KARSTULAN KUNTA TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

KARSTULAN KUNTA TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 Kunnanhallitus 8.12.2014 Kunnanvaltuusto 15.12.2014

1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 2 Suunnitelmien yleiset perusteet ja kehitysnäkymät 2 Kuntastrategia ja palveluorganisaatio 3 Talousarvion laadintaperusteet 4 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kunnan edustajille tytäryhteisöissä 8 2. KÄYTTÖTALOUSOSA 12 Kunnanvaltuusto 12 Kunnanhallituksen päävastuualue 13 Sosiaali- ja terveystoimen päävastuualue 29 Sivistystoimen päävastuualue 32 Teknisen toimen päävastuualue 47 Päävastuualueiden talousarviot yhteensä 59 3. TULOSLASKELMAOSA 60 4. INVESTOINTIOSA 61 5. RAHOITUSOSA 62 6. YHTEENVETOLASKELMA TALOUSARVIOSTA VUODELLE 2015 63 LIITTEET: Liite 1: Henkilöstösuunnitelma Liite 2: Tilastoja Liite 3: Investointiohjelma 1

1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT SUUNNITELMIEN YLEISET PERUSTEET JA KEHITYSNÄKYMÄT Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016 2018 taloussuunnitelman laadinta on tapahtunut aikana, jolloin kuntakenttä on melkoisen myllerryksen keskellä. Viimeisten vuosien aikana on ollut menossa useita merkittäviä kuntien toimintaan ja talouteen keskeisesti vaikuttavia uudistuksia. Kuntien rahoitukseen keskeisesti vaikuttava valtionosuusuudistus tulee voimaan vuoden 2015 alusta. Uudistuksen vaikutukset vaihtelevat merkittävästi kunnittain. Karstulan kunta on valtakunnallisesti kymmenen eniten menettävän kunnan joukossa, kun uudistus pienentää kunnan valtionosuuksia arviolta hieman alle 1,6 miljoonaa euroa. Uudistuksen vaikutukset tulevat voimaan viiden vuoden siirtymäkauden aikana. Toinen keskeinen kuntien toimintaan ja talouteen vaikuttava uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, joka tulee eduskunnan käsittelyyn joulukuun alussa 2014. Uudistus muuttaa merkittävästi kunnan mahdollisuuksia vaikuttaa sote-palveluiden järjestämiseen, tuotantoon ja talouteen. Uudistuksen mukaan palveluiden järjestämisvastuu kootaan viidelle sote-alueelle ja tuotantovastuu maakunnallisiin kuntayhtymiin. Tätä kirjoitettaessa ei vielä ole tarkkaa tietoa uudistuksen vaikutuksista kuntien rahoitusosuuksiin. Lisäksi eduskunnan käsittelyssä on kuntalain kokonaisuudistus, jonka on tarkoitus tulla voimaan pääosin vuoden 2015 aikana. Uusi kuntalaki vahvistaa kuntakonsernin kokonaisuuden huomioon ottamista sekä toiminnan ja talouden suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Karstulan kunnan toimintaa on kehitetty pitkäjänteisesti. Toiminnan menoja on pystytty pienentämään eläköitymisiä hyödyntäen niin, ettei korvaavaa työvoimaa ole aina tarvinnut palkata. Talouden haasteet ja tulevien vuosien merkittävä eläköityminen edellyttävät panostusta toiminnan kehittämiseen vielä entistäkin enemmän. Tätä ajatellen erityinen toiminnan kehittämisohjelma on käynnistetty yhteistyössä koko kunnan henkilöstön kanssa. Valtion vetäytyminen omasta osuudestaan kansalaisten palveluiden rahoituksessa valtionosuuksia leikkaamalla on siirtänyt rahoitusvastuuta entistä enemmän kunnille. Tämä on johtanut merkittävällä tavalla kunnallis- ja kiinteistöverojen korottamiseen koko maassa. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen iskee erityisen kovasti Karstulaan. Vuoden 2015 talousarvion yhteydessä Karstulassakin korotetaan kunnallisveroprosenttia jo toisena vuonna peräkkäin. Karstulan veroprosentit säilyvät kuitenkin edelleen erittäin kilpailukykyisinä verrattuna Keski-Suomen kuntiin ja erityisesti saman kokoluokan verrokkikuntiin koko maassa. Edellä kuvatuista epävarmuustekijöistä ja tulevaisuuden rahoitushaasteista huolimatta vuoteen 2015 lähdetään olosuhteisiin nähden kohtuullisista asetelmista. Kunnassa on yleisestä talouden tilanteesta huolimatta vireää ja kehittyvää yritystoimintaa. Myös rakentaminen on jatkunut. Muun muassa jäähallia viimeistellään, keskustaan rakennetaan uutta kauppaa ja myös uusi rivitalohanke on liikkeellä. Keskustan ilme uudistuu, kun vanha K-kauppa puretaan ja keskusta avartuu uudella tavalla. Pitkään kaivattu torikin on saamassa oman paikkansa. Karstulan kunta haluaa omalta osaltaan aktiivisesti vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin. Vuoden 2014 aikana on käynnistetty Hyvinvoiva Karstunen -toimintaohjelmaa ja talousarviossa esitetään määrärahaa hyvinvointituvan tilojen hankkimiseen. Samoissa tiloissa jatkaisi edelleen yhteispalvelupiste ja Kelan palvelut. Hyvinvointiohjelman tavoitteena on ensisijaisesti edistää kuntalaisten hyvinvointia ja sitä kautta myös ennaltaehkäisevästi vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää pienentävästi. Edellä kuvatulla tavalla epävarmojen, mutta myös tulevaisuuteen luottavasti katsovien näkymien keskellä Karstulan kunnan talousarviota vuodelle 2015 ja taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 on valmisteltu siitä lähtökohdasta, että kunnan palvelut tullaan edelleenkin säilyttämään laadukkaina ja korkeatasoisina. Pidämme huolta siitä, että Karstula on tulevaisuudessakin kokoaan suurempi maineensa veroinen! 2

KUNTASTRATEGIA JA PALVELUORGANISAATIO Keskeisin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja on Karstulastrategia 2015. Sen pohjalta kullekin hallintokunnalle, palvelukeskukselle ja palveluyksikölle on hyväksytty oma strategiansa. KARSTULASTRATEGIA 2015 Kunnanvaltuusto 6.6.2011 PERUSTEHTÄVÄ (Minkä vuoksi Karstulan kunta on olemassa? Mikä on Karstulan kunnan olemassaolon oikeutus?) PÄÄMÄÄRÄ (Miten Karstulan kunnan perustehtävä suoritetaan? Miten turvataan karstusten hyväksyntä Karstulan kunnan olemassaololle ja tarjotaan muun kuntavaihtoehdon omaavalle / sitä harkitsevalle kilpailukykyinen vaihtoehto?) VALITUT STRATEGIAT 2011-2015 (Miten Karstulan kunnan päämäärään päästään? Millaisin periaattein kunta toimii?) TOIMINTALINJAT (Miten kuntapalvelujen keskeiset kehittämistoimet suunnataan vuosina 2011-2013) TARJOAMME TYÖN TEKEMISEEN JA YRITTÄMISEEN KANNUSTAVAN SEKÄ ASUMISEEN JA VAPAA-AIKAAN VIIHTYISÄN MAASEUTUMAISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN! TUOTAMME KUNTAPALVELUT KUNNAN OMANA PALVELUNA TÄYDENNETTYNÄ KUNTIEN YHTEISILLÄ, YRITYSTEN JA KOLMANNEN SEKTORIN PALVELUILLA. TOIMIMME TULEVAISUUSLÄHTÖISESTI, YRITTÄJÄMÄISESTI, TALOUDELLISESTI JA AKTIIVISEN VUOROVAIKUTTEISESTI VIESTIEN. OLEMME KUNTASEKTORIN EDELLÄKÄVIJÄ (VISIONÄÄRI). VAHVISTAMME ELINKEINOELÄMÄN, KOLMANNEN SEKTORIN JA KUNNAN YHTEISTYÖTÄ. TOTEUTAMME KARSTUSTEN YHTEISTÄ TAHTOA STRATEGIAMME MUKAISESTI. HUOLEHDIMME TYÖN TEKEMISEN JA YRITTÄJYYDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN AJANMUKAISUUDESTA MONIPUOLISTAMME ASUMISEN JA VAPAA-AJAN MAHDOLLISUUKSIA EDISTÄMME KUNTALAISTEN OMAEHTOISTEN HYVINVOINTIPALVELUJEN TARJONTAA KEHITÄMME PAIKALLISIA PERUS- JA 2.ASTEEN KOULUTUSPALVELUITA HUOLEHDIMME PAIKALLISISTA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISTA PALKKAAMME STRATEGIAN TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMIIN KUNTAPALVELUIHIN TARVITTAESSA UUTTA HENKILÖSTÖÄ Karstulan kunnan palveluorganisaatio luottamustoimielinten osalta esitetään seuraavassa kaaviossa. Palkatun henkilöstön organisaatio esitetään talousarvion liitteenä olevassa henkilöstösuunnitelmassa. Työnjaosta ja päätösvallasta annetut määräykset sisältyvät kunnanvaltuuston hyväksymiin johtosääntöihin. 3

KUNNANVALTUUSTO KUNNAN TOIMINTA JA TALOUS = KUNTASTRATEGIA, JÄRJESTETTÄVÄT KUNTAPALVELUT, ORGANISOITUMISEN JA KONSERNIOHJAUKSEN PERIAATTEET, TALOUDEN PERIAATTEET, KESKUSVAALILAUTAKUNTA, VAALILAUTAKUNTA JA -TOIMIKUNTA KUNTALAKI JA VAALILAKI TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNTALAKI 9 LUKU KUNNANHALLITUS JÄRJESTETTÄVIEN KUNTAPALVELUJEN ORGANISOINTI SEKÄ KONSERNIJOHTO JA OHJAUS/TOIMINTA JA TALOUS, Konserniohjaus ja -talous, kunnan edunvalvonta, elinkeino- ja työllisyysasiat, maaseutupalvelut, asuntopalvelut, kaavoitus- ja maapolitiikka, kiinteistöt, ruokahuolto, hankinnat, Kunnanhallituksen jaostoille ja lautakunnille johtosäännöillä siirretyt sekä toimikunnille annetut tehtävät ja konsernipalvelut KSL KVA OY KS OY Henkilöstöjaosto Työnantajapalvelut Sosiaali- ja terveysjaosto Sosiaali- ja terveyspalveluiden konserniohjaus Viestintäjaosto Sisäinen ja ulkoinen tiedotus, tietoverkot Maaseutujaosto Lomitus- ja maaseutupalvelujen ohjaus KLV OY PLE OY SHP KY, SOTE KY, APS PK-SVP SIVISTYSLAUTAKUNTA JOHTOSÄÄNNÖLLÄ LTK:LLE SIIRRETYT TEHTÄVÄT Päivähoito, esi- ja perusopetus, lukio ja muu 2. aste, kansalaisopisto, kirjasto, kulttuuri, nuoriso, liikunta, TEKNINEN LAUTAKUNTA JOHTOSÄÄNNÖLLÄ LTK:LLE SIIRRETYT TEHTÄVÄT Viranomais-, tila-, kunnallistekniikka, palo- ja pelastus-, jätehuolto- ja yksityistiepalvelut SAMMAKKOKANGAS OY POKE PK-S MUSIIKKIOPISTO ALUEELLINEN PALO- JA PELASTUSLAITOS JÄTELAUTA- KUNTA KUNTAPALVELUJEN KÄYTTÄJÄT Palvelufoorumit TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET Talousarvion sitovia eriä ovat kuntalain 65 :n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tavoitteet ja mittarit Talousarvion tavoiteasettelussa pyritään kuvaamaan niiden sitovuutta valtuusto- ja lautakuntatasolla. Tavoitteiden ja mittareiden kehittämistä jatketaan edelleen sekä luottamustoimielinten että päätöksiä valmistelevien viranhaltijoiden osalta. Käyttötalousosassa esitetään vertailutietoina talouden tunnuslukuja vuodelta 2013. Vertailuun soveltuvia kustannustietoja on peruspalveluiden osalta koottu Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilastoista. Mittareilla euroa/asukas ja euroa/asiakas lasketut tunnusluvut kertovat, paljonko kunta käyttää rahaa jonkin peruspalvelun tuottamiseen. Huomattavan suuret asukaskohtaiset kustannukset voivat viitata joko suureen palvelutarpeeseen tai palvelutuotannon ylikapasiteettiin. Huomattavan matalat asukaskohtaiset kustannukset voivat puolestaan viestittää palvelutuotannon alikapasiteetista, jolloin palveluita ei tuoteta tarpeita vastaavasti tai toimitaan alimitoitetulla tavalla. Mittarilla euroa/suorite puolestaan kuvataan palvelun järjestämisen taloudellisuutta ja siitä voi tehdä päätelmiä palvelutuotannon tehokkuudesta. Kustannustehokkuus ei kuitenkaan kuvaa palvelujen laatua ja sisältöä. Vertailutietojen tarkastelussa on syytä huomioida, että vaihtelut ovat varsin suuria ja tilastointiin voi liittyä kustannusten oikean kohdentamisen ongelma. Palkat ja henkilöstömenot Palkat on budjetoitu talousarvioon varaamalla laskennallisesti olevalle henkilöstölle lokakuussa 2013 tehdyn työmarkkinaratkaisun mukainen lisäys henkilöstömenoihin. Kunta-alan uusi sopimuskausi alkoi 1.3.2013 ja sopimuk- 4

set ovat voimassa 31.1.2017 saakka. Ensimmäisellä sopimusjaksolla 1.3.2014 31.12.2015 kunta-alan sopimuksissa toteutetaan vielä toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 % sopimuskorotus 1.7.2015 lukien ja tämän korotuksen toteuttamisessa otetaan huomioon vuosilomalain muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Toisen sopimusjakson 1.1.2016 31.1.2017 palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta työmarkkinajärjestöt neuvottelevat kesäkuussa 2015. Kunnan henkilöstömenojen arvioidaan olevan vuonna 2015 kaikkiaan 12 272 489 euroa. Kuntayhtymät ja muu yhteistyö Kunnan käyttötalouden menoihin sisältyvät seuraavat merkittävät maksuosuudet kuntayhtymille ja muille yhteistyökumppaneille: SoTe kuntayhtymä - Perusturvaliikelaitos Saarikan oma toiminta - Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keski-Suomen liitto Jyväskylän kaupunki, palo- ja pelastustoimi Viitasaaren kaupunki, - ympäristöterveydenhuolto - eläinlääkintähuolto Pihtiputaan kunta, maaseutuhallinto Suomen Kuntaliitto ry Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari ry, Leader-ohjelma 11 860 738 euroa 4 856 711 euroa 42 000 euroa 344 600 euroa 46 000 euroa 108 300 euroa 67 272 euroa 14 000 euroa 20 000 euroa Avustusmäärärahat Talousarvioon on sisällytetty avustusmäärärahat seuraaviin jo aikaisemmin käytössä olleisiin tukijärjestelmiin: Uudisasukkaan asumistuki. Tukijärjestelmässä myönnetään tuki yksityiselle ensiasunnon hankkivalle henkilölle tai perheelle, joka rakentaa tai ostaa itselleen ensimmäisen omistusasunnon Karstulassa ja joka asuu pysyvästi tässä hankkimassaan asunnossa kunkin vuoden alussa 1.1. Tuen määrä on 250 euroa tuen kohteena olevassa kiinteisössä ao. vuonna 1.1. asunutta ja pysyväksi asukkaaksi henkikirjoitettua henkilöä kohti. Tukiaika on kolme vuotta (kolme vuotuiserää). Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2015 talousarviossa on arviolta 65 000 euroa. Maksuton päivähoito tai kotihoidon kuntalisä. Tukijärjestelmässä 31.12.2015 mennessä syntyville karstusille lapsille järjestetään 12 kuukauden ajan maksuton päivähoitopaikka tai vaihtoehtoisesti maksetaan kotona tai yksityisessä hoidossa hoidettaville alle 3-vuotiaille kotihoidon tuen kuntalisää 100 euroa kuukaudessa. Em. 12 kuukauden jakso voi muodostua yksinomaan päivähoidosta, kotihoidosta, yksityisestä hoidosta tai näiden eri hoitomuotojen yhdistelmästä. Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2015 talousarviossa on arviolta 44 000 euroa. Vanhusten siivouspalvelujen oston tukeminen. Tukijärjestelmässä tuetaan yli 80-vuotiaiden kuntalaisten siivouspalvelujen ostamista siivouspalveluyrityksiltä. Kunta maksaa yli 80-vuotiaiden kuntalaisten siivouspalvelujen käytöstä yritykselle 10 euroa kuukaudessa taloutta kohti eli enintään 120 euroa vuodessa taloutta kohti. Käytännössä siivouspalveluyritykset laskuttavat yli 80-vuotiaiden kuntalaisten ostamasta siivouspalvelusta kuntaa em. tuen osuuden ja ylimenevän osuuden asiakkaalta. Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2015 talousarviossa on arviolta 10 000 euroa. Sotaveteraanien ateria- ja siivouspalvelut. Tukijärjestelmässä kunta järjestää kunnan alueella kotona asuville sotaveteraaneille ateriapalvelut viitenä päivänä viikossa ja siivouspalvelut noin kaksi tuntia kerran kuukaudessa. Ateriapalvelut on perusteltua järjestää myös sotaveteraanin kanssa samassa taloudessa asuvalle puolisolle. Sotaveteraanilla tarkoitetaan Kelan rintamalisää saavaa henkilöä. Kela maksaa rintamalisää Suomessa asuvalle miehelle tai naiselle, jolla on rintamasotilastunnus tai naisille myönnetty rintamapalvelutunnus tai rintamatunnus tai veteraanitunnus. Lisä maksetaan myös miinanraivaajille, joille Sota-arkisto on antanut todistuksen osallistumisesta miinanraivaustehtäviin vuosina 1945 52. Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2015 talousarviossa on arviolta 60 000 euroa. 5

Oppisopimustuki. Tukijärjestelmän mukainen kunnallinen oppisopimustuki myönnetään kunnan lisätukena valtion tukemaan oppisopimukseen, joka on tehty sellaisen karstulalaisen ensisijaisesti alle 25-vuotiaan henkilön kanssa, joka on ammatillista peruskoulutusta vailla tai ammatillisen peruskoulutuksen omaava mutta työpaikan saanti edellyttää työpaikkakoulutusta. Tuki myönnetään Karstulassa toimivalle pk-yritykselle. Tuen määrä on 84 252 euroa kuukaudessa, keskimäärin tuki on 168 euroa kuukaudessa. Tukiaika on enintään puolet (50 %) oppisopimusajasta. Tuki maksetaan jälkikäteen samoin perustein kuin valtion maksama oppisopimuksen koulutuskorvaus. Lisäksi edellytetään, että oppisopimustuen saava yritys ei saa tuen saamiseksi lomauttaa tai irtisanoa nykyistä työvoimaa. Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2015 talousarviossa on arviolta 10 000 euroa. Nuorten kesätyöllistäminen yrityksissä tai yhteisöissä. Tukijärjestelmässä kunta myöntää avustusta Karstulassa sijaitseville yrityksille ja yhteisöille karstusten 16 25 -vuotiaiden nuorten työllistämiseen kuukauden mittaiseen työsuhteeseen kesäkaudella 2.5. 30.9. Avustus on suuruudeltaan 270 euroa kesätyöntekijää kohti. Avustukset myönnetään yritysten ja yhteisöiden hakemusten perusteella ja maksetaan jälkikäteen edellyttäen selvitystä työnantajalle kuuluvien velvoitteiden hoitamisesta. Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2015 talousarviossa on arviolta 15 000 euroa. Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmät. Kunta myöntää avustusta haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien asetuksen mukaiseksi kunnostamisen vauhdittamiseen. Avustusta on päätetty myöntää hajaasutusalueiden jätevesiä koskevan asetuksen siirtymäajan päättymiseen 31.12.2015 saakka. Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2015 talousarviossa on arviolta 2 000 euroa. Yksityistieavustukset. Kunta myöntää avustusta yksityisteiden perusparannus- ja kunnostushankkeisiin sekä yksityisteiden kunnossapitoon teknisen lautakunnan päättämien periaatteiden mukaan. Avustuksiin varattu määräraha vuoden 2015 talousarviossa on 105 000 euroa. Avustukset kansalais-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoiminnalle. Kunta myöntää toiminta- ja kohdeavustuksia, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoiminnalle. Harkinnanvaraisista avustuksista päättää sivistyslautakunta kunnanhallituksen hyväksymän avustussäännön periaatteiden mukaan. Avustuksiin varattu määräraha vuoden 2015 talousarviossa on 38 000 euroa. Verotulot Kunnan tuloveroprosentiksi vuodelle 2015 on määrätty 20,0 %. Kiinteistöveroprosenteiksi vuodelle 2015 on määrätty - yleinen kiinteistövero 0,85 % - vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero 0,45 % - muiden asuinrakennusten kiinteistövero 1,00 % - voimalaitosten kiinteistövero 1,00 % - yleishyödyllisen yhteisön kiinteistövero 0,00 %. Talousarvioon on budjetoitu seuraava arvio verotuotoista: Tuloveron (kunnallisveron) tuotto Kiinteistöveron tuotto Yhteisöveron tuotto Verolajien tuotot yhteensä Verotuotot, /asukas (31.12.2015 asukaslukuennuste 4 298) 10 252 000 euroa 937 000 euroa 1 190 000 euroa 12 379 000 euroa 2 880,18 euroa Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (1704/2009) sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuu- 6

teen sisältyvät yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus, harkinnanvarainen valtionosuuden korotus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio. Peruspalvelujen alustava valtionosuusprosentti vuodelle 2015 on 25,42 % ja kunnan omarahoitusosuus on 3 522,89 euroa/asukas. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen (1705/2009) euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus jne.) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, museot, teatterit, orkesterit, nuorisotyö jne.). Talousarvioon on budjetoitu seuraava arvio valtionosuuksista: Valtionosuudet yhteensä Valtionosuudet, /asukas (31.12.2015 asukaslukuennuste 4 298) 15 000 000 euroa 3 490,00 euroa Maksut ja muut toimintatuotot Maksut ja muut toimintatuotot ovat monilta osin lainsäädännön määrittämiä. Niiltä osin kuin päätösvalta on kunnalla, maksut ja muut toimintatuotot pyritään pitämään kohtuullisina. Lainanottoperiaatteet ja maksuvalmiuden ylläpitäminen Lainanotto on viime vuosina tapahtunut kuntatodistuksilla, koska lyhytaikaisten (1 3 kk) kuntatodistusten korkotaso on ollut todella matala ja vaihdellut viimeisten parin vuoden aikana noin 0,1-0,2 prosentissa. Näillä näkymin tällaista lainanottoperiaatetta on tarkoitus jatkaa. Mikäli korkotasossa kuitenkin tapahtuu tai näyttää tapahtuvan oleellisia muutoksia, on siihen syytä reagoida tilanteen edellyttämällä tavalla. Kunnanhallitus voi markkinatilanteen muuttuessa muuttaa lyhytaikaisia lainoja pitkäaikaisiksi lainoiksi ilman kunnanvaltuuston erillistä päätöstä enintään puolet kunnan kokonaislainamäärästä. Kunnanhallitus voi lisäksi ryhtyä toimiin korkosuojausten ottamiseksi kunnan lainoihin valtuuston hyväksymän erillisen valtuutuksen mukaisesti. Kunnalla on ns. Valo-rahoja sijoitettuna tätä talousarviota laadittaessa noin 4 miljoonaa euroa, joista 1 miljoona on määräaikaistalletuksena ja 3 miljoonaa vähäriskisessä korkorahastossa. Sijoitusten tuotto on ollut pitkään selkeästi lainoista maksettua korkoa suurempi. Viimeisen parin vuoden ajan sijoitusten tuotto on ollut alhaista, mutta myös korkotaso on ollut erittäin alhainen. Kunnan sijoitusten ja lainamäärän suhdetta on jatkuvasti syytä tarkastella sijoitusten tuoton ja lainojen korkotason muutosten kannalta. Samalla tulee kiinnittää huomiota kunnan lainamäärään ja sen kasvuun. Sijoituksia hoidetaan valtuuston hyväksymien sijoitustoiminnan periaatteiden mukaisesti. Taloussuunnitelma Talouden pitemmän aikavälin suunnittelu ja taloussuunnitelman laatiminen vuosille 2016 2018 on erittäin haasteellista. Kuntien talouden ja rahoituksen osalta merkittäviä muutoksia on tuonut valtionosuusuudistus, jonka johdosta Karstulan kunnan valtionosuudet tulevat pienenemään merkittävästi. Toinen erittäin merkittävä tekijä kuntien tulevaisuuden rahoituksen ja talouden kannalta on sote-uudistus ja siihen liittyvän rahoitusjärjestelmän muutos. Edellä mainittujen lisäksi valtakunnallinen ja kansainvälinen taloustilanne luo merkittäviä haasteita kuntien omille verotuotoille, mutta myös paineita valtiolle tervehdyttää edelleen valtiontaloutta kuntien rahoitusta leikkaamalla. Karstulan kunnan osalta haasteen tuo valtionosuuskriteerien muutos siten, että ikärakennetekijän osalta ikääntyneen väestön painoarvoa pienennettiin. Kunnan verotulojen kehitys on hyvin riippuvaista yleisen taloustilanteen kehityksestä, mutta merkittävää vaikutusta on myös paikallisilla investoinneilla ja elinkeinoelämän vireydellä. Kunta voi omilla toimillaan vaikuttaa suunnitelmavuosien talouteen hyvin rajallisesti. Merkittävimmin voimme vaikuttaa ylläpitämällä kuntalaisten hyvinvointia ja ennaltaehkäisemällä kustannusten kasvua muun muassa Hyvinvoiva Karstunen -ohjelman toimenpitein. Edellä mainituista syistä taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 on varsin ohjeellinen ja tarkentuu oleellisesti varsinaisen talousarviovuoden aikana. 7

