6 h Painos 01 Päällirakennekäsikirja Kuorma-autot 1 714 162 Scania CV AB 2004, Sweden
1 JOHDANTO 2 ALUSTATIEDOT 3 YLEISIÄ OHJEITA 4 LASKELMAT JA TEORIA 5 VETOAUTOT 6 KUORMA-AUTOT 7 MUUTOKSET 8 KOMPONENTIT 9 RUNGOT 10 VOIMANOTTO 11 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT JA ELEKTRONIIKKA 12 MAALAUS Scania CV AB 2004, Sweden
Sisältö Sisältö Kuorma-autot...7 Lava-autot...8 Kippiautot...9 Kuormalavat...10 Kippivarustus...10 Kippisylinterin kiinnitys...11 Keskiasenteinen kippisylinteri...12 Telin rajoitus...14 Kippisammio...15 Puutavara-autot...16 Umpikori- ja konttiautot...17 Jäteautot...18 Jätepakkaaja...18 Säiliö- ja massatavara-autot...19 Kiinnitys säiliö...20 Kiinnitys massatavara...21 Betoniautot...22 Vaihtolava-autot...23 Rullien sijoitus...24 6 h Scania CV AB 2004, Sweden 5
Kuorma-autot Kuorma-autot Kaikki ajoneuvot, jotka eivät ole vetoautoja, ovat kuormaautoja. Näiden ajoneuvojen päällirakenteet jaetaan vääntöherkkiin ja vääntöjäykkiin rakenteisiin. Lue aiheesta lisää luvusta 9, Rungot. Vetoautoja käsitellään luvussa 5. b129372 6 h Scania CV AB 2004, Sweden 7
Lava-autot Lava-autot Kiinteitä lavoja pidetään vääntöherkkinä päällirakenteina. Apurungot tehdään U-profiileista, minkä vuoksi etuosa on suhteellisen vääntöherkkä. Kuvassa on esimerkki kiinteän lavan rakenteesta. Poikkipalkit voidaan asettaa apurungon pitkittäispalkkien päälle. Ne voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa samaan tasoon. Kiinteissä lavoissa apurungon tehtävä on yleensä jakaa päällirakenteen aiheuttamaa kuormitusta ja alustarungon kuormaa. Lava-autot b129162 b129373 Kiinteä lava 8 Scania CV AB 2004, Sweden 6 h
Kippiautot Kippiautot Kippiauton päällirakennetta pidetään vääntöherkkänä. Kippiautoissa alusta ja päällirakenne ovat yleensä suurten rasitusten kohteina. Esimerkiksi kun lastia levitetään kippaamalla taaksepäin, kipin kantoakseli ja kiinnitykset, rungot ja jousitus vastaanottavat dynaamisesti vaihtelevia kuormituksia, jotka ääritapauksissa voivat aiheuttaa koko ajoneuvon kaatumisen kyljelleen. Jos maa yhtäkkiä pettää tai kuorman toinen puoli jämähtää paikalleen kippauksen aikana, ajoneuvo- ja henkilövahinkojen välttäminen edellyttää jäykkää jousitusta, kallistuksenvaimentimia ja osaavaa kuljettajaa. Vahinko- ja vammariskin minimoimiseksi päällirakentajien on mahdollisuuksien mukaan suosittava ensi sijassa näitä: Lyhyet akselivälit Kipin kantoakseli lähellä viimeistä taka-akselia Lyhyet, vääntöjäykät lavat Pitkät, jäykät kippilavan takaylitykset Katso apurunkojen rakenne ja mittasuhteet luvusta 9 Rungot. Kolmikaatokippi b129185 6 h Scania CV AB 2004, Sweden 9
