KARSTULAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2011 TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 KARSTULAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2011 TOIMINTAKERTOMUS Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 1 TOIMINTAKERTOMUKSEN SISÄLLÖSTÄ Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Sekä tilinpäätöksen että toimintakertomuksen tehtävänä on varmistaa, että niiden perusteella saa kunnan ja kuntayhtymän tuloksesta ja taloudellisesta asemasta oikean ja riittävän kuvan. Kuntalain 69 :n mukaisesti kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnan ja kuntakonsernin osalta esitetään selvitystä tämän toimintakertomuksen asianomaisissa kohdissa. Toimintakertomus on laadittu palvelukeskusten osalta palvelukeskusten johtajien palvelukeskuksittain kokoamien, kuntakonsernin osalta kunnanjohtajan kokoaman ja muilta osin kirjanpitoaineiston tietojen pohjalta. Kunnan taseessa ei ole kattamatonta alijäämää. Kunnanhallituksen edistys tilikauden tuloksen käsittelystä on toimintakertomuksen kohdassa 10. Talousarvion 2011 sitovuus Talousarvion 2011 tavoitteiden määrittelyssä oli keskeistä, että kaikkien hallintokuntien Karstulastrategia 2012 pohjalta hyväksymät omat strategiat ovat perusta asetettaville tavoitteille. Mittarit oli puolestaan johdettu näistä tavoitteista ja niiden oli palveltava strategiasta johdettujen tavoitteiden saavuttamisen arviointia toimintakertomuksessa. Määrärahojen sitovuus kunnanvaltuustoon nähden oli seuraavilla talousarviokokonaisuuksilla: päävastuualueet: kunnanhallitus, sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi, tekninen toimi talousarviolaskelmat: tuloslaskelma 2011, investoinnit 2011, rahoituslaskelma Määrärahojen sitovuus kunnanhallitukseen ja lautakuntiin nähden oli kustannuspaikkatasolla. Sitovuustasona menoihin ja tuloihin nähden olivat nettomenot. Henkilöstömenoja / niiden säästöjä ei saanut käyttää muiden menolajien katteeksi. Kuntalain 75 :ssä tarkoitettuja tili- ja vastuuvelvollisia ovat tilivelvolliset luottamushenkilöt: kunnanhallituksen, lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien jäsenet tilivelvolliset viranhaltijat: kunnanjohtaja ja palvelukeskusten johtajat. 2

3 2 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Yleiset talousongelmat jatkuivat Talousarviota 2011 ja taloussuunnitelmaa laadittaessa kansainvälisen talouden taantuman pahin vaihe näytti olevan ohi. Hetimiten alkuvuodesta 2011 kävi kuitenkin ilmi, ettei näin ole. Muun muassa eurooppalaisten valtioiden kova velkaantumistahti sekä maailmantalouden yleinen epävarmuus johtivat siihen, että talousongelmat jatkuivat koko vuoden Yleinen epävarma taloudellinen tilanne aiheutti Karstulassa erityisesti tuotannollisessa toiminnassa aiempiin vuosiin verrattuna mittavan määrän lomautuksia ja jopa irtisanomisia. Tämä tarkoitti kunnan talouden kannalta sitä, että verotulokertymätavoite kyllä saavutettiin, muttei kasvua juurikaan ollut. Vuoden 2012 osalta talouden yleistilanteen epävakaisuus näyttää jatkuvan. Kunnanhallitus hyväksyessään talousarvion 2011 ja taloussuunnitelman laatimisohjeet, korosti laatimiseen liittyen seuraavia asioita: Talousarvion ja taloussuunnitelman euromääräiseen sisältöön vaikuttavinta on se, mitä palveluja tuotamme, missä laajuudessa ja miten. Menneen kustannuskehityksen pohjalta sekä selvitäksemme edessä olevista palvelukysynnän muutoksista, on selvää, että kaikkea nykyistä toimintaa on sekä palvelujen laajuuden että toteuttamistapojen osalta tarkasteltava ennakkoluulottomasti huomioiden Karstulastrategia 2012 linjaukset tarkastelussa tulee ottaa huomioon palvelujen käytössä / käyttäjämäärissä tapahtuneet muutokset tarvittaessa on tehtävä muutoksia niin päätöksenteon kuin toimeenpanonkin organisoinnissa jokainen menomäärärahan lisäystarve taikka toiminnan muutoksen vaikutus lisäävästi nettomenoihin tulee perustella erityisen tarkasti sekä kuntapalvelujen tuottamiseksi on otettava käyttöön kustannustehokkaampia tapoja. Näiltä osin talousarvion toteuttamisessa huomioon ottaen vaikea toimintaympäristö onnistuttiin varsin hyvin. Talouden suunnittelussa sekä lyhyellä että pitemmällä aikavälillä on keskeistä tarkastella omia suunnitelmia ja päätöksiä kulloisestakin kunnan strategiasta lähtien. Karstulan kunnan kaikkea toimintaa on ohjannut vuoden 2011 alkupuolella kunnanvaltuuston hyväksymä Karstulastrategia Kunnanvaltuusto hyväksyi uuden Karstulastrategia 2015 kokouksessaan Kunnan toiminnan ja talouden yhteensovittamiseen liittyen kunnanvaltuusto hyväksyi tarkennetut ohjeet päätösten strategiavaikuttavuuden arvioinnista. 3

4 Karstulastrategia 2015 KARSTULASTRATEGIA 2015 Kunnanvaltuusto PERUSTEHTÄVÄ (Minkä vuoksi Karstulan kunta on olemassa? Mikä on Karstulan kunnan olemassaolon oikeutus?) PÄÄMÄÄRÄ (Miten Karstulan kunnan perustehtävä suoritetaan? Miten turvataan karstusten hyväksyntä Karstulan kunnan olemassaololle ja tarjotaan muun kuntavaihtoehdon omaavalle / sitä harkitsevalle kilpailukykyinen vaihtoehto?) VALITUT STRATEGIAT (Miten Karstulan kunnan päämäärään päästään? Millaisin periaattein kunta toimii?) TOIMINTALINJAT (Miten kuntapalvelujen keskeiset kehittämistoimet suunnataan vuosina ) TARJOAMME TYÖN TEKEMISEEN JA YRITTÄMISEEN KANNUSTAVAN SEKÄ ASUMISEEN JA VAPAA-AIKAAN VIIHTYISÄN MAASEUTUMAISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN! TUOTAMME KUNTAPALVELUT KUNNAN OMANA PALVELUNA TÄYDENNETTYNÄ KUNTIEN YHTEISILLÄ, YRITYSTEN JA KOLMANNEN SEKTORIN PALVELUILLA. TOIMIMME TULEVAISUUSLÄHTÖISESTI, YRITTÄJÄMÄISESTI, TALOUDELLISESTI JA AKTIIVISEN VUOROVAIKUTTEISESTI VIESTIEN. OLEMME KUNTASEKTORIN EDELLÄKÄVIJÄ (VISIONÄÄRI). VAHVISTAMME ELINKEINOELÄMÄN, KOLMANNEN SEKTORIN JA KUNNAN YHTEISTYÖTÄ. TOTEUTAMME KARSTUSTEN YHTEISTÄ TAHTOA STRATEGIAMME MUKAISESTI. HUOLEHDIMME TYÖN TEKEMISEN JA YRITTÄJYYDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN AJANMUKAISUUDESTA MONIPUOLISTAMME ASUMISEN JA VAPAA-AJAN MAHDOLLISUUKSIA EDISTÄMME KUNTALAISTEN OMAEHTOISTEN HYVINVOINTIPALVELUJEN TARJONTAA KEHITÄMME PAIKALLISIA PERUS- JA 2.ASTEEN KOULUTUSPALVELUITA HUOLEHDIMME PAIKALLISISTA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISTA PALKKAAMME STRATEGIAN TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMIIN KUNTAPALVELUIHIN TARVITTAESSA UUTTA HENKILÖSTÖÄ Syksyn 2011 aikana kaikille kunnan hallintokunnille, palvelukeskuksille ja yksiköille laadittiin omat strategiat. Nämä strategiat hyväksyttiin yksi yli menettelyllä eli kunkin hallintokunnan, palvelukeskuksen ja palveluyksikön strategiat hyväksyi seuraava ylempi toimija. Kaikki nämä strategiat olivat yhtenä pakettina kunnanvaltuuston kokouksessa tiedoksi koottuina. 4

5 Kunnan palveluorganisaatio Kunnan palveluorganisaatio uudistettiin vuonna 2008 tehdyillä päätöksillä. Organisaatiouudistus tehtiin pohjaten Karstulastrategia 2012 asiakirjaan ja SoTe ky:n perustamiseen. Vuoden 2011 alusta sekä luottamushenkilö- että palkatun henkilöstön organisaatioita tarkistettiin perustamalla kunnanhallituksen alaisuuteen maaseutujaosto sekä lomituspalvelukeskus, koska Karstulan kunnan lomituspalvelun toiminta-alueen laajentui käsittämään koko Saarijärven Viitasaaren seudun. Lisäksi purettiin aiemmin hallinto- ja talouspalvelukeskuksen yhteydessä ollut Yhteiset palvelut yksikkö. Kunnan luottamushenkilö- ja palkatun henkilöstön organisaatiot : KUNNANVALTUUSTO KUNNAN TOIMINTA JA TALOUS = KUNTASTRATEGIA, JÄRJESTETTÄVÄT KUNTAPALVELUT, ORGANISOITUMISEN JA KONSERNIOHJAUKSEN PERIAATTEET, TALOUDEN PERIAATTEET, KESKUSVAALILAUTAKUNTA, VAALILAUTAKUNTA JA -TOIMIKUNTA KUNTALAKI JA VAALILAKI TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNTALAKI 9 LUKU KUNNANHALLITUS JÄRJESTETTÄVIEN KUNTAPALVELUJEN ORGANISOINTI SEKÄ KONSERNIJOHTO JA OHJAUS/TOIMINTA JA TALOUS, Konserniohjaus ja -talous, kunnan edunvalvonta, elinkeino- ja työllisyysasiat, maaseutupalvelut, asuntopalvelut, kaavoitus- ja maapolitiikka, kiinteistöt, ruokahuolto, hankinnat, Kunnanhallituksen jaostoille ja lautakunnille johtosäännöillä siirretyt sekä toimikunnille annetut tehtävät ja konsernipalvelut KSL KVA OY KS OY Henkilöstöjaosto Työnantajapalvelut Sosiaali- ja terveysjaosto Sosiaali- ja terveyspalveluiden konserniohjaus Viestintäjaosto Sisäinen ja ulkoinen tiedotus, tietoverkot Maaseutujaosto Lomitus- ja maaseutupalvelujen ohjaus KLV OY PLE OY SHP KY, SOTE KY, APS PK-SVP SIVISTYSLAUTAKUNTA JOHTOSÄÄNNÖLLÄ LTK:LLE SIIRRETYT TEHTÄVÄT Päivähoito, esi- ja perusopetus, lukio ja muu 2. aste, kansalaisopisto, kirjasto, kulttuuri, nuoriso, liikunta, TEKNINEN LAUTAKUNTA JOHTOSÄÄNNÖLLÄ LTK:LLE SIIRRETYT TEHTÄVÄT Viranomais-, tila-, kunnallistekniikka, palo- ja pelastus-, jätehuolto- ja yksityistiepalvelut SAMMAKKOKANGAS OY POKE PK-S MUSIIKKIOPISTO ALUEELLINEN PALO- JA PELASTUSLAITOS JÄTELAUTA- KUNTA KUNTAPALVELUJEN KÄYTTÄJÄT Palvelufoorumit Karstulan kunnanvaltuustossa on 27 valtuutettua. Poliittinen jakauma valtuustokaudella oli seuraava: Valtuutettuja Suomen Keskusta 15 Suomen Sosialidemokraattinen puolue 6 Kansallinen Kokoomus 4 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 2 5

6 Kunnallistalous Kunnanvaltuuston asettamat kunnan oman toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet Kunnanvaltuusto on vuoden 2011 talousarvion hyväksyessään asettanut kunnan omalle toiminnalle seuraavat toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet. Kunnanvaltuuston hyväksymä Karstulastrategia 2012 on kunnan toiminnan ja talouden keskeinen lähtökohta. Vuoden 2011 aikana laaditaan kunnalle tavoitevuodelle 2015 uusi strategia = Karstulastrategia 2015, jossa linjataan myös toiminnan ja talouden keskeiset lähtökohdat. Kunnan talouden tasapainottamista jatketaan kunnanvaltuuston päätöksen / 46 mukaisesti huomioiden kuitenkin taloudellisen tilanteen poikkeuksellisen epävarmuuden aiheuttamat reunaehdot sekä rooli, joka kunnalla on paikallisen toimeliaisuuden ja elinvoiman ylläpitäjänä. o Tavoitteiden toteutumista seurataan tilinpäätöksen mukaisen vuosikatteen avulla, laatimalla keskeisistä päätöksistä strategiavaikuttavuuden arviointi sekä tarkastelemalla, miten aiemmat, keskeisten päätösten strategiavaikuttavuuden arvioinnit ovat toteutuneet. Tilinpäätöksessä 2011 vuosikatteeksi muodostui euroa. Vuosikatteella mitattuna taloudessa saavutettiin kunnanvaltuuston asettama taloustavoite huomioiden se, että Karstulan veroprosentti 18,5 oli vuonna 2011 maakunnan alhaisin. Keskeistä tulevien vuosien toiminnan ja talouden kokonaisuuden kannalta on Karstulastrategia 2015 mukainen toiminta niin päätöksenteossa kuin päivittäisen sekä keskeisten päätösten strategiavaikuttavuuden arviointi samoin kuin tehtyjen arviointien jälkikäteisseuranta. Tilinpäätöksen keskeiset tunnusluvut Vuonna 2011 talouden kehittymisen suunta on ollut kunnanvaltuuston asettamien tavoitteiden mukainen. Keskeisinä lukuina tämä tarkoittaa (ulkoiset ja sisäiset tapahtumat sisältävien) tilinpäätösten vertailussa seuraavaa: Tilinpäätös (1 000 ) Muutos % Henkilöstökulut ,3 Palvelujen ostot ,7 Toimintakate ,9 Verotulot ,6 Valtionosuudet ,7 Vuosikate ,6 Tilikauden tulos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä Tilinpäätösten vertailua toisiinsa vaikeuttavat kertaluonteiset erät sekä SOTE ky:n aloittaminen Vuoden 2007 tilinpäätöksessä on mukana noin euroa (perinnönluovutus). Vuosina puolestaan aiempien vuosien lukuihin vaikuttaa SOTE ky:n aloittaminen sekä henkilöstökulujen muutokseen lomituspalvelujen laajentuminen. 6

7 Keski-Suomen Valo Oy:n osakkeiden myynnistä saatu kauppahinta (ns. Valorahat) Karstulan kunta myi vuonna 2000 muiden yhtiön omistajakuntien kanssa omistamansa Keski- Suomen Valo Oy:n osakkeet. Kauppahintana kunta sai näistä osakkeista ,25 euroa. Kunnanvaltuuston päätöksillä näitä ns. Valorahoja on käytetty noin 3,5 miljoona euroa erityisesti elinkeinojen edistämiseen ja maanhankintaan eli kohteisiin, joista aikanaan palautuu kunnalle myynti-, korko- ja vuokratuloja. Saadusta osakkeiden kauppahinnasta noin 9,35 miljoonaa euroa sijoitettiin. Kaikkien ns. Valorahasijoitusten pääomat sekä kassavarat olivat yhteensä ,44 euroa. Edellä mainittu käyttö sekä sijoitusten tilanne huomioiden on perustellusti todettavissa, että ns. Valorahojen pääoma on kunnanvaltuustoon päätösten edellyttämällä tavalla tallella. Kunnan lainamäärä ja korkotaso Kunnan lainamäärän kohdalla kehitys vuosina on ollut seuraava: Muutos Lainamäärä, yhteensä Lainamäärä, /asukas Korkotaso oli vuonna 2011 hyvin matala. Kunnan lainojen (lähes kokonaan kuntatodistuksia) keskikorko vuonna 2011 oli noin 1,65 %. Kunnan korkotuotot olivat puolestaan noin euroa suuremmat kuin korkomenot. Sisäinen valvonta Sisäiseen valvontaan liittyvä ohjeistus sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään konserniohjeeseen eikä erillisiä muita määräyksiä ole annettu. 7

8 3 HENKILÖSTÖ Kunnan päätoiminen henkilöstömäärä oli 305 henkilöä, joista vakinaista henkilöstöä 264 (87 %). Määräaikaista henkilöstöä oli 41 henkilöä, joista 8 työllistettyjä ja 2 oppisopimuskoulutuksessa. Henkilöstöstä kokoaikaisia oli 246 (81 %). Henkilöstömäärä oli 235 henkilöä, joten vuoteen 2010 verrattuna vakinaisen henkilöstön määrä on noussut 70 henkilöllä. Vakinaisen henkilöstön määrä on noussut 77 henkilöllä. Henkilöstön määrän nousu johtuu lomituspalvelukeskuksen toiminnan laajentumisesta. Vuoden 2011 aikana alkoi uusia vakituisia palvelussuhteita 91, joista 80 liikkeenluovutuksella lomituspalveluihin Vakituisia palvelussuhteita päättyi vuoden 2011 aikana 18, joista 8 eläkkeelle siirtymiseen. Henkilöstö palvelukeskuksittain : Sivistyspalvelut 39 % Tekniset palvelut 6 % Hallinto- ja talouspalvelut 19 % Lomituspalvelut 36 % Henkilöstömäärän vertailu edellisvuoteen: Hallinto- ja talouspalvelut - vakinaiset - määräaikaiset Lomituspalvelut - vakinaiset - määräaikaiset Sivistyspalvelut - vakinaiset - määräaikaiset Tekniset palvelut - vakinaiset - määräaikaiset Yhteensä - vakinaiset - määräaikaiset Henkilöstömenojen kehitys vuosina : Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut

9 4 TOIMINTA JA TALOUS PÄÄVASTUUALUEITTAIN SEKÄ TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KUNNANVALTUUSTO Toimielimet KUNNANVALTUUSTO KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANVALTUUSTO Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta: strategisesta päätöksenteosta, tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Tilikaudella 2011 merkittävimpiä kunnanvaltuuston tekemiä päätöksiä: Entisen rahtikuivaamon tilat Humpilla myytiin Epira Oy:lle. Kunnalle ostettiin merkittävät maa-alueet kaavoitettavaksi asuntokäyttöön Antero Hokkaselta sekä Irja ja Tapani Kuivalalta. Kunta päätti liittyvä vuoden 2013 alusta Pohjoisen Keski-Suomen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen. Karstulastrategia 2015 hyväksyttiin ja saatettiin tiedksi eri hallintokunnille ja palvelukeskuksille laaditut strategiat. Uudistettiin keskeisten päätösten strategiavaikuttavuuden arvioinni periaatteet. Koko kunnan kattavasta Laajakaista 2015 hankkeesta tehtiin päätökset. Kunnanvaltuuston menot koostuvat pääöson kokouspalkkioista, matkakuluista sekä painatuksista ja ilmoituksista. Kunnanvaltuusto piti vuonna 2011 seitsemän kokousta. Lisäksi kunnanvaltuustolle järjestettiin kolme iltakoulua ja infotilaisuutta, joiden aiheina olivat kuntatalous, sosiaali- ja terveysasiat sekä laajakaista. Ideamylly 2010 käsittelyn ja päätöksenteon loppuunsaattaminen Vuonna 2008 tehtyjen strategiavaikuttavuuden arviointien läpikäynti ja toteutumisen analysointi Karstulastrategia 2015 asiakirjan laatiminen kevään 2011 aikana. Esitykset käsitelty 100 %:sti: toteutunut Kaikki käyty läpi ja analysoitu: toteutunut Hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Kunnanvaltuusto TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP2011 Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Jukka Hiltunen 2

