1510018818 7.4.2015 Loviisan kaupunki Koskenkylän päiväkoti Vanha Viipurintie 2 07700, Koskenkylä Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh. +358 20 755 611
Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS 6 1.1 Yleistä 6 1.2 Rakenteet 6 1.3 LVIA- tekniikka 7 1.4 Sähkötekniikka 8 1.5 PTS-korjauskustannusehdotus 9 2. RAKENNUSTEKNIIKKA 11 2.1 Yleistä 11 2.2 Aluerakenteet (D) 11 2.3 Pohjarakenteet (E) 13 2.4 Perustukset (F1) 13 2.5 Rakennusrunko (F2) 14 2.6 Julkisivu (F3) 14 2.7 Yläpohjarakenteet (F4) 15 2.8 Täydentävät sisäosat (F5) 15 2.9 Sisäpinnat (F6) 16 2.10 Rakennetekniset valokuvat 17 3. LVI-TEKNIIKKA 20 3.1 Yleistä 20 3.2 Lämmitysjärjestelmät (G1) 20 3.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) 21 3.4 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) 23 3.5 Jäähdytysjärjestelmät (G4) 23 3.6 Palontorjuntajärjestelmät (G5) 24 3.7 Rakennusautomaatio (J6) 24 3.8 LVI-tekniset valokuvat 25 4. SÄHKÖTEKNIIKKA 27 4.1 Yleistä 27 4.2 Aluesähköistys (H1) 27 4.3 Kojeistot ja keskukset (H2) 27 4.4 Johtotiet (H3) 28 4.5 Johdot ja niiden varusteet (H4) 29 4.6 Valaisimet (H5) 30 4.7 Laitteet (H6) 30 4.8 Erityisjärjestelmät (H7) 31 4.9 Tietojärjestelmät (J) 31 4.10 Siirtolaitteet (F8) 32 4.11 Sähkötekniset valokuvat 33 5. ASBESTIKARTOITUS 35 5.1 Yleistä 35 5.2 Näytteenotto, analyysit ja tulokset 35 5.3 Johtopäätökset 35 Ramboll Finland Oy 2 / 35
LAADUNVARMISTUS Versio Draft Tarkastuspvm. x.x.2015 Tekijät Tarkastaja Hyväksyjä Ramboll Finland Oy Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä - Rakennustekniikka Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä, Risto Purtilo - LVIA Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä, Risto Purtilo - Sähkötekniikka Ville Nikkilä Jani Lepistö Kuvaus Ramboll Finland Oy 3 / 35
ESIPUHE Tässä raportissa on esitetty Koskenkylän päiväkoti -nimisen, osoitteessa Vanha Viipurintie 2, 07700 Koskenkylä sijaitsevan rakennuksen rakenne-, LVIA- ja sähköteknisten järjestelmien kunto ja korjaustarvearvio raportin päiväyksen ajankohtana. Selvitykseen liittyvä kenttätyö on toteutettu koko kiinteistöllä 31.3.2015. Tilaajan puolesta yhteyshenkilöinä ovat olleet Antti Kinnunen ja Mikko Mattinen Loviisan kaupungilta. Kiinteistöjen puolesta yhteyshenkilöinä ovat toimineet Mikko Mattinen, Heidi Tulonen sekä kohteiden huoltohenkilöstö. Selvityksessä on pyritty antamaan mahdollisimman oikeita ja täsmällisiä tietoja kohteesta ottaen huomioon kuntoarvion tavanomaiset lähtökohdat sekä sen tekemiseen käytettävissä ollut aika ja kohteesta saadut tiedot. Selvitys toimitetaan kuitenkin sitoumuksetta eikä Ramboll Finland Oy anna erikseen takuuta selvityksen virheettömyydestä tai soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen. Ramboll Finland Oy ei vastaa vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän selvityksen sisältämän materiaalin tai informaation käytöstä. Selvitys ei ole tyhjentävä, eikä se sisällä kaikkea sitä tietoa, jota kiinteistönomistaja tai potentiaalinen sijoittaja