Talousarvion sitovuus ja tilivelvollisuus Kunnanvaltuusto vahvistaa taloussuunnitelman ensimmäisen vuoden 2015 talousarviona sitovana noudatettavaksi ja taloussuunnitelman 2016 2018 ohjeellisena noudatettavaksi. Kunnanhallitus saattaa vahvistetun talousarvion täytäntöönpano-ohjeineen lautakuntien noudatettavaksi. Erillisiä käyttösuunnitelmia ei tehdä. Talousarvio on valtuustoon nähden sitova seuraavilla talousarviokokonaisuuksilla: - kunnanhallitus - sosiaali- ja terveystoimi - sivistystoimi - tekninen toimi - tuloslaskelma - investoinnit - rahoituslaskelma. Kunnanvaltuusto päättää määrärahat ja tuloarviot sekä tavoitteet tehtäväalueittain. Investointimäärärahat myönnetään hankkeittain. Talousarvio on kunnanvaltuustoon nähden sitova nettomääräisenä käyttötalouden ulkoisten erien osalta päävastuualueittain ja investointien osalta hankkeittain. Rahoituslaskelman eristä pitkäaikaisten lainojen ja lyhytaikaisten lainojen yhteismäärän muutos ja antolainojen lisäys on valtuustoon nähden sitova. Käyttötalouden osalta talousarvio on kunnanhallitukseen ja lautakuntiin nähden sitova kustannuspaikoittain. Sitovuustasona menoihin ja tuloihin nähden ovat nettomenot. Henkilöstömenoja tai niiden säästöjä ei saa käyttää muiden menolajien katteeksi. Määrärahojen riittävyydestä, tuloarvioiden ja tavoitteiden toteutumisesta vastaavat - tilivelvolliset luottamushenkilöt: kunnanhallituksen, lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien jäsenet - tilivelvolliset viranhaltijat: kunnanjohtaja ja palvelukeskusten johtajat. TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN KONSERNIJOHDOLLE JA KUNNAN EDUSTAJILLE TYTÄRYHTEISÖISSÄ Kuntalaki korostaa valtuuston vahvaa asemaa ja kokonaisvastuuta toiminnasta ja taloudesta. Kuntalain 13 :n mukaan valtuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Lisäksi valtuusto päättää myös kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Valmisteilla oleva uusi kuntalaki korostaa koko kuntakonsernin roolia ja ohjausta. Karstulan kuntakonsernin taloushallinnon ja -ohjauksen toimivuuden varmistamiseksi, vuoden 2015 aikana selvitetään konsernin taloushallinnon palveluiden kokoaminen yhteen yksikköön. Kunnanvaltuuston 14.12.2009 hyväksymällä konserniohjeella on annettu toimintaohjeet ja periaatteet Karstulan kuntakonserniin kuuluville tytäryhteisöille. Edellä olevassa luottamushenkilöorganisaatiokaaviossa on virallisesti kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen lisäksi esitetty muutkin sellaiset yhteisöt, joiden toiminta on kunnan kannalta merkittävää ja joiden konserniohjaus on näin ollen tärkeää. Konserniohjauksen sisältö on määritelty konserniohjeissa ja vastuutus kunnanvaltuuston hyväksymillä johtosäännöillä. Kunnanhallitus esittää talousarviossa 2015 ja taloussuunnitelmassa 2016 2018 kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi seuraavat kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet ja konserniohjauksen periaatteet: Kunnanvaltuuston hyväksymä kulloinkin voimassaoleva kuntastrategia on kunnan toiminnan ja talouden keskeinen lähtökohta. Kunnan talouden tasapainottamista jatketaan edelleen tavoitteena olla riiittävän vahva peruskunta järjestämään tarvittavat kuntapalvelut kuntalaisille. Tavoitteiden toteutumista seurataan tilinpäätöksen mukaisen vuosikatteen avulla, laatimalla keskeisistä päätöksistä strategiavaikuttavuuden arviointi sekä tarkastelemalla, miten aiemmat, keskeisten päätösten strategiavaikuttavuuden arvioinnit ovat toteutuneet. 8

Kunnanvaltuusto hyväksyy talousarviossa vuosittain konserniohjauksen periaatteet kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden ja yhteisöjen osalta. Konserniohjauksen periaatteiden toteutumista arvioidaan tilinpäätöksen ja erillisten infotilaisuuksien tietojen pohjalta. KARSTULAN KUNTAKONSERNI TYTÄRYHTEISÖT KUNTAYHTYMÄT OSAKKUUSYHTEISÖT Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy 100 % Karstulan Lämpöverkko Oy 100 % Karstulan Vuokra-asunnot Oy 100 % As Oy Vuokrakelsa 100 % As Oy Vuokrakarstu 68 % Puulaakson Energia Oy 59 % SoTe kuntayhtymä 30,59 % Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 2,21 % Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä 4,2 % Keski-Suomen liitto 1,4 % Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy Yhtiön toimialana on Karstulan kunnan elinkeinoelämän edistäminen ja sen rakenteen monipuolistaminen. Tässä tarkoituksessa yhtiö voi toimia yhteistyössä myös Karstulan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Kunta omistaa 100 % yhtiön osakkeista. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Elinkeino- ja yritysasioita yleensä käsitteleviä infoja pidetään ajankohtaisten hankkeiden yhteydessä kunnanhallitukselle yhtiökokousasioiden lisäksi 2 3 / vuosi sekä kunnanvaltuustoinfo vähintään 1 / vuosi. Puulaakson Sijoituksen neuvottelukunta toimii ohjeensa mukaisesti yhteistyöelimenä. Yhtiö kehittää yrittämisen toimintaympäristöä kilpailukykyisemmäksi sekä edistää asiakkaidensa kannattavan liiketoiminnan kehittymistä, rahoituksen järjestymistä ja osaamista. Työpaikkaomavaraisuus Yritysten määrä Työpaikkaomavaraisuus 100 %. Yritysten määrä entisellä tasolla. Yhtiö toimii arvojensa mukaisesti: luottamuksellisuus, nopeus, yritysja asiakaslähtöisyys, joustavuus ja ennakkoluulottomuus. Yhtiön toiminta on tehokasta ja taloudellista. Asiakastyytyväisyyskyselyt Tilikauden tulos Asiakastyytyväisyys keskimäärin hyvä. Nollatulos. 9

Karstulan Vuokra-asunnot Oy Yhtiön toimialana on rakennuttaa, omistaa ja hallita kiinteistöjä ja vuokratonteilla olevia rakennuksia, ostaa ja vuokrata alueita, rakennuksia ja huoneistoja, antaa vuokralle kiinteistöjä ja huoneistoja sekä harjoittaa kiinteistöjen ja vuokratonteilla olevien rakennusten isännöinti- ja huoltotoimintaa. Kunta omistaa 100 % yhtiön osakkeista. Kunnanhallitus nimeää yhtiön hallituksen jäsenet. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Yhtiön keskeisistä asioista annetaan infoa kunnanhallitukselle yhtiökokousasioiden käsittelyn yhteydessä. Yhtiö tarjoaa monipuolista ja viihtyisää vuokra-asumisympäristöä karstulalaisille ja kuntaan muuttaville. Asuntojen kuntoonpano Asuntohakemusten käsittelyaika Asuntojen kunnostuksesta on alle 10 vuotta 30 % asunnoista, 10-20 vuotta 60 % asunnoista. Päätöksen saa 1 viikon kuluessa asuntohakemuksen jättämisestä. Vuokra-asunnot ovat käyttötarkoi- Vuokrausaste Vuokrausaste 85 % tuksensa mukaisessa käytössä. Yhtiön toiminta on taloudellisesti kannattavaa vuokratuloihin perustuen. Tilinpäätös Tilikauden tulos positiivinen. Vieraan pääoman määrä taseessa vähenevä. Vuokrasaamiset < 5 % liikevaihdosta. Karstulan Lämpöverkko Oy Yhtiön toimialana on kaukolämmön siirto- ja jakeluverkon sekä siihen liittyvien lämpölaitosten omistaminen ja käyttäminen, kaukolämmön myyminen ja välittäminen. Kunta omistaa 100 % yhtiön osakkeista. Kunnanhallitus nimeää yhtiön hallituksen jäsenet. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan tai yhtiön hallituksen puheenjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Mahdollisten periaateratkaisujen yhteydessä pidetään infoja kunnanhallitukselle sekä kunnanvaltuustolle. Mahdollisimman moni yhtiön kannalta taloudellisesti liitettävissä oleva kiinteistö tulee kaukolämmön piiriin. Vuotuiset ja yhteenlasketut liittyjätiedot Alueellisesti kilpailukykyisellä asiakashinnalla pienehkön osingon jakaminen omistajille. Hintavertailut Tilinpäätöstiedot Puulaakson Energia Oy Yhtiön toimialana on prosessihöyryn, prosessilämmön, kaukolämmön ja sähkön tuottaminen, osakassopimuksen mukaisesti puupohjaisen polttoaineen avulla omakustannushintaan osakkaille. Kunta omistaa yhtiöstä noin 59 %. Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajat yhtiön hallituksen jäseniksi. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan tai yhtiön hallituksen puheenjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Mahdollisten periaateratkaisujen yhteydessä pidetään infoja kunnanhallitukselle sekä kunnanvaltuustolle. 10

Yhtiö tuottaa osakassopimuksen Omakustannushinnan kehitys mukaisesti omakustannusperiaatteella kaukolämpöenergiaa Karstulan Lämpöverkko Oy:lle Yhtiö toimii taloudellisesti kannattavasti ja pystyy vastaamaan käyttösekä investointikustannuksistaan. Hintavertailu Tilinpäätöstiedot Muut Karstulan kunnan kannalta keskeiset yhteisöt Karstulan kunnan konserniohjaukseen ja -talouteen sekä edunvalvontaan liittyen keskeisiä, viralliseen kuntakonserniin kuulumattomia yhteisöjä ovat mm. Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ky, SoTe ky, Karstulan Asumispalvelusäätiö, Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelu Oy, POKE, Pohjoisen Keski-Suomen musiikkiopisto, Sammakkokangas Oy ja jätelautakunta, sekä Keski-Suomen palo- ja pelastuslaitos. Näiden yhteisöjen osalta konserniohjauksesta vastaava luottamushenkilötoimielin on määritelty johtosäännöillä. Keskeinen periaate toiminnan ja talouden ohjauksessa on Karstulastrategia 2015 sekä yleinen toiminnallis-taloudellisuus. Konserniohjauksessa tulee huomioida riittävä ja säännöllinen yhteistyö asianomaisten yhteisöjen hallinnossa mukana erityisesti Karstulasta olevien henkilöiden kanssa. 11

2. KÄYTTÖTALOUSOSA KUNNANVALTUUSTO Toimielimet: KUNNANVALTUUSTO, KESKUSVAALILAUTAKUNTA, TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimielinten tehtävät: Kunnanvaltuusto on kunnan ylin päättävä elin, joka vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta.valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, konserniohjauksen periaatteista sekä hallinnon järjestämisen, talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista. Valtuusto hyväksyy kunnan talousarvion ja tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta. Lisäksi valtuusto huolehtii, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Keskusvaalilautakunta on lakisääteinen lautakunta, jonka kunnanvaltuusto asettaa toimikaudekseen. Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on huolehtia kunnallisvaalien ja valtiollisten vaalien järjestämisestä kunnassa vaalilainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tarkastuslautakunta on lakisääteinen lautakunta, jonka kunnanvaltuusto asettaa toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastusta varten. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan tehtävät on määritelty kunnan tarkastussäännössä (kvalt 10.11.2008 / 37). Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kunnanvaltuuston kustannuspaikalle varataan määräraha kunnanvaltuuston toimintaan. Vaalien kustannuspaikalle varataan määräraha eduskuntavaalien toimittamiseen huhtikuussa 2015. Tilintarkastuksen kustannuspaikalle varataan määräraha tarkastuslautakunnan toimintaan sekä ulkoisen tarkastuksen eli tilintarkastuksen ostopalveluun auktorisoidulta JHTT-tilintarkastusyhteisöltä. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Vastuuhenkilöt: kunnanjohtaja Eino Nissinen, hallintojohtaja Salla Manni 011200 Kunnanvaltuusto (EN) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -28 954-33 330-32 680 650 2,0 Toimintakate -28 954-33 330-32 680 650 2,0 Tulos -28 954-33 330-32 680 650 2,0 010000 Vaalit (SM) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 13 700 7 100-6 600-48,2 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -14-13 024-10 021 3 003 23,1 Toimintakate -14 676-2 921-3 597-532,1 Tulos -14 676-2 921-3 597-532,1 011100 Tilintarkastus (EN) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -10 947-13 450-13 180 270 2,0 Toimintakate -10 947-13 450-13 180 270 2,0 Tulos -10 947-13 450-13 180 270 2,0 011250 Kokousjärjestelmä (EN) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 4 869 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -42 642-28 233-25 166 3 067 10,9 Toimintakate -37 773-28 233-25 166 3 067 10,9 Tulos -37 773-28 233-25 166 3 067 10,9 12

KUNNANHALLITUKSEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: KUNNANHALLITUS Kunnanhallituksen tehtävänä on vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus vastaa valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti kunnan järjestämisvastuulla olevien kuntapalvelujen organisoinnista, konsernijohdosta ja -ohjauksesta, kunnan edunvalvonnasta, kunnanhallitukselle määrätyistä tehtäväalueista sekä yhteensovittaa lautakuntien sekä niiden alaisina toimivien palvelukeskusten toiminnan kunnanvaltuuston taloudellisesti kestävällä tavalla määrittämien voimavarojen mukaisesti. Palvelukeskukset: KUNTAKONSERNIN PALVELUKESKUS huolehtii, että kunnan ja kuntakonsernin hallinnossa, taloudenhoidossa sekä muussa toiminnassa noudatetaan kunnanvaltuuston hyväksymää kuntastrategiaa. Lisäksi palvelukeskus huolehtii kuntakonsernin keskitettyjen palvelujen järjestämisestä. HALLINTO- JA TALOUSPALVELUKESKUS tukee kunnan muiden palvelukeskusten palvelutuotantoa tuottamalla näiden tarvitsemia asiantuntija- ja tukipalveluja. Lisäksi palvelukeskus huolehtii joidenkin kunnan yleishallinnon viranomaistehtävien järjestämisestä. Palveluja tuotetaan sopimusperusteisesti myös kuntakonsernille ja kuntaorganisaation ulkopuolelle. LOMITUSPALVELUKESKUS toimii sopimusperusteisena Melan paikallisyksikkönä järjestäen maatalousyrittäjien lomituspalvelut pohjoisen Keski-Suomen kahdeksan kunnan alueella. Tilivelvolliset viranhaltijat: kunnanjohtaja Eino Nissinen, hallintojohtaja Salla Manni, lomituspalvelujohtaja Kyllikki Vuorinen KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2015 KUNNANHALLITUKSEN PÄÄVASTUUALUE ulkoinen ja sisäinen TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatuotot 9 922 191 9 573 593 9 156 630-416 963-4,4 % Myyntituotot 7 045 262 6 801 082 6 398 761-402 321-5,9 % Maksutuotot 635 776 445 000 390 000-55 000-12,4 % Tuet ja avustukset 162 847 117 292 59 820-57 472-49,0 % Muut toimintatuotot 2 078 307 2 210 219 2 308 049 97 830 4,4 % Toimintakulut -10 577 347-10 175 983-9 709 415 466 568 4,6 % Henkilöstökulut -6 777 951-6 579 061-6 091 698 487 363 7,4 % Palvelujen ostot -1 912 731-1 893 862-1 822 847 71 015 3,7 % Aineet, tarvikkeet, tavarat -1 185 608-1 164 960-1 230 660-65 700-5,6 % Avustukset -558 128-422 500-455 000-32 500-7,7 % Muut toimintakulut -142 928-115 600-109 210 6 390 5,5 % TOIMINTAKATE -655 156-602 390-552 785 49 605 8,2 % Poistot ja arvonalentumiset -642 944-904 507-985 605-81 098-9,0 % TILIKAUDEN TULOS -1 298 099-1 506 897-1 538 390-31 493-2,1 % Kunnanhallituksen päävastuualueen talousluvuissa on mukana edellä kuvattu kunnanvaltuuston toiminta (kunnanvaltuuston, vaalien ja tilintarkastuksen kustannuspaikat). 13

Päävastuualueen toimintatuotot Päävastuualueen toimintakulut Myyntituotot Tuet ja avustukset Maksutuotot Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut Palvelujen ostot Avustukset KUNNANHALLITUS Toimielimet: KUNNANHALLITUS, KUNNANHALLITUKSEN JAOSTOT (HENKILÖSTÖJAOSTO, SOSIAALI- JA TERVEYSJAOSTO, VIESTINTÄJAOSTO, MAASEUTUJAOSTO), VANHUSNEUVOSTO, TOIMIKUNNAT Toimielinten tehtävät: Kunnanhallitus toteuttaa valtuuston hyväksymää strategiaa toiminnassaan ja päätöksenteossaan sekä arvioi strategian toteutumista kaikissa kunnan toiminnoissa ja toiminnan tasoilla. Kunnanhallitukselle kuuluvien lakisääteisten tehtävien lisäksi erityisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että kunnan strategiaprosessi on toimiva ja että kunnanvaltuustolla on riittävät mahdollisuudet strategian käsittelyyn sekä välineet raportoinnin ja seurannan varmistamiseen. Kunnanhallitus ohjaa, johtaa, valvoo ja sitouttaa järjestelmällisesti kunnan omaa organisaatiota sekä omistajaohjauksen ja muun yhteydenpidon kautta keskeisiä yhteistyöverkostoja. Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto huolehtii, että kuntapalveluja tuottava palkatun henkilöstön palveluorganisaatio toimii kuntastrategian mukaisella tavalla tulevaisuuslähtöisesti, yrittäjämäisesti ja taloudellisesti, ja että kunnan työnantaja-asemasta ja kunta-alan sopimuksista aiheutuvista velvoitteista huolehditaan asianmukaisesti. Kunnanhallituksen sosiaali- ja terveysjaosto huolehtii kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä kuntastrategian mukaisesti ja toimintaympäristön muutokset huomioiden. Jaosto vaikuttaa konserniohjauksella siihen, että kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään laadukkaasti ja taloudellisesti, edistävät kuntalaisten hyvinvointia ja huomioivat palvelukysynnän muutokset. Kunnanhallituksen viestintäjaosto huolehtii, että kuntaviestintä vahvistaa kuntastrategiassa määriteltyä mielikuvaa Karstulasta. Kunnanhallituksen maaseutujaosto huolehtii, että lomituspalvelukeskuksen henkilöstö toimii lomituslain ja Melan asetusten ja ohjeiden mukaisesti, ja toimii hallintohenkilöstön tukena päätöksissä. Jaosto valvoo maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta koskevan kuntien välisen sopimuksen toteutumista. Vanhusneuvosto on perustettu kunnanhallituksen päätöksellä 8.3.2012 / 71 kunnan ja sen alueella asuvien ja toimivien ikäihmisten ja heidän järjestöjensä yhteistyöelimeksi. Toimikunnat ovat kunnanhallituksen ja lautakuntien määrätyn tehtävän hoitamiseksi asettamia toimielimiä. Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kustannuspaikoille varataan määrärahat toimielinten toimintaan. Kunnanhallituksen kustannuspaikalle kirjataan myös kunnanjohtajan ja osin hallintojohtajan palkkauskulut. Toimikuntien kustannuspaikalle kirjataan myös kustannuksia osallistumisista nimettynä kunnan edustajana seudullisiin ym. yhteisiin toimikuntiin. 14

KUNNANHALLITUS Strategian mukainen aktiivinen ja ennakoiva kotikunnan kehittäminen. Kunnan elinvoimaisuuden ja suhteellisen kilpailukyvyn säilyttäminen Päätösten strategianmukaisuus Kunnassa olevien työpaikkojen ja yritysten määrän sekä muiden keskeisten elinvoimatekijöiden kehitys Strategiavaikuttavuuden arviointi kaikista keskeisistä päätöksistä. Elinvoimatekijät eivät heikkene. KUNNANHALLITUKSEN HENKILÖSTÖJAOSTO Kunnalla on toimiva palveluorganisaatio ja hyvä työnantajamaine, jota rakennetaan henkilöstöjaoston strategian mukaisesti. Henkilöstöjaoston strategian osaalueiden toteutuminen. Palvelutuotannon muutostarpeiden sekä henkilöstö- ja osaamisrakenteiden muutosten ennakoiminen. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Kunnan palkkausjärjestelmä on taloudellisesti kestävä ja kannustava. Toteutetut toimenpiteet Työn vaativuuden ja työsuorituksen arviointiin perustuvan palkkausjärjestelmän kehittäminen edelleen. KUNNANHALLITUKSEN SOSIAALI- JA TERVEYSJAOSTO Sosiaali- ja terveyspalvelujen omistajaohjauksen toimivuus Annettujen kannanottojen ja ohjeiden vaikutus lopullisiin päätöksiin. Kunta saa omat näkemyksensä esitettyä selkeästi sosiaali- ja terveystoimen sidosryhmille. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso tehokkaasti ja taloudellisesti. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Hyvinvoiva karstunen -kokonaisuus Hyvinvoiva karstunen -ohjelman toteuttaminen Eteneminen suunnitelman mukaan KUNNANHALLITUKSEN VIESTINTÄJAOSTO Kuntaviestintä vahvistaa myönteistä kuntakuvaa. Positiivinen ja laajalle levinnyt kuntakuva KUNNANHALLITUKSEN MAASEUTUJAOSTO Melan toimeksiantosopimuksen ja maaseutuhallinnon yhteistoimintasopimuksen toteutuminen Sopimusten asianmukainen toteutuminen. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Jaosto toimii yhteisten asioiden kanavana maatalousyrittäjien, hallinnon, Melan, ELY-keskuksen ja Mavin kanssa. Kunta saa omat näkemyksensä esitettyä selkeästi yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. 15

