Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014



Samankaltaiset tiedostot
Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma

TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio)

Työhyvinvointi muutoksessa. Kajaani Työyhteisökehittäjä Antti Kokkonen

Dialoginen johtaminen

DIALOGINEN JOHTAMINEN - Avain luovuuteen ja innovaatioihin -

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Miten syttyy ja sammuu työhyvinvointi työyhteisöissä? HAUS 2008 Toukokuu Dosentti Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

Esimiespäivät

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

IPT 2. Hankinnan suunnittelu työpaja Allianssikyvykkyys ja ryhmätyöskentelyn arviointi Annika Brandt

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

LAADUKKAALLA JOHTAMISELLA HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYA

Työkaarityökalulla tuloksia

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus

Ovatko oppilaiden ja opettajien. riskinotto samasta. TTK Dosentti Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin:

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Katse työyhteisöviestintään mikä tekee työyhteisöstä hyvinvoivan, luovan ja tuottavan ELISA JUHOLIN

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Keinoja työn kuormittavuuden hallintaan

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE

HENKILÖKUNNAN HENKISEN TURVALLISUUDEN Lapin ammattiopisto, Rovaniemi. Hyvinvointipäivä

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Sinä itse. Esimiesarvio esimiestyön kehittämisen tukena Päivi Visuri

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

VASU KAHVILAT Salpakankaan koulun kabinetti klo

UUDENLAINEN JOHTAMINEN - verkostoja, yhteistä arvoa ja yhteensovittamista. Pirkanmaa Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA

Maarit Pedak

OSALLISUUDEN JOHTAMINEN. Marianna Kokko Varhaiskasvatuspäällikkö

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo Pauli Juuti

Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Osuva-loppuseminaari

inno Dinnon Päätöskonferenssi Helsinki Keva /27/ Dinnon päätöstilaisuus

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? Pääjohtaja Erkki Moisander

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

Opettaja pedagogisena johtajana

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Merkityksellistä työtä

Lasten ja nuorten palvelut

TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA. Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Kokemuksia etäjohtamisesta matkailumaailmasta

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Mikko Ruohonen, Sirpa Syvänen Kati Tikkamäki Tampereen yliopisto Dinno seminaari

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! Yhteiset palvelut/jhaa 1

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

Hyvinvointia työstä Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos

Transkriptio:

Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

www.dinno.fi

Dinnon monitieteinen teoreettinen viitekehys Tuloksellisuus Dialoginen johtaminen (Taloudellisuus Tuottavuus Vaikuttavuus Laatu) Osaaminen tiedot, taidot, kompetenssit Motivaatio Yhteistoiminta (Uudistava) oppiminen Sisäisen motivaation tukeminen Dialoginen oppiminen, kehittäminen ja Luovuus (-potentiaalien / voimavaraojen tunnistaminen, paikantaminen, käytön tukeminen) & Innovaatiot * sosiaaliset * prosessi * tuote * teknologia jne Kestävä kilpailukyky & Kestävä työelämä kehittämismenetelmät & = organisatoriset tekijät (yksilö-ryhmä-yhteisö tasolla), joita voidaan johtamisella tukea ja jotka vaikuttavat motivaation, oppimisen ja luovuuden kautta/välityksellä joko myönteisesti tai kielteisesti työelämän laatuun innovatiivisuuteen, tuloksellisuuteen www.dinno.fi Työelämän laatu (sis. työhyvinvointi, työterveys, työkyky)

Teoreettinen viitekehys (Tutkimussuunnitelma Syvänen ym. 2012) 1. Tuloksellisuuden ja työelämän laadun keskinäisyhteys (Syvänen 2003) - taustakehys 2. Johtamisteoriat Dialoginen johtaminen ja päätöksenteko => jaettu johtaminen / keskusteleva johtaminen Transformationaalinen/uudistava johtaminen Palveleva johtaminen Arvostava johtaminen 3. Luovuusteoriat (Amabile) - luovuustekijät Kontekstuaaliset (esimiestyö ja toimintaympäristö) Yksilölliset luovuustekijät 5. Työmotivaatioteoriat (Loppela 2004) Tarveteoriat Oikeudenmukaisuutta ja kohtuullisuutta painottavat teoriat Arvoteoriat Vahvistamiseen perustuva teoria Odotus/odotusarvoteoria Työn rikastamiseen perustuva motivaatio hygienia teoria 4. Organisationaalisen / dialogisen oppimisen teoriat (Tikkamäki 2006 ) Oppimisen tilat ja yhteisöt Sosiaalinen tuki Osallistuminen Tietäminen Reflektointi