saattaa tarvita investointien arvioimiseksi. Vallitsevissa olosuhteissa tapahtuvat muutokset, varsinkin selvityksen päiväyksen jälkeen, saattavat vaikuttaa selvityksessä esitettyihin havaintoihin tai tehtyihin johtopäätöksiin. Projektitoimintamme perustana ovat aina konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995. Ramboll Finland Oy Rakentamisen Laadunvalvonta, geotutkimus ja jätehuolto yksikkö Ville Nikkilä Projektipäällikkö Jani Lepistö Yksikönpäällikkö Yhteystiedot: Puhelin +358 20 755 611 Osoite Niemenkatu73, 15140 Lahti E-mail etunimi.sukunimi@ramboll.fi Ramboll Finland Oy 4 / 35
1 YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS Ramboll Finland Oy 5 / 35
1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS 1.1 Yleistä Kuntoarvion kohteena oli Koskenkylän päiväkoti -niminen rakennus (Vanha Viipurintie 2, 07700 Koskenkylä). Tilaajalta saadun lähtötietoaineiston perusteella päiväkoti on rakennettu 1995. Rakennusta on laajennettu 2008 sekä tehty samalla osaan rakennusta muutostöitä. Rakennuksessa on yksi maanpäällinen kerros, koilliskulman kellarikerroksessa tekninen tila. ja osa ilmanvaihtokonehuoneista on ullakolla. Kohdekatselmuksen perusteella ja tilaajalta saamien tietojen mukaan rakennuksessa ei ole tehty peruskorjausluonteisia toimenpiteitä. Rakennusta on laajennettu 2007. Tehtyjä korjauksia on käsitelty kunkin tekniikanalan yhteydessä myöhemmin. Tilaajalta ja lähtötietoasiakirjoista saatujen tietojen mukaan on rakennuksen kerrosala 954 m 2 ja tilavuus 1760 m 3. Pinta-ala- ja tilavuustietoja tietoja ei ole tarkastettu tämän selvityksen yhteydessä. Kuntoarviossa on tarkastettu kohteen kunto raportin päiväyksen ajankohtana ja laadittu PTS-korjauskustannusehdotus tekniseltä kannalta 10 vuoden tarkastelujaksolle 2015 2024. Raporttiin on arvioitu kiinteistöön nykyisellään kuuluvien elinkaarensa lopussa olevien tai muuten lähinnä teknisesti korjaustarpeessa olevien rakennuksen osien ja tekniikoiden korjauskustannukset. Mahdollisesti tehtävät laatutason parannustoimenpiteet tulee suunnitella erikseen ja arvioida suunnitelmien perusteella aiheutuvat lisäkustannukset. Kiinteistön huolto- ja tavanomaiset vuosikorjaukset sekä tilojen pintaremontit, jotka eivät ole teknisesti välttämättömiä, mutta toteutetaan mahdollisesti toiminnallisista syistä tai asuin-/työympäristön parantamiseksi, eivät sisälly PTSehdotukseen. Kuntoarvio perustuu kiinteistön silmämääräiseen, ainetta rikkomattomaan tarkastukseen. Mahdollisten kuntotutkimusten tulosten ja erillisen suunnittelun perusteella sekä peruskorjaushankkeen ja sen ajoituksen tarkentuessa kustannusennustetta tulee tarkentaa. 1.2 Rakenteet Havainnot ulkopuolelta ja ullakolta: Sadevesi- ja salaojajärjestelmän huoltoa (puhdistus ja toiminnan varmistaminen) suositellaan tarkastelujakson toisella osalla. Sadevedet roiskuvat osittain sokkeliin ja siihen kohdistuu ylimääräistä kosteusrasitusta ja sokkelin pintaan muodostuu kasvustoa. Ehdotetaan rännikaivojen ja syöksytorvien asemoinnin korjausta. Vanhan ulkoseinän alaosan kosteus- ja kuntotarkastusta suositellaan. Laajennus osan päädyn puuverhouksen tuuletuksen varmistamista ehdotetaan. Vanhan osan peltikatteen huoltomaalausta suositellaan tarkastelujaksolla. Leikkialueen piha- Ramboll Finland Oy 6 / 35