VANHUSNEUVOSTO Vanhusneuvosto tuo ikäihmisten näkökulmaa päätöksiin ja palveluihin. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Vanhusneuvoston oman toimintasuunnitelman mukaiset tavoitteet TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Vastuuhenkilöt: kunnanjohtaja Eino Nissinen, hallintojohtaja Salla Manni, lomituspalvelujohtaja Kyllikki Vuorinen, hyvinvointivastaava Mirka Oinonen 011300 Kunnanhallitus (EN) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 335 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -213 303-183 035-191 583-8 548-4,7 Toimintakate -212 967-183 035-191 583-8 548-4,7 Tulos -212 967-183 035-191 583-8 548-4,7 011320 Henkilöstöjaosto (SM) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -5 394-6 250-5 450 800 12,8 Toimintakate -5 394-6 250-5 450 800 12,8 Tulos -5 394-6 250-5 450 800 12,8 011330 Sote-jaosto (EN) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -5 779-6 500-6 500 Toimintakate -5 779-6 500-6 500 Tulos -5 779-6 500-6 500 011340 Viestintäjaosto (EN) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -11 754-30 050-27 650 2 400 8,0 Toimintakate -11 754-30 050-27 650 2 400 8,0 Tulos -11 754-30 050-27 650 2 400 8,0 011360 Maaseutujaosto (KV) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -2 128-5 100-3 930 1 170 22,9 Toimintakate -2 128-5 100-3 930 1 170 22,9 Tulos -2 128-5 100-3 930 1 170 22,9 011350 Vanhusneuvosto (MO) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 1 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -7 606-10 748-5 300 5 448 50,7 Toimintakate -6 606-10 748-5 300 5 448 50,7 Tulos -6 606-10 748-5 300 5 448 50,7 011310 Toimikunnat (EN) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -1 873-2 300-3 030-730 -31,7 Toimintakate -1 873-2 300-3 030-730 -31,7 Tulos -1 873-2 300-3 030-730 -31,7 16

Tehtäväalue: ELINKEINOT JA KEHITTÄMINEN Tehtäväalueen tarkoitus: Kuntastrategian mukaisesti tarjota työn tekemiseen ja yrittämiseen kannustava sekä asumiseen ja vapaa-aikaan viihtyisä maaseutumainen toimintaympäristö. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Elinkeinotoimi vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin kunnassa. Kustannuspaikalle varataan määräraha elinkeinopalvelujen ostoon Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:ltä ja rahoitusosuuksiin EU-projekteihin osallistumiselle sekä kunnanhallituksen erikseen päättämiin avustuksiin. Viisarin LEADER-ohjelman rahoitusosuuden määräraha varataan omalle kustannuspaikalleen. Työllistämisen kustannuspaikalle on varattu määräraha työllisyyttä edistävien käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen, kunnan velvoitetyöllistämiseen ja nuorten kesätyöllistämiseen kunnan omissa työkohteissa ja kesätyöavustuksella. Lisäksi kustannuspaikalle on varattu 10 000 euroa työllistämisen hanketoimintaan. Vuonna 2015 kuntien vastuu työttömyyden rahoituksesta kasvaa, kun kuntien rahoitusosuus yli 300 päivää maksetuista työmarkkinatuista nousee huomattavasti. Yhteispalvelu on tapa tarjota julkishallinnon ja muita palveluja keskitetysti yhdestä paikasta kunnan ja valtion palveluntuottajien yhteistyöllä. Yhteispalvelu sisältää asiakirjojen vastaanottamista ja luovuttamista, asioiden vireillepanoon ja käsittelyyn liittyvää neuvontaa sekä valtion viranomaisten etäpalvelua. Yhteispalvelutoimintaa jatketaan määräaikaisena, kunnes valtion yhteisen asiakaspalvelun valtakunnalliset ratkaisut on päätetty. Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua koskevan lain on määrä tulla voimaan vuonna 2015. Kustannuspaikalle varataan määräraha yhteispalvelupisteen kustannuksiin. Kuntamarkkinointia toteutetaan monipuolisesti sähköisen median, kunnan kotisivujen ja yleisen suhdetoiminnan avulla, näille varataan määrärahat omille kustannuspaikoilleen. Tukimuodot: Avustus uudisasukkaan asumistukeen ja maksuttomaan päivähoitoon/kotihoidon kuntalisään sekä oppisopimuskoulutuksen tukemiseen varataan omille kustannuspaikoilleen. Hyvinvoiva karstunen -kokonaisuudelle on varattu määräraha, jota käytetään ohjelman toteuttamiseen. Määrärahassa on osin huomioitu kunnalle luovutettu perintö, jonka käyttötarkoitus on Valtiokonttorin luovutuspäätöksen mukaisesti Hyvinvoiva karstunen -ohjelman käytännön toimenpiteet. Yrittäjyyden, työllisyyden ja elinkeinotoiminnan aktiivinen edistäminen Kunnassa olevien työpaikkojen ja yritysten määrän sekä muiden keskeisten elinvoimatekijöiden ke- Elinvoimatekijät eivät heikkene. Tulomuutto ja uudisrakentaminen kehittyvät kunnassa myönteisesti. Työllisyys kehittyy kunnassa myönteisesti. hitys. Väestön ja rakentamisen kehitys. Tukijärjestelmien toimivuus: tehtyjen päätösten määrä, rakennuslupien määrä, rakennushankkeiden kokonaisarvo. Pitkäaikaistyöttömyyden kehitys. Nuorten työllistymisen kehitys. Muuttovoittoinen väestönkehitys Työllisyysaste kehittyy myönteisesti. Pitkäaikaistyöttömyyden kustannusten väheneminen. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Kuntaan syntyy uutta yritystoimintaa. Uusien yritysten määrä Aloittavien yritysten määrä on suurempi kuin lopettavien. Keskusta-alueen vetovoimaisuuden Tapahtumatorin toteuttaminen kehittäminen Yleisimmät alue- ja paikallishallinnon palvelut ovat kuntalaisten saatavilla yhteispalvelupisteessä. Saatavilla olevien palvelujen mahdollisimman laaja käyttö. Yhteispalvelun toiminnan tunnetuksi tekeminen ja toimintamallin vakiinnuttaminen. 17

TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 016000 Elinkeinotoimi TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 14 500 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -276 488-323 924-312 120 11 804 3,6 Toimintakate -261 988-323 924-312 120 11 804 3,6 Tulos -261 988-323 924-312 120 11 804 3,6 016300 Viisari Leader TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -7 742-20 000-20 000 Toimintakate -7 742-20 000-20 000 Tulos -7 742-20 000-20 000 012200 Työllistäminen TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 11 234 20 000 13 000-7 000-35,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -71 564-73 213-88 846-15 633-21,4 Toimintakate -60 330-53 213-75 846-22 633-42,5 Tulos -60 330-53 213-75 846-22 633-42,5 012700 Yhteispalvelu TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 13 957 8 000-8 000-100,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -74 642-64 871-54 262 10 609 16,4 Toimintakate -60 686-64 871-54 262 2 609 4,6 Tulos -60 686-64 871-54 262 2 609 4,6 016010 Hyvinvoiva karstunen TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 26 787 26 787 100,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -70 972-50 527-74 775-24 248-48,0 Toimintakate -70 972-50 527-47 988 2 539 5,0 Tulos -70 972-50 527-47 988 2 539 5,0 016100 Asumistuki / kuntalisä TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -112 645-101 500-109 000-7 500-7,4 Toimintakate -112 645-101 500-109 000-7 500-7,4 Tulos -112 645-101 500-109 000-7 500-7,4 016600 Oppisopimustuki TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -10 360-10 000-10 000 Toimintakate -10 360-10 000-10 000 Tulos -10 360-10 000-10 000 012100 Suhdetoiminta, edustus TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 4 720 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -19 857-15 200-13 800 1 400 9,2 Toimintakate -15 137-15 200-13 800 1 400 9,2 Tulos -15 137-15 200-13 800 1 400 9,2 18

Tehtäväalue: MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN Tehtäväalueen tarkoitus: Kuntastrategian mukaisesti tarjota työn tekemiseen ja yrittämiseen kannustava sekä asumiseen ja vapaa-aikaan viihtyisä maaseutumainen toimintaympäristö. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kaavoituksen osalta ajantasaiset tiedot kaavoitustilanteesta esitetään kunnan kotisivuilla ja kunnanvaltuuston käsittelyyn vuosittain tulevassa kaavoituskatsauksessa. Kaavoituksen tavoitteena on turvata riittävät maa-alueet kunnan kehittymisen kannalta keskeisiin tarpeisiin. Muita kaavoitukseen liittyviä tavoitteita esitetään jäljempänä teknisen toimen päävastuualueen tehtäväalueella Aluearkkitehtitoiminta. Käynnissä olevia kaavoitusprosesseja ovat itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava, keskustan asemakaavan ajantasaistaminen ja tuulivoimayleiskaavat. Asuntotoimen tehtävänä on kunnan vuokra-asuntojen vuokraus- ja kunnossapitotoiminnasta huolehtiminen sekä asumiseen liittyvien valtionavustusten viranomaistehtävät. Vuoden 2015 alkupuolella on tarkoitus toteuttaa kuntakonsernin vuokrataloyhtiöiden isännöintipalvelujen järjestämistä koskeva muutos. Maa- ja metsätilojen osalta tehtävänä on huolehtia kunnan omistamista maa- ja metsätiloista. Metsätilojen osalta vuotuiset päätehakkuut ja hoitotoimenpiteet tehdään metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Viihtyisää maaseutumaista asuinja toimintaympäristöä tukeva kaavoitus. Tonttitarjonta Kysynnän mukainen tonttitarjonta, omakoti- ja rivitalotonttien saatavuus 100 %. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tuulivoimaosayleiskaavat valmistu- Kunnanvaltuuston hyväksymis- Hyväksymisprosessi toteutuu suunni- vat vuonna 2015. Maan- ja metsänomistuksesta kertyy myyntituloa. päätös vuoden 2015 aikana. Myyntitulojen määrä TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Vastuuhenkilöt:kunnanjohtaja Eino Nissinen, tekninen johtaja Marko Savola tellussa aikataulussa. Talousarvioon suunniteltujen tulojen toteutuminen. 019000 Kaavoitus (EN) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -44 286-112 800-91 491 21 309 18,9 Toimintakate -44 286-112 800-91 491 21 309 18,9 Tulos -44 286-112 800-91 491 21 309 18,9 017500 Asuntotoimi (EN) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 44 478 44 600 22 700-21 900-49,1 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -62 438-63 050-49 802 13 248 21,0 Toimintakate -17 961-18 450-27 102-8 652-46,9 Tulos -17 961-18 450-27 102-8 652-46,9 018000 Maa- ja metsätilat (MS) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 103 151 60 000 60 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -31 303-15 500-28 023-12 523-80,8 Toimintakate 71 847 44 500 31 977-12 523-28,1 Tulos 71 847 44 500 31 977-12 523-28,1 19

Tehtäväalue: IT-PALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Kunnan palvelutuotantoa tukevien IT-palvelujen keskitetty hoitaminen Tehtäväalueen vastuuhenkilö: IT-suunnittelija Kaija Tupamäki Perustelut ja informatiiviset tiedot: IT-palvelujen keskeisenä tehtävänä on laitteiden ja ohjelmistojen asennus- ja ylläpitotehtävät, järjestelmien ja tietoverkkojen suunnittelu ja toteuttaminen, laitteistojen hankinta sekä käyttäjien opastaminen. Osana kokonaisuutta huolehditaan myös puhelin- ja viestintäratkaisuista. IT-palvelut tukee osaltaan toimintaprosessien sähköistämistä ja ohjelmistojen täyttä hyväksikäyttöä, mitä kuntapalvelujen tuottavuuden lisääminen edellyttää. Kustannustehokkuutta tuovat myös videoneuvotteluyhteyksien hyödyntäminen palavereissa ja asiakaspalvelussa sekä verkon vikatilanteiden väheneminen hyvien kuituyhteyksien rakentamisen vuoksi. Vuoden 2015 aikana aloitettavia ja jatkettavia isompia projekteja ovat puhelinsopimusten uusiminen, seudullisten palvelinuudistuksien edellyttämien käyttöjärjestelmäpäivitysten jatkaminen, seudullinen taloushallinnon järjestelmien päivitys sekä sähköisen asianhallinnan ja arkistoinnin käyttöönotto. Lisäksi pyritään muutoinkin tehostamaan tietohallintoa ja tietoturvaa sekä jatkuvasti vahvistamaan henkilöstön valmiuksia ohjelmistojen käyttöön. Tavoitteena on myös yhdessä Pohjoisen Keski-Suomen Seutuverkko Oy:n kanssa huolehtia kunnan omistaman taajamaverkon hyödyntäminen laajakaistayhteyksien toteuttamisessa. IT-palvelut tukevat osaltaan kunnan palvelutuotannon sujuvuutta ja tehokkuutta. Työprosessien sujuvuus Vikatilanteet Keskeisten järjestelmäkokonaisuuksien jatkuvan toimivuuden varmistaminen. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET IT-palvelujen jatkuva kehittäminen harkitusti ja itse päätettävässä kiireellisyysjärjestyksessä. IT-palvelujen kehittämisellä tuetaan toimintaprosessien kehittämistä. Sähköinen asianhallintajärjestelmä otetaan käyttöön. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Käyttöönottoprosessi on viety läpi vuoden 2015 aikana. 011010 IT-palvelut TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 117 486 117 047 127 221 10 174 8,7 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -117 486-116 347-125 697-10 350-9,0 Toimintakate 0 1 700 1 524-176 -10,4 Tulos -1 663 0 0 20

Tehtäväalue: KIINTEISTÖT Tehtäväalueen tarkoitus: Kaikki kunnan omistamat kiinteistöt ovat talousarviossa kunnanhallituksen päävastuualueella. Muut hallintokunnat ovat tilojen sisäisiä vuokralaisia. Perusturvaliikelaitos Saarikka vuokraa kunnalta toimintojensa tarvitsemat tilat. Talousarviossa kiinteistöt on jaotelty niiden keskeisen käyttötarkoituksen perusteella neljään ryhmään: teollisuus-, sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä muut kiinteistöt. Tehtäväalueen vastuuhenkilöt: kunnanjohtaja Eino Nissinen, tekninen johtaja Marko Savola, siivouspalvelujen osalta ruokapalvelupäällikkö Kaija Hakala Kunnassa on tarjolla elinvoimaisen Tilojen vuokrausaste Vuokrausaste 100 %. elinkeinoelämän tarpeisiin soveltuvia teollisuustiloja. Kunnallisessa palvelutuotannossa käytettävät tilat ovat tarkoitukseensa soveltuvassa kunnossa. Käyttöaste Tehdyt korjaukset Käyttöaste 100 %. Tilojen jatkuva huolto ja korjaus käyttötarkoituksen mukaan. Kiinteistöjen ylläpito ja kunnostus hoidetaan hyvin ja taloudellisesti. Tilinpäätös Kustannuksia vastaavat yhtenäiset vuokraperusteet. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tilojen kunnossapitoa ja tarvittavia investointeja suunnitellaan pitkäjänteisesti. Tehdyt selvitykset ja korjaussuunnitelmat Jatkuva seuranta ja yhteistyö käyttäjien kanssa korjaustarpeita varten. Palvelutuotannossa tarpeettomat kiin- Vuokranantajan ja vuokralaisen vastuu- ja tehtäväjako on selkeä. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN TEOLLISUUSKIINTEISTÖT, vastuuhenkilö kunnanjohtaja Eino Nissinen teistöt pyritään myymään. Ajantasaiset ja selkeät vuokrasopimukset. 016101-016117 TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 284 854 405 480 457 400 51 920 12,8 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -165 170-181 753-189 118-7 365-4,1 Toimintakate 119 684 223 727 268 282 44 555 19,9 Tulos -167 840-216 763-198 293 18 470 8,5 SIVISTYSTOIMEN KIINTEISTÖT, vastuuhenkilö tekninen johtaja Marko Savola 017000-017070 TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 428 158 402 049 409 791 7 742 1,9 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -430 343-403 550-421 191-17 641-4,4 Toimintakate -2 185-1 501-11 400-9 899-659,5 Tulos -12 389-36 526-23 685 12 841 35,2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KIINTEISTÖT, vastuuhenkilö tekninen johtaja Marko Savola 017100-017105 TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 1 071 498 1 113 250 1 113 250 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -304 145-286 033-322 233-36 200-12,7 Toimintakate 767 353 827 217 791 017-36 200-4,4 Tulos 636 618 696 717 659 017-37 700-5,4 21

MUUT KIINTEISTÖT, vastuuhenkilö tekninen johtaja Marko Savola 017200-017231 TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 281 961 273 780 288 621 14 841 5,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -346 006-300 171-300 157 14 Toimintakate -64 045-26 391-11 536 14 855 56,3 Tulos -206 943-168 878-156 842 12 036 7,1 MUITA KUSTANNUSPAIKKOJA Kunnallisverotuksen kustannuspaikalle kirjataan kunnan maksuosuus verohallitukselle kunnallisverotuksen suorittamisesta. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen. 012000 Kunnallisverotus TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -107 470-108 000-103 000 5 000 4,6 Toimintakate -107 470-108 000-103 000 5 000 4,6 Tulos -107 470-108 000-103 000 5 000 4,6 Muut yleishallinnon kustannukset kustannuspaikalle kirjataan Kuntaliiton, Kuntien eläkevakuutuksen ja Keski- Suomen liiton kuntaosuudet. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen. 012500 Muut yleishallinnon kust. TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -62 642-64 500-60 500 4 000 6,2 Toimintakate -62 642-64 500-60 500 4 000 6,2 Tulos -62 642-64 500-60 500 4 000 6,2 Maaseututoimen kustannuspaikalle kirjataan kunnan maksuosuus yhteistoiminta-alueelle 1.1.2013 siirtyneestä maaseutuhallinnosta isäntäkunta Pihtiputaalle. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen. 013000 Maataloustoimi TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 2 150 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -63 307-74 191-71 272 2 919 3,9 Toimintakate -61 157-74 191-71 272 2 919 3,9 Tulos -61 157-74 191-71 272 2 919 3,9 Asioimisliikenteen kustannuspaikalle kirjataan kunnan ostopalvelusopimuksin hankkima osin kutsuohjattu asiointiliikenne, joka palvelee erityisesti vanhempien ja toimintaesteisten henkilöiden tarpeita. Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni. 012600 Asioimisliikenne TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -23 551-26 000-26 000 Toimintakate -23 551-26 000-26 000 Tulos -23 551-26 000-26 000 22

Tehtäväalue: HENKILÖSTÖHALLINTO Tehtäväalueen tarkoitus: Toimeenpanna kunnanhallituksen henkilöstöjaoston linjauksia ja tavoitteita sekä huolehtia kunnan työnantaja-asemasta johtuvista yhteistoiminta- ym. velvoitteista. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni Perustelut ja informatiiviset tiedot: Henkilöstöhallinnon kustannuspaikalle varataan määräraha yhteisen henkilöstöhallinnon toimintaan ja yhteisten henkilöstökoulutusten järjestämiseen. Talousarviossa on varauduttu Pegasos vuosilomasuunnitteluosion käyttöönottoon vuoden 2015 aikana. Henkilöstön terveydenhuollon kustannuspaikalle kirjataan kustannukset työterveyshuoltosopimuksen mukaisesta lakisääteisestä työterveyshuollosta (ennalta ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta) sekä yleislääkäritasoinen sairaanhoito työterveyspalvelujen piiriin kuuluvalle henkilöstölle. Henkilöstön TYKY-toiminnan kustannuspaikalle varataan määräraha henkilöstöedusta omaehtoiseen työhyvinvoinnin tukemiseen. Vuonna 2015 etuna annetaan 50 euron arvosta Smartumin liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Työsuojelun kustannuspaikalle kirjataan lakisääteisen työsuojelun toimintaorganisaation toiminnan kustannukset ja yhteiset työsuojeluun liittyvät kustannukset. Työmarkkina-kustannuspaikalle kirjataan yhteistoimintajärjestelmän mukaiset luottamusmiestoiminnan kustannukset. Kunnalla on toimiva palveluorganisaatio ja hyvä työnantajamaine, jota rakennetaan henkilöstöjaoston Henkilöstöjaoston strategian osaalueiden toteutuminen. Palvelutuotannon muutostarpeiden sekä henkilöstö- ja osaamisrakenteiden muutosten ennakoiminen. strategian mukaisesti. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Esimiestyön tukeminen ja esimiestaitojen Toteutetut toimenpiteet vahvistaminen. Työhyvinvoinnin, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja työturvallisuustyön kehittäminen. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Toteutetut toimenpiteet Esimiestyötä ja henkilöstösuunnittelua tukevien työkalujen ja toimintatapojen jatkuva kehittäminen: Kuntarekry, WebAGS, RiskiArvi käyttöönotot ja käytön tuki. Työsuojelun toimintaohjelman ja työkyvyn varhaisen tuen toimintamallin toteuttaminen. Työhyvinvointikorttikoulutusten laajentaminen henkilöstölle. Riskien arvioinnin ajantasaistaminen. 012140 Henkilöstöhallinto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 4 655 2 000 2 000 100,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -39 157-37 362-37 644-282 -0,8 Toimintakate -34 502-37 362-35 644 1 718 4,6 Tulos -34 502-37 362-40 644-3 282-8,8 012120 Henkilöstön terveydenhuolto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 32 219 35 000 35 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -58 499-65 000-65 000 Toimintakate -26 280-30 000-30 000 Tulos -26 280-30 000-30 000 012110 Henkilöstön TYKY TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -15 126-10 000-10 000 Toimintakate -15 126-10 000-10 000 Tulos -15 126-10 000-10 000 23

012135 Työsuojelu TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -13 558-12 137-11 897 240 2,0 Toimintakate -13 558-12 137-11 897 240 2,0 Tulos -13 558-12 137-11 897 240 2,0 012130 Työmarkkina TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -13 994-13 133-14 346-1 213-9,2 Toimintakate -13 994-13 133-14 346-1 213-9,2 Tulos -13 994-13 133-14 346-1 213-9,2 Tehtäväalue: TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Tarjota keskitetysti talous- ja hallintopalveluja varmistaen talous- ja hallintotehtävien lakisääteisten velvoitteiden täyttyminen kuntaorganisaatiossa. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni Perustelut ja informatiiviset tiedot: Talous- ja hallintopalvelut huolehtii kunnan kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluista, palvelukeskusten taloushallinnon toimintojen koordinoinnista ja sisäisestä valvonnasta sekä kunnan keskushallinnossa tarvittavista asiantuntija- ja toimistotehtävistä. Lisäksi huolehditaan joidenkin kunnan yleishallinnon viranomaistehtävien järjestämisestä. Vuoden 2015 aikana selvitetään konsernin taloushallinnon kokoaminen yhteen yksikköön. Tehtäväkokonaisuudet hoidetaan taloudellisesti, oikea-aikaisesti ja Hallinnon kustannukset Valmistelu- ja käsittelyajat ammattitaitoisesti. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Sähköisten taloushallinnon järjestelmien Toteutetut toimenpiteet käytön kehittäminen. Sähköisen asianhallinnan ja arkistoinnin kehittäminen. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Toteutetut toimenpiteet Työprosessien jatkuva kehittäminen. Talousohjeistuksen ja sisäisen valvonnan ohjeistuksen mukainen toiminta. Sähköinen asianhallinta on otettu käyttöön vuoden 2015 aikana. 011000 Talous- ja hallintopalvelut TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 10 303 5 000 7 000 2 000 40,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -195 406-182 494-185 341-2 847-1,6 Toimintakate -185 102-177 494-178 341-847 -0,5 Tulos -185 102-177 494-178 341-847 -0,5 24