Kippiautot Kuormalavat Kippilavan vääntöjäykkyys Kippilavan tulee olla riittävän jäykkä, jotta se ei väänny merkittävästi ja taivu sivusuunnassa, jos kuorma kipattaessa takertuu lavan etuosaan. Kippivarustus Kippisylinterien sijainti Kippisylinterien sijoittaminen pituussuunnassa määräytyy lavan pituuden, kuormituksen ja kipin tyypin mukaan. Takakippi on sitä vakaampi, mitä pidemmällä edessä kippisylinteri(t) sijaitsevat. Etupäähän asennetut sylinterit, joiden laakerointi mahdollistaa liikkeen vain ajoneuvon pituussuunnassa, parantavat vakautta huomattavasti kipattaessa. Jos kippisylinteri sijoitetaan kippilavan painopisteen taakse, sylinteri pyrkii nostamaan kippilavan takapäätä kippauksen alussa. Tämä huonontaa kipin vakautta. b129177 b129173 Vältä kippisylinterin sijoittamista kippilavan painopisteen taakse. 10 Scania CV AB 2004, Sweden 6 h
Kippiautot Kippisylinterin kiinnitys Kipattaessa kippisylinterin kiinnitykseen kohdistuu hyvin suuria kuormituksia, mikä asettaa rakenteelle ja kiinnitykselle suuria vaatimuksia. Kippisylinteri kippikehtoineen on kiinnitettävä apurunkoon. Jos käytetään ulkoisia kaksoiskippisylintereitä, sylinterien kannattimet on pultattava alustarungon uumaosaan. Huom! Kippisylintereitä ei saa kiinnittää alustarungon laippoihin. Runkopalkkien vääntymisen ja epäsymmetrisen kuormituksen välttämiseksi kahden kippisylinterin kannattimen väliin on asennettava vahva U-profiilinen poikkipalkki. Katso kuva. Taaksepäin kipattaessa takaylitykseen kohdistuu hyvin suuria kuormituksia, mikä asettaa suuria vaatimuksia apurungon jäykkyydelle ja rakenteelle tässä osassa. Katso luku 9, Rungot, jakso Apurungot. Ulkoiste n kippisylinterien kiinnitys b129167 Kantoakselin laakerointi Lavan laakerivälyksen kantoakselissa pitäisi olla mahdollisimman pieni. Kantolaakerissa esiintyvä välys moninkertaistuu lavan etupäässä, kun sivusuuntaista taipumista esiintyy. Kantolaakerin on oltava lujasti kiinnitetty lavaan ja alustarunkoon. 6 h Scania CV AB 2004, Sweden 11
Kippiautot Keskiasenteinen kippisylinteri Jos päällirakenteessa on keskiasenteiset kippisylinterit, voi olla tarpeen siirtää alustan poikkipalkkeja. Poikkipalkkeja ei saa siirtää niin pitkälle, että etäisyys seuraavaan poikkipalkkiin on yli 1500 mm. Huom! Jousen kiinnityskorvakkeen tai nivelakselin laakerin luo asennettuja poikkipalkkeja ei saa siirtää. Kuvassa näkyvän vahvikkeen 2 lisäksi rungossa voidaan joissakin tapauksissa tarvita lisäpoikkipalkkeja, jotta rungon alaosa ei taivu ulospäin, kun kippisylinteri kohdistaa siihen suuria kuormituksia. Ilmajousitetuissa ajoneuvoissa, kuten kippiautoissa, nosturiautoissa, vaihtolava-autoissa jne., kuormien käsittelyssä on oltava erityisen varovainen. Kippiautoissa ja vaihtolava-autoissa telin ilmapalkeet on tyhjennettävä ilmasta kuormia käsiteltäessä. Katso nosturiautojen ohjeet luvusta 8, Komponentit. Joissakin maissa pitkälavaisilta kippiautoilta edellytetään vakaustestin läpäisyä. Katso lisäksi luku 4, Laskelmat ja teoria. 1 2 1. Kippisylinteri 2. Ulkoinen vahvike! VAROITUS! Tarkista, että nivelakseli ei osu siirrettyihin poikkipalkkeihin. Poikkipalkkeja ei saa irrottaa ottamatta yhteyttä Scaniaan.! VAROITUS! 8x4-kuorma-autoissa, joissa on keskiasenteiset kippisylinterit ilman apurunkoa, suurin sallittu etuakselin ja kippisylinterin välinen etäisyys on 3500 mm. b129142 b129183 12 Scania CV AB 2004, Sweden 6 h
