetta muuttaa. Investoinnit Liikuntapaikkojen perusparantamisen määrärahojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Koneet ja kalusto - investointimenojen arvioidaan toteutuvan talousarvioiden puitteissa. Mattlidenin koulun parakkien käyttöönotto ja kalustaminen siirtyi viime vuodelta tälle vuodelle. Kalustamiseen ei ole tälle vuodelle määrärahaa, joten se saattaa aiheuttaa lisämäärärahatarpeen.
Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 7 / 7 Opinmäen ensikertaisen kalustamisen kustannuksia ei ole kohdennettu käyttäjille vielä kokonaisuudessaan. KULTTUURILAUTAKUNTA Kulttuurin tulosyksikkö Kulttuurin tulosyksikön sitova taso sisältää tulosyksikön johdon ja esikunnan, avustusten ja kaupunginkirjaston määrärahat. Toimintatulojen kertymä heinäkuun lopussa oli noin 0,6 milj. euroa eli 61,2 prosenttia, mistä avustuksien ja tukien osuus on 0,3 milj. euroa. Toimintamenojen kertymä oli 20,1 milj. euroa eli 62,5 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat noin 6,1 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 60,2. Avustuksia on maksettu 5,9 milj. euroa. Kohdeavustuksia on myönnetty neljä erää, yhteensä 144 771 euroa 76 hakijalle. Yhteisöjen avustuksista on maksettu kolme avustuserää neljästä, mikä vaikuttaa avustusten toteumaprosenttiin, joka on 76,3 (58,3). Sisäisten kustannusten menokertymä oli 6,3 milj. euroa eli 56,8 prosenttia. Käyttötalouden määrärahojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Toiminta Kulttuurin tulosyksikköön kuuluu neljä palvelualuetta: kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri (Tapiola Sinfonietta) sekä tapahtuma- ja kulttuuripalvelut. Tulosyksikön esikunta vastaa muun muassa avustusten valmistelusta, strategia- ja tuloskorttityöstä, kulttuuripolitiikasta, arvioinnista, kehittämishankkeista sekä Kulttuuria kaikille -kokonaisuudesta. Kaupunginvaltuusto on pöytäkirjamerkinnässään pyytänyt saada käsiteltäväkseen kulttuuristrategian vuoden 2015 aikana. KulttuuriEspoo 2030 -linjauksia varten on kerätty materiaalia erilaisissa keskusteluissa esimerkiksi kulttuuritoimijoiden, kulttuurilaitosten, yhteisöjen, ulkopuolisten asiantuntijoiden ja kulttuurilautakunnan kanssa. Keväällä ja kesällä aihetta työstettiin yhdessä kaupunkitutkija Charles Landryn ja Demos Helsingin tutkija Aleksi Neuvosen kanssa. Opetusministeriön tukema Kaikukortti-kokeilu käynnistyi Espoossa huhtikuussa. Kaikukortti on tarkoitettu sosiaalialan yhteisöjen asiakkaille, jotka kokevat olevansa taloudellisesti tiukassa tilanteessa. Kokeilusta on saatu erittäin myönteistä palautetta. Kaikukortin käyttäjät saavat maksuttomia lippuja kulttuuritilaisuuksiin ja he voivat pyytää kulttuuritapahtumaan mukaan myös vapaaehtoisen kulttuurikaverin. Näin
Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 8 / 8 taloudellisten esteiden lisäksi poistetaan myös muita osallistumisen esteitä. Kevätkaudella 2015 KULPS! -toimintamalli tavoitti koululaisia koulupäivän aikana entiseen tapaan. Kulttuuripolulla vieraili yhteensä noin 16 700 ja liikuntapolulla noin 14 900 peruskoululaista. Keväällä parannettiin myös KULPS! -ohjelmiston yhteyttä opetussuunnitelman tavoitteisiin sekä valmistauduttiin vuoden 2016 opetussuunnitelmanuudistukseen. Kulttuurineuvola-kertoja on tänä vuonna järjestetty yhteensä 26. Kulttuuritoimijat ovat vierailleet Leppävaaran, Matinkylän tai Suvelan neuvolassa. Odotustilan kulttuurielämyksen lisäksi lapsiperheet ovat saaneet tietoa Espoon lastenkulttuuritarjonnasta. Kulttuuriketju Kulturkedjan vie kulttuuria ja ikäihmisten palvelukeskuksiin ja hoivalaitoksiin. Ohjelmiston kulttuuriesityksiin ja -tilaisuuksiin on osallistunut vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes 2 500 henkilöä. Kulttuurin tulosyksikössä on käynnissä KulttuuriEspoo-brändityö, jonka tavoitteena on markkinoida asiakkaille espoolaisen kulttuurin laajaa ja monipuolista kokonaisuutta, vahvistaa espoolaisen kulttuurin tunnettuutta ja saada lisää kävijöitä. KulttuuriEspoo kattaa kaupungin oman organisaation toimijoiden lisäksi yhteistyökumppaneita. Keväällä luotiin KulttuuriEspoon visuaalinen ilme ja avattiin sosiaalisen median kanavat. Tapahtumasivuston suunnittelu jatkuu koko vuoden. Henkilöstö Yhteiseen viestintään ja tiedotukseen panostetaan edelleen. Tammikuussa tulosyksikön esikunnassa aloitti viestintäsuunnittelija, minkä myötä kulttuurin näkyvyys ja kuuluvuus on jo nyt selvästi parantunut. Kulttuurin tulosyksikön johtoryhmä sekä palvelualueiden johtoryhmät tapaavat säännöllisesti. Lisäksi vuoden aikana järjestetään kaksi laajennetun johtoryhmän tapaamista. Yhteistyötä pyritään edelleen tiivistämään toiminnallisilla kokoontumisilla, kuten viestintäryhmän ja tuottajien tapaamisilla. Myös hallintokuntien välistä yhteistyötä kehitetään edelleen esimerkiksi kulttuurisen nuorisotyön kanssa sekä kaupungin visuaalisen kulttuurin osalta. Talous Kulttuurin tulosyksikön talous on tasapainossa ensimmäisen seurantajakson ajalta. Tulosyksikkö noudattaa kaupunginvaltuuston TATUohjelmaa ohjeistuksen mukaisesti. Kaupunginkirjasto Kaupunginkirjaston kävijä- ja lainausmääriä TP 2014 1.1. 31.7.2015 Kävijää 3 427 791 1 894 622
Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 9 / 9 Verkkokäyntejä 8 212 190 4 957 580 (HelMet kokonaisuudessaan) Fyysisiä lainoja 4 084 038 2 277 850 Kävijää lastentapahtumissa 38 128 23 794 Kävijää senioritapahtumissa 2 896 1 153 Toiminta Kirjaston kesäkuukausien kävijämäärä putosi viime vuoteen verrattuna. Kesällä pienet kirjastot ovat kiinni, ja heinäkuussa kävijöitä ohjautuu aluekirjastoihin. Kesällä pyritään järjestämään erityisesti lasten tapahtumia, koska monet asukkaat jäävät kaupunkiin loman ajaksi. Kirjastojen tiloissa myös muut toimijat voivat järjestää tapahtumia ja koulutuksia. Esimerkiksi Sellon kirjaston Akseli-salissa pidettiin maahanmuuttajien kotouttamiskoulutusta koko heinäkuun. Espoonlahdessa aloitetun pajatoiminnan myötä 3D-tulostusta on tarjolla nyt kaikilla suuralueilla. Entressen kirjastossa