aidan huoltomaalausta suositellaan tarkastelujaksolla. 1.3 LVIA- tekniikka Havainnot sisäpuolelta: Vanhemmalla osalla on pintojen kuluneisuutta, halkeamia seinissä ja laattojen lohkeamia. Vanhemman osan pintojen tekninen käyttöikä on tulossa vastaan tarkastelujaksolla. Rakennus on varustettu sekä vanhan että uuden osan osalta lattialämmityksellä. Vanhalla osalla lämmöntuotanto perustuu sähköön, jolla lämmitetään lattiarakenteisiin asennettuja lämpökaapeleita. Uuden rakennusosan lämmönlähteenä toimii vuonna 2008 asennettu maalämpöjärjestelmä, jonka avulla lämmitetään uuden osan tilat vesikiertoisella lattialämmityksellä sekä kahden tuloilmakoneen jälkilämmityspatterit. Maalämpöjärjestelmän laitteet ovat silmämääräisesti arvioiden hyväkuntoiset. Lattialämmityksessä on käytetty jakotukkikaappeja, joista lähtevät huonekohtaiset lattialämmitysputkistot ovat asennettu Uponorin WIRSBO pepex-putkistosta. Lattialämmitysjärjestelmän jakotukkien säätöventtiileitä, jotka säätelevät huoneiden lämmitysputkiston lämmitysvettä, ohjataan huonetermostaattien kautta. Rakennuksen molemmissa osissa on myös sähkölämmitteiset lämminvesivaraajat, joita sekä vanhalla että uudella osalla on kaksi kappaletta. Vanhan osan varaajien uusintaan on syytä varautua seuraavan 10 vuoden tarkastelujakson alkupuolen aikana. Rakennuksen sisäiset vesijohdot ovat kupariputkea ja sulku- ja kertasäätöventtiilit messinkisiä. Vanhan osan vesijohdot ovat ja tyydyttäväkuntoisia ja uuden osan hyväkuntoisia. Jätevesiviemärit ovat alkuperäisiä muoviviemäreitä. Keittiön rasvanerotinkaivossa on kaapelisotku. Nämä kaapelit tulee asentaa asiallisesti ja varmistaa kaivon hälytysjärjestelmän toimintakunto. Piha-alueen sadevedet johdetaan kolmesta kohdasta avo-ojiin, joista koilliseen johtava viemäri on vielä saattolämmitetty. Kohdekäynnin yhteydessä ilmeni, että rännikaivojen lietepesät tulee puhdistaa välittömästi hiekasta, jottei se pääse tukkimaan maanalaista viemäriverkostoa. Vesi- ja viemärikalusteet ovat rakennusosilla niiden rakennusaikoina asennettuja ja niiden kunto oli silmämäärin arvioiden vielä tyydyttävä tai hyvä. Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto, jota palvelevat kolme tuloilmakonetta: yksi ns. pakettikone ja erilliset poistopuhaltimet. Kohteessa tulee varautua vanhojen ilmanvaihtokoneiden korjauksiin ja uusintaan tarkastelujakson aikana. Ullakolla poistokanavat ja tuuletusviemärit ovat paloeristettyjä, mutta eristeiden kiinnitys ja viimeistely on ollut paikoin puutteellista. Ramboll Finland Oy 7 / 35