Dialoginen, uudistava, palveleva & arvostava johtajuus (Isaacs, Bass ym., Whitney ym.) Dialogisen ja uudistavan johtamisen lähestymistavat painottavat johtajan ja johdettavien välistä kommunikaatiota ja vuorovaikutussuhdetta Tavoitteena on johtamissuhteessa yhteistoiminnan, yhteistyön, luottamuksen ja kumppanuuden rakentaminen, kehittäminen ja tukeminen niin, että kaikkien jäsenten osaamis- ja luovuuspotentiaalit saadaan esiin ja tukemaan organisaation innovaatio- ja uudistumistavoitteita Johtamissuhde kumppanuutena lähentää suhteita parantaa osapuolten välistä yhteistyötä lisää motivaatiota. 5

Dialoginen, uudistava, palveleva & arvostava johtajuus (Isaacs, Bass ym., Whitney ym.) Johtamistavassa korostuvat avoimuuteen kannustava avoimuudesta palkitseva johtamistapa sekä keskinäinen luottamus ja vastavuoroisuus. Dialogisessa ja uudistavassa johtajuudessa nivoutuvat yhteen osallistumista, dialogisuutta, tuloksellisuutta, luovuutta, innovatiivisuutta ja uudistumista palvelevat käytännöt => DINNON VIITEKEHYS 6

Dialogisen, palvelevan & arvostavan johtajuuden keskeisiä piirteitä 1. Visiointi / tulevaisuus = suunnat, linjat 2. Ymmärrys organisaation toiminnasta sekä tieto sen jäsenten kyvyistä ja osaamisesta = organisaatioosaaminen 3. Esimerkillisyys, eettinen tietoisuus (arvot) 4. Luottamus => turvallisuus 5. Yhteisöllisyyden rakentaminen 6. Näkyvyys ja läsnä olo = saavutettavuus, tavoitettavuus 7. Kuunteleminen, kuuntelutaito 8. Empatia, tunteet 9. Hyvät suhteet työntekijöihin, johtamissuhteen vastavuoroisuus 10. Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen 11. Oppimisen ja kasvun tukeminen

Dialogi ja dialogisuus Yhteistoiminta on vaikuttavaa ja vastavuoroista silloin, kun osalliset (Isaacs 1999): Kuunteleminen: tulevat kuulluiksi ja kuuntelevat toisiaan Listening - KUUNTELU Saavat äänen ja käyttävät sitä: puhuminen, kannan ottaminen, mielipiteiden ilmaiseminen suoruus, avoimuus, rehellisyys Voicing - PUHE Arvostus: arvostavat itseään ja toisiaan Respecting - ARVOSTUS Epäilevät ja ovat kriittisiä: erityisesti omien käsitysten kyseenalaistaminen, uudet näkökulmat toisten esittämien kannanottojen kautta, itsereflektio Suspending- KYSEENALAISTAMINEN

Dinno-kysely - Johtamisen myönteiset piirteet Muuttuva toimintaympäristö => kehittäminen, selvitään haasteellisista tilanteista (yhdessä) Henkilöstön kanssa samat edut ja intressit Dialogisuus, yhteistoiminta, jaettu johtajuus Autonomia, yksilöllisyys, itseohjautuvuus, vastuut ruokkii innovaatioista ja uudistumista Ilmapiirin myönteisyys, turvallisuus, luottamus = avoimuus, rehellisyys Avoin, hyvä tiedonkulku Esimiestaidot kunnossa, asia- ja ihmisjohtaminen toimii, osaaminen kohdallaan Asioiden loppuun saattaminen, puheista tekoihin Tasapuolisuus Kiinnostuneisuus Kannustavuus www.dinno.fi

TYYTYVÄISYYS Uudistumiseen ja innovatiivisuuteen 35% 89% Tyytyväisyys Johto Työhyvinvointia edistäviin tekijöihin Johtamiseen 38% 44% 71% 75% Tyytyväisyys Työntekijät Yhteistoimintaan 52% 70% Oppimis- ja kehittymismahdollisuuksiin 52% 87% Tuloksellisuuteen Toiminnan ja palvelun laatuun 71% 59% 69% 90% Omaan työhön 85% 80% 0% 20% 40% 60% 80% 100% www.dinno.fi

