Lunns 27.5.2015 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtin välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiespimus 2016 2019 Aiespimuksen liikennesuus Mustalla tekstillä hyödynnettävä aiespimusteksti spimuskaudelta 2012 2015 Punaisella tekstillä muutkset ja lisäykset spimuskaudelle 2016 2019 Kestävä liikennejärjestelmä Kaupunkiseudun liikennejärjestelmäratkaisuilla tuetaan taviteltavan yhdyskunta ja palvelurakenteen tteutumista ja seudun tavitteiden mukaista kehitystä. Kehittämisen tavitteena n lisätä jukkliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapasuuksia, turvata kuljetusten sujuvuus sekä tuttaa turvallinen, tehkas ja taludellinen kknaisjärjestelmä tukemalla samalla maankäytön eheytymistä. Timenpiteillä pyritään ensisijaisesti vaikuttamaan liikkumistarpeeseen, liikenteen suuntautumiseen ja kulkumudn valintaan. L1 Liikennejärjestelmätyön kehittäminen Kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyötä jatketaan jatkuvan timintamallin mukaisesti. Liikennejärjestelmätyö kytketään entistä tiiviimmin maankäytön prsesseihin ja rganisaatiihin ja liikenneinfrastruktuurin kehittäminen kytketään entistä tiiviimmin maankäytön hjelmintiin ja tteutussuunnitteluun. Liikennesuunnittelun ja liikennejärjestelmätyön tueksi tarvitaan ajantasaista tieta liikenteen, liikkumisen ja kuljetusten kehityksestä. Tietphjan parantamiseksi keskeisiä aiespimuskauden timenpiteitä vat eri kulkutapjen ajantasaisen liikennemäärätiedn seurantajärjestelmän määrittäminen, sallistuminen seuraavaan Liikennevirastn tteuttamaan valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimukseen seudullisella lisätksella sekä tulsten analysinti ja hyödyntäminen. Spijasapulet tteuttavat Turun seudulla pieniä kustannustehkkaita liikenneverkn kehittämistimia (MAL hankehjelma). Valti ja kunnat sallistuvat tteuttamiseen yhtä suurella rahitussuudella. Rahitus n xx milj. (valti xx milj. ja kunnat xx milj. ) aiespimuskaudella ja se khdennetaan timenpiteisiin, jtka edistävät erityisesti jukkliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä liikenneturvallisuuden edellytyksiä. Rahitusta khdennetaan hankkeille kuntien, Liikennevirastn ja ELY keskuksen yhteistyönä siten, että valtin rahitus n käytettävissä vusina 2016 2019. Rahituspansta pyritään lisäämään seuraaville aiespimuskausille. Pitkäjänteisen hjelminnin helpttamiseksi ja suunnitteluvalmiuden parantamiseksi ludaan jatkuvasti ylläpidettävät pienten kustannustehkkaiden hankkeiden tai hankekknaisuuksien seudulliset timenpidekrit. 1
Lunns 27.5.2015 L2 Jukkliikennekaupungin vahvistaminen Kunnat ja valti edistävät jukkliikenteen timintaedellytyksiä kaupunkiseudulla. Kunnat vahvistavat jukkliikennekaupunkia lumalla maankäytön ja liikennejärjestelyjen suunnittelulla edellytykset jukkliikenteen tehkkaalle järjestämiselle ja hjaamalla uuden maankäytön hyvien jukkliikennepalvelujen piiriin. Seudullinen jukkliikenneviranmainen järjestää kaupunkiseudun jukkliikenteen palvelut palvelutasmääritysten ja kehittämissuunnitelmien phjalta timivalta