10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Keskusvaalilautakunta on lakisääteinen lautakunta, jonka kunnanvaltuusto asettaa toimikaudekseen. Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on huolehtia kunnallisvaalien ja valtiollisten vaalien järjestämisestä kunnassa vaalilainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tilikaudella 2011 järjestettiin eduskuntavaalit Vaalit hoidetaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Virheiden määrä. Tehtävä hoidettiin ohjeistuksen mukaisesti ilman olennaisia virheitä Vaalit TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP2011 Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunta on lakisääteinen lautakunta, jonka kunnanvaltuusto asettaa toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan tehtävät on määritelty kunnan tarkastussäännössä (kvalt / 37). Tilikaudella 2011 kunnan JHTT-tilintarkastusyhteisönä toimi Oy Audiator Ab. Tilintarkastus- ja arviointikertomus kunnanvaltuuston käsiteltävänä tarkastussäännön mukaisesti. Tarkastussäännön mukainen aikataulu toteutui Tilintarkastus Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Jukka Hiltunen LUOTTAMUSHENKILÖIDEN KOKOUSJÄRJESTELMÄ Luottamushenkilöiden kokousjärjestelmän kehittämisen tavoitteena on mahdollistaa nykyaikainen sähköinen kokouskäytäntö sekä ajantasainen tiedottaminen kaikille luottamushenkilöille sekä tiedotusvälineille. Kokousjärjestelmä käyttöön loppuvuodesta 2010 alkaen siten, että vuoden 2011 aikana kaikki toimielinten kokousmateriaali toimitettiin sähköisenä. Järjestelmää hyödynnettiin myös strategiavalmistelussa ja muun ajankohtaisen taustamateriaalin toimittamisessa. Kokoustamisessa hyödynnettiin jäsenille hankittuja kannettavia tietokoneita. 3

11 Kaikki luottamushenkilöt ovat kokousjärjestelmän käyttäjiä. Kysely luottamushenkilöille sekä muille käyttäjille järjestelmän toimivuudesta ja ehdotuksia kehittämistoimiksi. Käyttäjien osuus luottamushenkilöistä (%): kaikki toimielimet järjestelmän käyttäjinä. Kysely tehty mennessä: siirtyy vuodelle Luottamushenkilöiden kokousjärjestelmä Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Jukka Hiltunen 4

12 KUNNANHALLITUS Toimielimet KUNNANHALLITUS HENKILÖSTÖJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSJAOSTO VIESTINTÄJAOSTO MAASEUTUJAOSTO Palvelukeskukset KUNTAKONSERNIN PALVELUKESKUS HALLINTO- JA TALOUSPALVELUKESKUS LOMITUSPALVELUKESKUS KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus toteuttaa valtuuston asettamaa strategiaa toiminnassaan ja päätöksenteossaan sekä arvioi Karstulastrategia 2012 toteutumista kaikissa kunnan toiminnoissa ja kaikilla toiminnan tasoilla. Kunnanhallituksen erityisenä tehtävänä on kuntalain sille säätämien tehtävien ohella huolehtia kunnan strategiaprosessin toimivuudesta huolehtia kunnanvaltuuston riittävistä mahdollisuuksista strategian käsittelyyn sekä välineistä raportoinnin ja seurannan varmistamiseen ohjata, johtaa, valvoa, sitouttaa järjestelmällisesti kunnan omaa organisaatioita sekä omistajaohjauksen ja muun yhteydenpidon kautta keskeisiä yhteistyöverkostoja. Kunnanhallituksen menot koostuvat pääosin kunnanhallituksen kokouspalkkioista, matkakuluista, painatuksista ja ilmoituksista sekä kunnanjohtajan palkkaus- ja toimintakuluista. Vuonna 2011 kunnanhallitus piti 22 kokousta. Vuonna 2008 tehtyjen strategiavaikuttavuuden arviointien läpikäynti, analysointi ja saattaminen kunnanvaltuuston käsittelyyn. Karstulastrategia 2015 valmistelu kunnanvaltuuston päätettäväksi kevään aikana. Karstulastrategia 2015 mukaisen kunnanhallituksen strategian laatiminen ja saattaminen kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Kunnanhallituksen jaostojen ja muiden toimielinten sekä palvelukeskusten strategioiden laatimisen ohjeistaminen. Kaikki käyty läpi, analysoitu ja saatettu kunnanvaltuuston käsiteltäviksi: toteutunut Hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Toimielinten strategiat hyväksyttiin kunnanhallituksessa Palvelukeskusten strategioiden koosteet käsiteltiin kunnanvaltuustossa Kunnanhallitus TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP2011 Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Jukka Hiltunen 5

13 TOIMIKUNNAT Kunnanhallitus ja lautakunnat voivat niin päättäessään asettaa hallintosäännön mukaisesti toimikuntia määrätyn tehtävän hoitamista varten. Vuonna 2011 ei ollut toimikuntia. Kustannuspaikalle kirjataan myös kustannuksia osallistumisista nimettynä kunnan edustajana yhteisiin toimikuntiin Toimikunnat Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Jukka Hiltunen HENKILÖSTÖJAOSTO Henkilöstöjaosto huolehtii, että kuntapalveluja tuottava palkatun henkilöstön palveluorganisaatio toimii tulevaisuuslähtöisesti, yrittäjämäisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. ja että kunnan työnantaja-asemasta ja kunta-alan sopimuksista aiheutuvista velvoitteista huolehditaan asianmukaisesti. Vuonna 2011 henkilöstöjaosto piti 9 kokousta. Henkilöstösäännön, työsuojelun toimintaohjelman ja muun henkilöstöhallinnon ohjeistuksen toimivuuden seuranta ja päivittäminen tarvittaessa. Työn vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin perustuvan palkkausjärjestelmän kehittäminen edelleen. Karstulastrategia 2015 mukaisen henkilöstöjaoston strategian laatiminen. Ohjeistuksen vastaavuus käytännön toimintaan. Laadittua ohjeistusta työkyvyn varhaisen tuen mallista ja Savuton työpaikka ohjelmasta. TVA- ja HSA-prosessi käyty läpi koko palkatun henkilöstön osalta: osittain kesken. Toteutettiin lomituspalvelujen palkkaharmonisointi. Hyväksyttiin kunnanhallituksessa Henkilöstöjaosto Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni SOSIAALI- JA TERVEYSJAOSTO Sosiaali- ja terveysjaosto huolehtii, että kuntalaisille järjestettävät sosiaali- ja terveystoimen palvelut ovat Karstulastrategia 2012 mukaisia. Vuonna 2011 sosiaali- ja terveysjaosto piti 6 kokousta. Yli 75-vuotiaiden hoivaan ja hoitoon liittyvän kokonaiskuvan luominen. Omistajaohjauksen mukaisesti kunnan kannan määrittely sekä SoTe ky:n että Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä käsiteltävien keskeisten asioiden osalta. Karstulastrategia 2015 mukaisen sosiaali- ja terveysjaoston strategian laatiminen. Yhteenveto käsiteltävissä vuoden 2011 loppuun mennessä: asian kokonaiskehittäminen lähti liikkeelle SoTe ky:ssä vuonna Annetut ohjeet ja kannanotot. Pidettiin kaksi kuntaneuvottelua SoTe ky:n kanssa ja osallistuttiin K-S shp alueseminaareihin sekä käytiin läpi näissä käsiteltäviä asioita. Hyväksyttiin kunnanhallituksessa

14 Sosiaali- ja terveysjaosto Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Jukka Hiltunen VIESTINTÄJAOSTO Viestintäjaosto huolehtii, että kunnan ja kuntakonsernin viestintä vahvistaa Karstula-mielikuvaa yrittämiselle ja työn tekemiselle menestyvänäsekä asumiselle ja vapaa-ajalle viihtyisänä maaseutumaisena toimintaympäristönä. Vuonna 2011 viestintäjaosto piti 7 kokousta. Karstula DVD:n sekä ppt-esityksen tekeminen kuntaesittelyä varten. Ideamyllyn 2010 asioiden päätettäväksi valmistelu. Viestintäsuunnitelman mukaisten toimintatapojen saattaminen osaksi kunnan jokapäiväistä toimintaa. Karstulastrategia 2015 mukaisen viestintäjaoston strategian laatiminen. Esitykset valmiit kevään 2011 aikana: molemmat valmistuivat vuonna Asiat mahdollista käsitellä kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa kevään kuluessa: asiat käsitelty loppuun. Henkilöstökyselyt vuoden 2011 lopussa: toteutettiin. Hyväksyttiin kunnanhallituksessa Viestintäjaosto Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Jukka Hiltunen MAASEUTUJAOSTO Maaseutujaosto huolehtii vlijelijätukihallinnon ja maatalouslomituksen osalta luottamushenkilöhallinnolle kuuluvasta päätöksenteosta ja valmistelee kunnassa tehtävää päätöstä tulevasta viljelijätukihallinnon järjestämismallista. Vuonna 2011 maaseutujaosto piti 4 kokousta laajentuvan lomituspalvelujen paikallisyksikön käynnistymisen varmentaminen. Viljelijätukihallinnon järjestämismallin valmistelu asiakasnäkökulmasta. Asiakaspalaute: asiakaskysely toteutettu. Jaoston esitys alueella yhteisesti sovitun aikataulun mukaisesti: toteutunut Maaseutujaosto Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: lomituspalvelujohtaja Kyllikki Vuorinen 7

15 VANHUSNEUVOSTO Kunnanhallituksen päätöksellä perustettu vanhusneuvosto on kunnan ja sen alueella asuvien ja toimivien ikäihmisten ja heidän järjestöjensä yhteistyöelin. Kunnanhallituksen hyväksymässä toimintaohjeessa vanhusneuvoston tehtäväksi on määritelty edistää ja seurata eri hallinnon aloilla tapahtuvaa toimintaa vanhusten ja ikäihmisten näkökulmasta sekä edistää kunnan. Saarikan, seurakunnan ja eläkeläisjärjestöjen yhteistoimintaa vaikuttaa siihen, että kunta, Saarikka ja seurakunta kehittäessään yleisiä palveluja huolehtivat niiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta ikäihmisille tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja ikäihmisiä koskevissa asioissa edistää ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon edistää osaltaan tiedottamista ja tiedonkulkua ikäihmisille tarkoitetuista palveluista ja tukitoimista. Vuonna 2011 vanhusneuvosto kokoontui 3 kertaa. Vanhusneuvoston toimintasuunnitelman mukaiset tavoitteet. Vuoden 2011 teemana oli asiointiliikenne. Asiointiliikenteen tarvekartoituksen toteuttaminen. Siivouspalvelujen tuen valmistelu. Yhteistyö tapahtumajärjestelyissä Vanhusneuvosto Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: koulutussuunnittelija Ritva Hiltunen 8

16 KUNTAKONSERNIN PALVELUKESKUS Palvelukeskuksen johtaja: kunnanjohtaja Jukka Hiltunen Kuntakonsernin palvelukeskus huolehtii, että kunnan ja kuntakonsernin hallinnossa, taloudenhoidossa sekä muussa toiminnassa noudatetaan kunnanvaltuuston hyväksymää kuntastrategiaa. ELINKEINOTOIMI Keskeisenä tehtävänä on Karstulastrategia 2012/2015 mukainen toiminta kunnan elinvoimaisuuden säilyttämiseksi sekä EU-projektit. Karstulan elinvoimaisuuden säilyttäminen ja suhteellisen kilpailukyvyn parantaminen. Kunnan työpaikkaomavaraisuuden säilyttäminen Uudet ja lopettaneet yritykset Investoinnit Työpaikkaomavaraisuus Elinkeinotoimi Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Jukka Hiltunen UUDISASUKKAAN ASUMISTUKI / KUNTALISÄ Keskeisenä tehtävänä on kunnanvaltuuston Uudisasukkaan asumistuesta ja kuntalisästä tekemistä päätöksistä tiedottaminen sekä Uudisasukkaan asumistuesta ja kuntalisästä tekemien päätösten täytäntöönpaneminen. Tuki tukee paikkakunnan uudisrakentamista Kiinteistöjen rakennusluvat Uudisasukkaan asumistuki / kuntalisä Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Jukka Hiltunen VIISARI LEADER Kustannuspaikalle kirjataan Karstulan kunnan kuntaosuus Viisarin LEADER -ohjelmaan vuosille Toiminta on ollut ohjelman toimintalinjojen mukaista Viisari Leader TP 2009 TP 2010 TA/LTA 2011 TP 2011 Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Jukka Hiltunen 9

17 KARSTULAN KUNNAN KOTISIVUT Keskeisenä tehtävänä on, että kunnan kotisivut ovat keskeisin tiedonlähde kuntaan liittyvissä asioissa. Kotisivujen ajantasaisuuden ja palvelevuuden varmistaminen Sähköisten lomakkeiden lisääminen Asiakaspalaute Määrä (kpl) Karstulan kunnan kotisivut Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kulttuurisihteeri Seppojuhani Ruotsalainen TYÖLLISTÄMINEN Keskeisenä tehtävänä on pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen sekä nuorten kesätyöllistäminen. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen liittyvän ennakointityönkehittäminen kevään 2011 aikana. Mahdollisimman soveltuvien toimenpiteiden hakeminen kunkin pitkäaikaistyöttömän kohdalla Nuorten hyvä työllistyminen Yhteinen toimintamalli otettu käyttöön Pitkäaikaistyöttömyyden kehitys Työllistämismäärä Työllistäminen Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Jukka Hiltunen OPPISOPIMUSTUKI Keskeisenä tehtävänä on kunnanvaltuuston päättämän oppisopimustuen täytäntöönpano. Tukea erityisesti nuorten työllistymistä paikkakunnan yrityksiin Päätökset / vuosi Oppisopimustuki Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Jukka Hiltunen 10

18 YHTEISPALVELU Yhteispalvelu on tapa tarjota julkishallinnon ja muita palveluja keskitetysti yhdestä paikasta. Vuonna 2011 valmisteltiin yhteispalvelupisteen toiminnan aloittamista Karstulassa alkaen sekä osallistumista valtakunnalliseen etäpalvelukokeiluun keväästä 2012 alkaen Yhteispalvelu Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Jukka Hiltunen KAAVOITUS Keskeisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että ajantasainen kaavoitus mahdollistaa Karstulastrategia 2012/2015 toteuttamista. Kaavoitushankkeet etenevät päätettyjen aikataulujen mukaisesti Kaavoituspäätösten tekeminen Kaavoitus Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Kulttuuriympäristöohjelman laatiminen TP 2009 TP TA/LTA 2011 TP 2011 Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Jukka Hiltunen ASUNTOTOIMI Keskeisenä tehtävänä on Karstulastrategia 2012/2015 mukainen asumiselle viihtyisän maaseutumaisen toimintaympäristön varmistaminen tarjoamalla vuokra-asumisen vaihtoehdon. Kunnan vuokra-asuntojen vuokraus- ja kunnossapitotoiminnasta huolehtiminen. Vuokraustoiminnan tehostaminen ja vuokratasojen yhtenäistäminen Vuokrausasteen pitäminen hyvänä Karstulan Vuokra-asunnot Oy:n toiminta Vuokra-aste -%:t Asuntotoimi Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Jukka Hiltunen 11

19 IT-PALVELUT IT-palveluiden keskeisenä tehtävänä on laitteiden sekä ohjelmistojen asennus ja ylläpitotehtävät, järjestelmien sekä tietoverkkojen suunnittelu ja toteuttaminen, laitteistojen hankinta sekä käyttäjien opastaminen. Sähköiset järjestelmät käyttöön Käytössä olevat laitteet ja verkot dokumentoitu Vikatilanteet vähenevät IT-palvelut Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: IT-suunnittelija Kaija Tupamäki SUHDETOIMINTA JA EDUSTUS Keskeisenä tehtävänä on kunnan tahtotilan esille saaminen ja kunnan myönteinen julkisuuskuva. Karstulatunnettuus lisääntyy ja on mahdollisimman myönteinen. ei asetettu Suhdetoiminta ja edustus Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Jukka Hiltunen KUNNALLISVEROTUS Kustannuspaikalle kirjataan kunnan maksuosuus verohallitukselle kunnallisverotuksen suorittamisesta Kunnallisverotus Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Jukka Hiltunen 12

20 MUUT YLEISHALLINNON KUSTANNUKSET Kustannuspaikalle kirjataan Kuntaliiton, Kuntien eläkevakuutuksen ja Keski-Suomen liiton kuntaosuudet Muut yleishallinnon kustannukset Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Jukka Hiltunen LOMAPALKKAVELKA Kustannuspaikalle kirjataan kirjanpitolainsäädännön mukainen lomapalkkavelka. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon (103/ ) mukaisesti lomapalkka- ja lomarahavelka kirjataan jo vuoden 2011 tilinpäätöksestä alkaen voimaan tulleiden kuntasektorin uusien virka- ja työehtosopimusten muuttuneiden lomamääräysten mukaisesti. Aikaisempien sopimusmääräysten mukainen lomapalkkavelkalaskelma on korjattu lausunnon mukaiseksi tekemällä siihen laskennallinen 10 % korotus Lomapalkkavelka Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kirjanpitäjä Vuokko Isopoussu KIINTEISTÖT Kunnan kaikki kiinteistöt ovat talousarviossa kunnanhallituksen alaisuudessa. Muut hallintokunnat ovat tilojen sisäisiä vuokralaisia. SoTe kuntayhtymä vuokraa kunnalta toimintojensa tarvitsemat tilat. Talousarviossa kiinteistöt on jaoteltu niiden keskeisen käyttötarkoituksen perusteella neljään ryhmään: teollisuus-, sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä muut kiinteistöt. TEOLLISUUSKIINTEISTÖT Keskeisenä tehtävänä on Karstulastrategia 2012/2015 mukainen teollisuustilojen tarjonta kunnan elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Tilojen mahdollisimman hyvä vuokrausaste Kunnossapidon ja investointisuunnittelun pitkäjänteinen tehostaminen Vuokraus-%: kiinteistöt pääsääntöisesti vuokrattuina. Selvitys kunnanhallituksen käsiteltävänä talousarvion 2012 laatimisen yhteydessä: siirtyy toteutettavaksi TP 2009 TP 2010 TA/LTA 2011 TP 2011 Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Jukka Hiltunen 13

21 SIVISTYSTOIMEN KIINTEISTÖT Keskeisenä tehtävänä on huolehtia, että sivistystoimen palvelutoiminnassa käytettävät kiinteistöt ovat sivistystoimen kanssa sovitussa kunnossa, sekä toiminnan kustannustehokkuus. Tilaajan ja tuottajan tehtävien selkeyttäminen Kunnossapidon ja investointisuunnittelun pitkäjänteinen tehostaminen yhteistyössä sivistystoimen edustajien kanssa Selkeät kirjalliset määrittelyt vuoden 2011 loppuun mennessä: siirtyy toteutettavaksi Selvitys kunnanhallituksen käsiteltävänä talousarvion 2012 laatimisen yhteydessä: valmistelu aloitettu, siirtyy toteutettavaksi Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KIINTEISTÖT Keskeisenä tehtävänä on huolehtia, että SoTe ky:lle vuokratut kiinteistöt ovat kuntayhtymän kanssa sovitussa kunnossa, sekä toiminnan kustannustehokkuus. Vuokranantajan ja vuokralaisen tehtävien selkeyttäminen Kunnossapidon ja investointisuunnittelun pitkäjänteinen tehostaminen yhteistyössä SoTe ky:n edustajien kanssa Vuokranmäärittelyn selkeyttäminen Selkeät kirjalliset määrittelyt vuoden 2011 loppuun mennessä: siirtyy toteutettavaksi Selvitys kunnanhallituksen käsiteltävänä talousarvion 2012 laatimisen yhteydessä: siirtyy toteutettavaksi Vuokrasopimukset uudistettu vuoden 2011 loppuun mennessä: siirtyy toteutettavaksi Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola MUUT KIINTEISTÖT Keskeisenä tehtävänä on huolehtia, että kiinteistöt ovat toimintansa edellyttämässä kunnossa. Viimeistään vuoden 2011 loppuun mennessä kunnanhallitus päättää niistä kiinteistöistä, jotka pyritään myymään. Päätös tehty ja myytävien kiinteistöjen markkinointi aloitettu: valmistelu aloitettu. 14