VASTUULLINEN JA OSAAVA JOHTAMINEN Esimerkillinen toiminta 53% 80% TYÖNANTAJAROOLI, OSAAMINEN Johto Korkea työmoraali 66% 88% Johtamistyöhön sitoutuminen 71% 92% TYÖNANTAJAROOLI, OSAAMINEN Työntekijät Laaja johtamisosaaminen 51% 79% Ammatillinen pätevyys 68% 88% Työnantajan vastuiden mukainen toiminta 63% 93% Tulevaisuushakuinen toiminta 62% 88% www.dinno.fi 0% 20% 40% 60% 80% 100%

ULKOISET TYÖN PAINEET Harjoittelijat, sijaiset tms. RYH- MÄT tiimit KEHITTÄ- MINEN MUUTOS YHTEIS- TYÖ JOHTAMINEN, ESIMIEHET Paineet Lähiesimies Jatkuva aikapaine ja kiire Tunne haittaa Paineet / aikapaine / kiire / työn paineet Järki Työn keventäminen, paineiden Tunne alentaminen, Tunne aikaa Työpari ajattelulle tarvitaan -> taidot, Minä Sinä Työn kuormittavuus Järki Järki Ulkoinen paine voi myös vaikuttaa positiivisesti/motivoida => ongelmien ratkaisu, tilaisuuksien hyödyntäminen Me Työntekijät Ammattilaiset Osaajat Esimies Alaissuhde osaaminen Johto = työnantajan Tunne Työyhteisö edustajat Ylin esimies Esimiehet eri Järki organisaatiotasoilla Tiimi/ryhmä TYÖNTEKIJÄT, www.dinno.fi ALAISET 12 PÄÄTTÄJÄT, OMISTAJAT VOIMAVARAT, KOHDENTAMINEN RIITTÄVYYS ASIAKKAAT

Sitoutumisen tasot 1. Yksilötasoinen sitoutuminen MINÄ - arvot, motiivit, intressit 2. Horisontaalinen sitoutuminen MEIDÄN RYHMÄ/TIIMI - ryhmän palkitsevuus ja paineet 3. Vertikaalinen sitoutuminen MEIDÄN TYÖPAIKKA - esimiestyö, johtaminen - työnantajapolitiikka - psykologinen sopimus keskinäiset odotukset Syvänen 2009 www.dinno.fi

Dinno-kysely - johtamisen kehittymishaasteita Toimintaympäristön asettamat haasteet liian suuret Linjattomuus, epäselvyys päämäärissä, tavoitteissa Osaaminen, pätevyys ei riitä johtamistehtävään Ihmis-/asiajohtamisen vajeet - esimiestaidot, soveltuvuus esimieheksi? Ei vastuun ottoa esimiestyöstä, heikkoa sitoutumista evvk asenne Epäselvät vastuut, esimiesten keskinäiset vastuut ja työnjako? Valtaa ei delegoida, vaikka olisi tarve Yhteistoiminta eri johtajien kesken ei toimi Yhteistoimintarakenne ei toimi, kiire, tiimipalaverit minimissä www.dinno.fi

Dinno-kysely - johtamisen kehittymishaasteita Omien etujen yhteistoiminnan strategia/taktiikka Päätöksenteon hitaus, viiveet Vajeita asioiden toimeenpanossa, reagoinnissa, puheita ei tekoja Johtamistapa liika kiltteys, ei johtajuus Ei arvosta työntekijöitä Ei ole tasapuolinen Keskustelut, kommunikaatio, vuorovaikutus, tiedonkulku - eivät toimi Läsnä olo, tavoitettavuus, osallisuus ja tuki työntekijöiden arjessa Kiire, aikapaineet www.dinno.fi

Taloudellisuus Tuottavuus Laatu Määrä Vaikuttavuus * henkilöstö * koneet,laitteet * fyysiset tilat = RESURSSIT J LJ LJ T1 T2 T1 T2 Palvelut * suoritteet * tuotteet Perustehtävä = asiakkaiden tarpeet Työn ja osaamisen kehittäminen Kysymys 4: Millä voimavaroilla? Yksin / yhdessä? 16 Kenen kanssa? Monialaisten verkostojen Organisaation ja työprosessien kehittäminen Kysymys 3: Miten toteutetaan? Monialaisuus, moniammatillisuus, verkostot? Palvelujen ja monialaisten palvelurakenteiden kehittäminen Sisäinen tehokkuus - työhyvinvointi => kilpailukyky Kysymys 1 Mihin asiakas - tarpeisiin vastataan? Kysymys 2: Mitä palveluja tarjotaan? Millainen palvelurakenne? Kuka tarjoaa ja kenelle? www.dinno.fi 16