alueellaan (Turku, Raisi, Kaarina, Naantali, Liet, Rusk) ja vastaavasti ELY keskus muualla MAL alueella (Masku, Nusiainen, Mynämäki, Aura, Paimi, Sauv, Parainen). Seudullisen viranmaisen timivalta alueen laajentamisesta sen ulkpulisiin työssäkäyntialueen kuntiin neuvtellaan niissä kunnissa, jtka situtuvat maankäytön suunnittelussaan vahvistamaan jukkliikenteen edellytyksiä. Valti myöntää suurten kaupunkiseutujen jukkliikennetukea Turun kaupunkiseudulle. Tuen edellytyksenä n, että rahitus nstaa jukkliikenteen palvelutasa ja siten lisää sen käyttöä ja parantaa jukkliikenteen kilpailukykyä. Jukkliikenteen taksa ja lippujärjestelmää sekä matkustajainfrmaatita kehitetään vastaamaan seudullisen liikkumisen tarpeita. Seudullisen jukkliikenteen ja ELY keskuksen timivalta alueen seutuliikenteen taksa ja lippujärjestelmien yhteensvittamisessa pyritään kustannustehkkaisiin ja matkustajille helppkäyttöisiin ratkaisuihin. Timivaltaiset viranmaiset, kunnat ja valti avaavat linja, pysäkki, aikataulu ja muut järjestelmätiedt julkiseen rajapintaan svelluskehittäjien käytettäväksi. Seudullinen jukkliikenneviranmainen kehittää ja tteuttaa kaupunkiseudun runkbussilinjastn laaditun kehittämishjelman mukaisesti vuteen 2020 mennessä. Valtisapulet sallistuvat runkbussireittien liikennejärjestelyjen kknaisvaltaiseen (jukkliikenne, pyöräily, jalankulku, autliikenne) yleissuunnitteluun 30 % rahitussuudella. ELYkeskus ja kunnat tteuttavat runklinjastn liittyviä liikenneinfrastruktuurin parannustimia (mm. liikennevalsusinta, bussikadut ja kaistat, pysäkkien parantaminen ja pyöräpysäköinti) käyttämällä tteuttamiseen sin MAL hankehjelman rahitusta. Turun raititien yleissuunnitelman jatksuunnittelusta tehdään kaupunginvaltuustn päätös syksyllä 2015. Valti avustaa mahdllista jatksuunnittelua ja tteutusta 30 %:n rahitussuudella. Pikaraititien tteuttamisen edellytyksenä n rakennemallin mukaisen maankäytön kehittäminen pikaraititiehen tukeutuen. Turun kaupunki jatkaa yhteistyössä valtin kanssa seudullisen matkakeskuksen suunnittelua ja ratapihan kehittämistä tällä spimuskaudella. Erityistä humita kiinnitetään turvallisuustasn parantamiseen (VAK) Turun keskustassa. Turku ja Liikennevirast edistävät uuden Tijalan radan varteen sijittuvan VAK tavararatapiha ja lgistiikka alueen suunnittelua. Rautatieasemien (päärautatieasema ennen Matkakeskuksen tteuttamista ja Kupittaan asema) liityntäpysäköinnin ja kulkuyhteyksien timivuutta ja vastuunjaka selkeytetään aiespimuskaudella. Turun kaupunki ja Liikennevirast tteuttavat vusina 2018 2020 yhdessä päärautatieasemaa ja kulttuurikeskus Lgma palvelevan pysäköintilaitksen ja siihen liittyvän ratapihan ylittävän jalankulkusillan sekä selvittävät nykyisen jalankulkusillan parantamismahdllisuudet saksi keskustan pyöräilyn pääverkka ( keskusakseli Lgm rautatieasema keskusta teatteri Urheilupuist kaupunginsairaala). 2