Tehtäväalue: HENKILÖSTÖYKSIKKÖ Tehtäväalueen tarkoitus: Tarjota palkanlaskentapalveluja ja henkilöstöhallinnon asiantuntijapalveluja ikunnalle ja sopimusperusteisesti palkanlaskentansa ulkoistaneille SoTe kuntayhtymälle ja lähikunnille. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: vastaava palkkasihteeri Liisa Taipale Perustelut ja informatiiviset tiedot: Henkilöstöyksikön tehtävänä on osaltaan huolehtia kunnan ja yhteistyöorganisaatioiden työnantaja-asemasta ja kunta-alan sopimuksista aiheutuvien velvoitteiden asianmukaisesta hoitamisesta. Palvelutuotanto perustuu palvelusopimuksiin ja suoriteperusteiseen hinnoitteluun. Yhteistyösopimukset jatkuvat 31.12.2013 jälkeen toistaiseksi voimassaolevina vuoden irtisanomisajalla. Vuonna 2013 tuotettiin 28 049 suoritetta, laskutettu suoritehinta oli 15,75. Vuonna 2014 laskutettava suoritehinta on 16,02. Vuoden 2015 suoritemääräksi arvioidaan 26 765 ja suoritehinnaksi 15,75. Näkyvissä olevia toiminnallisia muutoksia: Suunniteltu sote-vastuualueiden perustaminen ja Melan lomituspalvelujen mahdolliset muutokset voivat osaltaan vaikuttaa palkkahallinnon palvelutuotantoon. Muutenkin varaudutaan suoritemäärien vähenemiseen. Palvelut järjestetään yhteistyösopimusten mukaisesti. Asiakastyytyväisyys Palvelut toteutuvat sopimusten mukaisina. Palkkahallinnon palvelut toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Suoritemäärät ja niiden kehitys Suoritehinnat ja niiden kehitys Hinnoittelun kustannusvastaavuus, suoritehinta laskeva. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Hyödynnetään tietojärjestelmien mahdollisuuksia palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon työprosessien jatkuvaan kehittämiseen. Toteutetut toimenpiteet Käytössä olevien tietojärjestelmien ominaisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 011020 Henkilöstöyksikkö TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 371 142 371 760 355 300-16 460-4,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -454 510-439 202-419 766 19 436 4,4 Toimintakate -83 368-67 442-64 466 2 976 4,4 Tulos -83 368-67 442-64 466 2 976 4,4 25

Tehtäväalue: RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Tukea kunnan muiden palvelukeskusten palvelutuotantoa tuottamalla näiden tarvitsemia ateria- ja siivouspalveluita. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: ruokapalvelupäällikkö Kaija Hakala Perustelut ja informatiiviset tiedot: Ruoka- ja siivouspalvelujen suurimmat sisäiset asiakkaat ovat perusopetus, lukio ja päivähoito.yksikkö myy ateriapalveluja sopimusperusteisesti myös kuntaorganisaation ulkopuolelle Perusturvaliikelaitos Saarikalle sekä järjestää kokous- ja henkilöstöruokailussa tarvittavat ateriapalvelut. Ruokapalvelut toteutetaan kahden valmistuskeittiön mallilla, mikä takaa jatkuvan toimintavalmiuden. Tolppilan valmistuskeittiö huolehtii opetustoimen ja päivähoidon ateriapalveluista seitsemään jakelupisteeseen sekä kokousvarauksista ja -ruokailuista. Terveysaseman valmistuskeittiö huolehtii terveysaseman osastojen, Uusjokelan ja Valkaman ateriapalveluista ja kanttiinista, ryhmäperhepäiväkodin ateriapalveluista sekä kotipalvelun asiakkaille kuljetettavista ateriapalveluista. Keittiö valmistaa myös pääosan sotaveteraanien ateriapalveluista. Siivouspalvelujen tehtävänä on huolehtia koulujen, koulukeskuksen kiinteistöjen ja kirjaston, päiväkodin ja ryhmäperhepäiväkodin, nuorisotalon sekä yhteispalvelupisteen puhtaanapidosta tehtyjen siivoustyön mitoitusten mukaisena. Siivouspalvelut toteutetaan pääsääntöisesti omana palvelutuotantona hyödyntäen lisäksi sopivissa kohteissa ostopalvelua alan yrityksiltä. Vuonna 2013 terveysaseman keittiö tuotti 177 795,88 suoritetta (lounas), suoritehinta 4,10. Vuoden 2015 suoritemääräksi arvioidaan 160 000 ja suoritehinnaksi 4,20. Vuonna 2013 kouluruokailussa tuotettiin 146 676,20 suoritetta (koululounas), suoritehinta 3,32. Vuoden 2015 suoritemääräksi arvioidaan 146 000 ja suoritehinnaksi 3,40. Siivouspalvelut huolehtii noin 12 300 m² puhtaanapidosta, 90 % omana työnä ja 10 % ostopalveluna. Näkyvissä olevia toiminnallisia muutoksia: Terveysaseman lyhytaikaisosasto on muuttunut kuntoutusyksiköksi, jossa asiakaspaikkoja on korkeintaan 24 ja ruokailu toteutetaan hajautettuna. Vastingin koulun toiminta lakkaa kevään 2015 jälkeen. Vuoden 2016 alusta määräykset ateriapalvelujen sisällön (mm. ravintosisällöt) informoinnista asiakkaille tiukentuvat. Ruoka- ja siivouspalvelut toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Suoritemäärät ja niiden kehitys Suoritehinnat ja niiden kehitys Siivoustyön hinta ja sen kehitys Suoritemäärä työntekijää ja työtuntia kohti maan keskitasossa. Suoritehinta alle maan keskitason KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Ruoka- ja siivouspalvelujen laatutaso on suositusten mukainen. Ruoka- ja siivouspalvelut toteutetaan palvelusopimusten ja tilausten mukaisina. Eri-ikäisten ravitsemussuositukset Ruokapalvelujen tuotannolle asetettujen vaatimusten täyttyminen Mitoituksen mukainen siivous Asiakastyytyväisyys Ikäryhmän suosituksia vastaavat ateriapalvelut. Ruokatuotanto-ohjelmiston päivittäminen. Siivousmitoituksen jatkuva ajantasaistaminen muutosten mukaan. Kaikkien asiakkaiden kanssa on tehty ajantasainen palvelusopimus, tilaukset päivitetään muutosten mukaan. 26

TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 015000 Terveysaseman keittiö TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 847 387 846 922 718 083-128 839-15,2 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -731 710-791 260-683 899 107 361 13,6 Toimintakate 115 676 55 662 34 184-21 478-38,6 Tulos 81 092 16 425 0-16 425-100,0 015200 Kouluruokailu TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 515 955 507 772 495 780-11 992-2,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -497 925-489 724-483 056 6 668 1,4 Toimintakate 18 030 18 048 12 724-5 324-29,5 Tulos -5 203-7 752-9 739-1 987-25,6 015300 Siivoustoimi TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 364 088 368 230 383 300 15 070 4,1 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -369 624-362 942-382 032-19 090-5,3 Toimintakate -5 536 5 288 1 268-4 020-76,0 Tulos -6 804 4 020 0-4 020-100,0 27

Tehtäväalue: LOMITUSPALVELUKESKUS Tehtäväalueen tarkoitus: Lomituspalvelukeskus toimii sopimusperusteisena Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) paikallisyksikkönä järjestäen maatalousyrittäjien lomituspalvelut Karstulan, Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Pihtiputaan, Saarijärven ja Viitasaaren alueella. Tehtäväalueen tilivelvollinen viranhaltija: lomituspalvelujohtaja Kyllikki Vuorinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Lomituspalvelujen paikallisyksikön tehtävänä on huolehtia maatalousyrittäjien vuosiloma-, sijaisapu- ja maksullisen lomituksen toiminnasta järjestämällä maatalouslomittaja tilalle em. tarpeen mukaan. Näkyvissä on lomaoikeutettujen maatalousyrittäjien määrän väheneminen, josta seuraa sekä tuotettavien lomituspäivien että lomituspalvelujen hallintoon käytettävissä olevan hallintorahan määrän väheneminen. Syksyllä 2014 lomaoikeutettuja yrittäjiä on 506 ja tiloja 343. Tiloista 5 % on itsejärjestetyssä lomituksessa, 95 % käyttää kunnallista lomituspalvelua. Edellisvuodesta yrittäjien määrä on vähentynyt 7 % ja tilojen määrä 6 %. Näkyvissä olevia toiminnallisia muutoksia: Melan lomituspalvelujen mahdolliset muutokset, esim. sijaisapulomitusten kesto. Lomituspalvelut järjestetään Melan toimeksiantosopimuksen mukaisesti. Lomituspäivien määrä suhteessa kysyntään Tilakohtaiset palvelusuunnitelmat Yrittäjien vuosilomien ja sijaisapulomitusten toteutuminen. Kaikilla tiloilla on ajantasainen palve- Lomituspalvelut tuotetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Lomituspäivän hinta Hallintorahan riittävyys lusuunnitelma. Melan määrittämä päivähinta. Hallintoraha kattaa hallintokustannukset. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Hallinnon hyvä saavutettavuus, asiakaspalvelu ja tiedottaminen yrittäjille. Asiakaspalaute Asiakaskyselyssä tyytyväisyys hallintoon keskiarvo >3,5. Tehokas lomittajien työnsuunnittelu. Riittävä, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Lomittajien työmatkakustannusten osuus lomituspäivän hinnasta Tuetun maksullisen lomituksen määrä Työtapaturmien ja sairauspoissaolojen määrä Työmatkakustannusten pysyminen kohtuullisella tasolla. Kuukausipalkkaisten lomittajien täysi työaika markkinoimalla tuettua maksullista lomitusta. Työtapaturmien ja sairauspoissaolojen määrä vähenevä. Ammattitaitoa tukevan koulutuksen järjestäminen. 014000 Lomitushallinto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 345 979 344 000 332 241-11 759-3,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -322 979-336 385-318 601 17 784 5,3 Toimintakate 23 000 7 615 13 640 6 025 7,9 Tulos 23 000 7 615 13 640 6 025 7,9 014100 Lomituspalvelut TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 4 996 421 4 608 253 4 302 056-306 197-6,6 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -4 978 311-4 608 253-4 302 056 306 197 6,6 Toimintakate 18 109 0 0 Tulos 18 109 0 0 TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2013 Lomituspäivän nettohinta, /pv Karstula keskimäärin halvin neljännes kallein neljännes 171,21 tieto puuttuu tieto puuttuu tieto puuttuu 28

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: KUNNANHALLITUS, SOSIAALI- JA TERVEYSJAOSTO Palvelukeskukset: KUNTAKONSERNIN PALVELUKESKUS Tilivelvollinen viranhaltija: kunnanjohtaja Eino Nissinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostamisen jälkeen ns. laajan perusturvan sosiaali- ja terveystoimen palvelut toteutetaan ostopalveluina SoTe kuntayhtymältä (perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi) ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä (erikoissairaanhoito). Ympäristöterveydenhuolto ja elänlääkintähuolto ovat siirtyneet yhteistoiminta-alueen hoidettaviksi, ko. kustannuspaikoille kirjataan isäntäkunta Viitasaarelle maksettava osuus. Päävastuualueen talousarvio sisältää lisäksi kunnan vastuulle edelleen kuuluvia sosiaali- ja terveystoimen eläkemenoperusteisia maksuja, joihin on varattu määräraha sosiaali- ja terveystoimen eri kustannuspaikoille. Muun toiminnan kustannuspaikalle kirjataan tilastoinnissa sosiaalihuoltoon kuuluva osuus oppilashuoltotyöstä (koulukuraattoripalvelun järjestämisen kustannukset ja tulot naapurikunnilta). Vanhusten kotipalvelun kustannuspaikalle on varattu avustusmääräraha vanhusten siivouspalvelujen oston tukemiseen sekä sotaveteraanien ateriaja siivouspalvelujen järjestämiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset Sosiaali- ja terveyspalvelujen omistajaohjauksen toimivuus. Annettujen kannanottojen ja ohjeiden vaikutus lopullisiin päätöksiin. Kunta saa omat näkemyksensä esitettyä selkeästi sosiaali- ja terveystoimen sidosryhmille. Maaseutukuntien keskitaso KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE ulkoinen ja sisäinen TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatuotot 34 267 27 000 96 034 69 034 255,7 % Myyntituotot 25 963 27 000 92 034 65 034 240,9 % Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 8 304 4 000 Toimintakulut -17 096 626-16 953 928-17 324 305-370 377-2,2 % Henkilöstökulut -301 995-310 207-301 352 8 855 2,9 % Palvelujen ostot -16 794 569-16 643 521-17 022 753-379 232-2,3 % Aineet, tarvikkeet, tavarat -62-200 -200 0 0,0 % Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE -17 062 359-16 926 928-17 228 271-301 343-1,8 % Poistot ja arvonalentumiset -8 670 TILIKAUDEN TULOS -17 071 029-16 926 928-17 228 271-301 343-1,8 % 29

Päävastuualueen toimintakulut Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet, tavarat Palvelujen ostot TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2013 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Vanhusten laitospalvelut, / asukas 395 125 154 250 530 Vanhainkotihoito, / hoitopv 182 143 142 61 137 Kotipalvelut, / asukas 207 125 201 114 438 Perusterveydenhuollon avohoito, / asukas 574 390 485 114 691 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, / asukas 297 202 269 195 558 Hammashoito, / asukas 110 80 93 50 139 Erikoissairaanhoito, / asukas 1 143 1 133 1 225 1 162 1 449 Lastensuojelun laitos- ja perhehoito, / asukas 89 126 89 25 241 TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 021000 Perusterveydenhuolto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 65 034 65 034 100,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -11 509 111-11 491 112-11 930 240-439 128-3,8 Toimintakate -11 509 111-11 491 112-11 865 206-374 094-3,3 Tulos -11 509 111-11 491 112-11 865 206-374 094-3,3 021100 Erikoissairaanhoito TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -4 964 777-4 807 371-4 856 711-49 340-1,0 Toimintakate -4 964 777-4 807 371-4 856 711-49 340-1,0 Tulos -4 964 777-4 807 371-4 856 711-49 340-1,0 021200 Ympäristöterveydenhuolto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -50 625-45 878-46 000-122 -0,3 Toimintakate -50 625-45 878-46 000-122 -0,3 Tulos -50 625-45 878-46 000-122 -0,3 30

021210 Eläinlääkintähuolto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -110 792-127 080-108 300 18 780 14,8 Toimintakate -110 792-127 080-108 300 18 780 14,8 Tulos -110 792-127 080-108 300 18 780 14,8 024400 Muu toiminta TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 25 963 27 000 27 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -44 277-45 899-46 090-191 -0,4 Toimintakate -18 314-18 899-19 090-191 -1,0 Tulos -18 314-18 899-19 090-191 -1,0 022500 Vanhusten kotipalvelu TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -202 314-217 610-125 000 92 610 42,6 Toimintakate -202 314-217 610-125 000 92 610 42,6 Tulos -210 984-217 610-125 000 92 610 42,6 020000- Eläkemenoperusteiset TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -262 119-271 088-261 964 9 124 3,4 Toimintakate -262 119-271 088-261 964 9 124 3,4 Tulos -262 119-271 088-261 964 9 124 3,4 31

SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistyslautakunnan tehtävänä on - vastata lautakunnan alaisuuteen kuuluvan oman ja ostetun palvelutuotannon laadusta ja saatavuudesta - valvoa ja huolehtia eri tahoilta tulleiden voimassa olevien määräysten ja velvoitteiden toteutumista palvelutuotannossa - valvoa kunnan omien päätösten ja linjausten toteutumista. Palvelukeskukset: SIVISTYSPALVELUKESKUS Sivistyspalvelukeskuksen perustehtävänä on järjestää kasvatus- ja koulutuspalvelut sekä kulttuuripalvelut valtakunnallisten vaatimusten ja kunnan omien linjausten mukaisesti. Tavoitteena on palvelujen määrän ja laadun säilyttäminen eri toteuttamistavat ja kustannustehokkuus huomioiden. Tilivelvollinen viranhaltija: sivistysjohtaja Anitta Rasi KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2015 SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE ulkoinen ja sisäinen TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatuotot 1 030 731 876 050 870 595-5 455-0,6 % Myyntituotot 522 920 378 400 372 070-6 330-1,7 % Maksutuotot 225 508 237 800 220 425-17 375-7,3 % Tuet ja avustukset 226 490 209 450 231 000 21 550 10,3 % Muut toimintatuotot 55 813 50 400 47 100-3 300-6,5 % Toimintakulut -8 308 559-8 196 125-8 146 796 49 329 0,6 % Henkilöstökulut -5 274 854-5 212 939-5 212 129 810 0,0 % Palvelujen ostot -1 839 262-1 882 927-1 857 748 25 179 1,3 % Aineet, tarvikkeet, tavarat -397 310-322 580-285 760 36 820 11,4 % Avustukset -235 271-235 740-234 000 1 740 0,7 % Muut toimintakulut -561 863-541 939-557 159-15 220-2,8 % TOIMINTAKATE -7 277 829-7 320 075-7 276 201 43 874 0,6 % Poistot ja arvonalentumiset -216 526-212 478-226 393-13 915-6,5 % TILIKAUDEN TULOS -7 494 355-7 532 553-7 502 594 29 959 0,4 % Päävastuualueen toimintatuotot Päävastuualueen toimintakulut Myyntituotot Tuet ja avustukset Maksutuotot Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut Palvelujen ostot Avustukset 32

Tehtäväalue: SIVISTYSHALLINTO Tehtäväalueen tarkoitus: Huolehtia palvelukeskuksen resursseista ja vastata palvelujen järjestämisestä kunnan strategioiden, johtosääntöjen ja valtakunnallisten määräysten mukaan. Hallinnon tehtävänä on myös sivistyspalvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Sivistyshallinnon kustannuspaikalle kirjataan myös sivistyslautakunnan myöntämien avustusten määräraha. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi Kehitysnäkymät: Sivistyspalvelukeskus vastaa koulutus- ja kulttuuripalvelujen, päivähoitopalvelujen, liikuntapalvelujen ja nuorisopalvelujen toteutumisesta. Tavoitteena on pystyä säilyttämään palvelut. Talouden ja toiminnan sopeuttaminen on iso haaste ja samalla on valtakunnallisesti tekeillä isoja opetussuunnitelma-, ylläpitäjä- ja rahoitusuudistuksia, joihin tarvitaan resursseja. Valtakunnallisten päätösten venyminen ja tietämättömyys aiheuttavat epävarmuutta eikä asioita voi juuri muuta kuin aktiivisesti seurata. Ikärakenne ja esim. oppilasmäärien väheneminen on tarpeen huomioida tulevaisuutta ennakoiden, esim. henkilöstö- ja tilaratkaisuissa. Kaikkiin palveluihin liittyvä laadun arviointi on tärkeä kehittämiskohde. Hallinnon ja päätöksenteon sujuvuus. Käsittelyyn kulunut aika Täytäntöönpanon ajantasaisuus Käsittelyssä ei ole kuntalaisten asioita, jotka ovat tulleet vireille yli 3 kk aikaisemmin. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Palvelujen laatua arvioidaan suunnitelmallisesti. Käynnistetään palveluiden laadunarviointityö. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Päätösten strategiavaikuttavuuden arviointi Kustannusvertailut palveluittain 030000 Sivistyshallinto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 1 068 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -98 012-97 219-99 161-1 942-2,0 Toimintakate -96 945-97 219-99 161-1 942-2,0 Tulos -96 945-97 219-99 161-1 942-2,0 33

Tehtäväalue: PÄIVÄHOITO Tehtäväalueen tarkoitus: Tarjota paikkakunnan lapsiperheille päivähoitolaissa määritellyt palvelut sekä kehittää niitä ottamalla huomioon kunnan väestörakenteen, syntyvyyden, työllisyyden sekä lasten / lapsiperheiden yksilölliset tarpeet. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: päivähoidon johtaja Jukka Lehtonen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Päivähoito koostuu hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta, jotka tukevat lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Kaikilla vanhemmilla on oikeus saada alle kouluikäisille lapsilleen kunnan järjestämä päivähoitopaikka. Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin sitä tarvitaan. Ilta-, viikonloppu- ja yöhoitoa tarjotaan ainoastaan silloin kun lapsen molemmat huoltajat ovat yhtä aikaa ansiotyössä tai yötyön jälkeisessä lepovuorossa. Päivähoito tekee tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Tippamäen päiväkoti: Paikkoja 40. Esioppilaiden päivähoito. Osittain perhepäivähoidon varahoito. Ryhmäperhepäiväkoti Rypäle: Paikkoja 20. Vuorohoito. Osittain perhepäivähoidon varahoito. Perhepäivähoito: Perhepäivähoitajia 12, paikkoja 60. Talousarvioon sisältyvän tukijärjestelmän mukaisesti 31.12.2015 mennessä syntyville karstusille lapsille järjestetään 12 kuukauden ajan maksuton päivähoitopaikka tai vaihtoehtoisesti maksetaan kotona tai yksityisessä hoidossa hoidettaville alle 3-vuotiaille kotihoidon tuen kuntalisää 100 euroa kuukaudessa. Lokakuussa 2014 hoitolapsia oli 125, joista osapäivähoidossa 58. Hoitolapsien määrä laskee hieman edellisvuosien tasosta. Ilta- ja viikonloppuhoidon tarve näyttää pysyvän samansuuruisena verrattuna edellisiin vuosiin. Päivähoito järjestetään asiakaskeskeisesti Odotusaika hakemuksen jättämi- Lakisääteinen <14 vrk ja joustavasti. sestä hoitopaikan saamiseen. Päivähoito tuotetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso Kiinteät paikat täysin käytössä SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Lasten kehitykseen liittyvät erityistarpeet huomioidaan ja lapsiperheille tarjotaan yksilöllistä apua vanhemmuuden tukemiseen. Henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat Kaikilla ajantasainen vasu. Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelu saatavilla kaikissa hoitomuodoissa. Moniammatillinen yhteistyö on suun- Pyritään vähentämään subjektiivisen päivähoito-oikeuden käyttöä (kotilapset). Hallinnon tehostaminen siirtymällä työajan kirjauksissa sähköisiin tiedonsiirtoihin. TALOUS: TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ nitelmallista. Pienimuotoisen kerhotoiminnan järjestäminen yhteistyössä seurakunnan kanssa. Flexim työajanseurannan käytön kehittäminen edelleen päiväkodeissa. Mobiili työajanseurannan käyttöönoton suunnittelu perhepäivähoidossa. TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 193 554 170 700 176 900 6 200 3,6 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -1 555 097-1 509 747-1 485 469 24 278 1,6 Toimintakate -1 361 543-1 339 047-1 308 569 30 478 2,3 Tulos -1 373 761-1 348 547-1 325 748 22 799 1,7 34

TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2013 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Päivähoito, / 0-6 vuotias 5 380 5 846 5 335 4 266 6 643 Päiväkotihoito, / hoitopv 69 62 62 38 93 Perhepäivähoito, / hoitopv 53 67 66 54 90 TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 031000 Päiväkoti TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 44 519 55 000 43 500-11 500-20,9 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -434 569-450 249-434 572 15 677 3,5 Toimintakate -390 049-395 249-391 072 4 177 1,1 Tulos -402 267-404 749-406 272-1 523-0,4 031100 Perhepäivähoito TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 116 618 82 200 101 400 19 200 23,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -653 832-595 786-558 366 37 420 6,3 Toimintakate -537 213-513 586-456 966 56 620 11,0 Tulos -537 213-513 586-456 966 56 620 11,0 031300 Ryhmäperhepäiväkoti TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 32 416 33 500 32 000-1 500-4,5 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -269 476-266 712-297 531-30 819-11,6 Toimintakate -237 060-233 212-265 531-32 319-13,9 Tulos -237 060-233 212-267 510-34 298-14,7 031200 Lasten kotihoidon tuki TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -197 221-197 000-195 000 2 000 1,0 Toimintakate -197 221-197 000-195 000 2 000 1,0 Tulos -197 221-197 000-195 000 2 000 1,0 35

Tehtäväalue: ESI- JA PERUSOPETUS Tehtäväalueen tarkoitus: Järjestää perusopetuslain mukainen esiopetus, oppivelvollisuusikäisten perusopetus ja siihen liittyvä kasvatus. Tehtäväalueen vastuuhenkilöt: Rehtori Jouko Vierimaa, koulunjohtajat Hanna Jukkala ja Suvi Västi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Esi- ja perusopetus on suunnitelmallista ja perustuu seudullisiin ja koulukohtaisiin opetus- ja vuosisuunnitelmiin. Esiopetuksella parannetaan lasten valmiuksia aloittaa peruskoulu ja tarjotaan mahdollisuus joustavaan koulun aloittamiseen. Laadukas lakisääteinen perusopetus antaa hyvät jatko-opintomahdollisuudet. Yhtenäinen perusopetus mahdollistaa opettajien osaamisen hyödyntämisen joustavasti eri vuosiluokilla. Erityisopetuksella vahvistetaan oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti opetuksen yhteydessä, lisätään annettavan tuen suunnitelmallisuutta sekä tehostetaan käytössä olevia tukitoimia. Oppilashuolto toimii uuden opetussuunnitelman ja oppilashuoltolain mukaisesti. Aamu- ja iltapäivätoiminta on oppituntien ulkopuolista vapaa-ajan toimintaa, joka on suunnattu perusopetuksen 1. ja 2. luokan sekä erityisopetuksen oppilaille. Toiminta järjestetään kirkonkylällä ostopalveluna ja kyläkouluilla koulunkäynninohjaajien ja päivähoidon yhteistyönä. Tolppilan koulu: Vuosiluokat eo 6. Lukuvuonna 2014 2015 koulussa on 274 oppilasta, joista 38 esiopetuksessa. Esiopetusryhmiä on 2, toinen niistä toimii Tippamäen päiväkodin yhteydessä. Koulu on 2-sarjainen, yleisopetusluokkia on 12. Lisäksi koulussa on pienluokka, jossa on 5 oppilasta. Koulukuljetusoikeus on (esiopetus mukaan lukien) 111 oppilaalla. Laaksolan koulu: Vuosiluokat 7 9. Lukuvuonna 2014 2015 koulussa on 144 oppilasta. Koulussa on 10 opetusryhmää, joista 1 on pienluokka. Koulukuljetusoikeus on 72 oppilaalla. Rantakylän koulu: Vuosiluokat eo 6. Lukuvuonna 2014 2015 koulussa toimii kaksi opetusryhmää. Oppilaita oli syyskuussa 2014 yhteensä 31, joista esioppilaita 5. Koululle myönnetty tuntikehys kieltenopetus ja erityisopetus mukaan lukien on 58 tuntia, lisäksi esiopetusta 15 tuntia. Koulukuljetus järjestetään 17 oppilaalle. Vastingin koulu: Vuosiluokat eo 6. Lukuvuonna 2014 2015 koulussa toimii kaksi opetusryhmää. Oppilaita oli syyskuussa 2014 yhteensä 22, joista esioppilaita 0 ja ensiluokkalaisia 0. Koululle myönnetty tuntikehys kieltenopetus ja erityisopetus mukaan lukien on 63 tuntia. Koulukuljetus järjestetään 13 oppilaalle. Valtuuston päätöksen 17.11.2014 mukaisesti Vastingin koulun toiminta lakkaa kevään 2015 jälkeen. Lapsille ja nuorille luodaan edellytykset hyvään oppimiseen ja turvataan jatko-opiskelun mahdollisuudet. Päättötodistuksen saaneiden ja jatko-opiskelupaikan saaneiden määrä Perusopetuksen päättävistä päättötodistuksen saa 100 % ja jatko-opiskelupaikan 100 %. Esi- ja perusopetus tuotetaan tehokkaasti Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso ja taloudellisesti. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Laadukas opetus Valtakunnalliset kokeet ja oppi- Vähintään valtakunnallinen keskitaso Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä kouluympäristö Erityisopetuksen tuen riittävyys ja tehokkuus mistulosten arvioinnit Tukipalvelujen toimivuus (ruokailu, koulukuljetus, siivous, kiinteistönhoito) Oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon toimivuus Laaja-alaisen erityisopetuksen käyttömäärät Palvelusopimusten toteutuminen. Päivittäisten toimintojen sujuminen luotettavasti. Kiinteistöt: tarvittavien remonttien toteutus nopeasti ja ammattitaitoisesti. Valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä tulokset yli maan keskitason. Erilaisten tukimuotojen tarkoituksenmukainen käyttö. Laaja-alaista erityisopetusta tarjotaan kaikilla luokka-asteilla viikoittain. 36

Aamu- ja iltapäivätoiminnan hyvä tarjonta. Käyttäjämäärät Yhteistyön tiivistäminen päivähoidon, nuorisotoimen, koulujen kerhotoiminnan ja järjestöjen ohjatun toiminnan kanssa. Toimintaan osallistuvien lasten määrän seuranta ja kysely huoltajille. TALOUS: TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 265 329 210 300 216 950 6 650 3,2 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -4 227 209-4 175 528-4 238 768-63 240-1,5 Toimintakate -3 961 880-3 965 228-4 021 818-56 590-1,4 Tulos -4 092 455-4 115 756-4 170 517-54 761-1,3 TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2013 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Esiopetus, / oppilas 7 425 6 714 7 293 3 359 11 375 Esiopetus, / opetustunti 109 117 124 69 235 Perusopetus, / oppilas 8 333 9 663 10 001 7 514 11 426 Perusopetus, / opetustunti 115 119 120 110 141 TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Vastuuhenkilöt: rehtori Jouko Vierimaa, koulunjohtajat Hanna Jukkala ja Suvi Västi 031500 Esiopetus TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 10 572 3 000 2 200-800 -26,7 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -234 015-248 680-265 679-16 999-6,8 Toimintakate -223 444-245 680-263 479-17 799-7,2 Tulos -223 444-245 680-263 479-17 799-7,2 032200 Tolppila ja Laaksola (JV) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 80 303 59 400 46 750-12 650-21,3 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -2 811 662-2 834 804-2 964 876-130 072-4,6 Toimintakate -2 731 359-2 775 404-2 918 126-142 722-5,1 Tulos -2 850 953-2 915 404-3 058 126-142 722-5,1 032300 Rantakylän koulu (HJ) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 1 752 1 000 1 700 700 70,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -257 865-257 613-257 164 449 0,2 Toimintakate -256 114-256 613-255 464 1 149 0,4 Tulos -262 202-260 613-262 163-1 550-0,6 032400 Vastingin koulu (SV) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 1 847 1 400 800-600 -42,9 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -267 382-262 933-159 294 103 639 39,4 Toimintakate -265 535-261 533-158 494 103 609 39,4 Tulos -270 428-268 061-160 494 107 567 40,1 032500 Erityisopetus TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 12 307 4 000 12 000 8 000 200,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -420 530-370 943-389 054-18 11-4,9 Toimintakate -408 223-366 943-377 054-10 111-2,8 Tulos -408 223-366 943-377 054-10 111-2,8 37

032600 Aamu- ja iltapäivätoiminta TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 13 460 12 000 12 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -89 790-85 334-70 164 15 170 17,8 Toimintakate -76 330-73 334-58 164 15 170 20,7 Tulos -76 330-73 334-58 164 15 170 20,7 MUITA KUSTANNUSPAIKKOJA Perusopetuksen sekalaisia tuloja ja kustannuksia kirjataan erillisille kustannuspaikoillejakamattomien erien kustannuspaikalle kirjataan perusopetuksen jakamattomia kustannuksia ja tuloja: eläkemenoperusteisia maksuja, tietoliikenne- ja mikrotukipalveluita, muissa kunnissa koulua käyvien koulunkäyntikulujen korvaukset ja muita koulujen yhteisiä menoja, tulopuolella on vastaavasti saadut kotikuntakorvaukset. Projektien tulot ja menot kirjataan erillisille kustannuspaikoille saadun rahoituksen seurattavuuden vuoksi. Vuoden 2015 aikana erillisellä OKM:n hankerahoituksella toteutettavia suurempia hankkeita ovat opetusryhmäkokojen pienentäminen sekä koulutuksellisen tasaarvon edistäminen. Muista, euromäärältään pienistä kustannuspaikoista oppilaan ohjauksen kustannuspaikkaa käytetään opiskelijoiden ja harjoittelijoiden ohjaamiseen liittyvien mahdollisten tulojen ja kustannusten kirjaamiseen, koulutapaturmien kustannuspaikalle puolestaan kirjataan tapahtuneiden koulutapaturmien kustannukset ja saadut vakuutuskorvaukset. Muiden kustannuspaikkojen vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi. 032753 Kerhotoiminta TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 10 000 10 000 10 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -17 120-13 285-13 469 Toimintakate -7 120-3 285-3 469 Tulos -7 120-3 285-3 469 032544 Ryhmäkokojen pienentäm. TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 14 100 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -14 892 Toimintakate -792 Tulos -792 032545 Koulutuksell. tasa-arvo TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 21 900 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -22 431 Toimintakate -531 Tulos -531 032000 Jakamattomat erät TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 115 200 115 000 95 000-20 000-17,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -98 131-90 745-80 745 10 000 11,0 Toimintakate 17 069 24 255 14 255-10 000-41,2 Tulos 17 069 24 255 14 255-10 000-41,2 38

Tehtäväalue: LUKIOKOULUTUS Tehtäväalueen tarkoitus: Lukion oppimäärän suorittamiseen ja ylioppilastutkintoon tähtäävän toisen asteen koulutuksen järjestäminen seutukunnan nuorille. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: rehtori Anitta Rasi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Lukiokoulutus on yleissivistävää koulutusta. Lukion käyneet hakeutuvat yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin sekä ammatilliseen koulutukseen. Osa opiskelijoista voi suorittaa lukioaikana yliopistokursseja tai ammatillisia opintoja. Lukiossa voi opiskella myös aikuislukion opetussuunnitelman mukaan ja tehdä joillekin aloille kaksoistutkintoja. Lukiokoulutus lisää paikkakunnan elinvoimaisuutta ja tarjoaa ainoana toisen asteen oppilaitoksena alueen nuorille mahdollisuuden käydä koulua muuttamatta toiselle paikkakunnalle. Suurin osa opettajista on yhteisiö perusopetuksen kanssa. Lukiotoiminta jakaa kustannuksia paitsi opetuksen myös tilojen, ruokahuollon, siivouksen, toimisto- ja atk-palvelujen osalta perusopetuksen kanssa. Lukuvuonna 2014 2015 lukiossa toimii 6 perusopetusryhmää. Oppilaita oli syyskuussa 2014 yhteensä 101. Koululle myönnetty tuntikehys opetukseen on 160,5 tuntia. Valmistellaan oppilaitosyhteistyössä ajankohtaiseksi tuleva lukiokoulutuksen järjestämislupahakemus. Uuden opetussuunnitelman valmistelu alkaa. Paikkakunnalla on monipuolista toisen asteen koulutustarjontaa nuorille ja aikuisille. Lukion toiminta Ammatillinen koulutus mahdollista Koulutuksen järjestäjien yhteistyö tiivistä (ammatilliset oppilaitokset, kansanopisto, kansalaisopisto). Lukiokoulutus toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset Opiskelijamäärä Maaseutukuntien keskitaso Opiskelijamäärä yli 100 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Laadukas opetus Opetusryhmien koko Yo-tulokset Päättötodistuksen saaneet Keskeyttäneet Ryhmien keskikoko vähintään 16. Yo-tulosten keskiarvo vähintään 4. 3. vuositason päättää 100 %. Keskeyttäneitä alle 5 %. Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä kouluympäristö Opetusteknologian hyödyntäminen lähiopetuksessa, itsenäisessä opiskelussa ja etäopinnoissa Koulutuksen työelämäyhteydet TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Tukipalvelujen toimivuus (ruokailu, siivous, kiinteistönhoito) Opiskelijahuollon ja -terveydenhuollon suunnitelmallisuus ja toimivuus Laitteiden käyttö Itsenäisesti suoritetut opinnot ja etäopinnot Suoritetut työpaikkavierailut Ammatteihin tutustumiset Palvelusopimusten toteutuminen. Valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä tulokset yli maan keskitason. Tietokoneet ja tabletit käyttöön jokaisella kurssilla, opettajille koulutusta laitteiden pedagogiseen käyttöön. Yliopistoon ja ammattikorkeakouluun tutustuminen 3. vuoden opiskelijoille. Opinto-ohjauksen kurssi oman urasuunnittelun pohjana. 033300 Lukio TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 25 025 15 000 8 500-6 500-43,3 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -916 025-943 753-923 539 20 214 2,1 Toimintakate -890 999-928 753-915 039 13 714 1,5 Tulos -926 488-959 753-961 954-2 201-0,2 TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2013 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Lukiokoulutus, / oppilas 10 411 9 505 11 375 9 402 11 915 Lukiokoulutus, / opetustunti 135 144 134 91 152 39

Tehtäväalue: KANSALAISOPISTO Tehtäväalueen tarkoitus: Kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitoksena matalan kynnyksen harrastusja oppimispaikka sosiaaliselle kasvulle, itsensä kehittämiselle sekä henkisen ja fyysisen vireyden ylläpitämiselle. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: rehtori Hannu Patamaa Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kansalaisopisto on OKM:n järjestämislupaan perustuva, yleissivistävää koulutusta ja taiteen perusopetusta antava oppilaitos. Vapaan sivistystyön oppilaitoksena sen tehtävänä on tukea kuntalaisten omaehtoista opiskelua, itsensä ja kansalaisvalmiuksien kehittämistä. Kansalaisopisto toteuttaa toiminnassaan Hyvinvoiva karstunen -ohjelmaa. Opetus on suunnattu pääasiassa aikuisille, mutta varsinkin taiteen perusopetuksen ryhmissä on lapsia ja nuoria. Opiston toimialueena on Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi. Taiteen perusopetusta järjestetään teatteri-ilmaisussa, kuvataiteessa ja käsityötaiteessa. Vuonna 2015 järjestetään valtionosuustunteja 5000 ja maksupalvelukoulutusta (tilaus-) 20 oppituntia. Kansalaisopisto sai vuonna 2013 valtionosuutta 4270 tunnille. Paikkakunnalla on monipuolista vapaan sivistystyön opiskelu- ja harrastustarjontaa kaikenikäisille. Valtionosuustuntien määrä Osallistujien määrä Valtionosuustunteja 5000. Netto-opiskelijamäärä 2000. Paikallisten koulutuksen järjestäjien Toiminta toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset / opetustunti Opintomaksukertymä yhteistyö on tiivistä. Maaseutukuntien keskitaso, 11 / opetustunti. Opintomaksukertymä 10 / oppitunti. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Toiminta tukee ja edistää kuntalaisten omaehtoista hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä. Opintotarjonnan määrä Osallistujien määrä Piirejä ja kursseja 190. Yleisöluentoja 10. Netto-opiskelijamäärä 1750. Luodaan aikuisille mahdollisuuksia täydentää perustaitojaan ja kehittää ammatillista osaamistaan Järjestetään senioreille henkistä ja fyysistä hyvinvointia tukevaa toimintaa. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Maksupalvelukoulutuksen määrä 25 59 -vuotiaiden opiskelijoiden määrä Senioreille suunnatun toiminnan ja osallistujien määrä Maksupalvelukoulutustunteja 25. Kursseja 5, osallistujia 100. 25 59 -vuotiaita opiskelijoita 650. Seniorikursseja 20. Netto-opiskelijamäärä 700. 033100 Kansalaisopisto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 99 825 98 500 99 000 500 0,5 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -335 395-350 732-355 844-5 112-1,5 Toimintakate -235 569-252 232-256 844-4 612-1,8 Tulos -235 569-252 232-256 844-4 612-1,8 033110 Taiteen perusopetus TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 2 500 2 500 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -10 009-15 451-12 474 2 977 19,3 Toimintakate -10 009-12 951-9 974 2 977 23,0 Tulos -10 009-12 951-9 974 2 977 23,0 40

033130 Maksupalvelukoulutus TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 6 534 5 000 8 000 3 000 60,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -5 925-2 357-5 493-3 136-133,1 Toimintakate 618 2 643 2 507-136 -5,1 Tulos 618 2 643 2 507-136 -5,1 TALOUDEN TUNNUSLUVUT Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, Verrokit, VUODELTA 2013 alin ylin Kansalaisopisto, / opetustunti 55 71 67 20 78 Tehtäväalue: KULTTUURIPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Laadukkaiden, kaikkiin ikäluokkiin kohdistuvien kulttuuripalvelujen ja omaehtoisten kulttuuriharrastusten edellytysten järjestäminen paikkakunnalla asuvalle ja vierailevalle väestölle. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: rehtori Hannu Patamaa Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kulttuuripalvelut vaikuttavat osaltaan kuntalaisten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen tuottamalla erilaisia toimialaan liittyviä palveluja (esim. kulttuuritilaisuudet, taidetapahtumat) ja erityisesti luomalla edellytyksiä järjestöjen, yhteisöjen ja yritysten kulttuuritoiminnalle sekä tukemalla yksityisiä taiteenharrastajia. Erillisellä OKM:n hankerahoituksella toteutetaan yhteistyössä lähikuntien kanssa Aluetaiteilija hyvinvoinnin edistäjänä -hanke ajalla 15.1.2015 31.1.2016. Tavoite: Mittari: Tavoitetaso/toimenpiteet 2014: Paikkakunnalla on monipuolista ja vetovoimaista kulttuuritarjontaa kaikenikäisille. Tapahtumien kävijämäärä Tapahtumien järjestäjämäärä Kulttuuritapahtumien yhteenlaskettu kävijämäärä 8000. Järjestäjiä 5. Kulttuuripalvelut toteutetaan tehokkaasti Kustannukset /asukas Maaseutukuntien keskitaso ja taloudellisesti. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoite: Mittari: Tavoitetaso/toimenpiteet 2014: Luodaan edellytyksiä kuntalaisten Myönnetyt avustukset 2500 euroa omaehtoiselle kulttuuritoiminnalle. Kulttuuritoimijayhteisöjen aktivointi Toimivien yhdistysten määrä 6 kulttuuritoimintaa järjestävää yhteisöä TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 034100 Kulttuuritoimi TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 3 270 2 000 3 000 1 000 50,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -56 133-64 960-62 816 2 144 3,3 Toimintakate -52 862-62 960-59 816 3 144 5,0 Tulos -52 862-62 960-59 816 3 144 5,0 034105 Aluetaiteilija TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 34 820 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -34 820 Toimintakate 0 Tulos 0 TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2013 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Yleinen kulttuuritoimi, / asukas 12 20 12 5 19 41

Tehtäväalue: KIRJASTOPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Järjestää kirjastolain mukaiset kirjasto- ja tietopalvelut kunnassa. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: vs. kirjastotoimenjohtaja Anne Alkula, kirjastotoimenjohtaja Sofia Kotilainen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Yleisten kirjastojen tehtävänä on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kirjasto toimii oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin monipalvelukeskuksena kaikenikäisille. Keski-kirjastot jatkavat maakunnallista kirjastoyhteistyötä Keski-Suomen alueella. Vuoden 2015 aikana lisätään yhteisten e-aineistojen käyttöä. Jyväskylän kaupunginkirjasto hankkii e-aineistoja Keski-Suomen kirjastojen puolesta, ja kirjastot maksavat asukaslukuun suhteutettua osuutta e-aineistoista ja kirjastojen yhteisjärjestelmän sovellussuunnittelun kustannuksista. Vuonna 2013 kirjastokäyntejä oli 41 005, verkkokäyntejä 8 557 ja lainauksia 79 917. Luvut eivät ole suoraan verrattavissa vuoden 2012 tietoihin, koska Keski-Suomen kirjastot olivat yhteisjärjestelmään siirtymisen vuoksi suljettuina syyskuun 2013. Vuoden 2014 alkupuoliskolla lainaus on lisääntynyt 3 % edellisvuoteen verrattuna. Kuntalaiset käyttävät kirjastopalveluja Lainaus- ja kävijämäärät Yli maan keskitason aktiivisesti. Kirjastopalvelut toteutetaan tehokkaasti Kustannukset Maseutukuntien keskitaso ja taloudellisesti. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Laatusuositusten mukainen kokoelmatyö ja aineistojen saatavuus. Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen, aineiston ajankohtaisuus. Kannustetaan asiakkaita omatoimiseen kirjastonkäyttöön. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Uutuushankintojen määrä Lehtikokoelman vuosikerrat Musiikki-, elokuva- ja nuottiaineistot Varausten toimitusajat Aineiston poisto ja alle 5 vuoden ikäisen aineiston osuus Automaattilainausten määrä Verkkoasioinnin määrä Uutuushankinnat vähintään 400 kirjaa / 1000 as. Lapsille ja nuorille suunnatut hankinnat vähintään 1 kirja / alle 15-vuotias. Lehtikokoelman vuosikertoja vähintään 15 / 1000 as. Toimitusaika alle 30 pv Poistotaso 8 % Automaattilainauksia 15 % Järjestetään opastusta. Kehitetään Axiel Arena verkkoasiointia edelleen. 034000 Kirjasto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 25 012 12 750 2 500-10 250-80,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -345 129-302 952-271 705 31 247 10,3 Toimintakate -320 117-290 202-269 205 20 997 7,2 Tulos -329 282-290 202-277 805 12 397 4,3 TALOUDEN TUNNUSLUVUT Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, Verrokit, VUODELTA 2013 alin ylin Kirjasto, / asukas 76 58 64 52 83 42

Tehtäväalue: NUORISOPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Tukea lasten ja nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää aktiivista kansalaisuutta ja parantaa lasten ja nuorten kasvu- ja elinolosuhteita paikkakunnalla. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: vapaa-aikasihteeri Risto Manni Perustelut ja informatiiviset tiedot: Nuorisopalveluiden toiminta perustuu ennaltaehkäisevällä tavalla nuorten terveiden elämäntapojen, päihteettömyyden, sosiaalisen vahventumisen sekä turvallisen ja aktiivisen kasvuympäristön tukemiseen ja kehittämiseen. Menetelminä ohjattu nuorisotoiminta nuorisotalolla talvikaudella kolmena iltana viikossa, nuorten osallistuuden tukeminen ohjaamalla nuorisovaltuuston toimintaa sekä järjestämällä leirejä, retkiä ja tapahtumia seutukuntayhteistyönä ja paikallisesti eri toimijoiden kanssa. Etsivän nuorisotyön ensisijaisena tehtävänä on auttaa 15 29 -vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Toimintaa toteutetaan OKM:n hankerahoituksella. Lapsille ja nuorille on tarjolla mielekkäitä ja turvallisia vapaa-ajanvieton mahdollisuuksia. Ohjatun nuorisotoiminnan ja toimintaan osallistuneiden määrä Toiminnan säilyttäminen entisellä tasolla. Eri toimijoiden välinen yhteistyö. Nuorisopalvelut toteutetaan tehokkaasti Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso ja taloudellisesti. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Luodaan edellytyksiä nuorten omaehtoiselle osallistumiselle ja toiminnalle. Myönnetyt avustukset Nuorisovaltuuston ja -järjestöjen ohjaus ja tukeminen. Lasten ja nuorten harrastustoimin- Nuorten elämänhallinnan tukeminen. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä ja sijoittuminen palveluihin nasta tiedottaminen. Etsivän nuorisotyön toimintamuodon vakiinnuttaminen. 034200 Nuorisotoiminta TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 212 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -47 129-42 921-69 887-26 966-62,8 Toimintakate -47 006-42 921-69 887-26 966-62,8 Tulos -51 992-42 921-74 887-31 966-74,5 034240 Nuorisovaltuusto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 90 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -1 983-3 200-3 000 200 6,3 Toimintakate -1 893-3 200-3 000 200 6,3 Tulos -1 893-3 200-3 000 200 6,3 034260 Etsivä nuorisotyö TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 22 716 30 000 22 000-8 000-26,7 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -32 014-40 832-27 012 13 820 33,8 Toimintakate -9 297-10 832-5 012 5 820 53,7 Tulos -9 297-10 832-5 012 5 820 53,7 TALOUDEN TUNNUSLUVUT Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, Verrokit, VUODELTA 2013 alin ylin Nuorisotoimi, / asukas 26 32 28 15 65 43