Dialogisuudessa tärkeintä on yhdessä ajattelu - olen valmis lyömään omat mielipiteeni framille, enkä suutu siitä, jos joku on eri mieltä, on helppo käydä yhdessä ajattelua ja dialogia vahvojen ihmisten kanssa. Vaikeampaa on dialogi hiljaisempien tai sellaisten kanssa, jotka eivät kerro omia mielipiteitään ja vetäytyvät. Hankkeen kautta saatiin resurssia yhdessä ajatteluun. Saatiin hankkeesta tukea johtoryhmälle siihen, miten isolla porukalla vois ajatella yhdessä!

Käsitys organisaatiosta Organisaatiolla tarkoitetaan ihmisryhmässä syntyvää monimutkaista viestinnän ja suhteiden mallia. Tämä malli varustaa jokaisen ryhmän jäsenen sillä informaatiolla, niillä edellytyksillä, päämäärillä ja asenteilla, jotka vaikuttavat hänen päätöksiinsä. Samoin se antaa hänelle joukon vakiintuneita ja hyväksyttyjä odotuksia muiden organisaation jäsenten tekemisistä ja tavasta, jolla he tulevat hänen sanomisiinsa ja tekemisiinsä reagoimaan. Sosiologit kutsuvat tätä mallia roolijärjestelmäksi, useimmille meistä se on tuttu organisaationa. (Herbert Simon 1979, 16, Päätöksenteko ja hallinto) www.dinno.fi 18

www.dinno.fi

www.dinno.fi

Y H T E I S T O I M I N T A R A K E N N E Dialogisuus VERKOSTO// YHTEISÖTASO Työhyvinvointiin ja tuloksellisuuteen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä YKSILÖTASO 1. Perustehtävät (monialaiset verkostot, organisaatiot, moniammatilliset tiimit), arvot, strategiat, periaatteet ja ideologiat - yhteinen käsitys perustehtävästä eri toimijoiden kesken 2. Johtamisrakenne ja johtamisosaaminen valta- ja vastuusuhteet, verkostojen ja moniammatillisten ryhmien johtaminen Miten, missä ja keihin työnantajavaltaa käytetään? Kuka käyttää? Erilaisten voimavarojen kohdentaminen ja käyttö? Päätösvalta missä, kenellä? 3. Keskinäiset psykologiset sopimukset ja odotukset pysty ja vaaka suunnassa 4. Eri toimijoiden keskinäinen yhteistoiminta/dialogisuus - vastuut, työnjako, vuorovaikutus, odotukset 5. Monialaisen ryhmän toiminta- ja työtavat sekä vuorovaikutussuhteet - työn ja toiminnan periaatteet ja keskinäiset pelisäännöt 6. Monialaisen työn työ- ja johtamiskäyttäytyminen keskinäiset odotukset, toiveet ja tarpeet => pelisäännöt 8. Osallisten (asiantuntijat ja johtajat) työn hallinnan ja osaamisen tila - tiedot, taidot ja osaaminen tasapainossa monialaisten / moniammatillisen työn vaatimusten kanssa, Millaista osaamista tarvitaan? Entä millaista johtamistapaa? 9. Työn yksilöllisten piirteiden mahdollisuus toteutua monialaisessa työssä työn sisällöt, laatukriteerit, työmäärä, työtahti, työn aikataulutus ja www.dinno.fi työajan käyttö 21

