VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

Transkriptio

1 VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art (net)works -seminaari, Kiasma,

2 Selvityksen tausta ja tavoitteet Selvitys tehtiin Frame-säätiön toimeksiannosta Cuporessa. Selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietopohjaa, joka hahmottaa Suomen nykytaiteen ekosysteemiä kansainvälisyyden näkökulmasta: toimijakenttää, toimintamuotoja, rahoituskanavia, yhteistyökumppanuuksia, keskinäisiä suhteita, rooleja ja riippuvuuksia toimii Framelle suunnannäyttäjänä niin kansainvälistämistoimissa kuin tiedotuskeskustehtävässä tarjoaa välineitä myös visuaalisen taiteen toimijoille asemoida itseään Lisäksi tehtävänä oli hahmotella välineitä kansainvälisen toiminnan seurantaan (indikaattoreita tms.).

3 Selvityskysymykset Millaista aiempaa tutkimusta nykytaiteen tai lähialojen kansainvälisestä toiminnasta on tehty? Millaisin käsittein kansainvälisestä toiminnasta puhutaan? Mitkä ovat keskeiset kansainvälisen toiminnan muodot suomalaisen nykytaiteen kentällä? Mitkä ovat keskeiset toimijat suomalaisen nykytaiteen kansainvälisessä toiminnassa? Mitä asioita kansainvälisessä toiminnassa tulisi seurata, jotta kehitystä voitaisiin tarkastella pitkäjänteisesti?

4 Selvityksen toteutus Kirjallisuuskatsaus Aiempi kotimainen tutkimus- ja selvitystyö sekä olemassa olevat tilastot Kansainvälinen tutkimus ja tietopohjan kehittämistyö Visuaalinen taide ekosysteeminäkökulmasta ja kansainvälistymisen indikaattorit Verkkokysely Suomalaisen nykytaiteen kansainvälisyys Lomake kehitettiin yhteistyössä Framen asettaman ohjausryhmän kanssa. Lomaketta pilotoitiin sähköpostitse ja haastatteluiden avulla. Yksilö- ja organisaatiotoimijoille laadittiin osin erilaiset kysymykset. Lomake sisälsi sekä rasti ruutuun -tyyppisiä että avoimia kysymyksiä Kysely lähetettiin harkinnanvaraiselle otokselle nykytaiteen toimijoita. Mukana oli 99 organisaatiota ja 144 yksilötoimijaa (taiteilijaa, kuraattoria jne.). Vastauksia saatiin 87 kappaletta (36 %). Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2015.

5 Havaintoja Suomen nykytaiteen kansainvälisyydestä (1) Kyselyn mukaan kansainvälisyys on nykytaiteen toimijoille erittäin tärkeää. Monille vastaajista se on itsestäänselvyys ja elinehto. Osalle vastaajista kansainvälistäminen on myös päätehtävä. Kaikki vastaajat eivät kuitenkaan miellä harjoittavansa erityistä kansainvälistä toimintaa saati osallistuvansa kansainvälistämiseen. Käsitteistö on latautunutta ja kiistanalaista (vienti vs. vaihto; nationalismi jne.). Kansainvälisesti aktiivisia nykytaidetoimijoita on eri puolilla Suomea. Monet niistä eivät kulje Helsingin (tai Framen) kautta. Kansainvälistä toimintaa ja kansainvälistymistä tapahtuu myös Suomessa, esimerkiksi oppilaitoksissa ja residensseissä. Nykytaiteen toimijoiden yhteistyösuhteet suuntautuvat vahvasti Eurooppaan. Kyselyvastauksissa nousivat esiin etenkin Ruotsi, Tanska, Ranska, Saksa ja Iso- Britannia.

6 Havaintoja Suomen nykytaiteen kansainvälisyydestä (2) Valtio- tai organisaatiovetoisten kansainvälistymishankkeiden sijaan nykyisin toimitaan vertaisverkostoissa, jotka rakentuvat yhteisten intressien ja asiantuntijuuden varaan. Avainsanoja ovat kollegiaalinen yhteistyö, verkostoituminen, vuorovaikutus, kumppanuudet, vaihdanta ja avunanto. Nykytaidetta tehdään, tuotetaan ja levitetään ylirajaisissa vertaisverkostoissa. Yhteistyö myös paikkaa suppeita resursseja ja supistuvaa julkista rahoitusta. Tämän päivän kansainvälisyys on yhdessä tekemistä, ei niinkään näyttelyiden vaihtoa tai edes asiantuntijavierailuja. Kukin toimija viljelee omia, ainutlaatuisia kumppanuuksiaan. Henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä. Internet ei poista kohtaamisen tarvetta, vaikka helpottaa yhteyksien vaalimista. Onnistuneet kansainväliset hankkeet edellyttävät toiminnan kautta rakennettua luotettavaa profiilia, kohdennettua verkostoitumista, pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta.