Tehtäväalue: LIIKUNTAPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Liikuntapalvelujen keskeisenä tehtävänä on edistää kuntalaisten monipuolisia liikuntaharrastuksia ja aktiivisuutta sekä huolehtia liikunta- ja ulkoilupaikkojen käyttökunnosta. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Talousarviossa on varauduttu vakituisen liikunnanohjaajan palkkaamiseen viimeistään 1.8.2015 alkaen. Työpanoksesta noin puolet hyödynnetään kansalaisopiston liikuntaryhmien ohjaamiseen. Liikunta- ja ulkoilupaikkojen hoito järjestetään ostopalveluna tekniseltä palvelukeskukselta. Liikkuva koulu kehittämishanketta jatketaan. Paikkakunnalla on monipuolisia liikuntaharrastusmahdollisuuksia kaikenikäisille. Järjestetyn liikuntatoiminnan ja toimintaan osallistuneiden määrä Monipuoliset ja turvalliset liikunta- ja ulkoilupaikat. Liikuntapalvelut toteutetaan tehokkaasti Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso ja taloudellisesti. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Luodaan edellytyksiä kuntalaisten Tapahtumien määrä omaehtoiselle liikunnalle. Tuettujen järjestöjen määrä Lasten ja nuorten liikunnallsen elämäntavan edistäminen. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Lapsille ja nuorille suunnatun liikuntatoiminnan määrä Liikuntajärjestöjen ja kyläkuntien tukeminen. Yhteistyön lisääminen naapurikuntien kanssa. Liikunnanohjauspalvelujen turvaaminen. Liikkuva koulu -hankkeen toteuttaminen. 034300 Liikuntatoiminta TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 9 784 425 425 100,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -49 925-54 488-49 863 4 625 8,5 Toimintakate -40 141-54 488-49 863 5 050 9,3 Tulos -40 141-54 488-49 438 5 050 9,3 034310 Liikuntapaikat (ostopalvelu tekniseltä palvelukeskukselta) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -117 159-118 493-109 458 9 035 7,6 Toimintakate -117 259-118 493-109 458 9 035 7,6 Tulos -141 253-139 943-109 458 30 485 21,8 TALOUDEN TUNNUSLUVUT Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, Verrokit, VUODELTA 2013 alin ylin Liikunta ja ulkoilu, / asukas 49 97 69 34 83 44

Tehtäväalue: TYÖPAJA Tehtäväalueen tarkoitus: Työpajatoiminta edistää ja tukee syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ammatillisten valmiuksien kehittymistä ja nuorten työllistymistä sekä kuntouttaa ja valmentaa vanhempia pitkäaikaistyöttömiä elämänhallintaan ja työelämään. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: työpajan johtaja Markku Saastamoinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Työpaja tarjoaa mahdollisuuksia työkokeiluun, työvalmennukseen tai -harjoitteluun, kuntouttavaan työtoimintaan, oppisopimuskoulutukseen, määräaikaiseen tukityöllistymiseen ja yhdyskuntapalvelun suorittamiseen. Työpaja toteuttaa oppisopimuksella puualan ammattitutkintoon johtavaa koulutusta yhteistyössä POKE:n ja JAIKO:n kanssa. Pajatoiminta tukee asiakkaiden elämänhallintaa, luo polkuja tulevaisuuteen ja on osa paikkakunnan sosiaalista ja tuotannollista verkostoa. Pajan tuotanto koostuu pääsääntöisesti paikallisille yrityksille tehtävistä alihankintatöistä. Lokakuussa 2013 työpajalla oli 10 työllistettyä ja 1 oppisopimusopiskelija. Tavoite: Mittari: Tavoitetaso/toimenpiteet 2014: Työpajan valmennustoiminnalla edistetään ja ylläpidetään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työja toimintakykyä. Vuoden aikana työllistettyjen määrä ja sijoittuminen työpajajakson jälkeen Oppisopimustutkintojen määrä Mahdollisimman monelle löydetään paikka vapailta työmarkkinoilta tai koulutuksesta. Pitkäaikaistyöttömien työllistämismahdollisuudella vaikutetaan kunnan Kela-maksun suuruuteen. Työpaja toimii tehokkaasti ja taloudellisesti Tilinpäätöstiedot Hallinnoijan osuudeksi varatun määrärahan riittävyys. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoite: Mittari: Tavoitetaso/toimenpiteet 2014: Työpajan toiminnalla ehkäistään syrjäytymistä ja parannetaan elämänhallintaa. Pajalla olleiden sijoittuminen työpajajakson jälkeen Työpajajakso kohentaa yksilöiden elämäntilannetta. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 033200 Työpaja TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 333 355 258 400 263 000 4 600 1,8 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -368 868-326 165-322 670 3 495 1,1 Toimintakate -35 513-67 765-59 670 8 095 11,9 Tulos -35 513-67 765-59 670 8 095 11,9 45

Tehtäväalue: KÄSITYÖTALO Tehtäväalueen tarkoitus: Käsityötalo tarjoaa eri-ikäisille kuntalaisille monipuolisen käsityöperinteeseen ja -tekniikkoihin tutustumis- ja toteuttamismahdollisuuden. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Käsityötalo täydentää koulujen ja kansalaisopiston kädentaitojen kehittämismahdollisuuksia ja toimii käsityöalan harrastajille ja toimintakeskukselle tuotteiden myyntikanavana, käsityöalan tarvikemyyntipisteenä ja kunnan matkailuinfona. Käsityötalo tarjoaa osaltaan mahdollisuuksia käsityön ja taiteen perusopetuksen toteuttamiselle sekä alasta kiinnostuneiden työharjoittelulle, työelämävalmennukselle ja oppisopimuskoulutukselle. Aukioloaikoja muuttamalla selviydytään yhdellä työntekijällä. Tavoite: Mittari: Tavoitetaso/toimenpiteet 2014: Käsityötalon toiminta edistää kuntalaisten Kävijämäärät Toiminnan jatkuvuus. aktiivisuutta, yhteisölli- syyttä ja hyvinvointia. Käsityötalo toimii tehokkaasti ja taloudellisesti. Vuosikate Myyntitulot Toiminta on taloudellisesti kannattavaa. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoite: Mittari: Tavoitetaso/toimenpiteet 2014: Luodaan edellytyksiä kuntalaisten omaehtoiselle käsityöharrastukselle. Kävijämäärät Kausikortin lunastaneet Annetun ohjauksen määrä Kävijämäärät vähintään ennallaan Yksi ammattitaitoinen työntekijä TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 033210 Käsityötalo TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 41 087 31 600 31 000-600 -1,9 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -99 931-75 306-52 817 22 489 29,9 Toimintakate -58 844-43 706-21 817 21 889 50,1 Tulos -58 844-43 706-21 817 21 889 50,1 MUITA KUSTANNUSPAIKKOJA Musiikkiopiston kustannuspaikalle kirjataan kunnan maksuosuus Pohjoisen Keski-Suomen musiikkiopiston toiminnasta. Pohjoisen Keski-Suomen musiikkiopisto on kunnallinen valtionosuutta saava musiikkioppilaitos, jonka hallinnosta vastaa Saarijärven kaupunki. Karstula on yksi opiston ylläpitäjäkunnista. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi. 033300 Musiikkiopisto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -22 763-20 000-22 000-2 000-10,0 Toimintakate -22 763-20 000-22 000-2 000-10,0 Tulos -22 763-20 000-22 000-2 000-10,0 46

TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Teknisen lautakunnan tehtävänä on huolehtia, että tekninen palvelukeskus järjestää kuntastrategian ja oman strategiansa mukaisesti viranomais-, tila-, kunnallistekniikka- ja yksityistiepalvelut. Palvelukeskukset: TEKNINEN PALVELUKESKUS Teknisen palvelukeskuksen perustehtävänä on toteuttaa ja tukea kunnan sisäistä ja ulkoista palvelutuotantoa ja vastata oman toimialansa hallinnon, yhdyskuntateknisten palvelujen, kiinteistötoimen, kunnan rakennusvalvonnan, ympäristönhoidon, yksityisteiden / tiehallinnon viranomaistehtävistä ja jätehuollon valvontatehtävistä sekä vesi- ja viemärilaitoksen toiminnasta. Tilivelvollinen viranhaltija: tekninen johtaja Marko Savola KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2015 TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUE ulkoinen ja sisäinen TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatuotot 927 438 922 184 925 510 3 326 0,4 % Myyntituotot 853 514 854 206 845 749-8 457-1,0 % Maksutuotot 25 309 27 600 33 100 5 500 19,9 % Tuet ja avustukset 37 130 27 478 33 761 6 283 22,9 % Muut toimintatuotot 11 485 12 900 12 900 0 0,0 % Toimintakulut -1 706 285-1 780 456-1 720 843 59 613 3,3 % Henkilöstökulut -664 025-676 936-667 310 9 626 1,4 % Palvelujen ostot -699 406-730 270-713 702 16 568 2,3 % Aineet, tarvikkeet, tavarat -216 938-246 550-224 300 22 250 9,0 % Avustukset -124 539-116 500-108 000 8 500 7,3 % Muut toimintakulut -1 376-10 200-7 531 2 669 26,2 % TOIMINTAKATE -778 847-858 272-795 333 62 939 7,3 % Poistot ja arvonalentumiset -550 374-531 810-553 142-21 332-4,0 % TILIKAUDEN TULOS -1 329 221-1 390 082-1 348 475 41 607 3,0 % Päävastuualueen toimintatuotot Päävastuualueen toimintakulut Myyntituotot Tuet ja avustukset Maksutuotot Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut Palvelujen ostot Avustukset 47

Tehtäväalue: TEKNINEN HALLINTO Tehtäväalueen tarkoitus:vastata sujuvasta päätöksenteosta lautakunta- ja virkamiestasolla kunnan strategioiden, johtosääntöjen ja valtakunnallisten määräysten mukaan, huolehtia palvelukeskuksen toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä sekä seurata toiminnan toteutuksia ja tuloksia. Hallinnon tehtävänä on myös huolehtia yhteyksistä ja yhteistyöstä muiden hallinnonalojen ja yhteistyötahojen kanssa. Tekniseen hallintoon sisältyy keskeisten toimialojen toimisto- ja hallintotehtävät sekä kunnan rakennushankkeiden yleissuunnittelu ja valvonta, myös yritystoiminnalle annettava suunnitteluapu. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola Kehitysnäkymät: Veronumerorekisterin käyttöä ja seurantaa jatketaan ja kehitetään omien työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden henkilökunnan osalta kunnan rakennustyömailla työmaakohtaisesti. Tilaajavastuulain muutoksien aiheuttamat lisäselvitystarpeet vuodelle 2015 aiheuttavat seurantaa ja raportointia omien rakennustyömaiden, aliurakoitsijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden osalta kunnan kohteissa ja niihin tehtävissä hankinnoissa. Hallinnon ja päätöksenteon sujuvuus. Käsittelyyn kulunut aika Täytäntöönpanon ajantasaisuus Käsittelyssä ei ole kuntalaisten asioita, jotka ovat tulleet vireille yli 3 kk aikaisemmin. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Hallinnon asiakaspalvelu on sujuvaa. Käsittelyyn kulunut aika Kunnan hankkeet toteutuvat asianmukaisesti ja ajallaan. Palvelujen laatua arvioidaan suunnitelmallisesti. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Hankesuunnitelman aikataulu Saatu asiakaspalaute Lautakuntakäsittely < 6 viikkoa vireilletulosta, ympäristö- ja maa-ainesluvat < 3 kk vireilletulosta. Sisäiset tehtävät viikon kuluessa. Hankkeiden toteutuminen suunnitellussa aikataulussa. Nopea reagointi ilmi tulleisiin epäkohtiin. 040000 Tekninen hallinto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 21 453 6 000 5 000-1 000-16,7 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -165 766-179 971-161 037 18 934 10,5 Toimintakate -144 313-173 971-156 037 17 934 10,3 Tulos -144 313-173 971-156 037 17 934 10,3 48

Tehtäväalue: ALUEARKKITEHTITOIMINTA Tehtäväalueen tarkoitus: Huolehtia ja ohjata kunnan kaavoitusta ja kaavaprosesseja, kehittää kunnan kaavoitustoimea sekä avustaa kunnan viranomaisia ja kuntalaisia kaavoitus- ja rakennusasioissa. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Viiden kunnan aluearkkitehtitoiminta perustuu toistaiseksi voimassa olevaan yhteistyösopimukseen. Palvelu ostetaan Saarijärven kaupungilta, Karstulan osuus aluearkkitehdin työtunneista on noin 20 30 %. Aluearkkitehti huolehtii kunnan kaavoituksen tarpeiden ja tavoitteiden kartoituksesta sekä kunnan omien kaavaprosessien etenemisestä suunniteltujen aikataulujen mukaisesti, valvoo kaavoitustyön laatua ja osallistuu viranomaisyhteistyöhön kaavoitushankkeissa ja muissa maankäytön suunnitteluun ja ohjaukseen liittyvissä asioissa. Aluearkkitehti osallistuu kunnan kulttuuriympäristön ja taajamailmeen kehittämishankkeisiin. Vuoden 2014 aikana käynnissä olevia kaavoitusprosesseja ovat Itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava, Saarijärven reitin rantaosayleiskaavan muutos sekä Mustalamminmäen, Koiramäen ja Vihisuon tuulivoimayleiskaavat. Keskustan asemakaavan ajantasaistaminen on aloitusvaiheessa. Uusien asuntoalueiden asemakaavat ovat valmistuneet. Kunnan kaavoituksen nykytilanne ja tavoitteet alueiden käytön ja rakentamisen ohjaamisessa ovat selvillä. Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma Kaavoituskatsaus laaditaan vuosittain. Aluearkkitehtipalvelut laativat työohjelmaa kaavaprosesseista. Kaavoitusohjelmaa tarkistetaan valtuustokausittain. Kaavahankkeet etenevät asianmukaisesti ja aikataulussa. Kaavaprosessien hallinta Työohjelman mukainen (päivitetään 3 4 krt vuodessa) TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Kaavat ovat ajantasaisia ja laadukkaita. Kaavaprosessien hallinta Kirkonkylän ydinkeskustan asemakaavojen ajantasaistaminen saadaan Kunnan rakennusperintöä ja kulttuuriympäristöä vaalitaan taajamailmeen kehittämishankkeiden ja ympäristöhankkeiden avulla. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Käynnissä olevat ja valmistuneet hankkeet, suunnittelu- ja selvitystyöt vireille ja luonnosvaihe laadintaan. Kirkonkylän asemakaavan päivitystyöhön liittyvät selvitykset sekä kaavan tekninen toteutus saadaan vireille ja luonnosvaihe laadintaan. Torialueen suunnittelua jatketaan. 041100 Aluearkkitehtitoiminta TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 68 212 70 845 71 052 207 0,3 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -68 212-70 825-71 052-227 -0,3 Toimintakate 0 20 0 Tulos 0 20 0 49

Tehtäväalue: RAKENNUSTARKASTUS Tehtäväalueen tarkoitus: Lakisääteisen rakennusvalvonnan tavoitteena on edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, taloudellisen ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän toiminta- ja asuinympäristön luomista. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Jaakko Rasi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Rakennusvalvontaviranomainen valvoo kaavojen noudattamista, huolehtii rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoo rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Rakennuslupien sekä rakentamiseen liitttyvien lupien, ilmoitusten ja lausuntojen valmistelut ja päätöksenteot. Rakentamisaikaiset tarkastus-, valvonta- ja seurantatehtävät. Rakentamisen ja kiinteistöjen tietopalvelut. Maa-aineslupien valmistelut ja oton valvonta. Kunnan rakennusmääräysten ja -ohjeiden sekä kaavoituksen ohjaus- ja valmistelutehtävät. Vuonna 2013 luvilla ja ilmoituksilla toteutettiin 147 rakennuskohdetta ja rakennusvalvonnan tehtäviin kuuluvia tarkastuksia suoritettiin 270 kappaletta. Tavoite: Mittari: Tavoitetaso/toimenpiteet 2014: Viihtyisää maaseutumaista asuinja toimintaympäristöä tukeva rakentaminenkastuksien Toteutunut rakentaminen. Lupapäätöksien ja tehtyjen tar- Lakien ja kunnan rakentamisohjeiden mukainen taso. lukumäärä. Rakennusvalvonta toteutetaan tehokkaasti Tarkastus- ja valvontamaksujen Maksukertymä 50 % menoista. ja taloudellisesti. kertymä TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoite: Mittari: Tavoitetaso/toimenpiteet 2014: Lupakäsittelyn sujuvuus. Käsittelyyn kuluva aika Lautakunnan ratkaistavat rakennusluvat < 6 viikkoa, maa-ainesluvat < 3 kk. Viranhaltijan ratkaistavat rakennusluvat ja toimenpideilmoitukset < 3 viikkoa. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 047000 Rakennustarkastus TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 29 140 28 500 34 000 5 500 19,3 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -66 579-69 521-68 275 1 246 1,8 Toimintakate -37 439-41 021-34 275 6 746 16,4 Tulos -37 439-41 021-34 275 6 746 16,4 50

Tehtäväalue: MITTAUSTOIMINTA Tehtäväalueen tarkoitus: Kunnan mittaustoimen keskitetty hoito. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: ympäristösihteeri/mittausteknikko Raimo Pekkanen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Mittaustoimen käytössä on takymetrikalusto ja neljän kunnan yhteinen GPS-mittauskalusto sekä kunnan oma mittausohjelmisto. GPS-laitteisto uusittiin 2012. Kunnan omistamien maa-alueiden ja kaavojen maastoon merkitseminen, omien soranotto- ym. suunnitelmiin liittyvien maastomittausten tekeminen, kaikkien uusien johtolinjojen kartoittaminen ja tallentaminen numeeriseen muotoon. Yhteistyön tekeminen naapurikuntien kanssa yhteisellä GPS-laitteistolla. Yksityisille tehtävät mittauspalvelut resurssien mukaan. Vuoden 2015 alusta siirrytään käyttämään N2000 korkeusjärjestelmää. Mittaustoiminta toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Omana työnä tehdyt / ulkopuolisilla teetetyt mittaustyöt. Kaikki kunnan mittaukset tehdään omana työnä. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Mittaustietojen ajantasaisuus ja kattavuus. Rakennetut / mitatut Kaikki mittaus- ja sijaintitiedot on tallennettu sähköiseen muotoon. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 041000 Mittaustoiminta TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 7 092 4 200 4 200 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -15 061-19 836-19 872-36 -0,2 Toimintakate -7 969-15 636-15 672-36 -0,2 Tulos -7 969-15 636-15 672-36 -0,2 041200 Kuntien yhteinen GPS TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 1 600 1 600 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -3 100-3 600-3 600 Toimintakate -3 100-2 000-2 000 Tulos -3 100-2 000-2 000 51

Tehtäväalue: YMPÄRISTÖNSUOJELU Tehtäväalueen tarkoitus: Vastata kunnan ympäristönsuojelun lakisääteisistä tehtävistä samalla kannustaen kuntalaisia toimimaan aktiivisesti ympäristönsuojelu huomioiden. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: ympäristösihteeri/mittausteknikko Raimo Pekkanen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Vuosittain käsitellään 3-6 ympäristölupaa, annetaan lausuntoja mm. turvetuotannon ympäristölupahakemuksiin ja valituksiin sekä muihin eri viranomaisissa vireillä oleviin lupahakemuksiin. Jätehuollon valvontatehtävät. Pääjärven kunnostus mm. vähäarvoisen kalan pyynti ja kaislikon niitto. Viemärilaitoksen ulkopuolisille alueille myönnettävä avustusmääräraha. Uusi ympäristönsuojelulaki astui voimaan 1.9.2014, ympäristönsuojeluviranomaisen taksa uudistetaan vastaamaan uutta lakia vuoden 2015 aikana. Lain vaatima ympäristölupien valvontasuunnitelma tehdään vuoden 2015 aikana. Viihtyisä maaseutumainen asuinja toimintaympäristö. Toteutuneet ympäristönsuojelua tukevat hankkeet Haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien kunnostuksen vauhdittaminen. Vesiensuojelu ja vesistöjen vedenlaadun Toteutuneet vesiensuojelua tuke- Pääjärven kunnostuksen jatkaminen. parantaminen. vat hankkeet TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Lupa- ja lausuntokäsittelyjen sujuvuus. Käsittelyyn kuluva aika Lautakunnan ratkaistavat ympäristöluvat < 12 viikkoa, viranhaltijan ratkaistavat ympäristöluvat < 6 viikkoa, lausunnot < 4 viikkoa. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 047100 Ympäristönsuojelu TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 3 279 3 600 3 600 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -42 008-49 855-47 137 2 718 5,5 Toimintakate -38 729-46 255-43 537 2 718 5,9 Tulos -38 729-46 255-43 537 2 718 5,9 047110 Saarijärven reitti TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -3 130-10 000-10 000 Toimintakate -3 130-10 000-10 000 Tulos -3 130-10 000-10 000 52