Kippiautot Kippiakselin sijainti Kippiakselin sijainti määritetään ensimmäisen vetävän taka-akselin ja lavan kippiakselin keskikohdan väliseksi etäisyydeksi. ('B' kuvassa) Kippiakselin sijainnin suositellut enimmäismitat Kippiakselin sijainnin suositellut enimmäismitat koskevat ajoneuvoja, joissa on seuraava varustus: - apurunko, jonka mitat ja materiaalit ovat suositusten mukaiset. - apurungot, joissa on vahvistetut takaylitykset. alustarunkotyyppi F950 tai F958 (ei F800). B b129157 Alusta Konfiguraatio Takaakseli-/ telikuorma 4x2 A/B 13 tonnia Maks. 800 mm Kippiakselin sijainnin B suositellut enimmäismitat! VAROITUS! F800-rungolla varustettuja ajoneuvoja ei suositella kippiautoiksi. 4x2 Z 4x4 Z 6x2 A/B 6x4 A/B 8x4 A/B 8x2 A/B 6x2/4 8x2/4 6x2 Z 8x2 Z 6x4 Z 8x4 Z 6x6 Z 15 tonnia Maks. 1 030 mm 20 tonnia Maks. 2030 mm 21 tonnia Maks. 1990 mm 21 tonnia Maks. 1920 mm (2150, jos vakaus on hyvä) 30 tonnia Maks. 1970 mm 6 h Scania CV AB 2004, Sweden 13
Kippiautot Telin rajoitus Kippiautot, vaihtolava-autot tai muut kuorma-autot, joissa tarvitaan parempaa vakautta kuormankäsittelyssä, voidaan varustaa hydraulisella telin liikkeen rajoituksella kuvan mukaisesti. Oikea ja vasen hydraulisylinteri on asennettava siten, että männänvarret rajoittavat takajousten liikettä mahdollisimman lähellä akselin keskikohtaa. Telin rajoitusjärjestelmään tulee kuulua myös kojetaulun varoitusvalo. Kuormaton kuorma-auto 20-30 Jousituksen enimmäisrajoitus min 10 b129178 Kipin vakautin Kipin vakauden parantamiseksi voidaan asentaa kipin vakautin. Kipin vakautin koostuu vipupareista, jotka on nivelletysti liitetty toisiinsa sekä lavaan ja alustaan. Vakautin estää lavaa taipumasta ulospäin sivusuunnassa siten, että se johtaa lavan sivusuuntaiset voimat alas alustarunkoon. Jotta vakautin toimisi mahdollisimman tehokkaasti, se on kiinnitettävä suoraan taka-akselin keskikohdan tai telin keskikohdan yläpuolelle. Nivelletyt kippirungot, joita käytetään joissakin kippiautoissa, ovat vakaita, jos laakerivälys on pieni. Kipin vakauttimia suositellaan vaikeisiin oloihin, kuten kivilastia käsitteleviin kippiautoihin tai muihin tilanteisiin, joissa kippaus tapahtuu hyvin hankalalla pinnalla. Kippauksen vakauteen vaikuttaa rakenneominaisuuksien lisäksi erittäin tärkeänä tekijänä oikea käsittely. Hydraulisylinterin säätö Kipin vakautin b129171 14 Scania CV AB 2004, Sweden 6 h
Kippiautot Kippisammio Kippisammioautoa voidaan pitää kippiauton erikoistapauksena, ja sen on täytettävä kippilavalla varustettujen kuorma-autojen vaatimukset, ellei toisin ilmoiteta. Tämän ajoneuvotyypin painopiste on suhteellisen korkealla. Akselivälin on oltava mahdollisimman lyhyt. Apurunkojen kiinnitys ja kippilaakeroinnin sijainti Välin A, joka esittää alustarungon etutukipisteen ja säiliön etutukipisteen välistä etäisyyttä, on oltava mahdollisimman lyhyt. Lyhyt väli pienentää alustarungon kuormitusta ja pienentää runkovärähtelyjen riskiä. On myös tärkeää, että kippisammion pohjan vaakasuuntainen osa painuu apurunkoa vasten. Välin B, joka esittää ensimmäisen vetävän taka-akselin ja betonisäiliön kippiakselin keskikohdan välistä etäisyyttä, on oltava mahdollisimman lyhyt. Lyhyt väli pienentää alustarungon kuormitusta ja parantaa vakautta kipattaessa. b129166 b129164 A B Betonisäiliö 6 h Scania CV AB 2004, Sweden 15