Lunns 27.5.2015 L3 Jalankulku ja pyöräilykaupungin vahvistaminen Tärkein kävelyn ja pyöräilyn susin vaikuttava tekijä n yhdyskuntarakenne. Kunnat painttavat kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä suunnittelemalla ja kehittämällä maankäyttöä, jssa matkat eri timintjen välillä vat lyhyitä ja helpsti kuljettavissa jalan tai pyörällä. Jalankulku ja pyöräilykaupunkia vahvistetaan parantamalla kaupunkien ja kuntien keskustaympäristöjä jalankulkuystävällisemmiksi ja laajentamalla timinniltaan mnipulista jalankulkukaupunkirakennetta keskustja ympäröiville yhdyskuntarakenteen muutsalueille. Valti tukee kehitystä malta saltaan erikseen svittavissa khteissa, keinina esimerkiksi katumaisempien liikennejärjestelyjen tteuttaminen tai maantien muuttaminen kaduksi. Turussa tärkeimpiä jalankulku ja pyöräilykaupungin laajenemisalueita vat ratapihan ja radanvarren alueet, Linnakaupungin alue, Itäharjun alue sekä Uudenmaantien varsi ja Skanssi. Turku laatii aiespimuskaudella yhteistyössä ELY keskuksen kanssa kknaisvaltaisen maankäytön kehittämissuunnitelman liikenneratkaisuineen Itäharjun alueesta sekä selvityksen Uudenmaantien varren maankäyttö ja liikenneratkaisuista. ELY keskus laatii yhdessä Raisin kaupungin kanssa tiesuunnitelman Raisin keskustan läpi kulkevan Kehätien (kt 40) rakentamisesta tunneliin. Kunnat ja valti tteuttavat vunna 2013 valmistuneessa Turun kaupunkiseudun pyöräilyn pääverkn ja laatukäytävien kehittämissuunnitelmassa ja sen phjalta seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa sitettuja timenpiteitä. Tärkeimpiä aiespimuskaudella edistettäviä timenpiteitä vat pyöräteiden kunnssapidn tehstaminen ja yhtenäistäminen, nykyisten pääväylien laatutasn nstaminen, uusien pikapyörätiereittien tteuttaminen pääsuunnilla sekä Turun ja muiden kuntien keskusta alueiden pyöräilylsuhteiden kehittäminen. Timenpiteiden tteuttamiseen sitetaan mm. MAL hankehjelman rahitusta. L4 Kestävä ja turvallinen liikkuminen Kunnat ja valti tteuttavat seudullista liikenneturvallisuussuunnitelmaa tällä spimuskaudella. Suunnitelma sisältää liikenneturvallisuustyön jatkuvan timintamallin, jssa keskeisenä timijana vat kuntien liikenneturvallisuustyöryhmät. Tavitteena n, että kaikissa kunnissa n ajan tasalla leva liikenneturvallisuussuunnitelma sekä timiva liikenneturvallisuusryhmä. Turun kaupunki käynnistää suuren kaupungin timintaympäristön humin ttavan liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen yhteistyössä ELY keskuksen kanssa. Liikenneturvallisuushankkeet, niiden pririsinti ja tteutuksen ajitus täsmentyvät liikenneturvallisuussuunnitelmissa. Hankkeiden tteuttamiseen sitetaan mm. MAL hankehjelman rahitusta. Liikkumisen hjausta tteutetaan sana liikennejärjestelmätyötä tavitteena liikkumisen tapjen uudistaminen kestävän kehityksen mukaisesti. Timintaa krdini ja tteuttaa yhdessä muiden tahjen kanssa Varsinais Sumen kestävän kehityksen ja energia asiiden palvelukeskus Valnia aiespimuskaudelle laadittavan timintasuunnitelman mukaisesti. Valti myöntää seudun kunnille tai kuntayhtymälle avustusta liikkumisen hjauksen timintaan ja hankkeisiin. 3