keväällä tehtyjen tilamuutosten ansiosta pajatoiminnalle lohkaistiin entistä parempi tila. Aikaisemmin pajatoimintaa järjestettiin Entressessä eri puolilla kirjastoa. Pajatoiminnan uutuuksista ja palveluista voi lukea osoitteessa www.kirjastopaja.fi. Kaupunginkirjasto kannattaa yhteiskunnan moniarvoisuutta ja monikulttuurisuutta kirjastolain edellyttämällä tavalla. Kesäkuussa Espoon kirjastopyörät osallistuivat Helsinki Pride -tapahtumaan. Aineistonäyttelyissä ja sosiaalisen median päivityksissä asiakkaille suositellaan monipuolisia sisältöjä eri aiheista. Lukuvinkkejä annetaan myös kirjaston kirjablogissa osoitteessa http://sellonkirjat.blogspot.fi/. Talous Kaupunginkirjaston toteutuma on ennakoidulla tasolla. Kulttuuri, netto Kulttuurin nettobudjetoituun kokonaisuuteen kuuluu kolme palvelualuetta: kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri (Tapiola Sinfonietta) ja tapahtumaja kulttuuripalvelut. Nettobudjetoituja palvelualueita sitoo toimintakate - 15 milj. euroa, josta palvelualueet ovat käyttäneet - 8 milj. euroa eli 53,2 (58,3) prosenttia. Nettobudjetoidun kulttuurin määrärahojen arvioidaan ylittyvän tulojen ja menojen osalta 0,7 milj. euroa. Syksyllä kaupunginmuseo avaa Gladiaattorit voitto ja kuolema Colosseumilla näyttelyn KAMUssa. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut järjestää Espoo-päivän ja itsenäisyyspäiväkonsertin, joten loppuvuosi on kustannuspainotteinen.
Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 10 / 10 Kuluvan vuoden talouden toteumaennusteena toimintakate on talousarvion mukainen. Toiminnassa korostetaan kustannustehokkuutta sekä tuottavuuden parantamista palvelujen tuottamisessa nettobudjetoinnin mahdollistamin keinoin. Kävijöiden ja tapahtumien lukumäärä sekä lapsille ja nuorille suunnatun toiminnan osuus kulttuurin nettobudjetoidussa yksikössä 1.1.-31.7.2015 Kävijöitä Lapsia/ Tilaisuuksia/ Lapsille Nuoria Opastuksia Nuorille Kaupunginmuseo 31 474 10 177 768 427 Kaupunginorkesteri 14 062 2 442 57 12 WeeGee 173 841 27 967 1 527 1 136 Kulttuurikeskus 79 012 40 136 347 85 Sellosali 25 115 9 369 144 52 Alueelliset kulttuuri- Palvelut, yht. 44 426 36 536 743 653 - Kannusali 9 849 8 056 103 69 - Karatalo 18 554 12 647 131 78 - Pikku-Aurora 8 529 8 529 466 466 - Seinätön aluetyö, proj. 7 494 7 304 43 40 Kaupunginmuseo Toiminta Vuonna 2015 kaupunginmuseon kokoelmien luettelointitoiminta on keskittynyt Kauklahden lasi -näyttelyn valmisteluun. Lisäksi Pentalan tulevan saaristomuseon laajaa esineistöä on käsitelty esittelykuntoon. Kuva-arkistoa ovat työllistäneet tiedotusvälineet ja yksityiset asiakkaat. Kokoelmahallintajärjestelmän täydentämistä ja koekäyttöä on jatkettu pitkäjänteisesti. Keväällä Futuro-talon suunnittelijan Matti Suurosen perikunta lahjoitti kansainvälisestikin merkittävän arkistokokonaisuuden museon kokoelmiin. Pentalan saaristomuseon valmistelu jatkuu kaikilla museon vastuualueilla. Keväällä ja kesällä valmistauduttiin myös elokuisiin Pentalan saaristopäivin. Rakennuskauden