Ennen kun 1. EHKÄISEVÄ TOIMINTA Tarjolla kaikille, huolesta riippumatta mm. neuvolat, 4. Otetaan kantaa, ilmaistaan oma mielipide varhaiskasvatus, vertaisryhmät, järjestöt Kuunnellaan herkällä korvalla VASTUULLISET PERUSDIALOGIT ASIAKKAIDEN PALVELUN JA TUEN TARPEET Aikajana asiakaslähtöinen/-keskeinen raskaus => nuori aikuinen, yhteistyö perheiden, huoltajien, PERUSTEHTÄVÄ lähipiirin kanssa kasvun eri vaiheissa (vaikuttavuus, laatu) YHTEISET, JAETUT ARVOT KOORDINAATIO Heti kun VASTUUT 3. Itsearvioidaan, 2. VARHAINEN TUKI TYÖNJAKO Heti kun huolta alkaa ilmaantua omaa toimintaa, OSAAMISET mm. neuvolat käsityksiä AITO MONIperheneuvolat perustyö AMMATILLISUUS ENNAKOIVAT, ASIAKKAIDEN HYVÄKSI Perustehtävä, arvot, vastuut, verkoston pelisäännät kyseenalaistetaan VÄLITTÄVÄT DIALOGIT LAPSET, NUORET Verkoston/eri osaajien yhteinen www.dinno.fi 1. Kuunnellaan Sitten kun 2. 3. Arvostetaan KORJAAVA TYÖ Huoli on jo suuri mm. erityistyöntekijät lastensuojelu, erityissairaanhoito MYÖHÄSTYNEET DIALOGIT

Ehkä olen oppinut vähän enemmän kuuntelemaan. On ollut pakko oppia tekemään eri lailla asioita kuntaorganisaatiossa, vaikka olenkin tuloshakuinen. Palaute ollut muilta sellaista, että olisin oppinut kuuntelemaan. Varmaan sitä toivetta on vieläkin. Vaikeinta on kuunteleminen, tulisi malttaa olla hiljaa, ihmiset ovat erilaisia, joku päättää nopeammin kuin joku toinen ja jotkut jaksaa keskustella asioista paljon pitempään ja siinäkin on kärsivällisyys kasvanut.

Työn paineet ja kuormitus Johdon ja esimiesten paineet Paineet Työlleni alaisilta, asetetut esimiehiltä, tavoitteet on kentältä, mitoitettu kollegoilta, sopivasti itseltä, suhteessa yhteiskunnalta, voimavaroihini / opiskelijoilta resursseihini - näiden 37 % 53 yhteen % tuominen Talouden hallinta - menojen sopeuttaminen väheneviin tuloihin Liiallinen Vaikutusmahdollisuudet työmäärä rajoittaa toimintaani. Työkuormitus työaikatauluihin ajankäyttö mahdoton 38 % 52 % aikataulu.ajan saaminen johtamis- ja esimiestyöhön. työpaineisiini 28 % 44 % Vaikeaa työmäärään löytää / antaa 25 % aikaa 39 % henkilökohtaiseen kontaktiin ihmisten kanssa työtahtiini 38 % 59 % Muun henkilökunnan paineet Työntekijät ovat kuormittuneita - tätä pitäisi selvittää. Kuormittunut työntekijä on jopa riskitekijä työyhteisössä muille toimijoille Työmäärä on ajoittain kohtuuton

Kuormitus ja kiire näkyy johdon toiminnassa Asioiden viime tinkaan jääminen, monet ylimääräiset tehtävät tulevat liian lyhyellä varoitusajalla Yhteisen ajan löytyminen Esimiehellä paljon töitä - kuormittaa häntä ajoittain jopa väsymykseen asti Jokainen esimies tietää miten tulisi toimia, mutta ei riitä aika eikä eväät Liikaa työtä edelleen.esimiehelläni on liian suuri työmäärä, jonka vuoksi oman vastuualueen asioiden hoitaminen välillä haasteellista Ajan käytön hallinta Kiire ja muutos näkyy selvästi ristivetona toiminnan ja talouden johtamisen välillä Liiallinen kiirehtiminen.kiireinen Hän on niin kiireinen, ettei ole ollut aikaa hoitaa esimiestehtäväänsä kuin osittain.

Työntekijät Vertikaalisen (pystysuoran) YHTEISTOIMINNAN VAIKUTUS TYÖHYVINVOINTIIN T y ö n t e k i j ä t TÄYSI YHTEIS- TOIMINTA, YHTEISET EDUT RYHMÄ- STANDARDIT TAVAT, RYHMÄN EDUT OMIEN ETUJEN JA HYÖTYJEN MAKSIMOINTI T y ö n a n t a j a Työnantaja TÄYSI YHTEIS- TOI- MINTA 60 30 30 46 12 34 46 6 40 RYHMÄ- STAN- DARDIT TAVAT RUTII- NIT 46 34 12 40 20 20 36 12 24 VASTAK- KAISET SUHTEET OMAT EDUT 46 40 36 24 20 10 www.dinno.fi 26 6 12 10 Sirpa Syvänen 2010