Puutavara-autot Puutavara-autot Puutavara-auton päällirakennetta voidaan kuorman mukaan pitää joko vääntöherkkänä tai vääntöjäykkänä. Kuormaamattomana rakennetta voidaan pitää vääntöherkkänä, mutta kuormattuna siitä tulee jäykempi. Päällirakenne voidaan toteuttaa pankkopareista rakennettavana puuvarustuksena, ja siihen liittyy usein joko kiinteä tai irrotettava taakse asennettava nosturi. Vaihtoehtoisesti se voidaan toteuttaa kiinteänä lavana, jossa on kolot irrallisille puupankoille sekä taakse asennettava nosturi. Kiinteässä lavassa voi olla taitettavat sivuseinämät yleiskuljetuksia varten. Lisätietoja taakse asennettavista nostureista on luvussa 8, Komponentit 16 Scania CV AB 2004, Sweden 6 h
Umpikori- ja konttiautot Umpikori- ja konttiautot Umpikori ja kontit Umpikori- ja konttirakennetta pidetään vääntöjäykkänä. Ne rakennetaan apurungon päälle tai ne sisältävät apurungon, joka painuu alustarunkoa vasten koko pituudeltaan. Umpikorien ja konttien kiinnitys Yleensä apurungon etuosassa käytetään joustavia kiinnikkeitä ja takaosassa kiinteitä kiinnikkeitä, heti etumaisen takajousen kiinnityskorvakkeen etupuolelta alkaen. Pitkillä takaylityksillä varustetuissa ajoneuvoissa voivat joustavat kiinnikkeet joskus soveltua aivan taaksekin. Kuvien etäisyydet A ja B määräytyvät akselivälin ja takaylityksen pituuden mukaan. b129341 Umpikori ja avattavat sivuseinät Avattavilla sivuseinillä varustettuja umpikoreja on pidettävä vääntöherkkinä rakenteina. b129343 600 A 1100 1200 B Ilmajousitettu kuorma-auto b129344 875 A 1075 300 1500 Lehtijousitettu kuorma-auto B 6 h Scania CV AB 2004, Sweden 17
Jäteautot Jäteautot Jätepakkaaja Jätepakkaajan kiinnitystä koskevat samat periaatteet, jotka määriteltiin umpikoreja ja kontteja koskevassa osassa. Päällirakennetta pidetään vääntöjäykkänä. Päällirakenteen takaosa on kiinnitettävä kiinnityslevyillä, jotta alustarungon takaosa on riittävän vahva. Oheisissa kuvissa on esimerkkejä jätepakkaajan kiinnityksestä erilaisissa alustatyypeissä. b129346 b129345 18 Scania CV AB 2004, Sweden 6 h
Säiliö- ja massatavara-autot Säiliö- ja massatavara-autot Säiliö- ja massatavarapäällirakennetta pidetään vääntöjäykkänä. Akselivälin valinta on olennaisen tärkeä, ja välin on oltava lyhyt runkovärähtelyjen riskin minimoimiseksi. Päällirakenteen painopisteen on oltava mahdollisimman alhaalla, jotta kallistusmomentti olisi pieni. Nestesäiliöitä varten on otettava huomioon sivuttais- ja pitkittäissuuntaisten loiskerajoittimien tarve. Sekä säiliö- että massatavarapäällirakenteille on yhteistä, että ne ovat yleensä