Tehtäväalue: YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Huolehtia kunnan hallinnoimien liikenneväylien ja yleisten alueiden kunnossapidosta, saneerauksesta ja uudisrakentamisesta kustannustehokkaasti turvallisuus ja ympäristö huomioiden. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Yhdyskuntatekniikan tehtävänä on liikenneväylien liikennöitävyyden varmistaminen, yleisten alueiden hoidon järjestäminen sekä kaatopaikkojen jälkihoidosta huolehtiminen. Tehtävä toteutetaan oman organisaation sekä julkisten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Kaavateitä, kunnan omistamia liikenneväyliä, puistoja ja ulkoilualueita rakennetaan ja ylläpidetään hyväksyttyjen tasovaatimusten pohjalta. Kaavateiden perusparannuksia ja päällystämisiä toteutetaan aluekokonaisuuksina. Tievalaistuslinjoja rakennetaan ja ylläpidetään kirkonkylän alueella ja sivukylillä. Valoja valmistaudutaan uusimaan uudella valaisintekniikalla toimiviksi. Ulkoliikuntapaikat, uimarannat ja uimapaikat, venevalkamat rakennetaan ja ylläpidetään hyväksyttyjen tasovaatimusten pohjalta. Liikuntapaikkojen hoito tuotetaan ostopalveluna sivistyslautakunnalle. Irtokoirien yms. eläinten tilapäinen hoito järjestetään ostopalveluna. Kunnan omistamia sora-alueita hyödynnetään kunnan omaan käyttöön. Vuoden 2015 aikana laaditaan kunnan soravarojen hyödyntämiselle uudet säännöt (myyntiperiaatteet ja hinnoittelu). Konekeskus palvelee muita toimintoja: konetyön myynti ja laitteiden vuokraus kunnan omiin kohteisiin sekä yksityisille ja yhteisöille resurssien sallimissa puitteissa teknisen lautakunnan hyväksymin taksoin, jotka päivitetään vuoden 2015 aikana. Jätehuollon osalta tehtävänä on Lampisuon suljetun kaatopaikka-alueen jälkitarkkailu ja pienjäteaseman vuokratilojen tarjoaminen Sammakkokangas Oy:lle. Vuoden 2013 lopussa kunnalla oli kunnossapidettäviä kaavateitä 28,0 km, joista päällystettyjä 14,0 km ja sorapintaisia 14,0 km. Kevyenliikenteenväylää oli 5,5 km. Kunnossapitokustannukset olivat 2,89 /jm. Viihtyisää maaseutumaista asuinja toimintaympäristöä tukevat liikenneväylät ja yleiset alueet. Liikenneväylien ja yleisten alueiden toimivuuden ja teknisen kunnon ylläpito on jatkuvaa. Yhdyskuntatekniset palvelut toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Investointiohjelman aikataulu. Hankkeiden tilinpäätös. Kunnossapitokustannukset. Investointiohjelman toteutuminen. Peruskorjausten suunnittelu aikataulullisesti vuoden edellä rakennustyön toteutusta. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Liikenneväylien ja yleisten alueiden kohteiden peruskorjausten ja uudisrakentamisen laatu sekä kunnossapito vastaa hyväksyttyjä laatuvaatimuksia (RYL). Yleisöpalaute ja määräajoin tehtyjen tarkastusten havainnot Havaittujen poikkeamien korjaaminen välittömästi. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 042000 Kaavatiet TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -81 096-88 885-86 516 2 369 2,7 Toimintakate -81 096-88 885-86 516 2 369 2,7 Tulos -417 752-406 085-421 516-15 431-3,8 042100 Muut liikenneväylät TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -70-2 200-1 700 500 22,7 Toimintakate -70-2 200-1 700 500 22,7 Tulos -3 890-6 720-5 200 1 520 22,6 53

042300 Kirkonkylän tievalaistus TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -29 185-26 500-28 500-2 000-7,5 Toimintakate -29 185-26 500-28 500-2 000-7,5 Tulos -65 749-46 200-55 800-9 600-20,8 042400 Sivukylien tievalaistus TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -13 817-13 000-13 500-500 -3,8 Toimintakate -13 817-13 000-13 500-500 -3,8 Tulos -13 817-27 200-27 700-500 -1,8 042500 Puistot ja torit TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 3 713 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -62 054-63 885-62 992 893 1,4 Toimintakate -58 341-63 885-62 992 893 1,4 Tulos -69 178-69 625-67 492 2 133 3,1 042501 Liikuntapaikat TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 125 705 120 289 117 958-2 331-1,9 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -125 702-120 289-117 958 2 331 1,9 Toimintakate 0 0 0 Tulos 0 0 0 042600 Uimarannat TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -3 136-6 600-7 741-1 141-17,3 Toimintakate -3 136-6 600-7 741-1 141-17,3 Tulos -3 136-6 600-7 741-1 141-17,3 042700 Venevalkamat TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 238 300 300 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -208-1 000-800 200 20,0 Toimintakate 30-700 -500 200 28,6 Tulos 30-700 -500 200 28,6 042800 Sora-alueet TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 2 046 3 000 3 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -865-3 000-4 041-1 041-34,7 Toimintakate 1 181 0-1 041-1 041-100,0 Tulos 1 181 0-1 041-1 041-100,0 042900 Irtokoirat TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -3 600-3 600-3 600 Toimintakate -3 600-3 600-3 600 Tulos -3 600-3 600-3 600 045100 Varastot TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -3 426-13 450-4 121 9 329 69,4 Toimintakate -3 426-13 450-4 121 9 329 69,4 Tulos -6 903-16 950-7 621 9 329 55,0 54

045200 Konekeskus TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 18 291 20 500 19 500-1 000-4,9 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -46 386-53 116-52 555 561 1,1 Toimintakate -28 095-32 616-33 055-439 -1,3 Tulos -28 095-38 216-35 370 2 846 7,4 Tehtäväalue: YKSITYISTIET JA LIIKENNETURVALLISUUS Tehtäväalueen tarkoitus: Kuntalaisten liikenneyhteyksien turvaaminen, tieolojen ja tieverkon kehittäminen sekä liikenneturvallisuustyö. Tehtäväalueen vastuuhenkilöt: ympäristösihteeri/mittausteknikko Raimo Pekkanen, yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Yksityistielain mukaisissa tehtävissä toimii lautakunnan tie- ja katselmusjaosto. Yksityisteiden perusparannus- ja kunnostushankkeita tuetaan noin 5 km/vuosi (1-2 yksityistietä vuosittain). Valtionavustusta saaviin hankkeisiin annetaan kunnan avustusta 30 %, muihin 75 %. Isoista hankkeista tehdään erillispäätökset. Yksityisteiden kunnossapidon avustaminen, hoito- ja kunnostustason seuranta ja tiekuntien toiminnan kehittäminen. Avustusperusteena tien vähimmäispituus 500 m ja vakituinen asunto tien varrella. Tehtävä toteutetaan osittain omana työnä ja osin ostopalveluna paikkakunnan palveluntuottajilta. Valtion tiepolitiikan seuranta (tiehankkeet, yleisten teiden hoitotaso ja muutosesitykset). Liikenneturvallisuustyö suunnitelman mukaisilla painopistealueilla ja turvallisuusriskien kartoittaminen. Viihtyisää maaseutumaista asuinja toimintaympäristöä tukevat liikenneyhteydet. Toteutuneet perusparannukset Toteutuneet kunnossapitoavustukset Yksityisteiden perusparannusten avustaminen päätettyjen periaatteiden mukaan. Kunnossapitoavustusten seuranta: 1/3 tukea saavista yksityisteistä tarkastetaan vuosittain. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Vaikuttaminen yleisten teiden hoito- ja kunnostustasoon. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Tiehankkeiden listaus. Kuntalaispalaute yleisten teiden hoitotasosta välitetään eteenpäin. 042200 Yksityistiet TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -127 940-119 509-112 614 6 895 5,8 Toimintakate -127 940-119 509-112 614 6 895 5,8 Tulos -127 940-119 509-112 614 6 895 5,8 55

Tehtäväalue: KIINTEISTÖPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Hoitaa, kunnostaa ja ylläpitää kunnan omistamia kiinteistöjä, huolehtia kiinteistöjen arvon säilymisestä ja kiinteistöjen soveltumisesta käyttötarkoitukseensa. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kiinteistöteknikko Erkki Moström Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kiinteistöjen hoito toteutetaan osin omalla henkilöstöllä, osin ostopalveluna. Ostopalveluna toteutettavan rakentamisen ja kiinteistönhoidon valvonta. Kunnan omana työnä tehtävien korjaus- ja rakennustöiden suunnittelu ja työnjohto. Kiinteistöverotukseen liittyvät arviointitehtävät. Kiinteistöjen käyttökelpoisuuden säilyttäminen. Kunnan omistamien kiinteistöjen määrä 55 kpl, joissa on noin 230 157 m³. Kunnan omistamien kiinteistöjen kiinteistönhoidon toteutusta ostopalveluna tai omana palvelutuotantona tarkastellaan vuonna 2015. Kunnallisessa palvelutuotannossa käytettävät tilat ovat tarkoitukseensa soveltuvassa kunnossa. Käyttöaste Tehdyt korjaukset Käyttöaste 100 %. Tilojen jatkuva huolto ja korjaus käyttötarkoituksen mukaan. Kiinteistöjen ylläpito ja kunnostus hoidetaan hyvin ja taloudellisesti. Tilinpäätös Kustannuksia vastaavat yhtenäiset vuokraperusteet. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tilojen kunnossapitoa ja tarvittavia investointeja suunnitellaan pitkäjänteisesti. Tehdyt selvitykset ja korjaussuunnitelmat Jatkuva seuranta ja yhteistyö käyttäjien kanssa korjaustarpeita varten. Vuokranantajan ja vuokralaisen vastuu- ja tehtäväjako on selkeä. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Ajantasaiset ja selkeät vuokrasopimukset. 043000 Kiinteistöjen hallinto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -54 957-58 776-50 384 8 392 14,3 Toimintakate -54 957-58 776-50 384 8 392 14,3 Tulos -54 957-58 776-50 384 8 392 14,3 56

Tehtäväalue: VESI- JA VIEMÄRILAITOS Tehtäväalueen tarkoitus: Keskitetty talousveden hankinta ja jakelu sekä viemärilaitostoiminta määritellyillä toiminta- ja kehittämisalueilla, kunnan omistaman vesihuoltoverkoston ja sen laitteistojen hoitaminen, rakentaminen ja saneeraaminen. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Vesi- ja viemärilaitoksella on kunnan alueella kuusi vedenottamoa, vuonna 2013 vedentoimitus 216 706 m³. Jätevedenpuhdistamo Taka-Wetkassa: tarkistettu ympäristölupa tuli voimaan 8.12.2011 ja uudet lupaehdot tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. Puhdistamon laajennus on suunnitteilla ja sen on oltava valmis vuoden 2015 loppuun mennessä. Lietteen aumakompostointialue Peränevalla. Vesi- ja viemärilaitos tarjoaa suunnittelu- ja rakentamispalveluja kunnan muille palvelukeskuksille, yksityisille ja yhteisöille resurssien sallimissa puitteissa lautakunnan hyväksymin taksoin. Ajankohtaiset vesihuollon suunnitelmat: uusien vedenottamoiden suunnittelu ja hankinta, suunnitelluilla ottopaikoilla Pöngällä ja Heinäjoella tehtiin koepumppauksia tammi-huhtikuussa 2013. Vesi- ja viemärilaitostoiminta hoidetaan taloudellisesti kannattavalla Tilikauden tulos (toimintakate, poistot ja korot). Vesihuollon osalta tilikauden tulos 3 % liikevaihdosta. tavalla. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Verkostoille ja laitteistoille saavutetaan Vesi- ja viemäriverkostojen vuoto- optimaalinen elinkaari. vesien määrä Viemäriverkoston saneeraaminen uusimalla 500-1000 m betoniviemäreitä vuosittain. Vesilaitoksen vuotovedet alle 10 % myydyistä vesikuutioista. Jätevedenpuhdistamon mahdollisimman hyvä toiminta. Mitatut puhdistustulokset Puhdistustulokset vähintään lupaehtojen mukaiset. Hyvä talousveden laatu. Talousvesinäytteet Vedenottamoilla ph, rauta ja mangaani suositusten mukaiset. Talousveden häiriötön toimitus. Toimituskatkokset ja niiden kesto Toimituskatkokset < 6 tuntia. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 044000 Vesilaitos TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 315 580 323 800 316 900-6 900-2,1 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -187 437-202 492-192 327 10 165 5,0 Toimintakate 128 143 121 308 124 573 3 265 2,7 Tulos 82 279 71 308 74 573 3 265 4,6 044100 Viemärilaitos TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 324 845 325 750 334 600 8 850 2,7 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -221 298-221 264-231 871-10 607-4,8 Toimintakate 103 547 104 486 102 729-1 757-1,7 Tulos -3 579-114 -4 271-4 157-3646,5 044150 Aumakompostointi TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 6 209 6 200 6 200 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -6 650-6 900-6 900 Toimintakate -441-700 -700 Tulos -441-700 -700 57

MUITA KUSTANNUSPAIKKOJA Palo- ja pelastustoimen kustannuspaikalle kirjataan kunnan maksuosuus Keski-Suomen pelastuslaitoksen toiminnasta. Keski-Suomen pelastuslaitos on Jyväskylän kaupungin liikelaitoksena toimiva aluepelastuslaitos, jonka tehtävänä on tarjota myös Karstulan kunnan alueella pelastuslaissa ja yhteistoimintasopimuksessa mainitut palvelut. Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola. 046000 Palo- ja pelastustoimi TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 45 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -355 866-361 100-357 700 3 400 0,9 Toimintakate -355 821-361 100-357 700 3 400 0,9 Tulos -355 821-361 100-357 700 3 400 0,9 Jätehuollon tehtävänä on Lampisuon suljetun kaatopaikka-alueen jälkitarkkailu, pienjäteaseman vuokratilojen tarjoaminen Sammakkokangas Oy:lle sekä varastotilan tarjoaminen omaan käyttöön ja pahvinkeräykselle. Vastuuhenkilö: yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen. 045300 Jätehuolto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 1 591 2 000 2 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -9 776-3 982-4 620-638 -16,0 Toimintakate -8 185-1 982-2 620-638 -32,2 Tulos -11 028-5 082-5 260-178 -3,5 Väestönsuojelussa kunnan tehtävänä on avustaa pelastuslaitosta pelastustoiminnassa. Kustannuspaikalle kirjataan esim. valmiusharjoittelusta ja Virve-viranomaispuhelimesta aiheutuvat kustannukset. Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola. 046100 Väestönsuojelu TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -7 661-2 900-1 680 1 220 42,1 Toimintakate -7 661-2 900-1 680 1 220 42,1 Tulos -7 661-2 900-1 680 1 220 42,1 Sammutusvesipumppaamon tehtävänä on turvata Hongan/Humpin teollisuusalueella tarvittavan sammutusveden riittävä saanti suurpalon sattuessa. Vastuuhenkilö: kiinteistöteknikko Erkki Moström. 045000 Sammutusvesipumppaamo TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 5 600 5 600 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -826-3 900-4 250-350 -9,0 Toimintakate -826 1 700 1 350-350 -20,6 Tulos -4 014-1 950-1 837 113 5,8 58

PÄÄVASTUUALUEIDEN TALOUSARVIOT YHTEENSÄ KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2015 PÄÄVASTUUALUEET YHTEENSÄ TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, ulkoinen ja sisäinen % Toimintatuotot 11 914 627 11 398 827 11 048 769-350 058-3,1 % Myyntituotot 8 447 659 8 060 688 7 708 614-352 074-4,4 % Maksutuotot 886 593 710 400 643 525-66 875-9,4 % Tuet ja avustukset 426 467 354 220 324 581-29 639-8,4 % Muut toimintatuotot 2 153 908 2 273 519 2 372 049 98 530 4,3 % Toimintakulut -37 688 817-37 106 492-36 901 359 205 133 0,6 % Henkilöstökulut -13 018 826-12 779 143-12 272 489 506 654 4,0 % Palvelujen ostot -21 245 969-21 150 580-21 417 050-266 470-1,3 % Aineet, tarvikkeet, tavarat -1 799 917-1 734 290-1 740 920-6 630-0,4 % Avustukset -917 938-774 740-797 000-22 260-2,9 % Muut toimintakulut -706 167-667 739-673 900-6 161-0,9 % TOIMINTAKATE -25 774 190-25 707 665-25 852 590-144 925-0,6 % Verotulot 10 948 867 11 500 000 12 379 000 879 000 7,6 % Valtionosuudet 14 988 139 15 500 000 15 000 000-500 000-3,2 % Rahoitustuotot ja -kulut 490 305-106 000-42 000 64 000-60,4 % Korkotuotot 536 379 67 000 65 000-2 000-3,0 % Muut rahoitustuotot 45 119 8 000 14 000 6 000 75,0 % Korkokulut -71 041-151 000-101 000 50 000-33,1 % Muut rahoituskulut -20 153-30 000-20 000 10 000-33,3 % VUOSIKATE 635 120 1 186 335 1 484 410 298 075 25,1 % Poistot ja arvonalentumiset -1 418 514-1 648 795-1 765 140-116 345-7,1 % TILIKAUDEN TULOS -765 393-462 460-280 730 181 730 39,3 % Varausten ja rahastojen muutokset 1 500 000 500 000 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 734 607 37 540-280 730-318 270 847,8 % Käyttötalouden ulkoiset kulut Käyttötalouden ulkoiset tuotot Valtionosuudet 41 % Toimintatuotot 25 % Myyntituotot Maksutuotot Verotulot 34 % Muut Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut Palvelujen ostot Avustukset Rahoitustuotot ja -kulut 59

3. TULOSLASKELMAOSA TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ulkoinen TP2013 1 000 TA2014 1 000 TA2015 1 000 TS2016 1 000 TS2017 1 000 TS2018 1 000 Toimintatuotot 10 053 9 521 9 212 9 100 8 820 8 590 Myyntituotot 7 149 6 717 6 419 6 150 5 850 5 550 Maksutuotot 844 677 608 650 670 690 Tuet ja avustukset 426 354 325 350 350 350 Muut toimintatuotot 1 632 1 774 1 861 1 950 1 950 2 000 Toimintakulut -35 827-35 229-35 065-34 700-34 700-34 650 Henkilöstökulut -13 019-12 779-12 272-11 800-11 400-11 000 Palvelujen ostot -20 016-19 889-20 205-20 550-20 950-21 300 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 732-1 652-1 664-1 500-1 500-1 500 Avustukset -876-741 -761-700 -700-700 Muut toimintakulut -185-168 -163-150 -150-150 TOIMINTAKATE -25 774-25 708-25 853-25 600-25 880-26 060 Verotulot 10 949 11 500 12 379 12 300 12 500 12 500 Valtionosuudet 14 988 15 500 15 000 15 100 15 200 15 300 Rahoitustuotot ja -kulut 490-106 -42 0 0 0 Korkotuotot 526 67 65 Muut rahoitustuotot 45 8 14 Korkokulut -61-151 -101 Muut rahoituskulut -20-30 -20 VUOSIKATE 653 1 186 1 484 1 800 1 820 1 740 Poistot ja arvonalentumiset -1 419-1 649-1 765-1 800-1 800-1 800 TILIKAUDEN TULOS -765-462 -281 0 20-60 Varausten ja rahastojen muutokset 1 500 500 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 735 38-281 0 20-60 TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Maksurahoitustavoite: Toimintatuotot / Toimintakulut, % 28 % 27 % 26 % 26 % 25 % 25 % Tulorahoituksen riittävyystavoite: Vuosikate / Poistot, % Vuosikate, /asukas 46 % 150 72 % 276 84 % 349 100 % 428 101 % 437 97 % 422 Pitkän aikavälin tulorahoitustavoite: Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 170 181 116 118 124 110 Asukasmäärä vuoden lopussa 4 343 4 298 4 254 4 208 4 165 4 124 Tunnuslukujen laskennassa käytetään tulevien vuosien asukasmääränä Tilastokeskuksen 30.9.2012 julkaiseman väestöennusteen tietoja. 60

4. INVESTOINTIOSA Investointiohjelman 2015 2018 keskeisin tavoite on Karstulastrategia 2015 mukaisesti tarjota työn tekemiseen ja yrittämiseen kannustava sekä asumiseen ja vapaa-aikaan viihtyisä maaseutumainen toimintaympäristö. Investointiohjelmassa esitetyt hankkeet on otettu ohjelmaan seuraavin perustein: - kesken olevat hankkeet viedään loppuun - toimivaan ja viihtyisään ympäristöön kiinnitetään huomiota - investoimalla säännöllisesti ei synnytetä korjausvelkaa - kunnan tarjoamien kuntalaispalvelujen taso nousee - vuodelle 2015 esitetyt kohteet ovat määrärahojen osalta sitovia, mutta suunnittelukauden vuosien 2016 2018 osalta investointiohjelma tarkentuu seuraavissa talousarvioissa - vuonna 2015 toteutukseen tulevista mahdollisista elinkeinoinvestoinneista kunnanvaltuusto tekee päätökset erikseen. Kunnanhallituksen esitys investointiohjelmaksi perusteluineen on liitteenä 3. Investointiohjelman vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola. Investointiohjelmassa esitetään talousarvion 2015 rahoituslaskelmaan sisällytettyjä täytäntöönpantavissa olevia investointeja yhteensä 2,055 milj. euroa. 61

5. RAHOITUSOSA TP2013 1 000 TA2014 1 000 TA2015 1 000 TS2016 1 000 TS2017 1 000 TS2018 1 000 Toiminnan rahavirta 653 1 186 1 484 1 800 1 820 1 740 Vuosikate 653 1 186 1 484 1 800 1 820 1 740 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta -6 586-1 813-2 055-2 540-1 820-1 934 Investointimenot -7 730-2 121-2 535-2 540-1 820-1 934 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 040 58 110 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 104 250 370 Toiminnan ja investointien rahavirta -5 933-627 -571-740 0-194 Rahoituksen rahavirta 978 75 607 310 510 510 Antolainauksen muutokset 8-5 7 10 10 10 Antolainasaamisten lisäykset -10-20 -20-20 -20-20 Antolainasaamisten vähennykset 18 15 27 30 30 30 Lainakannan muutokset 1 587-420 100-200 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -408-420 -400-200 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 995 500 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -617 500 500 500 500 500 Vaikutus maksuvalmiuteen -4 954-552 36-430 510 316 Rahavarat 31.12. 3 100 2 548 2 585 2 155 2 665 2 981 Rahavarat 1.1. 8 054 3 100 2 548 2 585 2 155 2 665 TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Investointien omarahoitustavoite: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta Investointien tulorahoitus, % 10 % 58 % 61 % 71 % 100 % 90 % Lainanhoitokykytavoite: Lainanhoitokate 1,5 2,3 Maksuvalmiustavoite: Kassan riittävyys, pv 26 24 25 21 27 30 Rahoituslaskelma sisältää vuoden 2014 talousarviossa hyväksymättömän lisätalousarvion, jossa esitetään investointiosaan 391 000 euron nettovähennystä ja tätä vastaavat muutokset rahoitusosaan. Samaten rahoitusosaan esitetään muutosta suunnitellun lyhytaikaisten lainojen lisäyksen osalta. Kunnanvaltuusto käsittelee lisätalousarvion kokouksessaan 15.12.2014. Kunnan lainakanta 31.12.2013 oli 15 003 014,79 euroa (3 454,53 euroa/asukas). Arvio lainakannasta 31.12.2014 on 14 583 015 euroa (3 393 euroa/asukas) ja arvio lainakannasta 31.12.2015 on 14 683 015 euroa (3 452 euroa/ asukas). 62

6. YHTEENVETOLASKELMA TALOUSARVIOSTA 2015 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO JA SITOVUUS VALTUUSTOON NÄHDEN ulkoinen ja sisäinen Sitovuus Määrärahat 1 000 KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Tuloarviot 1 000 netto 9 709 9 157 netto 17 324 96 netto 8 147 871 netto 1 721 926 TULOSLASKELMAOSA Verotulot brutto 12 379 Valtionosuudet brutto 15 000 Rahoitustuotot ja -kulut netto 42 Satunnaiset erät brutto INVESTOINTIOSA Sitovuus hankkeittain netto 2 055 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset brutto 20 Antolainasaamisten vähennykset brutto 27 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys brutto Pitkäaikaisten lainojen vähennys brutto 400 Lyhytaikaisten lainojen muutos netto 500 Oman pääoman muutokset brutto Muut maksuvalmiuden muutokset brutto 500 Vaikutus maksuvalmiuteen brutto 36 TALOUSARVION LOPPUSUMMA 39 455 39 455 63