22 Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola MAA- JA METSÄTILAT Keskeisenä tehtävänä on kunnan maa- ja metsätiloista huolehtiminen. Metsätilojen osalta vuotuiset päätehakkuut ja hoitotoimenpiteet tehdään metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Kunnan metsänmyyntitulo kertyy talousarvion mukaisena Metsänmyyntitulojen määrä: toteutunut hieman suunniteltua paremmin Maa- ja metsätilat Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Metso-hanke Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola 15

23 HALLINTO- JA TALOUSPALVELUKESKUS Palvelukeskuksen johtaja: hallintojohtaja Salla Manni Hallinto- ja talouspalvelukeskus tukee kunnan muiden palvelukeskusten palvelutuotantoa tuottamalla näiden tarvitsemia asiantuntija- ja tukipalveluja. Lisäksi palvelukeskus huolehtii kunnan maaseutuelinkeinoviranomaistehtävien ja joidenkin kunnan yleishallinnon viranomaistehtävien järjestämisestä. Palveluja tuotetaan sopimusperusteisesti myös kuntakonsernille ja kuntaorganisaation ulkopuolelle. TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Talous- ja hallintopalvelut huolehtii kunnan kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluista, palvelukeskusten taloushallinnon toimintojen koordinoinnista ja sisäisestä valvonnasta sekä kunnan keskushallinnossa tarvittavista asiantuntija- ja toimistotehtävistä. Lisäksi yksikkö huolehtii joidenkin kunnan yleishallinnon viranomaistehtävien järjestämisestä ja tarjoaa hankintoihin liittyviä asiantuntijapalveluita. Vuoden 2011 aikana taloushallinnon aineisto lisääntyi johtuen lomituspalvelujen laajentumisesta. Tehtäväkokonaisuudet hoidetaan oikeaaikaisesti ja ammattitaitoisesti Siirtyminen osto- ja myyntilaskutuksen sähköisiin prosesseihin. Valmistelu- ja käsittelyajat. Sähköinen ostolaskujen kierto otettiin käyttöön koko organisaatiossa. Ostolaskuissa aloitettiin e-laskujen vastaanotto. Myyntilaskujen lähettämistä e-laskuina valmisteltiin Talous- ja hallintopalvelut Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni MAATALOUSTOIMI Maataloustoimen keskeisenä tehtävänä on viljelijätukihallinnon hoitaminen. Kunnanvaltuusto hyväksyi maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta koskevan sopimuksen Toiminto siirtyy yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi alkaen. Viljelijätukihallinnon hoitaminen ilman virheitä Virheiden määrä 16

24 Vuoden 2011 toimintatiedot ja niiden vertailu edellisvuosien vastaaviin tietoihin: Viljelty peltoala kunnassa yhteensä, ha Kunnan kautta maksettava EU- ja kansallinen maataloustuki maaseutuyrittäjille, euroa Suurimmat tukilajit, euroa: - LFA-tuki - Tilatuki - Ympäristötuki - Maidon tuotantotuki - LFA-tuen lisäosa - Pohjoinen kotieläintuki Eri tukilajimaksatuksia vuoden aikana, kpl Kunnassa tuotetun maidon määrä, litraa Aktiiviviljelijöiden määrä kunnassa, kpl Maataloustoimi Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: maaseutuneuvoja Seppo Äijänen ASIOIMISLIIKENNE Kustannuspaikalle kirjataan kunnan ostopalvelusopimuksin hankkima osin kutsuohjattu asiointilikenne, joka palvelee erityisesti vanhempien ihmisten ja toimintaesteisten henkilöiden tarpeita. Vuonna 2011 sopimukset uusittiin hankintaan sisältyvää optiota käyttäen. Järjestetyn asiointiliikenteen kattavuus ja toimivuus Asiointiliikenteen palvelutarpeiden ja toteuttamisvaihtoehtojen arviointi ennen optioiden käyttöä koskevaa päätöksentekoa Käyttäjämäärätilastot, asiakaspalaute. Suppea arviointi suoritettu keväällä Asiointiliikenne Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni HENKILÖSTÖHALLINTO Henkilöstöhallinnossa toimeenpannaan kunnanhallituksen henkilöstöjaoston linjauksia ja tavoitteita, joiden mukaiset toiminnalliset tavoitteet esitetään seuraavassa kustannuspaikoittain. Henkilöstöhallinnon kustannuspaikalle kirjataan yhteisen henkilöstöhallinnon toiminnan kustannukset ja yhteisten henkilöstökoulutusten järjestäminen, muut henkilöstöhallinnon toiminnot omille kustannuspaikoilleen. 17

25 Kunnanjohtajan koollekutsumia esimiesten ja vastuualueiden vetäjien palavereita pidettiin 3 ja yleisiä henkilöstöinfoja 2. Eri henkilöstöryhmille tarjottiin koulutusta mm. henkilötietojen suojasta ja julkisuusperiaatteesta, rakentamispalvelujen käännetystä arvonlisäverotuksesta sekä perhepäivähoitajien työaikamuutoksesta. Seudullisena järjestettiin koulutusta yleistyöaikajärjestelmästä ja ennakkoperinnästä sekä Titanian, Pegasoksen ja WebTallennuksen käyttäjäpäivät. Koulutuksista 6 oli videoetäkoulutuksia. Järjestetään esimiehille koulutussarjat varhaisesta työkykyongelmiin puuttumisesta sekä työsuojelusuunnitelmien päivittämisestä. WebAGS-raportoinnin kehittäminen esimiestyötä tukevana työkaluna mm. sairauspoissaolojen seurannassa Aloitetaan säännöllisen työtyytyväisyyskyselyn toteuttaminen Toteutui yksi esimieskoulutus työsuojeluasioista. Työkyvyn varhaisen tuen mallista koulutus siirtyi alkuvuoteen Aloitettiin AGS-raportoinnin kehittämisprojekti, webags:n käyttöönotto toteutus siirtyi vuodelle Siirtyi vuodelle Henkilöstöhallinto ja -koulutus Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni HENKILÖSTÖN TERVEYDENHUOLTO Kustannuspaikalle kirjataan työterveyshuoltosopimuksen mukaiset lakisääteinen työterveyshuolto (ennalta ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta) sekä yleislääkäritasoinen sairaanhoito työterveyshuoltopalvelujen piiriin kuuluvalle henkilöstölle. Työterveyshuollon toimintaohjelman mukaiset tavoitteet. Yhteinen arviointi työterveyshuollon kanssa. Asiakastyytyväisyyden arviointi osana työtyytyväisyyskyselyä ei toteutunut Henkilöstön terveydenhuolto Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni HENKILÖSTÖN TYKY-TOIMINTA Kustannuspaikalle kirjataan henkilöstösäännön mukainen henkilöstöetu henkilöstön omaehtoisen työhyvinvoinnin tukemiseen sekä ryhmämuotoinen työkykyä ylläpitävä ja aktivoiva toiminta yhdelle vuosittain vaihtuvalle ammattiryhmälle työterveyshuollon yhteistyönä. 18

26 Henkilöstöedun kattava käyttäminen ja edun kannustavuus Tyky-ryhmän käynnistyminen ja toiminnan aktiivisuus Edun käyttäjien määrä: 188 eli 56 % etuun oikeutetuista. Asiakastyytyväisyyden arviointi osana työtyytyväisyyskyselyä ei toteutunut. Työterveyshuollon ja osallistujien arviointi ryhmämuotoisen toiminnan onnistumisesta Henkilöstön TYKY-toiminta Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni TYÖMARKKINA Kustannuspaikalle kirjataan yhteistoimintajärjestelmän mukaisen luottamusmiestoiminnan kustannukset Työmarkkina Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni TYÖSUOJELU Kustannuspaikalle kirjataan lakisääteisen työsuojelun yhteistoimintaorganisaation toiminnan kustannukset ja yhteiset työsuojeluun liittyvät kustannukset. Työsuojelutoimikunta kokoontui 5 kertaa. Työsuojeluviranomaisen tekemiä työsuojelutarkastuksia (seurantatarkastuksia) oli 3. Työsuojelun toimintaohjelman mukaiset tavoitteet Toteutettuja toimenpiteitä: työhyvinvoinnin turvaaminen työyhteisöissä, savuton työpaikka ohjelma, työkyvyn seurannan ja varhaisen tuen malli Työsuojelu Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni 19

27 HENKILÖSTÖYKSIKKÖ Henkilöstöyksikkö tarjoaa palkanlaskentapalveluja ja henkilöstöhallinnon asiantuntijapalveluja Karstulan kunnalle sekä sopimusperusteisesti palkanlaskentansa ulkoistaneille SoTe kuntayhtymälle ja lähikunnille. Yksikön tehtävänä on osaltaan huolehtia kunnan ja yhteistyöorganisaatioiden työnantaja-asemasta ja kunta-alan sopimuksista aiheutuvien velvoitteiden asianmukaisesta hoitamisesta. Samalla yksikkö tulee osaltaan kunnan ja yhteistyöorganisaatioiden henkilöstöhallintoa luomaan myönteistä työnantajakuvaa. Vuonna 2011 palkanlaskennan aineisto lisääntyi noin 10 % johtuen lomituspalvelujen laajentumisesta. Lisäyksen myötä Karstulan kunnan osuus palkanlaskennan suoritteista oli noin 25 %, Saarikan 60 % ja muiden kuntien osuudet kunkin noin 5 %. Vuoden 2011 toimintatiedot ja vertailu edellisvuosien tietoihin: Yhteensä Karstula Saarikka Kannonkoski Kivijärvi Kyyjärvi Suoritemäärä Suoritehinta ,88 21,43 21, ,66 24,79 24, ,78 18,88 20, ,03 29,91 25, ,17 30,72 22, ,53 23,43 25,31 Palkanlaskentatehtävät hoidetaan oikeaaikaisesti ja ammattitaitoisesti, tilaajien kanssa toimintoja jatkuvasti kehittäen Toiminnot ovat hinnaltaan kilpailukykyisiä vastaavantyyppisiä palveluja tarjoavien palvelukeskusten hinnoitteluun Pegasos-ohjelmiston WebAGS-raportointitoiminnon käyttöönotto Karstulan ja Saarikan henkilöstöhallinnossa Asiakastyytyväisyys. Suoritehinnan kehitys on ollut tavoitteen mukaisesti laskeva. Hintavertailu muihin vaikeaa, koska palvelusisällössä on suuria eroja. AGS-raportoinnin käyttöönottoprojekti aloitettu, webags:n käyttöönotto siirtyi vuodelle Henkilöstöyksikkö Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni 20

28 RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT Ruoka- ja siivouspalvelut tukee kunnan muiden palvelukeskusten palvelutuotantoa tuottaen näiden tarvitsemia ateria- ja siivouspalveluita. Suurimmat sisäiset asiakkaat ovat perusopetus, lukio ja päivähoito. Yksikkö myy ateriapalveluita sopimusperusteisesti myös kuntaorganisaation ulkopuolelle Perusturvaliikelaitos Saarikalle sekä järjestää kokous- ja henkilöstöruokailussa tarvittavat ateriapalvelut. Ruokapalvelut toteutetaan kahden valmistuskeittiön mallilla, mikä takaa jatkuvan toimintavalmiuden. Tolppilan valmistuskeittiö huolehtii opetustoimen ja päivähoidon ateriapalveluista kahdeksaan jakelupisteeseen sekä kokousvarauksista ja ruokailuista. Terveysaseman valmistuskeittiö huolehtii terveysaseman osastojen ja Uusjokelan ateriapalveluista ja kanttiinista sekä kotipalvelun asiakkaille kuljetettavista ateriapalveluista. Tolppilan keittiöllä tehtiin raepesukoneen hankintaan liittyen tilamuutoksia ja korjauksia. Terveysaseman keittiöllä korjattiin kylmiöitä. Eläkkeelle siirtymisten johdosta tapahtui syksyllä 2011 henkilömuutoksia: Vastingin ja Rantakylän kouluilla aloittivat uudet ruoka- ja siivouspalvelutyöntekijät sekä Tolppilan keittiöllä ja Himmelissä uusi vakituinen ruokapalvelutyöntekijä. Tolppilan keittiölle tuli syksyllä 2011 uutena jakelukohteena kurssikeskus, ja ryhmäperhepäiväkoti Rypäleen ateriapalvelut siirtyivät terveysaseman keittiöltä Tolppilan vastuulle. Siivouspalveluiden tehtävänä on huolehtia koulujen, koulukeskuksen kiinteistöjen ja kirjaston, Tippamäen päiväkodin ja ryhmäperhepäiväkoti Rypäleen sekä nuorisotalon puhtaanapidosta tehtyjen siivoustyön mitoitusten mukaisena. Liikuntahallin ja nuorisotalon siivoustyö on järjestetty ostopalveluna, muissa kohteissa siivous on järjestetty omana palvelutuotantona. Siivouspalvelujen työntekijöille aloitettua työnohjausta jatkettiin. Päivittäiset ruoka-annosten valmistusmäärät vuonna 2011 ja edellisvuosina: Tolppilan koulun valmistuskeittiö, keskimäärin kouluvuoden aikana Tolppilan koulu Laaksolan koulun jakelukeittiö Tippamäen päiväkodin jakelukeittiö Rantakylän koulun jakelukeittiö Vastingin koulun jakelukeittiö Ryhmäperhepäiväkoti Rypäle Himmelin kahvion jakelukeittiö Kurssikeskus 10 - Terveysaseman keittiö, keskimäärin vuodessa Asiakastyytyväisyys Taloudellisuus Tehokkaan työajan käyttö Mitoitukseen perustuvan siivouksen hoitaminen mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti Selvitetään kunnan palvelutoiminnassa tarvittavien siivouspalvelujen erilaiset toteutusvaihtoehdot, kustannukset ja laatutavoitteet. Asiakaspalaute Suoritemäärät ja niiden kehitys Suoritehinnat ja niiden kehitys Siivoustyön hinta ja sen kehitys Suoritemäärä työntekijää ja työtuntia kohti lähellä maan keskiarvoa Siivoustyön hinta, asiakastyytyväisyys Selvitys on valmis vuoden 2011 loppuun mennessä: selvitys aloitettu, valmistelu jatkuu

29 Määrällisten tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2011 ja vertailu edellisvuosien tietoihin: Suoritemäärä / vuosi Suoritteen hinta, euroa Suoritteet / tehdyt työpäivät Terveysaseman keittiö Kouluruokailu , , , , , ,50 3,68 3,88 3,99 2,50 2,66 2,68 42,48 41,08 42,23 83,66 89,95 78, Terveysaseman keittiö Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Kouluruokailu Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Siivoustoimi TP 2009 TP 2010 TA/LTA 2011 TP 2011 Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: ruokapalvelupäällikkö Kaija Hakala 22

30 LOMITUSPALVELUKESKUS Palvelukeskuksen johtaja: lomituspalvelujohtaja Kyllikki Vuorinen Lomituspalvelukeskus toimii sopimusperusteisena Melan paikallisyksikkönä järjestäen maatalousyrittäjien lomituspalvelut Karstulan, Kinnulan, Kivijärven ja Kyyjärven sekä alkaen myös Kannonkosken, Pihtiputaan, Saarijärven ja Viitasaaren alueella. Paikallisyksikön tehtävänä on huolehtia maatalousyrittäjien vuosiloma-, sijaisapu- ja maksullisen lomituksen toiminnasta järjestämällä maatalouslomittaja tilalle em. tarpeen mukaan. Lomituspalvelujen hallinnoinnista vastaa lomituspalvelujohtaja. Hallinnossa työskentelee myös lomasihteeri ja neljä johtavaa lomittajaa, jotka järjestävät yrittäjien lomat ja vastaavat lomittajien työvuorosuunnittelusta ja työturvallisuusasioista. Korvaus lomituspalvelujen kustannuksiin tulee valtiolta. Lomituspalvelujen kustannukset korvataan suoralla tilityksellä, hallinnon kustannuksiin saadaan tuotettujen lomituspäivien perusteella laskettava korvaus. Vuoden 2011 toimintatiedot ja niiden vertailu edellisvuosien tietoihin: Lomituspalveluja käyttäneet tilat, kpl Lomansaajia (maatalousyrittäjiä), kpl Tarjotut lomituspalvelut yhteensä, päivää - Vuosilomapäiviä - Sijaisapulomitusta - Maksullista lomitusta - Täysin maksullista lomitusta Yrittäjän itse järjestämä lomitus - Yrittäjiä, kpl - Lomapäiviä, päivää Lomapäiviä yhteensä, päivää Lomituspäivien tuottaminen - Kuukausipalkkaiset lomittajat 88,68 % 89,44 % 89,3 % - Tuntipalkkaiset lomittajat 11,32 % 10,16 % 10,7 % - Perheenjäsenlomittajat - 0,40 % - Kustannukset, euroa - Maatalouslomitus - Hallinto Maatalouslomituksen kustannus per lomapäivä, euroa ,37 132,32 117,49 Hallinnon hyvä saavutettavuus puhelimitse, joustava asiakaspalvelu ja tiedottaminen yrittäjille. Lomituskysynnän mukaisten lomitusten järjestäminen mahdollisimman läheltä. Kuukausipalkkaisten lomittajien täysi työaika. Riittävä ammattitaitoisen työvoiman määrä. Maatalousyrittäjien vuosiloman sekä sijaisapulomituksen toteutuminen. Kustannukset / lomituspäivä. Työtuntien määrä. Henkilöstörakenne. 23

31 Lomatoiminta / hallinto Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Lomituspalvelut Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: lomituspalvelujohtaja Kyllikki Vuorinen 24

32 PÄÄVASTUUALUEEN TALOUSARVION 2011 TOTEUTUMINEN KUNNANHALLITUKSEN PÄÄVASTUUALUE: TOTEUTUMAVERTAILU ulkoinen/sisäinen TA2011 LTA2011 TA+LTA2011 TP2011 Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut 1 1 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Ilman poistoja, 1000 Menot Tulot Netto Erotus Kunnanhallitus TA 11 TP 11 TA 11 TP 11 TA 11 TP % Luottamushenkilöhallinto ,0 Talouspalvelukeskus ,1 Yleishallinto ,3 Maaseutupalvelut ,0 Maatalouslomatoiminta ,5 Ruokapalvelut ,0 Elinkeinopalvelut ,7 Kiinteistöt ,4 Maa- ja metsätilat ,9 Kaavoitus ,6 Asuntotoimi ,1 YHTEENSÄ ,3 25