alustarungon tukipisteiden (kannattimien) varassa. Seuraavissa kannattimien sijaintia koskevissa suosituksissa on otettu huomioon kuormitus ja mukavuus. Tukipisteiden sijainnilla on suuri merkitys. Kuorma-autoissa, joissa on lehtijousitus edessä, etukannatin on asennettava reikäkuvioon, joka sijaitsee 875 mm etuakselin takana, tai tämän reikäkuvion eteen. Kuorma-autoissa, jotka on varustettu etuakselin ilmajousituksella ja yksinkertaisella rungolla, voi olla tarpeen vahvistaa runkoa etukannattimen ympärillä tai vaihtoehtoisesti käyttää laajaa etukannatinta, suurta rungonvastaista kontaktipintaa, jotta runkovärähtelyjen riski pienenee. Kuorma-autoissa, joissa on ilmajousitus edessä, etukannatin on asennettava reikäkuvioon, joka sijaitsee 600 mm etuakselin takana, tai tämän reikäkuvion eteen. Vastaavasti muut kannattimet on sijoitettava siten, että kuormitus ja runkovärähtelyt otetaan huomioon. Runkovärähtelyjen välttämisessä on kyse siitä, että alustalle ja päällirakenteelle yhdessä syntyy sellainen ominaistaajuus, että värähtelyjä ei esiinny normaalin ajonopeuden tuntumassa. b129349 6 h Scania CV AB 2004, Sweden 19
Säiliö- ja massatavara-autot Kiinnitys on suunniteltava ja toteutettava siten, että kuormitukset jakautuvat tasaisesti kaikkien kannattimien välille, ja siten, että päällirakenteen kallistusvoimat jakautuvat etuakselille ja taka-akselille tai telille. Kiinnitys ja kannattimet on suunniteltava siten, että päällirakenteessa syntyvät pystysuuntaiset voimat eivät altista runkopalkkeja liian suurille vääntövoimille. Päällirakenteen painon on levättävä samalla tasolla kuin runkopalkkien uumaosan. b129352 Kiinnitys säiliö Seuraavissa kuvissa on esimerkkejä säiliön kiinnityksestä erilaisissa alustatyypeissä. Kuvat osoittavat, miten kiinnityspisteet on jaettava alustarunkoon kohdistuvien kuormitusten minimoimiseksi. Kun haluat selvittää, missä päällirakenteen reiät sijaitsevat jossakin tietyssä alustatyypissä tai kuinka monta reikäkuviota etu- ja taka-akselien välillä on tai onko reikäkuvioita rungon takaylityksessä, katso kyseisen alustan mittapiirroksia Scanian päällirakentajille suunnatuilla WWW-sivuilla. 875 A B 300 C 875 A 1100 1200 B b129353 1350 A 1100 300 B b129355 b129354 875 A B 1100 300 C 20 Scania CV AB 2004, Sweden 6 h
Säiliö- ja massatavara-autot Kiinnitys massatavara Seuraavissa kuvissa on esimerkkejä erilaisten massatavarapäällirakenteiden kiinnityksestä. Suosituksissa oletetaan, että päällirakenne ja säiliö on suunniteltu vääntöjäykäksi yksiköksi. Esimerkki massatavarapäällirakenteen kiinnitystavasta. Etukannattimina on käytettävä heilurikiinnikkeitä. Heilurikiinnikkeitä voidaan käyttää myös takakannattimina. Suosittelemme massatavarapäällirakenteita varten ensi sijassa kaksoisrunkoisia kuorma-autoja. Jos päällirakenteeseen ei ole mahdollista asentaa kahta tukipistettä takimmaisen etujousen kiinnityskorvakkeen ja etumaisen takajousen kiinnityskorvakkeen välille lehtijousitetuissa kuorma-autoissa, ensimmäinen ja toinen tukipiste voidaan sijoittaa lyhyeen apurunkoon. Kun etuakselilla on ilmajousitus, apurunko on aina asennettava ensimmäisen ja toisen tuen eteen. Apurunko vedetään mahdollisimman pitkälle eteen runkovärähtelyjen välttämiseksi. b129358 b129359 b129357 6 h Scania CV AB 2004, Sweden 21