Lunns 27.5.2015 L5 Tieliikenteen timivuuden turvaaminen sekä rakennemallin mukaisen tiivistyvän maankäytön tukeminen Kunnat ja valti edistävät ja päivittävät aiespimuskaudella seudulle laadittua liikenteen ja häiriönhallintasuunnitelmaa ja sen mukaisia timenpiteitä. Valti edistää yhdessä Kaarinan kaupungin kanssa Kaarinantien kehittämistä kaupunkiseudun ulimman kehän sana. Tällä spimuskaudella ELY keskus ja Kaarinan kaupunki laativat Kaarinantien timenpideselvityksen. Osapulet parantavat liittymien timivuutta, liikenneturvallisuutta, kävelyn ja pyöräilyn lsuhteita sekä maankäytön kehittämisedellytyksiä erikseen svittavin timenpidekknaisuuksin. Valti turvaa yhdessä Liedn, Kaarinan ja Turun kaupunkien kanssa valtatien 10 timivuuden ja jukkliikenteeseen tukeutuvan maankäytön kehittämisedellytykset ennen valtatien uuden linjauksen tteuttamista ja edistää tien kehittämistä kaupunkimaisena pääväylänä. Tällä spimuskaudella ELY keskus ja kaupungit laativat nykyisen tien timenpideselvityksen välillä Turku Liedn keskusta. Osapulet parantavat erikseen svittavin timenpidekknaisuuksin liikenneturvallisuutta, jukkliikenteen kilpailukykyä ja pääpyöräilyreitin sujuvuutta, varmistavat liikenteen timivuuden sekä luvat edellytyksiä tienvarren maankäytön kehittämiselle rakennemallin mukaisesti. Valti edistää yhdessä Turun, Raisin ja Naantalin kaupunkien kanssa Naantalintien kehittämistä kaupunkiseudun pääväylänä. Tällä spimuskaudella ELY keskus ja kaupungit laativat timenpideselvityksen välille Raisinlahti Turku ja parantavat liittymien timivuutta ja turvallisuutta, jukkliikenteen lsuhteita, kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä sekä maankäytön kehittämisedellytyksiä erikseen svittavin timenpidekknaisuuksin. Raisinlahden ja Naantalin välisen suuden kehittämistä n käsitelty khdassa K1. Turun välikehän (Suikkilantie Markulantie Halistentie Hämeentie Jaanintie Eteläkaari Hirvensaln suunniteltu silta) liikenteen sujuvuuden ja timivuuden turvaaminen edellyttää varautumista liittymien lisäkaistihin ja mahdllisiin nelikaistaistustarpeisiin. Tällä spimuskaudella Turun kaupunki ja Liikennevirast käynnistävät katusuunnitelman Vanhan Tampereentien ratasillan ja Halistenväylän rakentamisesta. Suunnitelmassa tetaan humin mahdllisuus rautatieseisakkeen/esikaupunkiaseman rakentamiseen ratasillan tuntumaan. Kaupunkiseudun kunnat ja valti tarkistavat aiespimuskaudella tie ja katuverkn nykyisen hallinnllisen lukituksen tarkituksenmukaisuuden ja spivat mahdllisista muutstarpeista tavitteena yhtenäinen väylien rlin mukainen lukittelu. Muutksilla tuetaan kaupunkirakenteen eheyttämistä ja rakennemallin mukaisia maankäytön kehittämisedellytyksiä. 4
Lunns 27.5.2015 Kaupunkiseudun kilpailukyky ja yhteydet muuhun maailmaan Kaupunkiseudun kestävää kasvua ja kilpailukykyä tuetaan parantamalla sekä elinkeinelämän tärkeiden kuljetusreittien timivuutta että hyviä henkilöliikenneyhteyksiä kaupunkiseudun sisällä, muualle maahan ja ulkmaille. Lunaisrannikn kautta kulkevat ulkmaanyhteydet vat tärkeitä sekä alueen malle vientitellisuudelle että kk maan ulkmaankaupalle. Hyvät henkilöliikenneyhteydet yhdistävät Turun ja seutukunnat