LIITE 1: HENKILÖSTÖSUUNNITELMA I HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TARKOITUS 1.9.2010 voimaan tulleen hallintosäännön 20 :ssä määritetään kunnan palkatun henkilöstön palveluorganisaation keskeiset tehtävät, organisaatiorakenne ja mitoituksen periaatteet seuraavasti: Karstulan kunnan palkatun henkilöstön palveluorganisaation keskeisinä tehtävinä on toteuttaa kunnanvaltuuston hyväksymää kuntastrategiaa, kuntastrategian pohjalta hyväksyttyjä toimielinten strategioita sekä talousarviota ja -suunnitelmaa palvella luottamushenkilöorganisaation toimintaa olla kustannustehokas niin lyhyellä kuin pitemmällä aikavälillä. Palkatun henkilöstön organisaatio muodostuu kuntakonsernin johdosta vastaavasta palvelukeskuksesta ja seuraavista palvelukeskuksista: Hallinto- ja talouspalvelukeskus, lomituspalvelukeskus, tekninen palvelukeskus ja sivistyspalvelukeskus. Palkatun henkilöstön organisaatio on vuoden 2011 alusta ollut seuraavanlainen: KUNNANVALTUUSTO KESKUSVAALILAUTAKUNTA, VAALILAUTAKUNTA JA -TOIMIKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS KUNTAKONSERNIN PALVELUKESKUS Kunnanjohtaja HALLINTO- JA TALOUSPALVELU- KESKUS KUNNANHALLITUS TEKNINEN LAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA LOMITUS- PALVELUKESKUS TEKNINEN PALVELUKESKUS SIVISTYS- PALVELUKESKUS Hallintojohtaja Lomituspalvelujohtaja Tekninen johtaja Sivistysjohtaja LH-TOIMIELIN PALVELUKESKUS Palvelukeskuksen johtaja Palkatun henkilöstön määrä mitoitetaan ja tarvittavista organisaatiotarkistuksista päätetään kunnanvaltuustossa talousarvion ja -suunnitelman yhteydessä käsiteltävässä henkilöstöohjelmassa niin, että henkilöstöohjelma vastaa asetettuja toiminnallisia tavoitteita ja kunnan taloudellista tilannetta. Henkilöstöohjelmaa voidaan kunnanvaltuuston niin päättäessä tarkentaa myös talousarviovuoden aikana. Henkilöstöorganisaatiosta pidetään erillistä luetteloa ja sen ajan tasalla pitämisestä vastaa kunnanhallituksen henkilöstöjaosto. 64

II HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN LÄHTÖTIEDOT 1 Henkilöstön määrä ja rakenne syksyllä 2014 Karstulan kunnan henkilöstön määrä 1.11.2014 on 276 henkilöä. Henkilöstöstä vakituisessa palvelussuhteessa olevia on 239 (86,6 %) ja määräaikaisia 37 (13,4 %). Määräaikaisten palvelussuhteiden laskennassa ei ole huomioitu lyhytaikaisia alle 5 päivää kestäviä sijaisuuksia, lomituspalveluiden tuntipalkkaisia työntekijöitä, kansalaisopiston tuntiopettajia eikä toista määräaikaista tehtävää hoitavia vakituisessa palvelussuhteessa olevia. Henkilöstöpoliittisen ohjelman linjauksena ja henkilöstösäännön ohjeistuksena on ollut palkata henkilöstö ensisijaisesti pysyviin palvelussuhteisiin, jolloin määräaikaista henkilöstöä käytetään vain sijaistamiseen tai muihin selkeästi määriteltyihin tilapäistehtäviin. Palvelussuhteen määräaikaisuuden perusteena voi olla ajallisesti ja / tai määrällisesti rajattu työtehtävä kuten sijaisuus, työn määräaikainen luonne (esim. projektityö tai kausiluonteinen alle 9 kuukautta vuodessa kestävä työ), työllistämistukityö, oppisopimuskoulutus, harjoittelu tai toiminnan aloittamiseen tai uudelleenjärjestelyyn liittyvä työn vakiintumattomuus. Koko henkilöstöstä naisia on 177 (64,1 %) ja miehiä 99 (35,9 %). Vakituisesta henkilöstöstä naisia on 153 (64,0 %) ja miehiä 86 (36,0 %). Määräaikaisesta henkilöstöstä naisia on 24 (64,9 %) ja miehiä 13 (35,1 %). Naisista määräaikaisessa palvelussuhteessa on 13,6 % ja miehistä 13,1 %. Seuraavissa kunnan henkilöstön määrää ja rakennetta kuvaavissa taulukoissa ja kaavioissa kuntakonsernin palvelukeskuksen henkilöstö on laskettu aineiston pienuuden vuoksi yhteen hallinto- ja talouspalvelukeskuksen henkilöstön kanssa. Henkilöstön määrä palvelussuhdetyypeittäin 1.11.2014: 120 100 80 60 40 20 0 Hallinto- ja talouspk Lomituspk Sivistyspk Tekninen pk vakituiset 44 89 91 15 opso-koulutukset 2 2 1 työllistetyt 1 9 sijaiset 3 2 muut määräaikaiset 1 3 11 2 Pääosa henkilöstöstä (82,6 %) työskentelee kokoaikaisessa palvelussuhteessa. Osa-aikaisessa palvelussuhteessa on 17,4 %. Vakituisista osa-aikaisia on 37 (15,5 %), joilla osa-aikaisuuden tyypillisenä syynä on osa-aikaeläke tai osatyökyvyttömyyseläke sekä koulunkäynninohjaajilla ja joillakin maatalouslomittajilla osa-aikamuotoiseksi järjestelty työ. Määräaikaisista osa-aikaisia on 11 (29,7 %), jotka useimmiten ovat työllistettyjä tai oppisopimuskoulutettavia. 65

Vakituisen henkilöstön ikäjakautuma 1.11.2014: 50 1 3 40 18 30 10 25 8 2 20 14 9 7 16 21 8 12 10 8 10 7 9 1 2 4 0 1 2 6 5 8 6 9 7 alle 25 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60 tai yli Hallinto- ja talouspk Lomituspk Sivistyspk Tekninen pk Vakituisesta henkilöstöstä 54,8 % on 50-vuotiaita tai vanhempia. Vakituisen henkilöstön ikä on keskimäärin 48,8 vuotta. Hallinto- ja talouspalvelukeskuksen vakituisen henkilöstön keski-ikä on 48,9 vuotta, lomituspalvelukeskuksen 46,1 vuotta, sivistyspalvelukeskuksen 50,4 vuotta ja teknisen palvelukeskuksen 55,5 vuotta. Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä on 40,0 vuotta. 2 Odotettavissa oleva henkilöstön eläkkeelle siirtyminen Tämänhetkisen eläkejärjestelmän mukaiseisti henkilö voi valintansa mukaan jäädä eläkkeelle milloin tahansa 63 68 vuoden iässä. Henkilökohtainen eläkeikä vaihtelee hieman henkilön työhistorian ja ammatin mukaan. Useimmiten henkilökohtainen eläkeikä täyttyy 63 64 vuoden iässä. Jos henkilökohtainen eläkeikä on alle 63 vuotta, voi henkilö jäädä eläkkeelle milloin tahansa sen täyttämisen ja 68 ikävuoden välillä. Ennen vuotta 1989 työssä olleilla opettajilla eläkeikä voi tietyin edellytyksin olla 60 vuotta. Vuoden 2006 jälkeen alkanut osatyökyvyttömyyseläke muuttuu ilman hakemusta vanhuuseläkkeeksi 63-vuotiaana tai henkilökohtaisessa eläkeiässä, jos se on alempi kuin 63 vuotta. Vuoden 2017 alusta voimaan tulevaa eläkeuudistusta valmistellaan parhaillaan. Valmisteluesityksen mukaan vanhuuseläkeikää nostettaisiin asteittain vuodesta 2017 alkaen, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Uudet eläkeikärajat koskevat vuonna 1955 syntyneitä ja nuorempia. Seuraavissa laskelmissa vakituisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön eläkkeelle siirtymistä on arvioitu tällä hetkellä vanhuuseläkkeelle jäämiseen oikeuttavan 63 ikävuoden täyttymisen mukaan. 1.11.2014 vakituisessa palvelussuhteessa olevista siirtyy loppuvuoden 2014 aikana eläkkeelle kaksi henkilöä. Muista lähivuosina eläkkeelle todennäköisesti siirtyvistä henkilöistä kuusi on jo tällä hetkellä osa-aikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Tällä hetkellä vakituisessa palvelussuhteessa olevasta henkilöstöstä tulee taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä täyttämään 63 vuotta 18,4 % ja kymmenen vuoden kuluessa eli vuoteen 2023 mennessä 38,1 %, yhteensä 91 henkilöä. 66

63 vuotta täyttävä vakituinen henkilöstö vuosina 2014 2023: 12 10 8 6 4 2 0 3 1 2 3 3 9 2 4 5 2 4 5 3 4 4 4 1 1 4 4 1 1 2 3 1 3 1 2 2 2 1 1 1 1 1 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Hallinto- ja talouspk Lomituspk Sivistyspk Tekninen pk Työntekijäryhmät, joissa arvioituja eläkkeelle siirtymisiä on taloussuunnitelmakauden aikana eli vuoden 2018 loppuun mennessä odotettavissa eniten: - Perusopetuksen ja lukion opetushenkilöstöstä eläkeiän saavuttaa 13 henkilöä (28,3 % tällä hetkellä vakituisessa palvelussuhteessa olevista). Näistä 5 on aineenopettajia, 3 rehtoria, 3 luokanopettajaa ja 2 erityisopetuksesta. - Lomituspalveluiden työntekijöistä eläkeiän saavuttaa 8 henkilöä (9,0 %). - Päivähoidon henkilöstöstä eläkeiän saavuttaa 7 henkilöä (28,0 %). Näistä 6 on perhepäivähoitajia tai ryhmäperhepäivähoitajia (37,5 %). - Ruoka- ja siivouspalveluista eläkeiän saavuttaa 5 henkilöä (23,8 %): ruokapalveluista 3 (15,0 %) ja siivouspalveluista 2 (33,3 %). Taloussuunnitelmakauden aikana eli vuoden 2018 loppuun mennessä on suurta henkilöstön vaihtuvuutta odotettavissa etenkin seuraavissa tehtäväkokonaisuuksissa tai työyksiköissä: - Teknisestä palvelukeskuksesta eläkeiän saavuttaa 8 henkilöä (53,3 % tällä hetkellä vakituisessa palvelussuhteessa olevista). - Erilaisista kunnan hallinto- ja toimistotehtävistä eläkeiän saavuttaa 7 henkilöä (33,3 %). Näistä 3 on erilaisista sihteeritehtävistä ja 2 palkanlaskennasta. - Johto- ja esimiesroolissa tällä hetkellä olevista eläkeiän saavuttaa 7 henkilöä (38,9 %) ja asiantuntijaroolissa olevista 3 (50,0 %). Tulevina vuosina on edelleen kiinnitettävä erityisesti huomiota henkilöstön työssä jaksamiseen ja ikääntyvän henkilöstön johtamiseen. Etenkin fyysisesti kuormittavaa työtä tekevissä työntekijäryhmissä on ollut tyypillistä viimeisinä työvuosina ilmenevät työkykyongelmat ja niistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiset jo ennen henkilökohtaisen eläkeiän täyttymistä. Työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta on kunnassa otettu käyttöön varhaisen tuen toimintamalli, ja työkyvyssä ilmeneviä ongelmia pyritään selvittämään aktiivisesti ja ajoissa, yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työhyvinvoinnin eri osa-alueilla tapahtuvilla kehittämistoimilla voidaan myös vaikuttaa henkilöstön työssä jaksamiseen ja tukea henkilöstöä jatkamaan työssään vanhuuseläkkeelle oikeuttavaan ikään saakka. Loppuvuonna 2014 aloitetulla toiminnan kehittämisohjelmalla pyritään yhdessä henkilöstön kanssa etsimään aktiivisesti vaihtoehtoisia ja kustannustehokkaita palvelujen tuottamisen ja toiminnan järjestämisen tapoja. Eläkkeelle siirtymisten lisääntyessä on entistä tärkeämpää onnistua toimintojen ja työtehtävien uudelleenjärjestelyissä ja mahdollisen uuden henkilöstön rekrytoinneissa. Henkilöstön vaihtuessa tulee varmistua osaamisen ja ns. hiljaisen tiedon säilymisestä etenkin organisaation toiminnan kannalta kriittisten avaintehtävien ja asiantuntijatehtävien osalta. Henkilöstön ikärakenne ja sen muutokset asettavat omat vaatimuksensa työelämän kehittämiselle ja sukupolvien keskinäiselle yhteistyölle työpaikoilla. 67

III PALVELUKESKUSTEN TOIMENPITEET JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT Yleisenä linjauksena on kaikkien palvelukeskusten esim. eläkkeelle siirtymisistä aiheutuvien henkilöstövaihdosten yhteydessä selvittää erilaiset seudullisen yhteistyön mahdollisuudet. KONSERNIPALVELUKESKUS Vuonna 2015: - Yhteispalvelupisteen toiminnan mahdollisen vakiinnuttamisen edellyttämät henkilöstöjärjestelyt. - Vuokrataloyhtiöiden isännöintisopimusten muutokset: asuntosihteerin mahdollinen siirtyminen osa-aikatyöhön. - Konsernin taloushallintotehtävien kokoamisen suunnittelu. Vuosina 2016 2018: - Varaudutaan konsernin taloushallinnon eläköitymisiin. HALLINTO- JA TALOUSPALVELUKESKUS Vuonna 2015: - Henkilöstöyksiköstä on siirtymässä loppuvuodesta 2014 eläkkeelle yksi palkkasihteeri. Kevättalvella 2015 on siirtymässä osa-aikatyöhön yksi palkkasihteeri. Henkilöstömuutokset pyritään hoitamaan sisäisin työjärjestelyin. - Ruokapalveluista on siirtynyt loppuvuodesta 2014 eläkkeelle yksi kokki (0,5 htv), korvaavaa työpanosta ei tilausten pienentymisen vuoksi hankita. - Vastingin koulun toiminnan loppuessa yksi ruoka- ja siivouspalvelun yhdistelmätyöntekijä siirtyy siivoojaksi syksystä 2015 alkaen. Työpanoksella korvataan alkuvuodesta 2016 eläkkeelle siirtyvä siivooja (0,5 htv) ja määräaikaisesti järjestetty työpanos mitoituksen mukaisen siivouksen vajaukseen. Vuosina 2016 2018: - Varaudutaan konsernin taloushallinnon eläköitymisiin. - Arvioidaan jatkuvasti palvelutuotannon muutosten vaikutus tukipalvelujen työ- ja henkilöstömäärään sekä henkilöstön sijoittumiseen. - Palvelutuotannossa tarvittavan työvahvuuden varmistaminen ja mahdolliset varahenkilöjärjestelyt. - Ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen tukeminen. LOMITUSPALVELUKESKUS Vuonna 2015: - Lomituspalvelujen hallinnosta on siirtymässä loppuvuodesta 2014 eläkkeelle yksi johtava lomittaja, hoidetaan sisäisin työjärjestelyin. - Lomituksen palvelutuotannon muutoksiin sopeudutaan ensisijaisesti luontaisen poistuman avulla. Vuosina 2016 2018: - Henkilöstömäärän jatkuva sopeuttaminen palvelutarpeen muutoksiin, luonnollisen poistuman hyödyntäminen. - Ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen tukeminen. - Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen. SIVISTYSPALVELUKESKUS Vuonna 2015: - Päivähoidosta on siirtymässä eläkkeelle yksi perhepäivähoitaja, tehtävää ei ikäluokkien pienentymisen vuoksi täytetä. - Vastingin koulun toiminnan loppuessa voidaan siirtää yksi luokanopettaja Rantakylän koulun luokanopettajan virkaan, joka on tällä hetkellä määräaikaisesti täytetty, ja yksi luokanopettaja Tolppilan koulun luokanopettajan virkaan, joka tulee eläkkeelle siirtymisen vuoksi avoimeksi kesällä 2015. Yksi koulunkäynninohjaaja voidaan siirtää Rantakylän koululle koulunkäynninohjaajan tehtävään, joka on tällä hetkellä määräaikaisesti täytetty. 68

- Perusopetuksen rehtori on siirtymässä eläkkeelle, ja lähivuosina on näkyvissä myös lukion ja kansalaisopiston rehtorien eläkeiän täyttyminen: aloitetaan opetustoimen johtamisjärjestelmän suunnittelu ja mahdolliset tehtävien uudelleenjärjestelyt. - Liikunnanohjaajan toimen perustaminen ja täyttäminen vakituisena elokuusta 2015 alkaen. Työpanoksesta noin puolet käytetään kansalaisopiston liikuntapiireihin. - Erityisopetuksen mahdollisia uudelleenjärjestelyjä suunnitellaan. - Käsityötalon toiminta sopeutetaan pienemmällä henkilötyöpanoksella toteutettavaksi. Vuosina 2016 2018: - Päivähoidosta siirtynee eläkkeelle kolme perhepäivähoitajaa, tehtäviä ei ikäluokkien pienentymisen vuoksi täytetä. - Arvioidaan jatkuvasti palvelutuotannon muutosten, mahdollisten lainsäädäntömuutosten ja eläkkeelle siirtymisten vaikutus henkilöstömäärään, kelpoisuusedellytyksiin sekä henkilöstön sijoittumiseen. - Ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen tukeminen. TEKNINEN PALVELUKESKUS Vuonna 2015: - Loppuvuodesta 2015 siirtynee eläkkeelle yksi toimistotyöntekijä. Työjärjestelyjen suunnittelussa huomioidaan palvelukeskusten yhteiset tarpeet toimistotehtävien työpanokselle. - Varaudutaan lähiaikoina tapahtuviin eläkkeelle siirtymisiin mm. suunnittelemalla kiinteistöjä, kunnallistekniikkaa ym. koskevan teknisen tiedon säilyminen henkilöstön vaihtuessa. Siirtymävaiheessa saattaa aiheutua ylimääräisiä henkilöstökuluja. Vuosina 2016 2018: - Arvioidaan jatkuvasti eläkkeelle siirtymisten vaikutus työ- ja henkilöstömäärään. Henkilöstösuunnitelman käsittelyt: - Työsuojelutoimikunta 18.11.2014 - Yhteistyötoimikunta 25.11.2014 - Henkilöstöjaosto 8.10.2014 ja 26.11.2014 - Kunnanhallitus 8.12.2014 - Kunnanvaltuusto 15.12.2014 69

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 KARSTULAN KUNTA Khall 8.12.2014 LIITE 2: TILASTOJA Tunnuslukuvertailujen taustatiedot Talousarvion käyttötalousosassa esitetyt seurattavat tunnusluvut on koottu Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilastosta 2013. Verrokkikuntina on käytetty Karstulan kanssa samankokoisia väestöltään väheneviä kuntia, jotka sijaitsevat Väli-Suomessa etäällä suurista keskuksista. verrokkikunta maakunta asukasluku 31.12.2014 Hankasalmi Keski-Suomi 5 404 Heinävesi Etelä-Savo 3 667 Joutsa Keski-Suomi 4 857 Kaustinen Keski-Pohjanmaa 4 288 Pielavesi Pohjois-Savo 4 824 Pihtipudas Keski-Suomi 4 354 Ruovesi Pirkanmaa 4 771 KUNNAN ASUKASMÄÄRÄÄN JA IKÄRAKENTEESEEN LIITTYVÄT LÄHIVUOSIEN KEHITYSNÄKYMÄT Väestörakenne 2000-luvulla Tilastokeskus: vuosien 2000 2013 väestörakennetiedot, vuosien 2014 2040 väestöennustetiedot. Kuviossa esitetään kunnan väestö uusien valtionosuuskriteerien mukaisina ikäryhminä. 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 0-5 vuotiaat 6 vuotiaat 7-12 vuotiaat 13-15 vuotiaat 16-18 vuotiaat 19-64 vuotiaat 65-74 vuotiaat 75-84 vuotiaat 85- vuotiaat Karstulan asukasmäärä vähenee tasaisesti noin 1 % vuosivauhtia. Väestön väheneminen ei sinänsä ole ongelma, mikäli väestörakenne pysyy tasapainoisena ja palvelutuotantoa pystytään sopeuttamaan eri ikäryhmien tarpeita vastaavaksi. Karstulassa työikäisten osuus väestöstä on maan keskimääräistä pienempi, vanhuksia puolestaan on keskimääräistä enemmän. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee, minkä syynä on juuri vanhusväestön osuuden selvä kasvu, nuorimpien ikäluokkien suhdeluku työikäisiin ei sen sijaan suuresti muutu. Väestöennusteen tarkasteluun on syytä suhtautua hieman varoen: väestöennuste on luonteeltaan trendilaskelma, jossa suuret tilastovaihtelut ovat mahdollisia ja poikkeamat korostuvat pitkällä aikavälillä. Seuraava väestöennustetilasto julkaistaan lokakuussa 2015. 70

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 KARSTULAN KUNTA Khall 8.12.2014 Väestörakenne 2000-luvulla: nuorimmat ikäryhmät Väestörakennetta esittävästä kuviosta on poimittu tarkasteluun nuorimmat ikäryhmät. 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 0-5 vuotiaat 6 vuotiaat 7-12 vuotiaat 13-15 vuotiaat 16-18 vuotiaat Ennusteen mukaan päivähoitoikäisten määrä ei suunnittelukaudella 2015 2018 juuri muuttuisi, sen sijaan kouluikäisten määrissä on näkyvissä loivaa laskua. Ikäryhmien väestöennusteet vaikuttavat kuntapalvelujen suunnitteluun erityisesti päivähoidon, esiopetuksen, perusopetuksen, lukion ja muun toisen asteen koulutuksen osalta. Väestörakenne 2000-luvulla: vanhimmat ikäryhmät Väestörakennetta esittävästä kuviosta on poimittu tarkasteluun vanhimmat ikäryhmät. 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 65-74 vuotiaat 75-84 vuotiaat 85- vuotiaat Ennusteen mukaisesti 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaisi suunnittelukaudella 2015 2018, kasvu alkaisi loiventua vuoden 2020 paikkeilla ja taittuisi laskuun vuoden 2030 paikkeilla. Yli 75- ja yli 85-vuotiaiden väestöosuudet kasvavat. Ikäryhmien väestöennusteet vaikuttavat kuntapalvelujen suunnitteluun erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ennaltaehkäisevien hyvinvointipalvelujen osalta. 71

Väestöpyramidissa tarkastellaan väestön ikä- ja sukupuolirakennetta vuonna 2013. Karstulan väestöpyramidi on muodostaan suomalaisille maaseutukunnille tyypillinen. Väestöpyramidin suhteessa suurimmat ikäryhmät sijoittuvat ikävuosille 50 69. Alle 20-vuotiaissa ikäryhmissä lapsia ja nuoria vielä on, mutta ikävuosille 20 39 sijoittuvat ikäryhmät ovat pieniä varsinkin naisten osalta. Tämä rakenne osoittaa, miten kunnan asukasmäärän vähenemistä osin selittää negatiivinen nettomuuttoliike, jossa etenkin opiskeluikäisten (15 24 -vuotiaiden) lähtömuutto on selvästi tulomuuttoa suurempaa. Muissa ikäryhmissä tulo- ja lähtömuutto on ollut koko 2000-luvun tasaisempaa ja nettomuutto on ollut jopa positiivista. Väestöpyramidi: ikä- ja sukupuolirakenne 2013 TIETOJA PERUSPALVELUJEN KUSTANNUKSISTA Peruspalvelujen osuus käyttötalouden nettokustannuksista 2013 Tilastokeskus: kuntien talous- ja toimintatilastot 2013. erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto sosiaalihuolto päivähoito esi- ja perusopetus 16 % 2 % 15 % 5 % 18 % 16 % Karstulan käyttötalouden nettokustannuksista 84 % muodostuu lakisääteisten peruspalveluiden tuottamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osuus Karstulan käyttötalouden nettokustannuksista on reilusti yli 60 %: tämä osuus kunnan käyttötaloudesta ei ole omassa päätösvallassa vaan organisoituna kuntayhtymiin. kirjasto, kulttuuri 28 % muu käyttötalous yhteensä 72

LIITE3: INVESTOINTIOHJELMA 2015 2018 73

74

75

76