33 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Toimielimet KUNNANHALLITUKSEN SOSIAALI- JA TERVEYSJAOSTO Palvelukeskukset KUNTAKONSERNIN PALVELUKESKUS Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun puitelain mukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostamisen jälkeen sosiaali- ja terveystoimen palvelut toteutetaan kokonaisuudessaan ostopalveluina. PERUSTERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALITOIMI Karstula kuuluu SoTe kuntayhtymään, jonka järjestämisvastuulla on Karstulan kunnan perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi. Kustannuspaikalle kirjataan kunnan maksuosuus näiden tehtävien hoitamisesta SoTe kuntayhtymä TP 2009 TP 2010 TA/LTA 2011 TP 2011 Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Jukka Hiltunen ERIKOISSAIRAANHOITO Keski-Suomen sairaanhoitopiiri hoitaa Karstulan kunnan osalta erikoissairaanhoidon. Kustannuspaikalle kirjataan keskussairaalassa annettavan erikoissairaanhoidon lisäksi muut erikoissairaanhoidon kustannukset Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä TP 2009 TP 2010 TA/LTA 2011 TP 2011 Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Jukka Hiltunen ELÄKEMENOPERUSTEISET MAKSUT Kunnan vastuulla on edelleen sosiaali- ja terveystoimen eläkemenoperusteisia maksuja, jotka kirjataan sosiaali- ja terveystoimen eri kustannuspaikoille Tuotot Kulut ,03 Toimintakate ,03 Tulos ,03 Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Jukka Hiltunen 26

34 PÄÄVASTUUALUEEN TALOUSARVION 2011 TOTEUTUMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE: TOTEUTUMAVERTAILU ulkoinen/sisäinen TA2011 LTA2011 TA+LTA2011 TP2011 Poikkeama Toimintatuotot 902 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Ilman poistoja, 1000 Menot Tulot Netto Erotus Sosiaali- ja terveystoimi TA 11 TP 11 TA 11 TP 11 TA 11 TP % Sosiaali- ja terveystoimi ,0 YHTEENSÄ ,0 27

35 SIVISTYSLAUTAKUNTA Toimielimet SIVISTYSLAUTAKUNTA Palvelukeskukset SIVISTYSPALVELUKESKUS Sivistyslautakunnan tehtävänä on vastata lautakunnan alaisuuteen kuuluvan oman sekä ostetun palvelutuotannon laadusta ja saatavuudesta valvoa ja huolehtia eri tahoilta tulleiden voimassa olevien määräysten ja velvoitteiden toteutumista palvelutuotannossa valvoa kunnan omien päätösten ja linjausten toteutumista. Vuonna 2011sivistyslautakunta piti 10 kokousta. SIVISTYSPALVELUKESKUS Palvelukeskuksen johtaja: sivistysjohtaja Anitta Rasi Sivistyspalvelukeskuksen perustehtävänä on järjestää kasvatus- ja koulutuspalvelut sekä kulttuuripalvelut valtakunnallisten vaatimusten ja kunnan omien linjausten mukaisesti. Tavoitteena on palvelujen määrän ja laadun säilyttäminen eri toteuttamistavat ja kustannustehokkuus huomioiden. SIVISTYSHALLINTO Sivistyshallinnon keskeisenä tehtävänä on palvelukeskuksen resursseista huolehtiminen sekä palvelujen järjestämisestä vastaaminen kunnan strategioiden, johtosääntöjen ja valtakunnallisten määräysten mukaan. Hallinnon tehtävänä on myös sivistyspalvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Hyödynnetään muutosmahdollisuus ja pyritään löytämään kulttuuri- ja liikuntapalveluille sekä kansalaisopistopalveluille uusia toteuttamistapoja palvelukokonaisuuksia kokonaisvaltaisesti tarkastellen. Kehitetään palveluita eri yksiköissä huomioiden opetushallitukselta ja ministeriöiltä tulleet normit, eri ikäryhmien tarpeet sekä kuntalaisilta Ideamyllystä tulleet esitykset. Nimetään laadun arviointiryhmä ja hyödynnetään arvioinnissa uusittujen web-sivujen lomake-/kyselykaavakemahdollisuudet. Sivistyshallinnon ja kansalaisopiston toimistotyön järjestäminen. Lautakunnan valmisteluesityksenä palkata kansalaisopistolle opetustyöhön osallistuva rehtori. Kulttuuripalvelujen tarkastelu jäi avoimeksi. Suunnittelussa esillä myös ostopalvelumahdollisuudet.. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisen hanke, ma. liikunnanohjaajan työpanoksesta osa kansalaisopistoon. Etsivän nuorisotyön hanke Osallistuminen OSAAVA-hankkeen kautta CAFarviointikoulutukseen (kansalaisopisto) Sivistyshallinto Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi 28

36 PÄIVÄHOITO Päivähoidon keskeisenä tehtävänä on tarjota karstulalaisille lapsiperheille päivähoitolaissa määritellyt palvelut sekä kehittää niitä ottamalla huomioon kunnan väestörakenteen, syntyvyyden, työllisyyden sekä lasten / lapsiperheidenyksilölliset tarpeet. Edellisvuoteen verrattuna päivähoitopalvelujen kysyntä säilyi ennallaan. Perhepäivähoitajien määrässä ei tapahtunut muutosta: vuoden lopussa työskenteli 16 perhepäivähoitajaa, joista kolme kyläkunnilla. Perhepäivähoitajien työaikamuutos alkaen vaikutti hoitojärjestelyihin lähinnä varahoitopaikkojen osalta. Vuorohoidon kysyntä säilyi ennallaan. Vuoden lopussa päivähoidon piirissä oli 149 lasta (edellisvuoteen verrattuna +2). Päivähoito järjestetään asiakaskeskeisesti ja joustavasti. Päivähoito järjestetään tehokkaasti ja taloudellisesti Huomioidaan lasten kehitykseen liittyvät erityistarpeet sekä tarjotaan lapsiperheille yksilöllistä apua vanhemmuuden tukemiseen Erityislastentarhanopettajan palveluiden ja kyläkoulujen esiopetuksen järjestämistavan muutos. Odotusaika hakemuksen jättämisestä hoitopaikan saamiseen alle 14 pv (lakisääteinen): toteutui kaikilla hakijoilla. Noin 80 % lapsista pääsi perheen toivomaan hoitomuotoon. Päiväkotiin ja ryhmäperhepäiväkotiin jätettiin muutamia täyttämättömiä paikkoja varahoitopaikoiksi perhepäivähoitajien työntasauspäiviä varten. Perhepäivähoitajilta varattiin paikkoja kulloisenkin tarpeen mukaan. Vuorohoito keskitettiin edelleen ryhmäperhepäiväkotiin. Aloitettiin yhteistyössä seurakunnan kanssa pienimuotoinen kerhotoiminta kotilapsille, tavoitteena pyrkiä osittain korvaamaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden käyttämistä. Lähes kaikkien lasten varhaiskasvatussuunnitelmat päivitettiin vuoden aikana.jatkettiin tiivistä moniammatillista yhteistyötä vanhemmuuden tukemisessa ja ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä. Vanhempien ja hoitohenkilökunnan kasvatuskumppanuuskoulutuksen suoritti viisi työntekijää. Kiertävän erityislastentarhanopettajan ostopalvelusopimus lopetettiin ja siirryttiin tuottamaan palvelu omalla henkilöstöllä (kyläkoulujen esiopetus ja elto-palvelut yhdistelmänä yhdellä työntekijällä) Päiväkoti Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Perhepäivähoito Tuotot Kulut Toimintakate Tulos

37 031300, Ryhmäperhepäiväkodit Rypäle, Pisara Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Lasten kotihoidon tuki Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: päivähoidon johtaja Jukka Lehtonen ESI- JA PERUSOPETUS Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on parantaa lasten valmiuksia aloittaa peruskoulu. Laadukas lakisääteinen perusopetus antaa hyvät jatko-opintomahdollisuudet. Esi- ja perusopetus on suunnitelmallista ja perustuu seudullisiin ja koulukohtaisiin opetus- ja vuosisuunnitelmiin. Yhtenäinen perusopetus mahdollistaa opettajien osaamisen hyödyntämisen joustavasti eri vuosiluokilla. Esi- ja perusopetuksen tavoitteet ja kustannukset esitetään seuraavassa kustannuspaikoittain. ESIOPETUS Esiopetuksella parannetaan lasten valmiuksia aloittaa peruskoulu ja tarjotaan mahdollisuus joustavaan koulun aloittamiseen. Esikoulun ja päivähoidon yhteistyön tiivistäminen entisestään. Muutos erityislastentarhanopettajan palveluiden järjestämistavassa (kyläkoulujen esiopetus ja elto-palvelut yhdistelmänä yhdellä työntekijällä) vahvisti päivähoidon ja esiopetuksen yhteistyötä. Vastingin kyläkoulun esikoululaisten päivähoitojärjestelyt koululla Esiopetus Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilöt: rehtori Jouko Vierimaa, koulunjohtajat Eero Päivinen ja Suvi Västi 30

38 TOLPPILAN JA LAAKSOLAN KOULUT Keskeisenä tehtävänä on opetuksen ja kasvatuksen järjestäminen sekä oppilashuollolliset tehtävät yhtenäisessä perusopetuksessa. Yhtenäisen perusopetuksen mahdollisuuksien hyödyntämisen tehostaminen Uuden opetussuunnitelman vaikutusten toteuttaminen Tilojen uudelleen organisointi (kuvataide, englanti, aamu- ja iltapäivätoiminta) Koululaisten liikkuvuuden edistäminen piharemontin ja kalusteiden sekä kunnan muun liikuntapalveluiden kehittämistyön kanssa yhteistyössä. Toiminnan mittarit Ei toteutunut muista henkilöstömuutoksista johtuen. Uudet opetussuunnitelmat valmistuivat erityisopetuksen ja oppilashuollollisten osuuksien osalta ja otettiin käyttöön Aamu- ja iltapäivätoiminnan siirtyminen mahdollisti muita tilajärjestelyjä. Piharemontin myötä saatiin pihan kalustus hyvään alkuun. Lasten liikunnan kehittämisen erillinen hanke. Valtakunnallisissa kokeissa 9. lk:n oppilaat olivat keskiarvoltaan parempia kuin koko Suomen tai Länsi-Suomen oppilaiden keskiarvo, samoin biologian, maantiedon, kemian ja fysiikan oppimistulosmittauksessa. Todistusten keskiarvot luokittain välillä 7,5-8,1. Kaikki 9. lk oppilaat saivat jatkokoulutuspaikan keväällä ja 9. lk oppilaille tehdyn valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulokset olivat myönteiset ja aiempia vuosia paremmat Tolppila ja Laaksola Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: rehtori Jouko Vierimaa RANTAKYLÄN KOULU Keskeisenä tehtävänä on esi- ja perusopetuksen järjestäminen alueen lapsille. Toiminnan säilyminen entisellä tasolla Oppilasmäärä pysynyt edellisvuosien tasolla. Opetussuunnitelman mukainen toiminta Rantakylän koulu Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: koulunjohtaja Eero Päivinen 31

39 VASTINGIN KOULU Keskeisenä tehtävänä on laadukkaan ja myös ulkoisilta puitteiltaan terveellisen esi- ja perusopetuksen järjestäminen. Vuonna 2011 koululla tehtiin onnistuneesti useita sisäilmaa parantavia korjaustoimenpiteitä. Opetuksen tason säilyttäminen. Pysyvä henkilökunta. Opetusvälineiden esim. kirjojen ja atklaitteiden ajantasaisuus. Opetussuunnitelman mukaiset oppisisällöt pystytään toteuttamaan. Oppilasmäärä pysynyt vielä edellisvuosien tasolla. Kirjasarjoja uusittu asteittain. Kannettavan tietokoneen hankinta. Mm. uimahalli- ja kirjastomatkat tehtiin suunnitelman mukaisesti Vastingin koulu Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: koulunjohtaja Suvi Västi ERITYISOPETUS Erityisopetuksen keskeisenä tehtävänä on laaja-alainen ja luokkamuotoinen erityisopetus sekä varhainen puuttuminen (tukiopetus, kodin ja koulun yhteistyö, moniammatillinen yhteistyö). Erityisopetusresurssin määrä ja käytön suunnittelu lukuvuodelle Varhaisella puuttumisella ja tukitoimilla yritetään vähentää varsinaisen erityisopetuksen ja siirtopäätösten määrää. Erityisopetuksen siirtopäätökset voimaan astuvan lainsäädännön mukaisiksi. Uudistetaan käytännöt uudistuvan opetussuunnitelman mukaisiksi. Erityislastentarhanopettajan palveluiden järjestämistavan muutos. Tolppilan EMU-luokan lakkaa EHA-oppilaat vähenevät, suunnitellaan erityisopetusresurssin käyttö. Erityisopetuksen mittarit Tolppilan koulun erityisopetuksen työpanoksesta 0,5 htv luokanopettajan työhön. Laaja-alaisen erityisopettajan palkkaaminen Seudullisen KELPO-projektin jatkorahoituksen saaminen. Projektityöntekijän palkkaaminen opastamaan kouluille uusien toimintatapojen käyttöönottoa.uusi opetussuunnitelma käyttöön Siirtyminen omaan palvelutuotantoon (osaaikainen elto) Päätoiminen yksiköllistettyjen opetus muutettiin resurssiopetukseksi. Suunniteltiin työnjakoa Tolppilan ja Laaksolan pienluokkien välillä. Erityisoppilaiden määrä: 27 oppilaalla HOJKSpäätös tai erityisen tuen päätös. Kaikki 9. lk erityisoppilaat saivat jatkoopiskelupaikan. Säännöllinen läksykerhotoiminta Tolppilassa. Oppilashuoltoryhmä kokoontunut säännöllisesti. 32

40 Erityisopetus Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilöt: rehtori Jouko Vierimaa, koulunjohtajat Eero Päivinen ja Suvi Västi PERUSOPETUKSEN LAADUN KEHITTÄMISPROJEKTIT Projektien kustannuspaikoille kirjataan Opetushallituksen rahoittamien perusopetuksen laadun kehittämiseen liittyvien projektien toteutuneet kustannukset ja niihin saatu rahoitus. Projektit ovat erikseen Opetushallitukseen raportoitavia eivätkä ajoitu kalenterivuosiin. Niihin ei varata talousarviossa määrärahaa. Kunnan omavastuuosuutta ei ole muissa kuin kerhotoiminnassa Kelpo Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Oppilashuoltoprojekti Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Koulujen kerhotoiminta Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeisenä tehtävänä on tarjota lapselle turvallinen kasvuympäristö ennen ja jälkeen koulupäivän tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä luoda perustaa hyville vapaa-ajanviettotavoille auttaa perheitä kasvatustehtävän toteuttamisessa ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon tukea yhteiskunnallista tasa-arvoa ja ehkäistä syrjäytymistä. Toiminta järjestettiin kirkonkylässä edelleen ostopalveluna. Vastingilla aamu- ja iltapäivätoiminnassa oli noin 10 lasta ja toiminnasta vastasivat koulunkäynninohjaajat. Rantakylän yksittäisissä hoitotarpeissa tehtiin yhteistyötä perhepäivähoidon kanssa. 33

41 Toiminnan säilyttäminen nykyisellä tasolla Yrittäjyyden edistäminen Toiminnan mittarit Toimintaa järjestettiin kirkonkylällä klo 7-17 välisenä aikana koulun työpäivinä. Lisäksi yritys järjesti erikseen hoitomahdollisuuden kesäaikana noin kuukauden ajan palvelua tarvitseville perheille. Toimivaa ostopalvelusopimusta jatkettiin kahdella vuodella. Toiminnasta kerätty asiakaspalaute oli myönteistä. Sidosryhmäyhteistyö päivähoidon kanssa toimi hyvin Aamu- ja iltapäivätoiminta Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilöt: sivistysjohtaja Anitta Rasi, rehtori Jouko Vierimaa, koulunjohtajat Eero Päivinen ja Suvi Västi KOULUTAPATURMAT Kustannuspaikalle kirjataan tapahtuneiden koulutapaturmien kustannukset ja saadut vakuutuskorvaukset Koulutapaturmat Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi PERUSKOULUJEN TYÖLLISTÄMISTUKI Kustannuspaikalle kirjataan perusopetuksen kohteisiin työllistettävien määräaikaisten kouluavustajien työllistämistuki- ja oppisopimuskoulutusten palkkauskustannuksiin Peruskoulujen työllistämistuki Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi PERUSOPETUKSEN JAKAMATTOMAT ERÄT Kustannuspaikalle kirjataan perusopetuksen jakamattomia menoja ja tuloja. Menopuolella on eläkemenoperusteisia maksuja,koulukuraattoripalvelut, tietoliikennepalvelut, mikrotukipalvelut, muissa kunnissa koulua käyvien koulunkäyntikulujen korvaukset ja muita koulujen yhteisiä menoja. Tulopuolella puolestaan on kotikuntakorvaukset. 34

42 Jakamattomat erät Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi LUKIO Lukion keskeisenä tehtävänä on lukion oppimäärän suorittamiseen ja ylioppilastutkintoon tähtävää toisen asteen koulutuksen järjestäminen seutukunnan nuorille sekä toisen asteen koulutuksen kehittäminen, yhteistyön lisääminen ja vahvistaminen lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kesken yritysyhteistyön lisääminen ja vahvistaminen aikuislukiotoiminta, kansanopisto- ja kansalaisopistoyhteistyön lisääminen lukion jatkuva monipuolinen kehittäminen ja koulun markkinointi Opetusteknologian hyödyntäminen lähiopetuksessa, itsenäisessä opiskelussa sekä etäopintojen mahdollistaminen. Mahdollisesti kesälukukauden hyödyntäminen lukio-opiskelun ja työelämäkokemuksen yhdistämisessä yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Itsenäisen opiskelun lisääminen ja hyväksi luettavien kurssien tunnustaminen (esim. kansanopisto- ja kansalaisopistoyhteistyö) Opiskelijahuollon vakiinnuttaminen Lukion osuuskuntatoiminnan aktivointi Toiminnan mittarit Kahden vuositason opiskelijoille kannettavat tietokoneet käyttöön, opettajille henkilökohtaiset tietokoneet. Tietokoneiden käyttö oppimisessa lisääntyi. Yhteistyössä Laaksolan koulun kanssa dokumenttikameroita 10 luokkaan. Filosofian kurssin suorittaminen etäopintoina Otavan opistosta. Opiskelijoita kannustettiin ilmoittautumaan tietotekniikan kurssien suorittajiksi Jyväskylän yliopistoon. Saksan opetus Kivijärven yläkoulussa aloitettiin etäopintoina. Lukion työelämäyhteyksiä kehitettiin maakunnallisen lukiohankkeen myötä. Pidettiin työelämätreffit paikallisten yrittäjien kanssa. Ammatillisena koulutuksena alkoi talonrakentajan linja. Entistä useampi opiskelija suoritti hygienia- ja anniskelupassin. Kursseiksi hyväksymistä kansalaisopistosta ja musiikkiopistosta lisättiin. Opiskelijahuoltoryhmä kokoontui säännöllisesti. Yhteistyössä Saarijärven lukion kanssa laadittiin opiskelijahuollon käsikirja. Osallistuttiin kouluterveyskyselyyn. Etsivän nuorisotyön hanke yhteistyössä. Ei toteutunut, syynä selkiytymättömyys luokkien, oppilaskunnan ja osuuskunnan rooleista. Selkeät vastuualueet löytymättä. Yo-tulosten keskiarvo 4. Kaikki 3. vuositason oppilaat saivat päättötodistuksen. Keskeyttämiset 5,6 % (valtakunnan taso 4 %). Yhdistelmäopintoja aloitti 1 opiskelija. Keskimääräinen opiskelijamäärä 108. Opetusryhmän keskikoko 15,8 (valtakunnan taso 23). Opiskelijakohtainen kustannus oli hieman alle valtionosuuden laskennallisen yksikköhinnan. 35