Betoniautot Betoniautot Pyörivillä sekoittimilla varustetuissa kuorma-autoissa ei ole kippitoimintoa. Niiden säiliöt ovat kuitenkin samankaltaisessa asennossa kuin kippiautoissa. Päällirakennetta pidetään vääntöherkkänä. Rungon kiertymisongelmaa, joka voi ilmetä betoniautoissa, voidaan ehkäistä käyttämällä yhteen liitettyjä apurunkoja. Katso luku 9, Rungot. b129360 Tavanomainen kiinnitys 22 Scania CV AB 2004, Sweden 6 h
Vaihtolava-autot Vaihtolava-autot Vaihtolavaa pidetään vääntöherkkänä päällirakenteena. Vaihtolavojen avulla voidaan käyttää erilaisiin kuljetustarpeisiin erilaisia päällirakenteita, kuten kiinteä lava, kippilava, betonisekoitin tai säiliö. Päällirakennetta voidaan vaihtaa eri tavoin, kuten seuraavassa määritellään: - Koukkuvarrella, joka nostaa kyytiin ja laskee kyydistä erilaisia päällirakenteita. - Ketjuilla, jotka vetävät kyytiin tai kyydistä erilaisia päällirakenteita. Vaihtolavan, joka vedetään kyytiin / lasketaan kyydistä takaapäin tai nostetaan kyytiin / lasketaan kyydistä, on täytettävä samat vakautta koskevat vaatimukset ja suositukset, jotka on määritelty jaksossa Kaatumisvakaus luvussa 4, Laskelmat ja teoria. b129362 b129186 Vaihtolava-ajoneuvo ja koukkuvarsi b123363 Vaihtolava-ajoneuvo ja ketjut 6 h Scania CV AB 2004, Sweden 23
Vaihtolava-autot Rullien sijoitus Rullien sijoitus määritetään etäisyydeksi ensimmäisestä vetävästä taka-akselista rullan keskikohtaan. ('B' kuvassa) Rullat on sijoitettava mahdollisimman kauas eteen alustarungon kuormitusten vähentämiseksi. Rullien sijoituksen suositellut enimmäismitat Rullien sijoituksen suositellut enimmäismitat koskevat kuorma-autoja, joissa on seuraava varustus: - apurunko, jonka mitat ja materiaalit ovat suositusten mukaiset. - apurungon takaylitys on ristiin vahvistettu - alustarunkotyyppi F950 tai F958 (ei F800).! B VAROITUS! b129364 F800-rungolla varustettuja kuormaautoja ei suositella vaihtolavaajoneuvoiksi.. Alusta Konfiguraatio Taka-akseli-/ telikuorma Suositellut enimmäismitat rullien sijoitusta varten 4x2 A/B 13 tonnia Maks. 800 mm 4x2 Z 4x4 Z 6x2 A/B 6x4 A/B 8x4 A/B 8x2 A/B 6x2/4 8x2/4 6x2 Z 8x2 Z 6x4 Z 8x4 Z 6x6 Z 15 tonnia Maks. 1030 mm (1530, jos vakaus on hyvä) 20 tonnia Maks. 2030 mm 21 tonnia Maks. 1990 mm 21 tonnia Maks. 1870 mm 30 tonnia Maks. 1920 mm Koska vaihtolavapäällirakenteet voivat aiheuttaa kallistusliikkeitä, myös kohdan Kaatumisvakaus luvussa 4, Laskelmat ja teoria suositukset pätevät. 24 Scania CV AB 2004, Sweden 6 h
Vaihtolava-autot Vaihtolava-autoissa telin ilmapalkeet on tyhjennettävä ilmasta kuormia käsiteltäessä. b129142 6 h Scania CV AB 2004, Sweden 25
Vaihtolava-autot 26 Scania CV AB 2004, Sweden 6 h