Dialoginen, arvostava johtamistapa -7 Tuki henkilöstölle muutoksissa 63 71 Yli 50 v Alle 30 v -7 Työhyvinvoinnista huolehtiminen -7 Myönteisen ilmapiirin edistäminen -8 Kiinnostuneisuus kehittämisajatuksiin -8 Ideoiden esittämiseen kannustaminen 65 72 68 75 67 76 69 78 Ero nuorempiin verrattuna Erotus Yli 50 vuotiaat N = 563 Alle 30 v N = 139-11 Yksilöllisten joustojen järjestäminen 74 86 Ammatillinen pätevyys -8 79 87-20 0 20 40 60 80 100 www.dinno.fi 27

Mitä on? Vierellä kulkemista samalla säilyttäen selkeän tehtävänkuvan. Dialoginen ote edistää roolien ja tehtäväkuvien selkeyttämistä. Valta-vastuu -suhteiden jatkuva läpinäkyväksi tekeminen. Lisää kykyä sietää jatkuvaa muutosta. Haasteena Dialogisuus sinänsä on iso haaste. Ymmärtävä myötäelävä keskustelu edellyttää paljon aikaa ja ajasta on käynnissä jatkuva kilpailu. Kilpailu on seurausta sekä itsestä sisältä tulevista että työyhteisöstä ja www.dinno.fi 28

Mitä on? Olennaista on luottamuksellinen vuorovaikutus ja johtopäätösten tekeminen sen pohjalta Organisaation yhteisöllisyyden ja työntekijän yksilöllisyyden yhteen sovittamista. Tämä pätee myös työn tavoitteisiin. Parhaimmillaan se on demokratiaa toteuttavaa (vaikka ei aina välttämättä demokraattista) päätöksentekoa ja johtamista Haasteena Voidaan keskustella ikuisuuksiin saakka ja tukea alaisia, mutta entä sen jälkeen? Miten dialoginen johtaminen etenee organisaatiossa? Ylintä johtoa kohti mentäessä se voi kaventua näennäiseksi ja nimelliseksi. Turha keskustella asioista, jos suunnitelmia suuntaavat päätökset on jossain salaisesti sovittu tai tehty. Pahimmillaan dialoginen johtaminen on vain diktatoorisen www.dinno.fi 29

Dialoginen johtaminen Isaacs 1999 K E S K U S T E L U N A V U L L A Dialogisuus = opitaan ajattelemaan yhdessä VOICING aidon, sisäisen äänen käyttäminen, julki tuominen LISTENING syvä, aito toisten kuunteleminen RESPECTING toisten käsitysten, kokemusta ja mielipiteiden arvostaminen SUSPENDING (omien) näkökulmien, perspektiivien, laajentaminen 4 DIALOGIN KRITEERIT VOICING AIDOT, SISÄISET ÄÄNET - uudet näkökulmat, uudet mahdollisuudet, luovuus - itselle ja yhteisesti aidon äänen käyttäminen, puhuminen - omien kokemusten ja käsitysten julki tuominen muille rohkeus puhua avoimuus paljastuu kokemukset, tunteet, ajattelutavat, arvot, motiivit ovat usein piilossa myös itseltä tuo esille sisäiset totuudet - ovat usein piilossa myös itseltä Haasteellisinta (vaikeinta) dialogissa on saada esille osallistujien aidot, sisäiset äänet YHDESSÄ KUUNTELEMINEN jaettu kokemus, merkitys, tärkeys olla osa jotain yhteistä ajatellaan samalla tavalla asioista, jaetut kokemukset Haaste: kuuntelun opettelu, pidetään itsestään selvyytenä, on vaikeaa, jos ei kuunnella, omat tukinnat etusijalla KESKINÄINEN ARVOSTUS annetaan toisille, toisten mielipiteille arvo yritetään ymmärtää toisten tapaa ajatella otetaan vastaan myös odottamattomia ja itselle vieraita ja outoja ajatuksia, ja reaktioita (tunnereaktiot) Haaste: pyrkiä ymmärtämään - arvostava vastaan ottaminen myös omista poikkeaville käsityksille EPÄILY, KYSEENALAISTAMINEN, myönteisesti omien käsitysten epäily toisten esittämiin käsityksiin nähden Omien varmuuksien ja totuuksien pohdinta omien käsitysten peilaus toisten esittämää vasten => oppiminen toisilta ja pois oppiminen omista käsityksistä kohdataan omat tunteet ja tunnelmat - ei kilpailuasetelma, vaan uuden luominen Hyödyt: vapauttaa paljon luovaa energiaa Haaste: edellyttää oppimista, jossa kyseenalaistaa omia näkemyksiä ja käsityksiä 4 TOIMINTAMALLIA www.dinno.fi DIALOGISSA T O I M I N T A M A L L I T T A S A P A I N O S S A Move / Dialogin Käynnistäjä * suunnan luominen - jos ideoita liikaa fokus voi kadota Follow / Seuraaja * täydentää * tarkentaa * selventää * tukee Oppose / Opponoija Vastaväittäjä * haastaa * kriittisyys Bystand / Sivusta katselija -kysyy ja havainnoi, ilmaisee * Missä mennään? * Mitä tapahtuu? V O I D A A N O L L A E R I R O O L E I S S A 4 PELAAJAN MALLI Dialogiin osallistutaan 4 eri roolissa Kaikki roolit tärkeitä dialogi ei toimi, jos osalliset juuttuvat joihinkin rooleihin roolivaihdokset tärkeitä 30

