Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006
Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti, uudelleen, + cercher etsiä läheltä ja tarkasti. Tutkimus on toimintaa, jossa etsitään jotakin huolellisesti yhä uudelleen. Sana tiede keksittiin ja sai semioottisen merkityksensä vasta 1600- luvulta lähtien. Tänä päivänä tutkimustyötä tehdään muussakin kuin tieteellisessä kontekstissa. Ammattikorkeakoulujen tutkiva toiminta laajentaa käsitystä tutkimustyön tekemisestä
Kurssin tavoite Tämän kurssin tavoitteena on antaa peruskäsitys niistä tutkimusmenetelmällisistä keinoista, joita voidaan käyttää ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä. Koska kysymys on ainoastaan yleiskuvan luomisesta ja ohjaamisesta omien henkilökohtaisten ratkaisujen tekoon, on syvemmän tietouden hankkimiseksi syytä erikseen paneutua ao. tietotarpeen juurille esim. kirjallisuuden avulla. Tämän kurssin tarkastelukulmana ovat erityisesti kulttuurialojen opinnäytetöihin sekä t&k- toimintaan liittyvät menetelmälliset ratkaisut ja niiden perusteet, mutta tätä aineistoa voidaan soveltaa kaikilla niillä aloilla, joissa kiinnostuksen kohteena ovat subjektiiviset kokemukset, ihmisten välinen vuorovaikutus, erilaisten hankkeiden suunnittelu- ja toteuttamisprosessit, ilmiöiden tulkinnat ja merkityksenanto. Erityistä huomiota kiinnitetään prosessien tutkivaan otteeseen. Näkökulma on ammatillinen ja käytännöllinen. Menetelmien avulla ei pyritä rakentamaan teorioita vaan ratkaisemaan käytännön ongelmia.
Kurssin pääasiallisimmat tausta- ja lähdeteokset Tämä kurssi pohjautuu seuraavaan teokseen: Anttila, P. 2006. TUTKIVA TOIMINTA ja ilmaisu, teos, tekeminen. Hamina: Akatiimi. (Sis. myös laajan kirjallisuusluettelon, josta löytyvät tässä aineistossa viitatut teokset) Tästä kirjasta löydät tarkempaa ja syvällisempää tietoa kurssilla käsitellyistä aiheista. Muita hyödyllisiä kirjoja, joista löytyy täydentävää tietoa: Alasuutari, P. 1994. Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino. Engeström, Y. 1995. Kehittävä työntutkimus. Perusteita, tuloksia ja haasteita. Helsinki: Painatuskeskus Fiske John. 1993. Merkkien kieli. Johdatus viestinnän tutkimiseen. Tampere: Vastapaino. Kotila, H. & Mutanen, A. 2004. Tutkiva ja kehittävä ammattikorkeakoulu. Helsinki: Edita. Suojanen, Ulla. 1992. Toimintatutkimus koulutuksen ja ammatillisen kehittymisen välineenä. Loimaa: Finn Lectura Ab. Varto, J. & Saarnivaara, M. & Tervahattu, H. (toim.) 2003. Kohtaamisia taiteen ja tutkimisen maastoissa. Hamina: Akatiimi.
Tiedon intressit
Eräitä käsitteitä ja tärkeitä kysymyksiä Miten tieteenteoreettiset peruskäsitteet sovitetaan luovaan taiteellisproduktiiviseen tutkivaan toimintaan? Miten erilaiset ajatussuunnat vaikuttavat tutkivaan toimintaan? Miten tutkimusparadigma muotoutuu? Miksi mieli ja ruumis on perinteisen paradigman ongelma? Miten ymmärretään tutkimuksen kohde - kohteen ontologiset perusteet? Mitä on tieto? Mitä tarkoittaa laajennettu tiedon käsitys? Miten tietoa hankitaan - tiedon epistemologiset perusteet? Mitä voivat olla taiteellisen ja luovan työskentelyn tiedon lähteet erilaiset episteemit Voiko taide tuottaa tietoa? Miten sellaista käsitellään tutkivassa toiminnassa? Hiljainen tieto? Miten se saadaan näkyviin? Kehon aistit ja tiedonhankinta? Miten niitä käsitellään tutkivassa toiminnassa? Miten otetaan huomioon kokemuksellinen käytännön tieto ja reflektiivisyys? Miten sitä käsitellään tutkivassa toiminnassa? Tunnetieto onko sitä? Miten sitä käsitellään tutkivassa toiminnassa?
Tällä kurssilla käsitellään seuraavia asioita. Laajennettu tiedonkäsitys ammatillisen tiedonhankinnan tavoitteena Mitä tarkoitetaan käsitteellistämisellä? Miten sellaiset seikat kuin metaforat, intertekstuaalisuus ja intratekstuaalisuus liittyvät käsitteellistämiseen? Tutkimuksen logiikka ja sen strategiset valinnat Tutkittavan kohteen problematisointi ja kysymyksenasettelu Tutkimusasetelmien ja viitekehysten laatiminen Mallinnus prosessien tutkimuksen välineenä Tutkimusaineistojen hankkiminen Ammatillisiin tutkimuskohteisiin ja luoviin prosesseihin soveltuvia analyysikeinoja Tutkivan toiminnan luotettavuuden kriteerit
Tutkiva toiminta asettuu kahdelle ulottuvuudelle. Jokainen tutkija määrittelee itse oman paikkansa tässä nelikentässä teoriaorientoitunut objektiivinen subjektiivinen praktinen, käytännöllinen
Menetelmän valinta riippuu monesta seikasta eikä vähiten siitä, mihin kysymyksiin halutaan saada vastaus
ja vasta sen jälkeen täsmennetään analyysimenetelmä
Luovan prosessin ja tekemisen tutkimiseen soveltuvia menetelmiä Määrälliset = kvantitatiiviset menetelmät Laadulliset = kvalitatiiviset menetelmät Proseduraaliset = prosesseja ja systeemejä analysoivat menetelmät