43 Lukio Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: lukion rehtori Anitta Rasi KANSALAISOPISTO Kansalaisopisto toimii Karstulassa, Kivijärvellä ja Kyyjärvellä kuntalaisten arvostamana vapaa sivistystyön oppilaitoksena, joka on matalan kynnyksen harrastus- ja oppimispaikka sosiaaliselle kasvulle ja itsensä kehittämiselle sekä henkisen ja fyysisen vireyden ylläpitämiselle. Opisto järjestää kaikenikäisille monipuolista ja laadukasta, paikalliset olosuhteet huomioivaa opiskeluja harrastustoimintaa tukee kuntalaisten omaehtoista hyvinvointia ja sen edistämistä luo aikuisille mahdollisuuksia täydentää perustaitojaan ja kehittää ammatillista osaamistaan järjestää senioreille henkistä ja fyysistä hyvinvointia tukevaa toimintaa tarjoaa yksilö- ja ryhmäopetusta myös lapsille ja nuorille toimii yhteisöllisyyden periaatteiden mukaisesti. Kansalaisopiston toiminnan ja palveluiden järjestämistavan löytäminen yhteistyössä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelujen kanssa. Valtionosuustunnit 5000 tuntia Maksupalvelukoulutustunnit 100 tuntia Opintomaksukertymä / oppitunti 10,00 euroa (ml. Opetushallituksen opintosetelityyppinen avustus) Tietokoneen käyttäjän A-kortti ja tutkinnot, myynti ja omat 40 kpl Liikunta- ja tanssiopetuksen järjestäminen osin sisäisenä ostopalveluna liikuntapalveluilta. Muiden toimialojen (lukio, kulttuuripalvelut) yhteistyö ennallaan. Valtionosuustunnit 4593 oppituntia. Toteutuneet kansalaisopistotunnit 5066 (Karstula 3294, Kivijärvi 821 ja Kyyjärvi 951) Toteutunut 51 oppituntia Toteutui 15,26 / oppitunti A-korttitutkintoja 28 kpl (9. lk Karstula 18 ja Kivijärvi 10) Kansalaisopisto Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Taiteen perusopetus Tuotot Kulut Toimintakate Tulos

44 Maksupalvelukoulutus Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilöt: kansalaisopiston rehtori Anitta Rasi, koulutussuunnittelija Ritva Hiltunen KÄSITYÖTALO Käsityötalo tarjoaa eri ikäisille kuntalaisille ja alueen asukkaille monipuolisen käsityöperinteeseen ja tekniikoihin tutustumis- ja toteuttamismahdollisuuden. Käsityötalon keskeisenä tehtävänä on mahdollistaa alan harrastajille käsityön tekeminen ja ohjauspalveluita yhdessä kansalaisopiston kanssa mahdollistaa käsityöalan harrastajille ja toimintakeskukselle tuotteiden myyntiä käsityöalan tarvikemyynti tarjota kädentaitojen siirtymistä lapsille ja nuorille yhteistyössä koulujen kanssa toimia kunnan matkailuinfopisteenä toimia hyvinvointitupana. Käsityötalon tarjoamat ohjauspalvelut olivat ammattitaitoisia ja vapaaehtoiset alan harrastajat osallistuivat ohjauksen tarjontaan. Tuotevalikoima pysyi hyvänä. Käsityötalo tarjosi mahdollisuuden työelämävalmennukseen ja työharjoitteluun muutamalle henkilölle. Yhteistyötä eri tahojen kanssa oli runsaasti (työvoimahallinto, etsivä nuorisotyö, koulut, kansalaisopisto, kehittämisyhtiö, sairaanhoitopiiri, Heinon säätiö). Koululaisryhmät kävivät työskentelemässä käsityötalolla opettajiensa johdolla ja osin talon ohjauksessa. Hyvinvointinurkkaus ei saavuttanut haluttua suosiota ja siihen liittyvän projektin panostus asiaan oli vähäistä. Talon toiminnan vakiinnuttaminen Yhteistyöverkoston vahvistaminen Toiminnan mittarit Talousarviossa 2012 vakituisen ohjaajan palkkaaminen Runsaasti yhteistyötä eri tahojen kanssa Myynnissä noin 40 asiakkaan tuotteita. Myynti noin euroa. Asiakaspalaute myönteistä Käsityötalo Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilöt: sivistysjohtaja Anitta Rasi, koulutussuunnittelija Ritva Hiltunen TYÖPAJA Työpajatoiminta edistää ja tukee syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ammatillisten valmiuksien kehittymistä ja nuorten työllistymistä sekä kuntouttaa ja valmentaa vanhempia pitkäaikaistyöttömiä elämänhallintaan ja työelämään. Työpaja tarjoaa työttömille mahdollisuuden määräaikaiseen työllistymiseen ja oppisopimuskoulutusta puualalle, tukee asiakkaiden elämänhallintaa ja luo polkuja tulevaisuuteen sekä on osa paikkakunnan sosiaalista ja tuotannollista verkostoa. 37

45 Pajatoiminta tarjosi mahdollisuuden työkokeiluun, työvalmennukseen tai harjotiteluun, kuntouttavaan työtoimitnaan, oppisopimuskoulutukseen, määräaikaiseen tukityöllistymiseen ja yhdyskuntapalvelun suorittamiseen. Pajan tuotanto koostui aiempien vuosien tapaan pääsääntöisesti paikallisille yrityksille tehtävistä alihankintatöistä, tärkeimmät yhteistyökumppanit edelleen Honkarakenne, Mitek Finalnd, Epira ja Mac-Pine. Oppisopimuskoulutus jatkui pajassa edelleen yhteistyössä Jaikon Viitasaaren toimipisteen ja Poken kanssa. Paja on verkostoitunut TE-toimiston, oppilaitosten, työnsuunnittelijan, sosiaalityön ja etsivän nuorisotyön kanssa. Säilyttää nykyinen toiminta Toiminnan mittarit Toiminta jatkui aiempien vuosien kaltaisena. Vuoden 2011 aikana paja työllisti 20 henkilöä. Oppisopimuskoulutuksessa oli 2 henkilöä. Sijoittuminen työpajajakson jälkeen. Hallinnoijan osuudeksi varatun määrärajan alittaminen Työpaja Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: työpajan johtaja Markku Saastamoinen KIRJASTO Kirjasto- ja tietopalvelujen järjestämiseen on kunnalla lakisääteinen velvollisuus. Yleisten kirjastojen tehtävänä on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kirjasto toimii oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin monipalvelukeskuksena. Kuntalaiset käyttävät kirjastoa aktiivisesti: lainaus- ja kävijämäärät olivat asukasta kohti yli maan keskiarvon. Kirjojen lainaus kokonaisuudessaan nousi hieman. Uutuustarjonta oli sekä aikuisille että lapsille laadullisesti ja määrällisesti riittävää. Asiakkaita kannustettiin omatoimisiksi kirjastonkäyttäjiksi: kirjastossa kävi monia aikuiskoulutusryhmiä ja koululuokkia, eläkeläisille järjestettiin kaksi kirjastonkäytön opetustuokiota. Useimmat alaluokkien oppilaat suorittivat lukudiplomin. Lainausautomaatin käyttöönotto lähti hyvin liikkeelle. Kirjaston verkkoasiointia parannettiin: Keprikirjastojen yhteisellä Axiel Arena -järjestelmällä aloitettiin vuorovaikutteisten kotisivujen ylläpito. Yhteistyösopimus kirjastonjohtamisesta Saarijärven kanssa päättyi. Resurssien ja toiminnan säilyttäminen nykyisellä tasolla Toiminnan mittarit Käyntejä (11 kpl / asukas) Lainauksia (20 kpl / asukas) Automaattilainauksia 12 % Kustannukset/asuka 57,60 euroa Kustannukset/lainaus, kustannukset/käynti 38

46 Kirjasto Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilöt: kirjastotoimenjohtaja Eija Koskela KULTTUURITOIMI Karstulan yhtenä merkittävänä vetovoimatekijänä ovat korkeatasoisesti järjestetyt kulttuuripalvelut, jotka kohdistuvat kaikkiin ikäluokkiin. Lähtökohtana on ensisijaisesti kulttuuripalvelujen tuottaminen paikkakunnalla asuvalle väestölle ja tämän tukena kesäasukkaille ja turisteille järjestettävät tapahtumat. Kulttuuripalvelujen tehtävänä on osaltaan vaikuttaa kuntalaisten viihtyvyyteen tuottamalla erilaisia toimialaansa kuuluvia palveluja (kulttuuritilaisuudet, taidetapahtumat, muu toiminta) luomalla edellytyksiä järjestöjen omaehtoiselle kulttuuritoiminnalle (asiantuntijapalvelut, avustukset, tilat) tukemalla yksityisiä taiteenharrastajia (apurahat/stipendit, koulutus, neuvonta) huolehtimalla oman toimialansa tasavertaisesta kehittämisestä kuntasuunnittelussa (strategia). Järjestetään Satusivellin 2011 tapahtuma yhteistyössä Sadunkertojat ry:n kanssa Järjestetään Nuorten teatteritapahtuma yhdessä Saarijärven, Viitasaaren, Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven kanssa Tuetaan järjestöjä erilaisten tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä yksityisiä taiteenharrastajia taideharrastustoiminnassa ja ammatillisten opintojen suunnittelussa Toteutetaan yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa tehtyjen kulttuurituotantosopimusten pohjalta. Jatketaan yhteistyössä lukion kanssa teatteritaiteen lukiodiplomin opetusta Jatketaan kansainvälisten taiteilijavierailujen järjestämistä Karstulaan yhteistyössä Jyväskylän kesä ry:n kanssa Yhteistyössä Karstulan Teatteriyhdistys ry:n kanssa juhlanäytelmä. Yhteistyössä Ryhmä 07 kanssa kesäteatterinäytelmä. Toteutunut, viikon oheistapahtumissa tavanomaisesti yleisöä. Lystipäivää ei järjestetty päällekkäisen tapahtuman vuoksi. Toteutunut onnistuneesti, kiertävä tapahtuma oli vuorossa Karstulassa. Toteutunut, opastettu yksityisiä taiteenharrastajia taideharrastustoiminnoissa ja ammatillisten opintojen suunnittelussa. Kulttuuritoimi avusti ja osallistui äänentoistopalveluihin Karstulan Yrittäjät ry:n Carstune kruisinki -tapahtumassa. Toteutunut yhteistyöhankkeet paikallisten yritysten kanssa: Finn-Savotta Oy, Viispiikkinen, Mi- Tek Finland Oy ja Wanhat Wehkeet. Yksi lukiolainen suoritti teatteritaiteen lukiodiplomin teatteripuvustuksessa. Ei toteutunut päällekkäisen tapahtuman vuoksi. Toteutettu teatteriyhdistyksen 10- ja Nurkkateatterin 15-vuotisjuhla, yleisöesityksenä näytelmä Viisi naista kappelissa. Toteutettu yhteistyössä Karstulan kesäteatteriin näytelmä Lottopotti. Viisivuotinen yhteistyösopimus päättyi. 39

47 Kulttuuritoimen hallinto Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Nurkkateatteri Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Videopaja Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Satusivellin Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Alueellinen kulttuuritoiminta Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Satunetti Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Pulma-hanke Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kulttuurisihteeri Seppojuhani Ruotsalainen NUORISOPALVELUT Nuorisopalvelujen tehtävänä on tukea lasten ja nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistumista sekä parantaa lasten ja nuorten kasvu- ja elinolosuhteita paikkakunnalla. Tätä tehtävää nuorisopalvelut toteuttaa järjestämällä erilaista lasten ja nuorten toimintaa itsenäisesti sekä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Kaikki toiminta perustuu ennaltaehkäisevällä tavalla nuorten terveiden elämäntapojen, päihteettömyyden, sosiaalisen vahventumisen sekä turvallisen kasvuympäristön tukemiseen. Keskeisiä toimintamuotoja ovat nuorisotalotoiminta, 40

48 pienryhmä- ja kerhotoiminta, kouluyhteistyö, etsivä nuorisotyö sekä leirit, retket ja tapahtumat. Nuorisotalo ohjatusti avoinna talvikaudella vähintään kolmena päivänä viikossa Kootaan ja tiedotetaan kunnan alueella tapahtuva lasten ja nuorten harrastustoiminta Tuetaan ja ohjataan nuorisovaltuuston ja nuorisojärjestöjen toimintaa Järjestetään kolme lastenleiriä Järjestetään seutukuntayhteistyönä kolme yhteistä nuorisotapahtumaa Järjestetään ja kehitetään etsivän nuorisotyön toimintamuotoa paikkakunnalla. Muuta ohjattua nuorisotoimintaa Toteutui. Aukiolo 111 päivänä yhteensä 406 tuntia, kävijöitä (ka 22,4 nuorta/ilta) Harrastekooste julkaistiin Viispiikkisessä ja kunnan internet-sivuilla Järjestettiin yhteistyössä nuorisovaltuuston ja 4H-yhdistyksen kanssa 8 nuorisotapahtumaa ja retkeä, joissa osallistujia yhteensä 411 nuorta. Toimiminen nuorisovaltuuston kokouksissa tukihenkilönä. Järjestettiin neljä lastenleiriä, joissa yhteensä 81 leiriläistä. Seutuyhteistyössä toteutui kaksi nuorisotapahtumaa Saarijärvellä, joissa mukana 25 nuorta Karstulasta. Etsivän työn yksilöohjauksessa 40 nuorta, asiakastapaamisia yhteensä 258. Etsivän työn esittelyjä mm. vanhempainilloissa ja luokkavirailuilla 19, vierailuja nuorisotalolla 18. Pienryhmät aikuisille naisille ja yläkouluikäisille pojille. Mukanaolo moniammatillisissa työryhmissä. Yhteistyössä 4H-yhdistyksen kanssa Arki haltuun! ja Ajokortti työelämään koulutukset kaikille 9-luokkalaisille. Osallistuminen koulun eri tilaisuuksiin ja lukion tyttöryhmän Nuottavalmennukseen. Tanssikurssi, 8 osallistujaa. Kansainvälisyysilta nuorisotalolla, 60 osallistujaa. Koulukahvilatoiminnan järjestäminen srk:n ja 4H-yhdistyksen kanssa 7 kertaa Nuorisotoiminta Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Nuorisotalo Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Nuorisovaltuusto Tuotot Kulut Toimintakate Tulos

49 Etsivä nuorisotyö Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: vapaa-aikasihteeri Risto Manni LIIKUNTAPALVELUT Liikuntapalvelujen keskeisenä tehtävänä on lisätä kaikkien kuntalaisten liikkumista ja hyvinvointia: edistää kuntalaisten monipuolisia liikuntaharrastuksia ja aktiivisuutta järjestää itse ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ohjattua liikuntatoimintaa huolehtia välineiden ja liikuntapaikkojen käyttökunnosta ja turvallisuudesta yhteistyössä teknisen palvelukeskuksen ja koulujen kanssa. Lasten ja nuorten liikuntatoiminnan kehittämishanke alkoi elokuussa Toiminnan aloitusvaiheessa oltiin yhteydessä kouluterveydenhuoltoon ja koteihin. Liikuntatoiminnan lisääntyminen on koettu positiivisena. Järjestetään talvikaudella 15 uimahallimatkaa. Toteutunut 15 matkaa, kävijöitä 550. Järjestetään uimakoulut kaikille kunnan 2- Toteutunut, 5 kertaa 42 oppilaalle luokkalaisille. Ohjataan viikoittainen kuntosählyvuoro nuorille Aikuisten kuntosähly ka 16 osallistujaa/kerta aikuisille ja 2-2 lk. pojille. 2-4 lk poikien salibandy ka 18 osallistujaa/kerta. Järjestetään liikuntaleiri lapsille ja kaksi muuta Järjestetty 3 perhepäivää yhteistyössä kansalaisopiston kanssa liikuntatapahtumaa Tuetaan liikuntajärjestöjä / kyläkuntia toimintaavustuksin ja valmentajastipendein. 8 toimijalle Avustettu 10 järjestöä, latujen hoitoon avustusta Pidetään ulkoliikuntapaikat kunnossa ja turvallisinatyössä teknisen palvelukeskuksen kanssa. Liikuntapaikkojen kunnosta huolehdittu yhteis- Muuta ohjattua liikuntatoimintaa Liikuntahankkeessa syyslukukaudella 3 kerhoa, joissa 44 lasta (esiopetuksesta 6-luokkalaisiin) Liikuntapalvelut Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Liikuntapaikat (ostopalvelu tekniseltä palvelukeskukselta) Tuotot Kulut Toimintakate Tulos

50 Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi MUSIIKKIOPISTOT Kustannuspaikalle kirjataan kunnan maksuosuus Pohjoisen Keski-Suomen musiikkiopiston toiminnasta Musiikkiopistot Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi 43

51 PÄÄVASTUUALUEEN TALOUSARVION 2011 TOTEUTUMINEN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE: TOTEUTUMAVERTAILU ulkoinen/sisäinen TA2011 LTA2011 TA+LTA2011 TP2011 Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Ilman poistoja, 1000 Menot Tulot Netto Erotus Sivistystoimi TA 11 TP 11 TA 11 TP 11 TA 11 TP % Sivistystoimen hallinto ,8 Varhaiskasvatus ,8 Perusopetus ,8 Aikuis- ja toisen asteen koulutus ,7 Kansalaisopisto ja muu sivistystyö ,0 YHTEENSÄ ,6 44

52 TEKNINEN LAUTAKUNTA Toimielimet TEKNINEN LAUTAKUNTA TIE- JA YMPÄRISTÖJAOSTO Palvelukeskukset TEKNINEN PALVELUKESKUS Teknisen lautakunnan tehtävänä on huolehtia, että tekninen palvelukeskus järjestää kuntastrategian ja oman strategiansa mukaisesti viranomais-, tila-, kunnallistekniikka- ja yksityistiepalvelut. Vuonna 2011 tekninen lautakunta piti 11 kokousta. TEKNINEN PALVELUKESKUS Palvelukeskuksen johtaja: tekninen johtaja Marko Savola Teknisen palvelukeskuksen perustehtävänä on toteuttaa ja tukea kunnan sisäistä ja ulkoista palvelutuotantoa ja vastata oman toimialansa hallinnon, yhdyskuntateknisten palvelujen, kiinteistötoimen, kunnan rakennusvalvonnan, ympäristönhoidon, yksityisteiden / tiehallinnon viranomaistehtävistä ja jätehuollon valvontatehtävistä sekä vesi- ja viemärilaitoksen toiminnasta. TEKNINEN HALLINTO Keskeiset tehtävät: Teknisen lautakunnan keskeisten toimialojen toimisto- ja hallintotehtävät. Kunnan rakennushankkeiden yleissuunnittelu ja valvonta, sekä yritystoiminnalle annettava suunnitteluapu. Vastata sujuvasta päätöksenteosta lautakunta- ja virkamiestasolla johto-, hallinto-, talous- ym. vallitsevien sääntöjen mukaisesti. Huolehtia teknisen toimen vastuualueiden toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä sekä seurata toiminnan toteutuksia ja tuloksia. Huolehtia yhteyksistä ja yhteistyöstä muiden hallinnonalojen ja yhteistyötahojen kanssa. Ulkoinen ja sisäinen asiakaspalvelutyö: lautakunnalle tulevat asia käsitellään keskimäärin 6 viikon kuluessa, ympäristö- ja maa-ainesluvat 3 kk kuluessa. Kunnan hankkeitten suunnittelun aikatauluttaminen siten, että toteutus ei viivästy (esim. investointihankkeet). Henkilöstön ja luottamushenkilöstön koulutus: 1 koulutuspäivä / henkilö / vuosi Saapumisaika / päätös (toteutuneet % / tavoitteesta). Sisäiset tehtävät yhden viikon kuluessa. Toteutui asetettujen tavoitteiden ja aikataulujen mukaisesti. Saadut toimeksiannot / toteutuminen suunnitellussa aikataulussa. Toteutui pääosin asetettujen aikataulujen mukaisesti. Koulutettujen määrä / henkilöstön + luottamushenkilöiden määrä. Ei toteutunut Tekninen hallinto Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola 45