JOHTAMISEN DIALOGISUUS Tuki henkilöstölle muutoksissa 50% 77% DIALOGISUUS Johto Kannustus ja rohkaisu 54% 81% Apu ja tuki 64% 90% Rakentava palaute 53% 83% DIALOGISUUS Työntekijät Myönteinen palaute 60% 88% Osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistaminen 50% 73% Avoin tiedon välitys 56% 86% Läsnäolo ja tasapuolinen kuuntelu 47% 73% Odotuksista kertominen 57% 71% Keskusteleminen 80% 94% www.dinno.fi 0% 20% 40% 60% 80% 100%

Generatiivinen dialogi Y h t e i s e t e d u t Osallisuus Yhtenäisyys Osallisuus Puhuminen LUOVUUS FLOW Puhuminen Yhtenäisyys Arvostus Kohteliaat monologit Avautuminen Itsereflektio - ITSEARVIOINTI Itsearviointi Tietoisuus PALVELEVA, Arvostus ARVOSTAVA, DIALOGINEN JOHTAMINEN Kehitys: monologeista generatiiviseksi dialogiksi MONO- LOGIT Avautuminen Itsearviointi Tietoisuus AUTORITAARINEN JOHTAMINEN Osallisuus Yhtenäisyys Osallisuus Yhtenäisyys Syyttäminen ei itsereflektiota Puhuminen Kuunteleminen Kuunteleminen Kuunteleminen Kuunteleminen UTELIAI- SUUS Arvostus Puhuminen Arvostus Reflektiivinen dialogi Avautuminen Itsearviointi Tietoisuus OSALLISTAVA, DIALOGINEN JOHTAMINEN EPÄVAKAUS KESKINÄISET KONFLIKTIT Avautuminen t Itsearviointi Tietoisuus TRANSAKTIONAALINEN JOHTAMINEN Kontrolloitu / taitava keskustelu O m a e d u t

Tuloksellisuutta & työhyvinvointia & uudistumista tukevan dialogisen organisaation rakennuspuut

1. Organisatorinen johtamisosaaminen organisaatio-osaaminen 1.1. Päämäärät Suunnat: arvot, tulevaisuushakuisuus, visiot, tulevaisuudenkuvat, linjaukset Strategiat, tavoitteet, ideologiat, periaatteet, pelisäännöt, sitoutuminen 1.2. Työnantajarooliin, johtamiseen, päätöksiin ja henkilöstöön sitoutuminen Esimiesten arvopohja Esimerkillisyys - eettisyys, moraali 1.3. Työnantaja- ja johtamisvastuiden osaaminen ja hoitaminen Hallinto, byrokratia Voimavarat: aineelliset, aineettomat (henkilöstövoimavarat, osaamisvoimavarat), voimavarojen suunnittelu, kohdentaminen, käyttö - YT Talous, tuloksellisuus, taloudelliset voimavarat niukkuus, kohdentaminen, sopeutus - YT Fyysiset työskentelyolosuhteet, työvälineet Henkilöstöhallinto, henkilöstötyö, osaamisen johtaminen ja tuki 1.4. Johdon ja esimiesten pätevyys, ammattitaito, substanssiosaaminen 1.5. Turvallisuuden johtaminen: työturvallisuus, työterveys, työhyvinvointi Työsuhteen turvallisuus, YT henkilöstövaikutukset, töiden suunnittelu, työnantajan, johdon, esimiesten luotettavuus, keskinäinen luottamus, psykologinen sopimus Turvallisuus/fyysinen Työn kuormitus, kiire ja aikapaineet, johdon ja henkilöstön Turvallisuus henkinen, sosiaalinen - ristiriidat ja niiden hallinta, epäasiallinen työkäyttäytyminen, haastavat/vaikeat työntekijät ja esimiehet korostuu painetilanteessa Työhyvinvoinnin tukeminen

