Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Transkriptio

1 Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

2 Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista ja osa hankkeeseen osallistuvista opettajista pohtivat yhdessä, mitä vuorovaikutuksen kehittämisellä tavoitellaan. Havaittiin että eri kursseilla oli erilaisia kehittämisen tavoitteita. Osa tavoitteista koski tiedollisen oppimisen lisäksi myös muunlaisia asioita, kuten opiskelijan osallistamista ja aktiivisuuden edistämistä, kurssin ilmapiiriä sekä opettajan ja opiskelijoiden välistä suhdetta. Näiden keskustelujen pohjalta tutkimuksen kohteeksi valittiin opiskelijoiden toimijuus, jonka havaittiin osuvasti kattavan niitä tavoitteita, joihin vuorovaikutuksen kehittämisellä tähdättiin.

3 Aiemman kirjallisuuden perusteella totesimme toimijuuden koostuvan kuvioon 1 merkityistä osa-alueista: Tietojen ja taitojen hallinta Valtasuhteet Vuorovaikutteisuus Luottamus ja ilmapiiri Esteet, rajoitteet Arvostukset Tavoitteellisuus, motivoituneisuus Itseluottamus Aloitteellisuus, vastuullisuus Valinta- ja Vaikutusmahdollisuudet Autonomisuus Kuvio 1 Toimijuuden osa-alueet teoriakirjallisuudessa

4 Kysely opiskelijoiden toimijuudesta Laadimme kyselylomakkeen, jonka avulla oli tarkoitus selvittää millaista on hankkeen kursseille osallistuneiden opiskelijoiden toimijuus. Kysely toteutettiin sekä kurssien alussa että lopussa. Opettajat saivat alkukyselyn alustavat tulokset jo kurssin aikana käyttöönsä. Hankkeessa toteutetun lomakkeen testauksen ja saadun aineiston perusteella kehitämme kyselylomakkeesta työkalun opettajille ja ainelaitoksille, jotka haluavat arvioida ja kehittää opiskelijoiden toimijuutta edistävää opetusta ja ohjausta. Saadun aineiston perusteella toimijuuden rakennetta tarkasteltiin faktorianalyysin avulla. Päädyimme kahdeksan faktorin malliin. Faktoreihin perustuvat osa-alueet ja niiden perusteella muodostettujen summamuuttujien luotettavuus on esitetty taulukossa 1. Kurssikohtaiset tulokset perustuvat näiden summamuuttujien keskiarvoihin (skaala 1 5).

5 Taulukko 1 Toimijuuden osa-alueet tutkimusaineistossa Vuorovaikutus ja ilmapiiri Tietojen ja taitojen hallinta Tavoitteellisuus ja luottamus tavoitteen saavuttamiseen Kiinnostus ja motivoituneisuus Alkukysely Loppukysely N α N α 367 0, , , , , , , ,78 Osallistumisaktiivisuus 369 0, ,73 Valinnanmahdollisuudet 370 0, ,63 opiskelussa Tasavertaisuus 369 0, ,64 Vaikutusmahdollisuudet 372 0, ,79 opiskelussa N=vastaajien määrä (Vertailukurssi puuttuu) α=cronbachin alfa

6 Tuloksia ja tulkintoja opiskelijoiden toimijuudesta hankkeen kursseilla Kuvio 2 Kyselyyn vastanneet kursseittain

7 PedArt ja EKOA121: Intensiiviset kohtaamiset ja yksilöllinen ohjaus vahvistavat opiskelijan toimijuutta Opettajankoulutuslaitoksen PedArt- ja Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen lajintuntemuskurssin kyselyn tuloksissa näkyy pieni opiskelijamäärä suhteessa opettajien määrään ja opettajan mahdollisuus yksilölliseen ohjaamiseen. Kursseille osallistuneiden arviot omasta toimijuudestaan olivat lähes kaikilla osa-alueilla vahvempia kuin vertailukurssilla. PedArt-kurssin korkeat keskiarvot toimijuuden eri osa-alueilla kuvastavat tulkintamme mukaan myös sitä, että kurssin sisällöissä käsiteltiin vuorovaikutusta ja osallistumista.

8 FYSP102 ja KEMP115: Opiskelu voi olla interaktiivista myös massaluennolla Fysiikan laitoksen mekaniikan jatkokurssin ja kemian laitoksen elinympäristön kemiaa -kurssin tulokset osoittavat, että myös isoilla luentokursseilla voidaan lisätä vuorovaikutusta. Näillä kursseilla opiskelijat arvioivat vuorovaikutuksen ja ilmapiirin, vaikutusmahdollisuudet sekä tasavertaisuuden vertailukurssilaisten arviointeja paremmaksi. Opiskeltavien sisältöjen haasteellisuus opiskelijalle näkyi erityisesti fysiikan kurssin tuloksissa.

9 LTKY010 ja KTKA010: Toimijuuden kokemukset vahvistuivat kurssin aikana Liikuntatieteiden tiedekunnan menetelmäkurssille ja avoimen yliopiston kasvatustieteiden menetelmäkurssille yhteistä oli, että loppukyselyssä lähes kaikki toimijuuden osa-alueet arvioitiin vahvemmiksi kuin alkukyselyssä. Tässä suhteessa nämä kurssit myös erosivat muista kursseista. Alkukyselyn loppukyselyä matalammat keskiarvot voivat johtua opiskelijoiden epäilevistä ennakkoasenteista tutkimusmenetelmiä kohtaan, mikä on todettu myös aiemmissa tutkimuksissa (Murtonen, Olkinuora, Tynjälä & Lehtinen 2008). Tulosten perusteella kursseilla pystyttiin vaikuttamaan tutkimusmenetelmiä koskeviin ennakkoasenteisiin positiivisesti. Liikunnan kurssin tuloksissa näkyy menetelmäopetuksen yhtenäistämisen haasteellisuus. Avoimen yliopiston KTKA020-kurssi toteutettiin verkkoopintoina. Tulokset osoittavat selvästi, että vuorovaikutus ja positiivisen ilmapiirin luominen onnistuvat myös verkossa.

10 Lähde: Murtonen, M., Olkinuora, E., Tynjälä, P. & Lehtinen, E "Do I need research skills in working life?": university students' motivation and difficulties in quantitative methods courses. Higher Education 56 (5),