7 Tulot ulkomailta Yksilötoimijoille, kuten taiteilijoille, kuraattoreille ja tutkijoille, kansainvälisyys merkitsee ennen kaikkea mahdollisuutta oman työn kehittämiseen. Tämä tarkoittaa sekä ammatillisen toiminnan laatua että työtilaisuuksia. Vuonna 2014 noin 70 prosenttia yksilövastaajista oli saanut tuloja ulkomailta. Tavallisin tulolaji oli palkka tai palkkio. Useimmilla ulkomailta ansaitut tulot jäivät kuitenkin alle euroon. Kaija Rensujeff (2014) päätyi Taiteilijan asema tutkimuksessaan samansuuntaisiin (joskin tasoltaan selkeästi matalampiin) tuloksiin. Kuvataiteilijoista 21 % oli työskennellyt ulkomailla mutta vain 6 % sai tuloja ulkomailta. Valokuvataiteessa luvut olivat 27 ja 16. Kuvataiteen monialaisista peräti 49 % oli työskennellyt ulkomailla mutta tuloja oli saanut 16 %. (Huom! Rensujeff kysyi lomakkeella ulkomaantietoja mutta niitä ei raportoitu.) Monelle vastaajalle kansainvälinen toiminta merkitsi pikemmin rahanreikää kuin tulonlähdettä. Suurimmaksi esteeksi työskentelyn kansainvälistymiselle nähtiin juuri taloudellisten resurssien puute (47 % vastaajista). Jotkin organisaatiotoimijat osallistuivat suuriin EU-rahoitteisiin hankkeisiin. Puolet organisaatiovastaajista rahoitti kansainvälistä toimintaansa ainakin osittain in kind -rahoituksella (yhteistoiminta, luontoisetuudet).

8 Huomioita kansainvälistymisen mittariston kehittämisestä Vastaajien käsitykset siitä, mitä asioita Framen pitäisi seurata kansainvälisessä toiminnassa vaihtelivat suuresti. Vain yksi vastaaja kuitenkin katsoi, että Framen ei tulisi lainkaan harjoittaa seurantaa. Esimerkiksi näyttelyiden vienti, tuonti ja vaihto saivat laajalti kannatusta. Taiteen välitys ja myynti sekä taiteilijoiden tulot ulkomailta saivat vain vähän suosiota. Suomen nykytaiteen kansainvälistä näkyvyyttä kuvaavan summaindikaattorin kehittämistä piti tärkeänä 60 % organisaatioista ja 45 % yksilövastaajista. Avovastauksissa usea toivoi tunnuslukuja, jotka tekisivät Framen omasta toiminnasta entistä läpinäkyvämpää. Moni vastaaja esitti periaatteellista kritiikkiä tai epäilyjä indikaattorien muodostamista ja niiden mahdollisia (väärin)käyttöjäkohtaan. Käsitteiden latautuneisuus myös vieraannutti vastaajia (näkyvyys, menestys jne.) Laadullisia tai laatua/sisältöjä kuvaavia indikaattoreita toivottiin määrällisten sijaan. Menetelmää nykytaiteen kansainvälisen toiminnan seurantaan ei voida esittää ennen kuin on saatavilla enemmän perustilastotietoa. Tällä hetkellä tieto on puutteellista, hajanaista ja osin vertailukelvotonta. Frame-säätiön tiedotuskeskustehtävä! Seurannan välineitä on kehitettävä yhteistyössä kentän kanssa, jotta ne hyödyttävät toimijoita ja jotta ne motivoituvat keräämään tietoa omalta osaltaan. Lisäksi tarvitaan nykytaidetuotannon perustutkimusta tilastointi- ja indikaattorikehikon pohjaksi.

9 Jatkoselvitysaiheita Viime aikoina taidetuotannon kansainvälisessä tutkimuksessa hyödynnetty ekosysteeminäkökulma vaikuttaa lupaavalta myös Suomessa, mutta tässä hankkeessa sitä voitiin soveltaa vain pintapuolisesti. Nyt on lähinnä tunnistettu nykytaiteen kansainvälisen toiminnan keskeiset toimijat ja toimintamuodot, mutta toimijoiden välisistä suhteista, niiden rooleista tai vallan jakautumisesta ei ole voitu vielä sanoa paljoakaan. Yksityisten säätiöiden rooli paitsi rahoittajana myös laajemmin nykytaiteen kansainvälisen toiminnan resurssien tarjoajana ja suuntaajana. Ei-kaupallisten ja kaupallisten gallerioiden rooli ja työnjako nykytaiteen kansainvälisessä toiminnassa. Systeemin elinvoimaisuus: yhdessä enemmän? Ekosysteeminäkökulman olettamuksia on syytä tarkastella kriittisesti. Se esimerkiksi nojaa useissa sovelluksissa metodologiseen nationalismiin, vaikka monella taiteen osa-alueella ekosysteemit ovat ylirajaisia. Metodologisesti haastava kysymys on, kuinka tutkia nykytaiteen verkostoja (rihmastoja) ja kuinka kuvata niitä tilastoissa ja ottaa ne huomioon erilaisissa arvioinneissa. Lisää haasteita tulee siitä, että kuvauksen kohde on pirstaleinen ja jatkuvassa muutoksessa. Se, että tietomme nykytaiteen kansainvälisestä toiminnasta ja tuotannosta samoin kuin kykymme kuvata sitä on vähäistä, on huolestuttavaa osuvien vientihankkeiden tai tuki-instrumenttien suunnittelun kannalta.