2. Dialogisen johtamisen johtamistaidot/osaaminen 2.1. Yksilöllinen kohtaaminen, yksilölliset toiveet, odotukset Perustarpeet työkontekstissa = sisäisen motivaation perusta fysiologiset turvallisuuden yhteenkuuluvuuden arvonannon - arvostus, tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus itsensä toteuttamisen tarpeet - oppiminen, kasvu, kehittyminen 2.2. Vastavuoroiset esimies-alaissuhteet, esimiesten ja alaisten keskinäiset odotukset 2.3. Tasapuolisuus, tasaveroisuus, oikeudenmukaisuus 2.4. Kannustus, innostus - impulsiivisuus, epäjohdonmukaisuus, yli-innokkuus, liiallinen lennokkuus, realismin puute 2.5. Tuki, auttaminen, apu 2.6. Palaute: kannustava/myönteinen, rakentava/kehittävä 2.7. Kannusteet, palkkiot www.dinno.fi 3. Organisaation ja johtamissuhteen dialogisuus 3.1. Avoimuus, läpinäkyvyys 3.2. Viestintä, tiedonkulku 3.3. Yhteistoiminta, vaikutusmahdollisuudet / päätösvalta, osallisuus autoritaarista johtamista 3.4. Dialogisen vuorovaikutuksen periaatteet - Joryt, palaverit, kokoukset, kehityskeskustelut Arvostus - epätasapuolisuus, oikeudenmukaisuus, suosinta Kommunikaatio, puhuminen avoimuus, omien käsitysten rehellinen ja suora ilmaiseminen / pelko Kuunteleminen Reflektio, itsekriittisyys Tavoitettavuus, läsnä olo 4. Sosiaalisten suhteiden tukeminen ja edistäminen, yhteisöllisyys 5. Tuki organisatoriselle uudistumiselle, kehittämiselle ja oppimiselle 6. Sisäisen motivaation tukeminen

Esimiesten tuen tarve Yhteistä keskustelua johtotiimissä mm. pidemmän tähtäimen tavoitteista yms. Tukea suunnan antamiseen henkilöstölle. Kaipaa suuntaviivoja omalle työlle Organisaation pelisääntöjen, periaatteiden ja linjauksien laatiminen / työstäminen Vaikeaa Kokonaiskuvan muodostaminen henkilöstölle on joskus työlästä.. Yhteisen kielen ja näkemyksen puute omassa tiimissä Tavoitetilan esittäminen selkeämmin Kaikkien sitoutuminen yhteisiin pelisääntöihin

Vaikutusmahdollisuudet, osallisuus Työpaikkakokouksissa ja palavereissa innostava ja osallistava ilmapiiri 39 % 37 % Yhteiset tiimipalaverit ja kokoukset on vähennetty minimiin Dialogisuus ei näy kokousten johtamisessa Dialogisuus hyvin erilaista hallinnollisessa, isossa ja pedagogisessa johtoryhmässä haasteena tunnistaa oma roolinsa dialogin edistäjänä tai esteenä/tukahduttajana., Esimies luo aktiivisesti osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia työntekijöille 52 % 66 % vaikeaa 28 % Saan tietoa työtäni koskevista muutoksista jo suunnitteluvaiheessa 25 % 43 % Vaikutusmahdollisuudet työyhteisömme toimintaa koskevaan päätöksentekoon 31 % 41 % Vaikutusmahdollisuudet työtäni koskevaan päätöksentekoon 39 % 67 % Esimies on läsnä ja kuuntelee kaikkia tasapuolisesti 50 % 68 %- vaikeaa 16 %