53 ALUEARKKITEHTITOIMINTA Keskeiset tehtävät: Kaavoituksen tarpeiden ja tavoitteiden kartoitus. Kaavaprosessien hoito, kaavoitustyön ohjaus ja laadintatyöt (pienehköt) Viranomaisyhteistyöhön ja osallistumisen ja vaikutusten arvioinnin koordinoimiseen osallistuminen. Kunnille tarpeellisiin selvitys- kehittämis- ja neuvontatehtäviin osallistuminen alueiden käytön kehittämiseksi. Kuntien viranomaisten avustaminen kaavoitus- ja rakennustoimessa. Kuntalaisten avustaminen kaavoitus- ja rakennusasioissa (asiakaspalvelu). Kaavoitustoimen kehittäminen kunnassa (teknisesti, sisällöllisesti, lakimuotoasioissa). Viiden kunnan aluearkkitehtipalvelut ostettiin Saarijärven kaupungilta. Karstulan osuus aluearkkitehdin työtunneista oli noin 53 %, osuus kasvoi edellisvuosista käynnissä olevien isojen kaavahankkeiden vuoksi (esim. Taka-Wetka ja Rokalanmännikkö). Kunnan kaavoituksen nykytilanteen kartoitus ja tavoitteet ovat selvillä ja tietoa välitetään myös päättäjille Kunnan kanssa sovitut asema- ja yleiskaavatyöt käynnistetään ja organisoidaan (kaavaprosessien hallinta) aikataulujen mukaisesti - Kaavoitusohjelman laadinta ja seuranta toteutuu - Kaavojen ajantasaistaminen ja numeeriseen muotoon muuntaminen hoidetaan aikataulun mukaisesti Kuntaan tilatut kaavojen laatimistyöt (aluearkkitehtityönä) hoidetaan aikataulussa. Kaavakonsulttien työtä valvotaan riittävästi. Viranomaisyhteistyö hoidetaan lain edellyttämällä tavalla kaavoitushankkeissa ja muissa maankäytön suunnitteluun ja ohjaukseen liittyvissä asioissa - MRL edellyttämien viranomaisneuvottelujen järjestäminen lain vaatimalla tavalla - Maakuntaliiton maankäytön suunnittelun seuranta ja riittävä osallistuminen hoidetaan yhtenä kunnan edustajana Kunnan taajamailmeen kehittämishankkeiden ja ympäristöhankkeiden hoitaminen tai hankkeisiin osallistuminen hoidetaan sovitulla tavalla Kunnan viranomaisten ja kuntalaisten avustaminen kaavoitusasioissa ja rakennustoimessa hoidetaan riittävällä asiakaspalvelulla Kunnan tilaamat luennot ja koulutukset kaavoitusasioihin liittyen järjestetään sovitulla tavalla (esim. koululaiset, luottamushenkilöt) Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma Itäisten ja läntisten vesistöjen royk-prosessi Rokalanmännikön ak muutos ja laajennus Taka-Wetkan ak muutos ja laajennus Virastotalojen ak muutos Saarijärven reitin royk muutos lainvoimaiseksi Onnelan ak muutos ja laajennus lainvoimaiseksi Tarvittavien tarjouspyyntöaineistojen valmistelu ja kilpailutusten hoitaminen Karstulan kunnan aluearkkitehtitoimeen käytetty työaika 718 työtuntia. Tärkeimmät kaavahankkeet saatiin eteenpäin toivotulla tavalla. Riittävä kaavojen laatu Yhteydenpito kaava- ym. asioissa Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa ja muiden viranomaistahojen kanssa Vuosittaiset kehittämiskeskustelut Kaavojen viranomaisneuvotteluissa aluearkkitehti kunnan edustajana Avustushakemuksien laadinta ja tarvittava raportointi Keskustan kulttuuriympäristön selvitystyön ohjausryhmään osallistuminen Asiakaspalvelu kaavaprosessiasioissa Asiakaspalvelu rakennusoikeuskyselyjen sekä lupakäytäntöjen (toimivalta) osalta Ei järjestetty 46

54 Aluearkkitehtitoiminta Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi RAKENNUSTARKASTUS Lakisääteisen rakennusvalvonnan tavoitteena on edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, taloudellisen ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävät toiminta- ja asumisympäristön luomista. Tehtävät: Suunnittelun, rakentamisen ja rakennetun ympäristön asiantuntijapalvelut. Rakennuslupien, toimenpidelupien, maisematyölupien, yhdyskuntateknisten johtojen ja laitteiden sijoituslupien, purkamislupien ja rakentamisilmoitusten valmistelut ja päätöksenteot Suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamislupien valmistelu. Kiinteistönmuodostumislain mukaisen kunnan suostumuksen ratkaiseminen määräalojen lohkomisiin rakennuspaikoiksi. Rakentamisen aikaiset aloituskokoukset, tarkastus-, valvonta- ja seurantatehtävät. Erityispiirustusten valvonta- ja arviointitehtävät. Rakennetun ja luonnonympäristön tarkastus-, valvonta- ja seurantatehtävät Rakentamisen ja kiinteistöjen tietopalvelut. Maa-aineslupien valmistelut ja oton valvonta. Lainoituksiin ja avustuksiin liittyvät lausunnot ja maksatukseen liittyvät valmiustarkastukset ja todistukset. Asiantuntijalausunnot ja arviot. Kunnan rakennusmääräysten ja -ohjeiden sekä kaavoituksen ohjaus- ja valmistelutehtävät. Ulkoilulain leirintäaluesäännösten mukaiset tehtävät. Kunnan edustaja maanmittaustoimituksissa. Pakkotoimet maankäyttö- ja rakennuslain sekä maa-aineslain vastaisissa toimissa. Vuonna 2011 myönnettiin rakennus- ja toimenpidelupia yhteensä 117 kpl. Ilmoitusmenettelyn perusteella rakennettiin 37 talousrakennusta ja rakennelmaa. Purkulupia ratkaistiin 2 kpl. Työnjohtajien hyväksymispäätöksiä tehtiin 103. Kunnanhallituksen ratkaistavia poikkeamispäätöksiä valmisteltiin 5 kpl ja lautakunnan ratkaistavia suunnittelutarvepäätöksiä 1. Muutossuunnitelmat hyväksyttiin 5 rakennuskohteeseen. Lain vaatimia rakennustöiden aloituskokouksia pidettiin 12. Tehtäviin kuuluvia tarkastuksia suoritettiin 356 kpl. Maa-ainesten ottolupia myönnettiin 2, ennestään toimivia monttuja oli 21 kpl. Maa-ainesten oton valvontaa suorittivat yhteisillä tarkastuskäynneillä rakennustarkastaja ja ympäristösihteeri. Rakennustarkastaja osallistui kaavojen valmistelutyöhön ja kaavoja koskeviin neuvotteluihin sekä valmisteli ympäristökeskuksen päätettäväksi meneviin poikkeamishakemuksiin kunnan lausunnot. Myös luvatonta rakentamista tuli esille. Lupahakemusten keskimääräiset käsittelyajat - lautakunnan ratkaistavat rakennusluvat 6 viikkoa, maa-ainesluvat 3 kk - viranhaltijan ratkaistavat rakennusluvat ja toimenpideilmoitukset 3 viikkoa Lupahakemukset ja -päätökset (toteutuneet % tavoitteesta). Toteutunut pääosin tavoiteaikojen puitteissa. 47

55 Pyritään saamaan tarkastus- ja valvontamaksuja 50 % rakennusvalvonnan menoista Itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavoitus Tulokertymä oli hieman arvioitua parempi Kaavatyö hieman viivästynyt tavoiteaikataulusta Rakennustarkastus Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Jaakko Rasi. MITTAUSTOIMINTA Keskeisenä tehtävänä on kunnan mittaustoimen keskitetty hoito. Mittaustoimen käytössä on takymetrikalusto ja neljän kunnan yhteinen GPS-mittauskalusto sekä kunnan oma mittausohjelmisto. Suurimmat mittaustyöt vuonna 2011: Taka-Wetkan ja Rokalanmännikön kaavoitukset Rakentamiseen liittyvät mittaukset (kaavatiet, kaapelien mittaus ym.) Kyyjärven GPS-mittaukset Kivijärven vesi- ja viemärijohtojen mittaus Kivijärven väylämerkkien mittaukset Kannonkosken GPS-mittaukset 25 h 17 h 75 h 94 h 25 h 8 h Kaikkien uusien johtolinjojen kartoittaminen ja tallentaminen numeeriseen muotoon Kunnan omistamien maa-alueiden ja kaavojen maastoon merkitseminen Kunnan omien soranotto- ym. suunnitelmien laatiminen / maastomittausten tekeminen Kaikkien mittaustietojen tallentaminen sähköiseen muotoon. Yhteistyön tekeminen naapurikuntien kanssa kuntien yhteisellä GPS-laitteistolla Yksityisille tehtävät mittauspalvelut resurssien mukaan. Metriä / vuosi Kaikki omana työnä ja ulkopuolisilla teetetyt mittaus- ja sijaintitiedot tallennetaan myös sähköisesti. Toteutunut Toteutunut Mittaustoiminta Tuotot Kulut Toimintakate Tulos

56 Kuntien yhteinen GPS-laitteisto Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: ympäristösihteeri/mittausteknikko Raimo Pekkanen YMPÄRISTÖNSUOJELU Ympäristönsuojelu vastaa kunnan ympäristönsuojelun lakisääteisistä tehtävistä samalla kannustaen kuntalaisia toimimaan aktiivisesti ympäristönsuojelu huomioiden. Vuoden 2011 aikana myönnettiin ympäristölupia 3 kpl ja käsiteltiin ympäristönsuojelulain mukaisia ilmoituksia 1 kpl. Metsäojituksiin annettiin lausuntoja 5 kpl, ojitusalaa yhteensä 178 ha ja metsäojien kaivua noin 50 km. Lannan patterointi-ilmoituksia käsiteltiin 2 kpl, joiden mukaan lantaa patteroitiin m³. Kaikki maa-aineisten ottoluvat tarkastettiin yhdessä rakennusvalvonnan kanssa. Ympäristönsuojeluviranomaisten lausuntoja turvetuotannon ympäristölupiin annettiin 3 kpl. Pääjärven kunnostukseen liittyen pyydettiin toukokuussa 2011 vähäarvoista kalaa noin kg. Saarijärven reitin vesiensuojeluhanke (TASO-hanke) käynnistyi. Lautakunnalle menevät ympäristöluvat käsitellään keskimäärin 12 viikon kuluessa vireilletulosta Vastuualueen lausunnot käsitellään 4 viikon kuluessa lausuntopyynnöstä Haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien kunnostuksen vauhdittaminen ja valvonta Ympäristölupien käsitteluaika ka 6 viikkoa. Metsäojituslausunnot ka 4 viikon käsittelyajalla Jätevesijärjestelmiä rakennettiin likimain saman verran kuin edellisvuonna. Kunnan avustus myönnettiin 6 järjestelmään, avustusta jäi käyttämättä Ympäristönsuojelu Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Saarijärven reitti Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: ympäristösihteeri/mittausteknikko Raimo Pekkanen. JÄTEHUOLTO Keskeisenä tehtävänä on Lampisuon suljetun kaatopaikka-alueen jälkitarkkailu, pienjäteaseman vuokratilojen tarjoaminen Sammakkokangas Oy:lle sekä varastotilan tarjoaminen omaan käyttöön ja pahvinkeräykselle. Lampisuon suljetun kaatopaikka-alueen maisemointi on toteutettu ympäristöluvan määrittämien ehtojen mukaisesti mennessä. 49

57 Kaatopaikan maisemoinnin ympäristöluvan määrittämien ehtojen täyttäminen Alueen kiinteistöjen hyvä ja taloudellinen hoito Testitulosten analysointi Tilinpäätös Jätehuolto Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Yhdyskuntatekniset palvelut vastaa kunnan yhdyskuntatekniikkaan liittyvistä valmistelu-, asiantuntija-, kunnossapito-, rakennuttamis- ja myyntitehtävistä. Päämääränä on huolehtia kunnan hallinnoimien yleisten alueiden kunnossapidosta, saneerauksesta ja uudisrakentamisesta kustannustehokkaasti turvallisuus ja ympäristö huomioiden. Yhdyskuntateknisiin palveluihin kuuluu: liikenneväylät ja yleiset alueet kaava-alueella: puistot, kaavatiet, katuvalaistus sekä irtoeläimet kaava-alueen ulkopuolella: sivukylien uimapaikat, katuvalaistus sora-alueet: maa-aineksen otto ja tilitys kunnan omiin kohteisiin ja myynti asiakkaille teknisen lautakunnan antaman ohjeen mukaisesti konekeskus: konetyön myynti ja laitteiden vuokraus kunnan omiin kohteisiin sekä yksityisille ja yhteisöille resurssien sallimissa puitteissa teknisen lautakunnan hyväksymin taksoin öljyntorjunnan jälkihoito: saastuneelle maalle raivaus- ja kuljetuskaluston hankinta ja työnohjaus yhteistyössä pelastuslaitoksen ja ympäristöviranomaisen kanssa suunnittelu- ja rakentamispalvelut kunnan muille palvelukeskuksille sekä yksityisille ja yhteisöille resurssien sallimissa puitteissa teknisen lautakunnan hyväksymin taksoin. KAAVATIET, MUUT LIIKENNEVÄYLÄT JA PUISTOALUEET Keskeisenä tehtävänä on rakentaa ja ylläpitää kaavateitä, kunnan omistamaa tiestöä, puistoja ja ulkoilualueita hyväksyttyjen tasovaatimusten pohjalta (RYL 2009/4 mukaan). Kaavateiden perusparannuksia ja päällystämisiä toteutetaan aluekokonaisuuksina. Kunnalla oli kunnossapidettäviä kaavateitä vuoden 2011 lopussa 25,0 km, joista päällystettyjä 12,0 km ja sorapintaisia 13,0 km. Kevyenliikenteenväylää oli 5,5 km. Kunnossapitokustannukset olivat 3,14 /jm (edellisvuonna 3,27 /jm). Vuonna 2011 päällystettiin Palkkitie ja Aropellontie. Uusina kohteina aloitettiin Korpelantien, Tuokonkujan ja Vartiopolun saneeraukset. Kohteet valmistuivat viimeistelytöitä vaille valmiiksi syksyllä 2011, päällystykset tehdään kesällä Liikenneväylien kunnossapidosta laadittujen hoitotasojen määrittämissä rajoissa pysyminen Puistoalueiden kunnossapidosta laaditussa hoitotasossa pysyminen Hoitotaso tyydyttävä, hoitotasosta johtuvia onnettomuuksia ei tullut tietoon. Ykköshoitotasossa olevien yleisten- ja kaavateiden varsilla olevat nurmikkoalueet hoidettu viikoittain. Yleisöpalaute myönteistä. 50

58 Kaavatiet Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Muut liikenneväylät Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Puistot ja torit Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen TIEVALAISTUS Keskeisenä tehtävänä on rakentaa ja ylläpitää kirkonkylän alueen ja sivukylien tievalaistuslinjoja. Kunnan omana hankkeena rakennettiin tievalaistusta Aho-Vastingille ja yhteishankkeena ELYkeskuksen kanssa Vastingille. Kangasahon ja Vastingin tievalaistuslinjojen omistus ja ylläpito siirrettiin Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulle. Vaaditussa hoitotasossa pysyminen Yleisöpalaute ja määräajoin tehtyjen tarkastusten havainnot Kirkonkylän teiden valaistus Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Sivukylien teiden valaistus Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen ULKOLIIKUNTAPAIKAT, UIMARANNAT JA VENEVALKAMAT Keskeisenä tehtävänä on rakentaa ja ylläpitää ulkoliikuntapaikkoja, uimarantoja ja uimapaikkoja sekä venevalkamia hyväksyttyjen tasovaatimusten pohjalta. 51

59 Ulkoliikuntapaikkojen kunnossapidosta laaditussa hoitotasossa pysyminen Uimarantojen ja uimapaikkojen kunnossapidosta laaditussa hoitotasossa pysyminen Venevalkamoiden kunnossapidosta laaditussa hoitotasossa pysyminen Yleisöpalaute ja määräajoin tehtyjen tarkastusten havainnot Yleisöpalaute ja määräajoin tehtyjen tarkastusten havainnot Yleisöpalaute ja määräajoin tehtyjen tarkastusten havainnot Liikuntapaikat Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Uimarannat Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Venevalkamat Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen IRTOKOIRAT Eläinsuojelulain 15 :n mukaan kunnan on huolehdittava alueellaan irrallaan tavattujen ja talteenotettujen koirien ja kissojen sekä muiden vastaavien pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä. Järjestettiin ostopalveluna Tauno ja Sinikka Konttiselta Irtokoirat Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola SORA-ALUEET Keskeisenä tehtävänä on kunnan omistamien sora-alueiden hyödyntäminen kunnan omaan käyttöön. Kunnalla on voimassaolevat soranottoluvat kolmella soranottoalueella (Humppi, Rantakylä ja Paajala). Vuonna 2011 oli sorankäyttöä 841 i-m³, josta laskutus 802 euroa. Kunnan oma käyttö on ollut 204 i-m³. Soraa on käytetty Onnelantien / Terästien parannukseen ja teiden hiekoitukseen, loput on myyty yksityisille tienpitoon ja rakennustoimintaan. Soraa on seulottu varastoon i-m³ hiekoitushiekaksi ja tienrakennuksen salaojasoraksi. Seulomiskustannukset kirjattiin kaavateiden kus- 52

60 tannuspaikalle. Ympäristösihteerin tekemän sorainventoinnin päivityksen mukaan kunnan soravarat em. alueilla onvat noin m³ ktr. Karkean soran määrä tästä on noin m³ ktr. Kunnan soranmyyntitulo kertyy talousarvion mukaisena Tilinpäätös Sora-alueet Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen KONEKESKUS JA VARASTOT Konekeskus ja varastot palvelevat muiden vastuualueiden toimintoja. Konekeskuksen menojen kattaminen tuloilla Tilinpäätös Konekeskus Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Varastot Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen YKSITYISTIET JA LIIKENNETURVALLISUUS Keskeisenä tehtävänä on kuntalaisten liikenneyhteyksien turvaaminen, tieolojen ja tieverkon kehittäminen sekä liikenneturvallisuustyö. Yksityistielain mukaiset tehtävät (mm. tie- ja katselmusjaoston toiminta, tiekatselmukset) ja yleisten teiden hallinnolliset tehtävät sekä asiantuntija- ja neuvonta-apu tieasioissa. Yksityisteiden perusparannukset ja kunnostukset, n. 10 km/v (3-4 yksityistietä vuosittain) Kunnan avustus 30 % valtionavustusta saaviin hankkeisiin, muihin kunnan avustus 75 %. Isoista hankkeista erillispäätökset. Toteutuneita yksityisteiden perusparannushankkeita 3 kpl, joista kahteen myönnettiin valtion avustusta 50 %. Kunnan peruskorjausavustukset yhteensä euroa. Kaijanmäentielle toimitettiin erillispäätöksellä mursketta euron arvosta. 53