maakunnan laajuiseksi vahvaksi asuntja työmarkkina alueeksi, kytkevät Varsinais Sumen kiinteäksi saksi eteläisen Sumen kaupunkiverksta ja tarjavat elinkeinelämää hyvin palvelevat kansainväliset yhteydet. K1 TEN T ydinverkkkäytävän ja E18 kasvukäytävän kehittäminen Tunnin juna sana EU:n TEN T ydinverkkkäytävää edistää eteläsumalaisen työssäkäyntija talusalueen kehittymistä valtakunnallisten aluerakennetavitteiden (Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva) mukaisesti. Vunna 2015 käynnistettyjä liikenteellisiä ja aluetaludellisia selvityksiä jatketaan aiespimuskauden aikana laatimalla yleis ja ratasuunnitelmat. Lisäksi selvitetään nykyisen junaliikenteen pysähtymismahdllisuuksia isimmilla väliasemilla (Paimi) sekä mahdllisen paikallisjunaliikenteen tilaajarganisaatita. Tällä spimuskaudella Liikennevirast ja Turun kaupunki laativat selvityksen Rantaradalla vielä jäljellä levan Vaalan tasristeyksen krvaamisesta ratasillalla. Suunnittelussa tetaan humin mahdllisuus rautatieseisakkeen rakentamiseen ratasillan yhteyteen. Valti ja kunnat varmistavat yhdessä TEN T ydinverkkn kuuluvan, kaupunkiseudun ja kk lunaisen Sumen pikittaisliikennettä ja satamakuljetuksia välittävän Turun Kehätien (kt 40) timivuuden. Aiespimuskaudella valti ja kunnat luvat edellytyksiä Kehätien kehittämisselvityksen mukaisten parantamistimenpiteiden käynnistämiselle. Kunnat ja ELY keskus määrittävät yhdessä Kehätielle sen timivuutta parantavat ja maankäytön kehittymisedellytyksiä luvat rinnakkaiskatuyhteydet. ELY keskus laatii yleissuunnitelman ja ympäristövaikutusten arviinnin välin Naantali Raisi parantamisesta sekä tiesuunnitelmat Kausela Kirismäki suuden 1. vaiheesta (rinnakkaiskadut ja eritasliittymät), Raisin eritasliittymän parantamisesta sekä Raisin keskustan khdasta. Aiespimuskaudella pyritään tteuttamaan Kausela Kirismäki suuden 1. vaihe sekä alittamaan Raisin eritasliittymän (kt 40/vt 8) parantamishanke. K2 Muiden kaukliikenneyhteyksien kehittäminen Tällä spimuskaudella Liikennevirast ja Varsinais Sumen liitt laativat yhdessä naapurimaakuntien kanssa selvityksen Tijalan radan ja sen junaliikenteen vaiheittaisesta kehittämisplusta, jssa tarkastellaan mm. radan kehittämistarpeet ja niiden ajitus henkilö ja tavaraliikenteen näkökulmista sekä Turku Tampere junaliikenteen pysähtymismahdllisuudet kehittyvillä väliasemilla (Aura/Kyrö, Turun esikaupunkiasema). Aiespimuskaudella pyritään tteuttamaan Turku Tampere kehityskäytäväselvityksen 1. vaiheen 1. tteutuskri (kiireellisimmät liittymä sekä jalankulku ja pyöräilyjärjestelyt, tärkeimpien linja autpysäkkien tasn nst ja liityntäpysäköinti, 2 tasristeyksen pista) sekä rakentamaan Liet Aura leveäkaistatie 2+2 keskikaidetieksi. K3 Lent ja laivaliikenteen kehittäminen Kunnat laativat yhdessä valtin kanssa seudullisen lent ja laivaliikenteen kehittämishjelman. Turun lentasemaa kehitetään sekä henkilö että tavaraliikenteen salta mahdllistamaan liikenteen kasvu ja palvelutasn parantaminen. Lentaseman lähialuetta kehitetään lgistiikka ja työpaikka alueena. 5