suurena työnä Pentalan piha-alueet tehtiin valmiiksi yhteistyössä tilakeskuksen kanssa. Rakentamistyöt pysyivät aikataulussa. Museo suunnitteli ohjelmaa Espoossa pidetyille valtakunnallisille Kotiseutupäiville. Ohjelmaan kuului myös Pentalaan tutustuminen. Kotiseutupäiviin liittyen valmisteltiin pieni näyttely Sellon kirjastoon. Glimsissä järjestetiin ohjelmaa kesän jokaisena päivänä. Talomuseo kesäohjelma huomioitiin mediassa hyvin. Kulttuuriympäristön vastuualue sai valmiiksi selvityksen suuresta osasta kaupungin omistamien, kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten arvosta ja suojelutilanteesta. Mukana on kartanoita, tilakokonaisuuksia ja
Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 11 / 11 mantereen huviloita. Inventoinnit jatkuivat saariston huvilakulttuurin jatkoselvityksellä. Kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvät lausunnot hoidettiin aikataulussa. Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen kanssa toteutettiin toukokuun ensimmäisen viikon aikana opetustapahtuma opiskelijoille metallinilmaisimen käytöstä espoolaisessa tutkimuskohteessa. Henkilöstö Vakituisen henkilöstön määrä pysyi entisellään, mutta äitiys- ja muut vapaat aiheuttivat runsaasti ylimääräisiä sijaisjärjestelyjä. Arkiston tutkijan toimeen tuli hakuajan loppuun 31.7. mennessä 160 hakemusta. Talous Museon talous on toteutunut suunnitellusti. Vuoden suurimmat menot kohdentuvat syksyn Gladiaattorit-näyttelyn toteuttamiseen. Tähän on varauduttu vuoden taloussuunnittelussa. Pentalan kalustamiseen kohdennettuja hankintoja on alettu toteuttaa. Kaupunginorkesteri Toiminta Tapiola Sinfonietta saavutti kevätkaudelle 2015 asetetut tavoitteet. Konserteista yhteensä viisi oli loppuunmyytyjä ja vastaanotto mediassa oli kiittävää. Vuoden ensimmäinen puolisko oli toiminnallisesti monipuolinen: kausikonserttien lisäksi esiinnyttiin Musica nova - ja April Jazz - festivaaleilla. Orkesteri soitti myös pääkonsertin Lasten taidefestivaaleilla Hämeenlinnan Hippaloissa. Tapiola Sinfoniettan Kissakeisari ja appelsiinikuu -produktio sai suuren suosion niin lapsikuulijoiden kuin lastenkulttuurin ammattilaisten parissa. Kevätkaudella 7 9-luokkalaisille suunnatuissa KULPS!-konserteissa esiintyivät Marzi Nymanin lisäksi Mariska ja Felix Zenger. Samalla kokoonpanolla soitettiin myös yksi perhekonsertti. Lisäksi muusikot tekivät koulu- ja palvelutalovierailuja sekä soittivat runsaasti kamarimusiikkia. Kylätalo Palttinan päiväkodissa tehtiin tarinasävellysprojekti. Etelä-Korean kiertueella aloitettua yhteistyötä Espoo Innovation Gardenin toimijoiden kanssa jatkettiin. Espoon kaupunginteatterin ja EMMAn kanssa laadittiin liiketoimintasuunnitelma Culture Garden -toiminnan aloittamiseksi. Talous Talouden ja tuottavuuden parantamista edesauttoi edelleen hyvä pääsylipputulojen kertymä sekä festivaalivierailuista saadut korvaukset. Huhtikuussa tarkastettiin seuraavan kauden konserttilippujen hinnat ja tehtiin joitakin korotuksia.
Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 12 / 12 Henkilöstö Kevätkaudella kehitettiin Espoon ja Tapiola Sinfoniettan tarinaa. Toimiston henkilökunnan tavoite- ja kehityskeskustelut hoidettiin vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Muusikoiden kanssa käytiin ryhmäkehityskeskustelut ääniryhmittäin toukokuun loppuun mennessä. Yritysvalmentaja Pentti Sydänmaanlakan johdolla toteutettiin selvitys Tapiola Sinfoniettan toimintatavasta ja johtamisjärjestelmästä. Selvitykseen kuului ennakkokysely koko henkilökunnalle. Orkesterin kehittämiskohteiden ja vahvuuksien pohjalta laadittiin Älykkään orkesterin onnistumisstrategia. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut Toiminta Tapahtuma- ja kulttuuripalveluiden palvelualueeseen kuuluvat Karatalo, Kannusali, Pikku-Aurora, Espoon kulttuurikeskus, Näyttelykeskus WeeGee, Sellosali sekä alueellinen kulttuurityö ja tapahtumat. Palvelualueen erityiskohteina kevään aikana ovat olleet asiakaslähtöisen ohjelmatarjonnan, yhteisten palvelukonseptien sekä viestinnän suunnittelu ja osin toteutus. Sivistystoimessa käynnistettiin Espoon tapahtumaseminaarikonseptin suunnittelu, ja ensimmäinen tapahtumaseminaari järjestettiin toukokuussa. Espoon valotapahtuman hankeselvitys käynnistettiin ja kaupungin suurtapahtumien, Kotiseutupäivien ja Espoo-päivän, tuotannot jatkuivat. Alueellinen kulttuurityö järjesti Pikku-Aurorassa Espoon isännöimät valtakunnalliset Lasten kulttuurikeskusten verkoston seminaaripäivät. Toukokuisen seminaarin yhteydessä perustettiin Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto ry. Pikku-Auroran erilaisten tapahtumien lisäksi talossa järjestettiin kesäleirejä lapsille. Kevään aikana nuorisopalveluiden kanssa toteutettiin nuorten bänditapahtumia. Uutena matalan kynnyksen toimintona Karatalossa järjestettiin seniorien aamupäivän kohtaamistuokioita. Kaupunkikulttuuria elävöittämään saatiin Suvelan alikulkutunnelien maalaukset. Taiteilija Jussi TwoSevenin johdolla koululuokat toteuttivat ympäristötaideteoksen. Kahdeksan puiston asukaspuistokiertue alkoi heinäkuussa. Espoon kulttuurikeskuksen saleissa ja aulatiloissa oli tammi heinäkuussa yli 350 yleisötapahtumaa. Näyttelykeskus WeeGeellä otettiin käyttöön Museoliiton lanseeraama kansallinen Museokortti. Aulan yhteydessä sijaitsevaan Studio Suuroseen WeeGee tuotti keväällä Futuron maailma - näyttelyn, jossa on nähtävillä kuvia maailman Futuro-taloista. Näyttelyiden ohella talon toimintaan kuuluivat tapahtumat lapsille ja perheille sekä koululaisten kesäleirit. Sellosalissa lisättiin kevään monipuolisen ohjelmiston lisäksi ikäihmisille suunnattua maksutonta tarjontaa mm. päivätansseja, iltapäiväkonsertteja ja -elokuvia.
Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 13 / 13 Tiedoksi Henkilöstö Esimiestyöhön ja henkilöstön työssä jaksamiseen ja osaamisen kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Henkilöstö osallistui kevään aikana erilaisiin seminaareihin ja koulutuksiin. Palvelualueen johtoryhmä osallistui johtoryhmäkoulutukseen, joka sisälsi mm. 360-johtajuusarvion, henkilökohtaisen valmennuksen ja parityöskentelyä. Talous Tapahtuma- ja kulttuuripalveluiden kuluvan vuoden talouden toteumaennusteen toimintakate on talousarvion mukainen (tilanne 31.7.2015). Toiminnassa korostetaan kustannustehokkuutta sekä tuottavuuden parantamista palvelujen tuottamisessa myös nettobudjetoinnin mahdollistamin keinoin. Investoinnit Kulttuurilautakunnan investointimääräraha on 2,3 milj. euroa, josta palvelualueet ovat käyttäneet 253 000 euroa heinäkuun loppuun mennessä. Osa hankinnoista on siirtynyt syyskaudelle kilpailutuksen vuoksi. Opinmäen ensikertaisen kalustamisen kustannuksia ei ole kohdennettu käyttäjille vielä kokonaisuudessaan.
Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 14 / 14