61 Yksityisteiden kunnossapidon avustaminen (vakituinen asunto / vähimmäispituus 500 m) Yksityisteiden kunnossaidon avustusperusteiden olemassaolon seuranta ja tiekuntien toiminnan kehittäminen Yksityisteiden hoito- ja kunnostustason seuranta maastotarkastusten avulla, 1/3 avustettavista tiekuntateistä vuosittain Valtion tiepolitiikan seuranta (tiehankkeet, yleisten teiden hoitotaso, muutosesitykset) Liikenneturvalliuussuunnitelman painopistealueiden toteutumisen seuranta (liikenneturvallisuustyöryhmä). Turvallisuusriskien kartoittaminen. Valistustyön tehostaminen ja yhteistyön kehittäminen liikenneturvallisuusasioissa Myönnettiin 103 yksityistielle, yhteensä euroa.avustettavien teiden yhteispituus 237,7 km, keskimääräinen avustus 378 euroa/km. Kunnossapidon avustusperusteet tarkistetaan ja päivitetään vuosittain. Myös tiekuntien hallintoa seurataan aika ajoin. Seurattu vuosittain suoritettujen tiekatselmusten avulla (1/3 tiekuntateistä) Valtion rahoitus perustienpitoon edelleen niukkaa, ei määrärahoja alemman asteen tiedton parantamiseen. Kelirikkouhan alaisten sorateiden kunnostukseen erillistä puuhuoltorahaa, lähinnä rakenteiden parantamistöihin. Yleisten teiden kunnossapidossa ja hoitotasossa edelleen toivomisen varaa, kielteistä palautetta hoitotasosta tien käyttäjiltä. Yhdelle yksityistielle myönnettiin lupa asentaa nopeusrajoitus. Kampanjoita tai valistustilaisuuksia ei pidetty, liikenneturvallisuustyöryhmä ei kokoontunut Yksityistiet Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilöt: ympäristösihteeri/mittausteknikko Raimo Pekkanen, yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen KIINTEISTÖTOIMI Kiinteistötoimen tehtävänä on hoitaa, kunnostaa ja ylläpitää kunnan omistamia yritysten, kunnan hallinnon, sivistystoimen ja terveydenhuollon käytössä olevia kiinteistöjä. Lisäksi kiinteistötoimi avustaa uuden kiinteistökannan rakentamisessa. Toiminnan tarkoituksena on Karstulastrategian mukaisesti tarjota yrittämiselle ja asumiselle riittävät ja sopivat puitteet. Päämääränä on huolehtia kunnan omistamien kiinteistöjen arvon säilymisestä ja kiinteistöjen soveltumisesta käyttötarkoitukseensa. Keskeiset tehtävät: Kiinteistöjen hoito omalla henkilöstöllä ja ostopalveluna. Ostopalveluna tapahtuvan rakentamisen ja kiinteistönhoidon valvonta. Kunnan omana työnä tehtävien korjaus- ja rakennustöiden suunnittelu, ja työnjohtotehtävät. Kiinteistöverotukseen liittyvät arviointitehtävät. Kiinteistöjen käyttökelpoisuuden säilyttäminen. Vuonna 2011 kiinteistöissä on tutkittu ja korjattu sisäilmaongelmia ja niiden epäilyjä. Tolppilan koulussa puhdistettiin ilmastointikanavat. Pitkä pakkaskausi talvella 2011 nosti lämmityskustannuksia. Kiinteistöjen hoito- ja käyttökulut ovat nousseet kiinteistönhoitoindeksin verran. Kunnan omistamat asunnot ja toimitilat vuonna 2011: 54

62 Asunnot 53 kpl k-m² Asunto-osakehuoneistot, huoneistoala 449 m² Määräämisvallassa olevat asuinhuoneistot 124 kpl k-m² Muiden tilojen kerrosala yhteensä k-m² Kiinteistöjen tilavuus yhteensä 53 kpl m³ Kunnan kiinteistöjen hyvä ja taloudellinen hoito Tilinpäätös Sisäisten vuokrien käyttöönotto Menot / tulot %. Selvitystyö käynnistettiin Saarikan osalta uudestaan. Kiinteistöjen kunnon seuranta tulevien korjaustarpeiden määrittelyä varten Kahdessa kiinteistössä tehtiin sisäilmatutkimuk- Tehdyt selvitykset ja korjausten onnistuminen. sia ja niissä ehdotetut korjaustoimenpiteet on toteutettu Kiinteistöjen hallinto Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kiinteistöteknikko Erkki Moström VESI- JA VIEMÄRILAITOS Vesi- ja viemärilaitos hoitaa, rakentaa ja saneeraa kunnan omistamaa vesihuoltoverkostoa ja sen laitteistoja. Tavoitteena on huolehtia kunnan omistamasta vesijohtoverkostosta siten, että verkostoille ja laitteistoille saavutetaan optimaalinen elinkaari. Vesi- ja viemärilaitoksen toimintaan kuuluu keskitetty talousveden hankinta ja jakelu sekä viemärilaitostoiminta niiden toiminta-alueella ja kehittämisalueilla suunnittelu- ja rakentamispalvelut kunnan muille palvelukeskuksille, yksityisille ja yhteisöille resurssien sallimissa puitteissa teknisen lautakunnan hyväksymin taksoin. Kunnan vesilaitoksella on kuusi vedenottamoa (Rillakangas, Rallimonttu, Pönkä, Vastinki, Kangasaho ja Autio), jotka toimittivat vettä lähes koko kunnan alueelle m³. Lisäksi vettä myytiin Saarijärvelle Kalmariin ja Länsi-Kalmariin m³. Yhteensä vettä toimitettiin verkostoon m³. Peränevan aumakompostointialueelle otettiin vastaan kuivattua lietettä Karstulasta 676 m³ ja Kyyjärveltä 240 m³. Vuonna 2011 päivitettiin vesihuollon kunnallinen ja seutukunnallinen yleissuunnitelma yhdessä Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven kanssa. Vesi- ja viemärilaitoksen omana työnä valmistuneet kohteet vuonna 2011: Eräperän viemäröinti, Kiinteistöjen paineviemäriä 630 m 31 liittyjää. Vihertöitä vaille 6 jv-kiinteistöpumppaamoa valmis kohde. Viettoviemärin runkolinjaa 400 m Viettoviemärin haaralinjoja 2100 m Hulevesiviemäröintiä Armonlaaksontie 60 m Uusia vesi- tai viemäriliittymiä 15 kpl Juhonpolku 170 m Vesijohtoa noin 1200 m Paineviemäriä 100 m Viettoviemäriä 130 m 55

63 Vanhojen betoniviemäreiden saneerausta Vesijohtojen saneerausta Urakoitsijan toimesta sujuttamalla noin 370 m, muovikaivoja asennettu 11 kpl Tienrakennustöiden yhteydessä urakoitsijan toimesta kaivamalla noin 45 m, muovikaivoja asennettu 9 kpl Omana työnä Karikontiellä 70 m, muovikaivoja asennettu 2 kpl. Tienrakennustöiden yhteydessä urakoitsijan toimesta noin 280 m Omana työnä Karikontiellä, Riuttaniementiellä ja Kirkkokalliontiellä 170 m Vesi- ja viemärilaitoksen taloudellinen tulos on kokonaisuutena hieman edellisvuotta parempi. Ankara kevättalvi 2011 aiheutti vesijohtojen jäätymisiä, putki- ja laiterikkoja sekä veden juoksuttamista linjojen jäätymisen ehkäisemiseksi. Oheisessa taulukossa on huomioitu ainoastaan vesi- ja viemärilaitoksen käyttökulut, ei rahoituskulujen tai poistojen osuutta. Kokonaisuutena vesi- ja viemärilaitoksen taloudellinen tulos selviää jäljempänä esitettävästä erillisestä tuloslaskelmasta. Vesilaitos Viemärilaitos Pumpattu vesimäärä m³ Laskutettu vesimäärä m³ Hinta (ilman perusmaksua) 0,86 0,86 2,00 2,00 euroa/m³, alv 0% Nettotulo euroa/m³ +0,40 +0,39 +0,69 +0,89 Tulot euroa Menot euroa Netto euroa Vesilaitoksen keskeiset tavoitteet 2011 Talousveden häiriötön toimitus, toimituskatkokset max 6 tuntia Vesihuoltotoimen kate käyttömenojen, poistojen ja korkojen jälkeen vesilaitoksen osalta 3 % Hyvä talousveden laatu: ph, mangaani, rauta ym. suositusten mukaiset Vesilaitoksen vuotovesien määrän pitäminen alle 10 % myydyistä vesikuutioista Viemärilaitoksen keskeiset tavoitteet 2011 Jätevedenpuhdistamon mahdollisimman hyvä toiminta: puhdistustulokset vähintään lupaehtojen mukaiset Viemäriverkoston vuotovesien vähentäminen uusimalla vuosittain m betoniviemäreitä Vesilaitoksen vuotovesien määrän pitäminen alle 10 % myydyistä vesikuutioista Vesijohtorikkoja 5 kpl, suuruudeltaan noin m³/vrk, kestoltaan yhteensä 105 päivää. Viemäritukoksia 4. Vesitornilla, pumppaamoilla tai puhdistamolla olleiden pinnanmittauslaitteistojen tai sähkökatkosten aiheuttamia päivystyslähtöjä keskimäärin 1-2 viikossa. Tilinpäätös Päävedenottamoiden Rillakangas, Rallimonttu alueella ph suositusten mukainen (välillä 6,9-8,4). Rauta ja mangaani suositusten mukaiset, paitsi Rillakankaan mangaanipitoisuus noussut. Vuotovesien määrä 17,9% (edellisvuonna 12,1%). Ei aivan täyttynyt lähtevän veden fosforin ainepitoisuuden ja puhdistustehovaatimuksen osalta. Saneerausta toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Vuotovesien määrä 58 % myytyyn vesimäärään verrattuna (lisääntynyt edellisvuoden lukemista) 56

64 Vesilaitos Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vesihuollon kehittäminen Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Viemärilaitos Tuotot Kulut Toimintakate Tulos , Viemärivahingot Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen SAMMUTUSVESIPUMPPAAMO Keskeisenä tehtävänä on turvata Hongan/Humpin teollisuusalueella tarvittavan sammutusveden riittävä saanti suurpalon sattuessa. Laitteiston toimintakunnon ylläpito Sammutusveden tuotto m³/min Sammutusvesipumppaamo Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: kiinteistöteknikko Erkki Moström PALO- JA PELASTUSTOIMI Kustannuspaikalle kirjataan kunnan maksuosuus Keski-Suomen pelastuslaitoksen toiminnasta. Pelastuslaitoksen tehtävänä on tarjota Karstulan kunnan alueella pelastuslaissa ja yhteistoimintasopimuksessa mainitut palvelut. Keskeisenä tavoitteena on pelastusresurssien oikea mitoitus sekä laadullisesti että määrällisesti ja niiden riittävän nopea saanti onnettomuuskohteeseen. 57

65 Palo- ja pelastustoimi Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola. VÄESTÖNSUOJELU Keskeisenä tehtävänä on avustaa pelastustoimea pelastustoiminnassa. Tavoitteena on ylläpitää yhteistoimintaa pelastuslaitoksen kanssa Väestönsuojelu Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola. ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTA Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee osallistua öljyvahinkojen torjuntaan ja huolehtia tarvittaessa vahingon jälkitorjunnasta. Tavoitteena on ylläpitää yhteistoimintaa pelastuslaitoksen kanssa Öljyvahinkojen torjunta Tuotot Kulut Toimintakate Tulos Vastuuhenkilö: ympäristösihteeri/mittausteknikko Raimo Pekkanen. 58

66 PÄÄVASTUUALUEEN TALOUSARVION 2011 TOTEUTUMINEN TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUE: TOTEUTUMAVERTAILU ulkoinen/sisäinen TA2011 LTA2011 TA+LTA2011 TP2011 Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Ilman poistoja, 1000 Menot Tulot Netto Erotus Tekninen toimi TA 11 TP 11 TA 11 TP 11 TA 11 TP % Tekniset palvelut ,9 Kaavoitus ja mittaus ,5 Liikenneväylät ja muut yleiset ,2 alueet Vesihuoltolaitos ,4 Palvelutoiminta ,1 Palo ja pelastus ,9 Ympäristöpalvelut ,7 Muu tekninen toimi ,7 YHTEENSÄ ,5 59

67 VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset 6 8 Muut toimintatuotot 1 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOTEUTUMAVERTAILU TA2011 TP2011 Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos

68 VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TASELASKELMA VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalustot VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Myyntisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Jäännöspääoma VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut palautuskelpoiset Lyhytaikainen Ostovelat Siirtovelat (lomapalkkavelka) VASTATTAVAA YHTEENSÄ

69 TALOUSARVION 2011 TOTEUTUMINEN KOKONAISUUTENA PÄÄVASTUUALUEET YHTEENSÄ: TOTEUTUMAVERTAILU ulkoinen TA2011 LTA2011 TA+LTA2011 TP2011 Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä TOIMINTAKATE PÄÄVASTUUALUEITTAIN 2011 Ulkoinen / sisäinen TP2010 TA2011 TP2011 Muutos TA2011/TP2011 Muutos TP2010/TP2011 euroa % euroa % Kunnanhallitus , ,6 Sosiaali- ja terveystoimi , ,8 Sivistystoimi , ,3 Tekninen toimi , ,3 YHTEENSÄ , ,4 62

70 INVESTOINTISUUNNITELMAN 2011 TOTEUTUMA, euroa TIEALUEET: KOHTEET TA2011 LTA2011 TP2011 erotus Kaavatiet 2010 korjattujen teiden viimeistely ja päällystys Aropellontie (170 m) Palkkitie (280 m) Rakenteille tulevat alueet Kevyet kunnostustyöt asemakaava-alueella 0 6 Kaavateiden peruskorjaukset: Onnimannin alue (yht 410 m) Tuokonkuja (190 m) Vartiopolku (120 m) Armonlaakson alue (yht. 620 m) Alueen suunnitteluraha Yksittäiset kaavatiet Korpelantie (120 m) Juhonpolku (80 m) Yhteensä Tievalaistus Kylät: Suunnittelu Isokylä 10 6 Ahovastinki (1000 m) Vastinki aiemmin Partakallentie (1000 m => 3000 m) Keskusta: Korpelantie (120 m) Tuokonkuja ja Vartiopolku (310 m) Yhteensä VV-LAITOS: KOHTEET TA2011 LTA2011 TP2011 erotus Saneerauskohteet Viemärisaneeraus 100 m/vuosi Rakenteille tulevat alueet 10 0 Vesitornin katon lisäkorjaus Pumppaamoiden peruskorjaukset Rakennettavat vesi- ja viemärilinjat Eräperän viemärilinja Haja-alueen kunnan kiinteistöjen jätevesijärjestelmät Rantakylän koulu 10 0 Penttilä 5 0 Vastingin purkuputki (pohjavesialue) Yhteensä

71 KIINTEISTÖT: KOHTEET TA2011 LTA2011 TP2011 erotus Tarpeelliset esille tulevat kiinteistöremontit Koulukeskus Pintaremonttia ja ikkunoiden uusimista Lukion IV-koneen uusiminen Tolppilan piha Laaksolan, lukion, kirjaston alueen pihojen korjaus Tolppilan asuntolan 1 asunnon pinta- ja putkiremontti Kirjaston lämpöongelma 10 9 Nurkkateatteri: jäähdytys 0 6 Paloasema: varastotaso 10 8 Terveyskeskuksen alueen kiinteistöt Toimenpidehuoneen jäähdytys ja pintaremontti, tupakkakatos Terveysaseman sisäänkäyntipihan korjaus 10 6 Vanhainkodin sprinkleroinnin saneeraustehostus Toimintakeskus: pintaremontti, lisäeristys ja vesikatto Tippamäki: terassi, lattiat ja ovet 10 9 Himmeli: kunnostus (Himmeli 20 v 2012) 10 7 Yhteensä MUUT INVESTOINNIT: KOHTEET TA2011 LTA2011 TP2011 erotus Maa-alueitten osto Maa-alueitten myynti Maa-alueitten osto ja myynti yhteensä Terveysaseman keittiö 15 3 Kouluruokailu Siivous 10 5 Ruoka- ja siivouspalvelut yhteensä Liikuntapaikat yhteensä 0 0 Taajamaportit 0 4 Osakkeiden osto Talonrakennus Muut investoinnit: yhteensä TA2011 LTA2011 TP2011 erotus Tiealueet Vesi- ja viemärilaitos Kiinteistöt Muut investoinnit KAIKKI INVESTOINNIT YHTEENSÄ, euroa

72 5 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN: TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Arvioinnissa käytetään lisäksi tuloslaskelman eristä ja välituloksista laskettuja tunnuslukuja. Laskelmassa käytetään vain ulkoisia tuloja ja menoja. Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Toimintakatteen muutos edellisvuodesta oli noin euroa (1,4 %). Esim. suhteessa kunta-alan palkkaratkaisuun muutos on ollut maltillinen, mutta toimintakatteen kasvun kurissapitämiseen on jatkossa edelleen kiinnitettävä huomiota. Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista =100 * Toimintatuotot / Toimintakulut Tunnusluku kuvaa maksurahoituksen osuutta toimintamenoista. Tunnusluku on edellisvuodesta kohentunut selvästi, missä näkyy maksullisen toiminnan lisääntyminen (lomituspalvelujen laajentuminen). Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen tunnusluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletuksen mukaisesti kunnan tulorahoitus on riittävä, mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen. Samalla edellytetään, että poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa (poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet). Vuosikate on suunnilleen edellisvuoden tasolla. Vuosikate prosenttia poistoista =100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Tunnuslukua käytetään vakiintuneesti vuosikatteen ja poistojen vertailussa. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuosikate kattaa edellisvuoden tapaan 67 % poistoista. Vuosikate euroa / asukas Tunnuslukua käytetään yleisesti tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla em. keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Tunnusluku on edellisvuoden tasolla. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen saattaa olennaisesti vaikuttaa satunnaiset tuotot tai kulut, joten tulorahoituksen riittävyyden arviointia ei voida määritellä sen perusteella. Tilikauden 2011 tulos oli euroa tappiollinen. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää seuraavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Ylijäämää lisääviä tai alijäämää vähentäviä eriä ovat varausten ja rahastojen vähentäminen. Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä on kohdassa

73 TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut, % 28 % 19 % Vuosikate / Poistot, % 67 % 67 % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

74 6 TOIMINNAN RAHOITUS: RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella. Laskelmassa käytetään vain ulkoisia tuloja ja menoja. INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, joka on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli omaisuuden myynnillä, lainoilla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Investointien tulorahoitus parani 43 %:sta 58 %:iin. Pääomamenojen tulorahoitus, % =100* Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Tunnusluku parani 37 %:sta 53 %:iin. LAINANHOITO Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Tunnusluku kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluku on 1 tai suurempi. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2 ja tyydyttävä, kun tunnusluku on 1 2. Jos tunnusluvun arvo on alle 1, lainanhoitokyky on heikko ja vieraan pääoman hoitoon joudutaan ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Tunnusluku on 2,1 eli kunnan lainanhoitokyky on hyvä ja kohentunut edellisvuoden tyydyttävästä tasosta selvästi. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Kassan riittävyys on 92 päivää eli hyvällä tasolla. 67

75 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 58 % 43 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 53 % 37 % Lainanhoitokate 2,1 1,6 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

76 7 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET: TASE JA SEN TUNNUSLUVUT Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Tunnusluvun laskentakaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 % tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Tunnusluku on laskenut 52 %:sta 51 %:iin. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Laskentakaavassa käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Tunnusluku on 50 % ja kohentunut edellisvuodesta selvästi. Kertynyt yli-/alijäämä = Edellisten tilikausien yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä Tunnusluku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana tai paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on tulevina vuosina katettava. Tunnusluvun laskennassa on huomioitu kunnan taseeseen sisältyvä ylijäämän luonteinen rahasto. Taseeseen kertynyttä ylijäämää on tilikauden päättyessä noin 3,2 milj. euroa eli 720 /asukas. Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Tunnusluku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän. Lainakanta = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakanta oli tilikauden päättyessä noin 13,9 milj. euroa eli hieman edellisvuotta vähemmän. Lainakanta , /asukas Tunnusluku osoittaa asukaskohtaisen lainamäärän. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Lainasaamisia oli tilikauden päättyessä noin 1,9 milj. euroa eli hieman edellisvuotta vähemmän. 69

77 TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet II Arvonkorotusrahasto 2. Tietokoneohjelmistot III Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot IV Edell. tilikausien yli-/alijäämä Ennakkomaksut V Tilikauden yli-/alijäämä II Aineelliset hyödykkeet B POISTOERO JA VAPAA- 1. Maa- ja vesialueet EHTOISET VARAUKSET 2. Rakennukset Poistoero 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaaehtoiset varaukset 4. Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet C PAKOLLISET VARAUKSET 6. Ennakkomaksut ja keskener.hank Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Joukkovelkakirjalainasaamiset 1. Valtion toimeksiannot Muut lainasaamiset Lahjoitusrahastojen pääomat 3. Muut toimeksiantojen pääomat 4. Muut saamiset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT E VIERAS PÄÄOMA 1. Valtion toimeksiannot 2 4 I Pitkäaikainen 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatt. 1. Joukkovelkakirjalainat 3. Muut toimeksiantojen varat Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä C VAIHTUVAT VASTAAVAT 4. Lainat muilta luotonantajilta I Vaihto-omaisuus 5. Saadut ennakot 1. Aineet ja tarvikkeet Ostovelat 2. Keskeneräiset tuotteet 7. Liittymismaksut ja muut velat Valmiit tuotteet/tavarat 8. Siirtovelat 4. Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut II Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat II Saamiset 2. Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Pitkäaikaiset saamiset 3. Lainat julkisyhteisöiltä Myyntisaamiset 4. Lainat muilta luotonantajilta 2. Lainasaamiset 5. Saadut ennakot Muut saamiset 6. Ostovelat Siirtosaamiset 7. Liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikaiset saamiset 8. Siirtovelat Myyntisaamiset Lainasaamiset 3. Muut saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Siirtosaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT III Rahoitusomaisuusarvopaperit Omavaraisuusaste, % 51 % 52 % 1. Osakkeet ja osuudet Suhteellinen velkaantuneisuus, % 50 % 57 % 2. Sijoitukset rahamarkkinainstr. Kertynyt yli-/alijäämä, Joukkovelkakirjalainasaamiset Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Muut arvopaperit Lainakanta , Lainakanta , /asukas IV Rahat ja pankkisaamiset Lainasaamiset, VASTAAVAA YHTEENSÄ

78 8 KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Kokonaistulo ja meno käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkokulut 231 Korkotuotot 270 Muut rahoituskulut 16 Muut rahoitustuotot 15 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot - Pakollisten varausten lisäys (+) tai vähennys (-) Investoinnit - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot Rahoitusosuudet investointimenoihin 29 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 592 Investointimenot luovutustulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 204 Antolainasaamisten lisäykset 50 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys 291 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

79 9 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 9.1 KONSERNIRAKENNE JA KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVÄT YHTEISÖT Karstulan kuntakonsernissa ei tapahtunut vuoden 2011 aikana muutoksia. Kuntakonserni on kuvattu alla olevassa kaaviossa: KARSTULAN KUNTAKONSERNI TYTÄRYHTEISÖT KUNTAYHTYMÄT OSAKKUUSYHTEISÖT Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy 100 % SoTe kuntayhtymä 23,46 % Karstulan Vuokra-Asunnot Oy 100 % Karstulan Lämpöverkko Oy 100 % Puulaakson Energia Oy 59 % Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 2,07 % Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä 4,2 % Keski-Suomen liitto 1,4 % As Oy Vuokrakelsa 100 % As Oy Vuokrakarstu 68 % 9.2 SELVITYS KUNTAKONSERNIN YHTEISÖILLE VUODELLE 2011 ASETETTUJEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ KONSERNIOHJAUKSEN PERIAATTEIDEN TOTEUTUMISESTA Kunnanvaltuusto on vuoden 2011 talousarvion hyväksyessään asettanut alla mainituille kuntakonserniin kuuluville yhteisöille seuraavat toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet sekä konserniohjauksen periaatteet. Lisäksi kunnanvaltuusto on hyväksynyt Karstulan kunnan konserniohjeet, jotka ovat tulleet voimaan Konserniohjauksen periaatteet Kunnanvaltuusto hyväksyy talousarviossa vuosittain konserniohjauksen periaatteet kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden ja yhteisöjen osalta o Konserniohjauksen periaatteiden toteutumista arvioidaan tilinpäätöksen ja erillisten infotilaisuuksien tietojen pohjalta. 72

80 Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy Yhtiön toimialana on Karstulan kunnan elinkeinoelämän edistäminen ja sen rakenteen monipuolistaminen. Tässä tarkoituksessa yhtiö voi toimia yhteistyössä myös Karstulan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Kunta omistaa 100 % yhtiön osakkeista. Toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet Yhtiön strategia sekä toiminnan linjaukset Yhtiön strategian painopisteet päivitettiin keväällä Karstulastrategia 2015 pohjalta käydään läpi kunnanhallituksessa kevään 2011 aikana. uudistettu strategia valmistuu kevään 2012 kuluessa. Asiakastyytyväisyys Loppuvuodesta 2011 tehdyn ELPO tutkimuksen esittely. Oma tutkimus vuodesta 2011 valmistuu maaliskuussa Yli 100 %:n työpaikkaomavaraisuuden säilyminen ja yritysten määrän kehitys neet siten, ettei vertailukelpoista tietoa työpaik- Tilastokeskuksen tilastointiperusteet muuttukamääristä ole saatavissa. Perustetut/lakanneet yritykset. Nollatulos Yhtiön tilinpäätös osoittaa ylijäämää Työpaikkamäärän kehitys: Työpaikkaa, kpl ei vert. Perustetut ja lakanneet yritykset : Perustetut, kpl Lakanneet, kpl Netto Konserniohjauksen toteutuminen Yhtiökokousasiat on käsitelty kunnanhallituksessa toimitusjohtajan selostuksen pohjalta. Toimitusjohtaja on ollut useia kertoja mukana kunnanhallituksessa ajankohtaisia elinkeino- ja yritysasioita käsiteltäessä ja kunnanvaltuustossa ajankohtaisten asioiden yhteydessä. Puulaakson Sijoituksen neuvottelukunta toimii ohjeensa mukaisesti yhteistyöelimenä. Karstulan Vuokra-asunnot Oy Yhtiön toimialana on rakennuttaa, omistaa ja hallita kiinteistöjä ja vuokratonteilla olevia rakennuksia, ostaa ja vuokrata alueita, rakennuksia ja huoneistoja, antaa vuokralle kiinteistöjä ja huoneistoja sekä harjoittaa kiinteistöjen ja vuokratonteilla olevien rakennusten isännöinti- ja huoltotoimintaa. Kunta omistaa 100 % yhtiön osakkeista. Toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet Yhtiön strategia sekä toiminnan linjauksen käydään läpi kunnanhallituksessa kevään 2011 huomioiden se, ettö kunnan kaikkien vuokra-asuntojen isännöinti on siirretty yhtiölle. Omistuksessa olevien asuntojen vuokrausaste nousee 2 %-yksiköllä Asuntojen isännöinti on siirretty samasta pisteestä tapahtuvaksi. Strategia on käyty läpi ja hyväksytty. Vuokrausaste ei ole noussut tavoitteen mukaisesti vähentyneen asuntokysynnän vuoksi. Täyttöaste oli vuonna 2011 keskimäärin noin %. 73

81 Vuokrataso on alueellisesti kilpailukykyinen ja yhteismäärältään sellainen, että yhtiö selviää taloudellisista vastuistaan ilman kunnan tukea. Asuntojen kuntoonpano on jatkuvaa. Tavoitteena kunnostuksesta - alle 10 vuotta 30 % asunnoista vuotta 60 % asunnoista. Vuokria on korotettu kustannustasoa vastaavasti ja viimeksi jopa reilusti sen yli heikon maksuvalmiuden vuoksi. Kunnalta on jouduttu ottamaan tilapäisrahoitusta. Tyhjien asuntojen määrän kasvaessa maksuvalmiudelle aiheutuu edelleen haasteita tuleville vuosille. Kunnostustoimia on toteutettu tavoitteiden mukaisesti. Konserniohjauksen toteutuminen Yhtiön hallituksen jäsenet on valittu keskeisistä päättäjistä ja/tai viranhaltijoista. Yhtiökokousasiat on käyty läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan selostuksen pohjalta. Yhtiön keskeisistä asioista on järjestetty infoa kunnanhallitukselle. Karstulan Lämpöverkko Oy Yhtiön toimialana on kaukolämmön siirto- ja jakeluverkon sekä siihen liittyvien lämpölaitosten omistaminen ja käyttäminen, kaukolämmön myyminen ja välittäminen. Kunta omistaa 100 % yhtiön osakkeista. Toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet Yhtiölle laaditaan strategia kunnanhallituksen käsiteltäväksi kevään 2011 aikana. Mahdollisimman moni yhtiön kannalta taloudellisesti liitettävissä oleva kiinteistö tulee kaukolämmön piiriin. Alueellisesti kilpailukykyisellä asiakashinnalla pienehkön osingon jakaminen omistajille. Yhtiön strategia ja toiminnan linjaukset valmistuvat kevään 2012 aikana. Jo lähes kaikki yhtiön kannalta taloudellisesti liitettävissä olevat kiinteistöt ovat tällä hetkellä asiakkaina. Hintavertailut: Kaukolämmön keskihinta. Benett Oy:n selvityksen julkaiseminen. Lämmitystapojen vertailulaskelma. Yhtiön tilinpäätös osoittaa ylijäämää Yhtiön hallituksen esitys on, että osinkoa ei jaeta vuodelta Vuoden 2011 toimintatietoja ja niiden vertailu vuoteen 2010: Sopimuksia, kpl Asiakkaita, kpl Kaukolämmitettävä rakennustilavuus, m³ Lämmön myynti, GWh 16 GWh 18,2 GWh - muutos edellisvuoteen, % -12,6 % +14,3 % Kaukolämmön hinta, /MWh - keskihinta Suomessa (sis. energia- ja tehomaksun) 63,90 - yhtiön vastaava hinta (vuosikulutuksella MWh) 60,84 68,13 Yhtiön liikevaihto, Konserniohjauksen toteutuminen Yhtiökokousasiat on käsitelty kunnanhallituksen kokouksissa yhtiön hallituksen jäsenten selostuksen pohjalta. Jäsenet yhtiön hallitukseen on nimetty kunnanhallituksen työskentelyyn osallistujien joukosta. 74

82 Puulaakson Energia Oy Yhtiön toimialana on prosessihöyryn, prosessilämmön, kaukolämmön ja sähkön tuottaminen, osakassopimuksen mukaisesti puupohjaisen polttoaineen avulla omakustannushintaan osakkaille. Kunta omistaa yhtiöstä noin 59 %. Toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet Yhtiölle laaditaan strategia kunnanhallituksen käsiteltäväksi kevään 2011 aikana. Yhtiö tuottaa osakassopimuksen mukaisesti omakustannusperiaatteella kaukolämpöenergiaa Karstulan Lämpöverkko Oy:lle Yhtiö toimii taloudellisesti kannattavasti ja pystyy vastaamaan käyttö- sekä investointikustannuksistaan. Yhtiön strategia ja toiminnan linjaukset valmistuvat kevään 2012 aikana. Toteutunut osakassopimuksen mukaisesti. Yhtiön tilinpäätös osoittaa alijäämää Vuoden 2011 toimintatietoja ja niiden vertailu vuoteen 2010: Tuotanto, MWh - höyry - kaukolämpö - prosessilämpö - sähkö Yhtiön liikevaihto, Konserniohjauksen toteutuminen Yhtiökokousasiat on käsitelty kunnanhallituksen kokouksissa yhtiön hallituksen jäsenten selostuksen pohjalta. Jäsenet yhtiön hallitukseen on nimetty kunnanhallituksen työskentelyyn osallistuneiden joukosta. Muut Karstulan kunnan kannalta keskeiset yhteisöt Karstulan kunnan konserniohjaukseen ja talouteen sekä edunvalvontaan liittyen keskeisiä, viralliseen kuntakonserniin kuulumattomia yhteisöjä ovat mm. Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ky, SoTe ky, Karstulan Asumispalvelusäätiö, Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelu Oy, POKE, Pohjoisen Keski-Suomen musiikkiopisto, Sammakkokangas Oy ja jätelautakunta, sekä Keski-Suomen palo- ja pelastuslaitos. Näiden yhteisöjen osalta konserniohjauksesta vastaava luottamushenkilötoimielin on määritelty johtosäännöillä. Keskeinen periaate toiminnan ja talouden ohjauksessa on näidenkin osalta ollut Karstulastrategia 2012 ja Karstulastrategia 2015, yleinen toiminnallis-taloudellisuus sekä riittävä ja säännöllinen yhteistyö asianomaisten yhteisöjen hallinnossa mukana erityisesti Karstulasta olevien henkilöiden kanssa. 75

83 9.3 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT Konsernitaseessa esitetään yhdistelmä kunnan ja sen tytär-, osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöistä sekä kuntayhtymistä, joissa kunta on jäsenenä. Konsernitaseesta esitettävät tunnusluvut kuvaavat konsernin omavaraisuutta ja rahoitusvarallisuutta. Kunnan konsernitase esitetään lyhennetyn konsernitaseen kaavan mukaisena. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / Koko pääoma Laskukaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusaste mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 % ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntakonsernissa merkittävää velkarasitetta. Tunnusluku on 40 % eli hieman edellisvuotta heikompi. Konsernin lainakanta = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Konsernin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Konsernin lainakanta oli tilikauden päättyessä vajaa 19,5 milj. euroa eli suunnilleen edellisvuoden tasolla. Konsernin lainakanta , /asukas Tunnusluku osoittaa konsernin asukaskohtaisen lainamäärän. Myös tämä tunnusluku on suunnilleen edellisvuoden tasolla. Konsernin lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja konsernin omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Konsernin lainasaamisia oli tilikauden päättyessä noin 0,6 mijl. euroa eli edellisvuotta vähemmän. 76

84 KONSERNITASE VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet II Arvonkorotusrahasto Tietokoneohjelmistot III Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot IV Edell. tilikausien yli-/alijäämä Ennakkomaksut V Tilikauden yli-/alijäämä II Aineelliset hyödykkeet B POISTOERO JA VAPAA- 1. Maa- ja vesialueet EHTOISET VARAUKSET 2. Rakennukset Poistoero Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaaehtoiset varaukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet C PAKOLLISET VARAUKSET 6. Ennakkomaksut ja keskener.hank Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Joukkovelkakirjalainasaamiset 1. Valtion toimeksiannot Muut lainasaamiset Lahjoitusrahastojen pääomat 3. Muut toimeksiantojen pääomat 4. Muut saamiset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT E VIERAS PÄÄOMA 1. Valtion toimeksiannot I Pitkäaikainen 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatt. 1. Joukkovelkakirjalainat 3. Muut toimeksiantojen varat Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä C VAIHTUVAT VASTAAVAT 4. Lainat muilta luotonantajilta I Vaihto-omaisuus 5. Saadut ennakot 1. Aineet ja tarvikkeet Ostovelat 2. Keskeneräiset tuotteet Liittymismaksut ja muut velat Valmiit tuotteet/tavarat 8. Siirtovelat 4. Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut II Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat II Saamiset 2. Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Pitkäaikaiset saamiset 3. Lainat julkisyhteisöiltä Myyntisaamiset 4. Lainat muilta luotonantajilta Lainasaamiset Saadut ennakot Muut saamiset 6. Ostovelat Siirtosaamiset 7. Liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikaiset saamiset 8. Siirtovelat Myyntisaamiset Lainasaamiset 3. Muut saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Siirtosaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT III Rahoitusomaisuusarvopaperit Omavaraisuusaste, % 40 % 42 % 1. Osakkeet ja osuudet Lainakanta , Sijoitukset rahamarkkinainstr Lainakanta , /asukas Joukkovelkakirjalainasaamiset Lainasaamiset , Muut arvopaperit Asukasmäärä IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

85 10 HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ Kuntalain 69 :n mukaan Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kunnanhallitus on kokouksessaan / 58 päättänyt esittää kunnanvaltustolle, että Karstulan kuntastrategian toteuttamisrahastosta tehdään sen sääntöperusteiden mukaisesti ,38 euron suuruinen tuloutus seuraavien menojen katteeksi: - Maa-alueiden ostot Rokalanmännikkö, kauppahinta Eerolanmännikkö, kauppahinta - Elinkeinoelämän edistäminen Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy Yhteistoimintaosuudet / elinkeinoprojektit ,00 euroa ,00 euroa ,76 euroa ,62 euroa Tuloutuksen jälkeen rahaston pääoma on ,94 euroa. Tuloutuksen (rahastosiirron) jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostuu euroa. Kunnanhallitus on tilinpäätöstä allekirjoittaessaan päättänyt esittää kunnanvaltuustolle, että tilikauden ylijäämä kirjataan tilikauden yli-/alijäämätilille. Kunnan taseessa ei ole kattamatonta alijäämää: tilikauden tuloksen käsittelyn jälkeen taseessa oleva ylijäämä on euroa, eli ylijäämä em. rahaston kanssa yhteensä on euroa. 78

86 KARSTULAN KUNTA Khall LIITE: TILASTOJA Karstulan kunnan väestörakenne ja väestöennuste ikäryhmittäin esitetään seuraavassa taulukossa. Väestörakennetiedot vuoteen 2011 saakka ovat Tilastokeskuksen virallisia vuodenvaihteen väestötietoja. Ennusteet perustuvat Tilastokeskuksen tuoreimpaan väestöennusteeseen syyskuulta Verrattaessa vuosien todellisia väestötietoja vastaavan ajan ennusteeseen on havaittavissa, että kunnan todellinen väestökehitys on selkeästi ollut väestöennustetta myönteisempää etenkin nuorimmissa ikäryhmissä. Väestöennusteen seuraava julkistus tehdään syyskuussa Väestörakenne , väestöennuste : vuotiaat 7-17 vuotiaat vuotiaat vuotiaat 75- vuotiaat Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennallinen peruste. Valtio osallistuu peruspalvelujen rahoitukseen valtionosuusprosentin mukaisella osuudella. Valtionosuusprosentti kuvaa kuntien ja valtion välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla, vuonna 2011 kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti oli 34,11 %. Kunnan omarahoitusosuus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri, vuonna 2011 se oli 2 638,32 euroa/asukas. Kunnalle myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden laskennassa huomioidaan myös muunlaisia järjestelmään liittyviä vähennyksiä, lisäyksiä ja tasauksia. Seuraavassa taulukossa esitetään ns. yhden putken valtionosuuteen määriteltyjen peruspalvelujen osuus Karstulan kunnan käyttötalouden kustannuksista. Myös muiden kuntapalveluiden kuin em. peruspalvelujen ryhmään sisältyy kunnan lakisääteisiä tehtäviä ja toimintoja, joihin saadaan valtionosuutta. 79

87 Peruspalveluiden osuus käyttötaloudesta : ,9 6,1 17,3 1,7 20, ,9 5,5 16,5 1,5 18, ,6 5,9 16,0 1,5 17, ,8 5,9 15,4 1,5 18, ,8 5,5 15,1 1,4 19, ,9 5,6 15,4 1,5 18, ,9 5,7 15,6 1,5 15,2 Sosiaali ja terveys Päivähoito Esi- ja perusopetus Kirjasto, kulttuuri Muut kuntapalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon osuus kuntien käyttötalouden kustannuksista on tyypillisesti varsin merkittävä, joten alan kustannuskehitys vaikuttaa vahvasti kuntien talouteen. Seuraavassa taulukossa kuvataan Karstulan kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten suhteellista muutosta vuodesta 2005 alkaen. Vaikka kustannusten nousu onkin viime vuosina ollut huomattavaa, yhteistoiminta-alueen muodostaminen näyttää vaikuttaneen kustannuskehitystä hillitsevästi. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten muutos (2005=100): Karstula ,70 112,83 126,72 133,25 136,49 139,12 80