Rakennukseen on asennettu vuoden 2008 laajennuksen yhteydessä keskitetty Fidelixin keskusyksikköön perustuva keskitetty automaatiojärjestelmä. Rakennuksen vanhalla osalla on erillinen hälytyskeskus, jonka hälytykset ovat siirretty laajennuksen yhteydessä sen uudelle automaatiokeskukselle. Fidelixin keskusyksiköllä oli tarkastuskäynnin aikana kaksi kuittaamatonta hälytystä. Tämän vuoksi on varmistettava, että automaation hälytyksistä lähtee selkeät hälytysten jälleenannot kunnan keskusvalvomoon. Vanhan osan koneiden kenttä- ja toimilaitteet ovat ikääntyneitä, joten osaan niiden korjauksiin tai uusintoihin tulee varautua tarkastelujakson aikana. 1.4 Sähkötekniikka Rakennuksen alkuperäinen vuonna 1995 asennettu sähköpääkeskus on asennettu omaan pääkeskushuoneeseen. Sähköasennukset ja kaapeloinnit ovat toteutettu TN-S -järjestelmän mukaisesti, mutta poikkeuksia saattaa olla valaisinryhmäjohtojen asennuksissa. Vanhojen valaisinryhmäjohtojen asennustapaa ei voitu tarkastuskäynnillä tai käytössä olevien sähköisten dokumenttien perusteella varmistaa. Kohteessa tulee varautua uusimaan vanhat valaisinasennukset ja -kaapeloinnit, jotka eivät ole toteutettu TN-S - järjestelmän mukaisesti vielä tarkastelujakson aikana. Vanhimmat autopistorasiat ja ulkopistorasiat sekä kosteiden tilojen pistorasiat tulisi varustaa vikavirtasuojin kohteen käyttötarkoitus huomioiden. Sisävalaisimet ovat pääosin alkuperäisiä loisteputki- ja pienoisloisteputkivalaisimia, joiden kunto on tyydyttävä tai hyvä. Vanhimpien valaisinten uusintaan tulee varautua seuraavan 10 vuoden tarkastelujakson aikana. Vanhan osan lattialämmityksen asennuksien korjauksiin ja uusintaan on varauduttava 5-10 vuoden aikana. Rakennuksen laajennuksen yhteydessä 2008 pääkeskustiloihin on asennettu uusi turvavalokeskus ja kaikki poistumistiet ovat varustettu merkkivaloin. Järjestelmän kunto on hyvä, mutta yksittäisiä loisteputkimerkkivaloja jouduttaneen uusimaan seuraavan 10 vuoden tarkastelujakson aikana. Rakennukseen on asennettu vuonna 2008 osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä, joka on kunnoltaan hyvä eikä todennäköisesti tarvitse oleellisia korjauksia tai laiteuusintoja lähivuosina. Vuonna 2008 rakennuksen tilojen turvaksi on asennettu rikosilmoitus- ja videovalvontajärjestelmät, jotka näyttävät silmämääräisesti hyväkuntoisilta. Rakennus on liitetty LPOnet Oy Ab:n puhelin- ja tietoliikenneverkkoon. Osaan huoneista on asennettu Ramboll Finland Oy 8 / 35
yleiskaapelointijärjestelmän mukaiset ATK-rasioinnit. 1.5 PTS-korjauskustannusehdotus PTS-ehdotus on esitetty liitteessä 1. Ramboll Finland Oy 9 / 35
2. RAKENNUSTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 10 / 35
2. RAKENNUSTEKNIIKKA 2.1 Yleistä Kuntoarvio tehtiin koko kiinteistön osalle. Julkisivujen kunto arvioitiin maanpinnalta ja vesikatolta käsin silmämääräisesti. Kuntoarviota tehtäessä oli käytettävissä erinäinen määrä suunnitelma-asiakirjoja erityisesti laajennusosalta. Asiakirjoja käytettiin otannalla eikä niiden sisältämiä tietoja ole varmistettu. Seuraavat rakennekuvaukset ja toimenpide-ehdotukset perustuvat käytössä olleisiin asiakirjoihin sekä kuntoarvion yhteydessä tehtyihin kenttähavaintoihin ja haastatteluihin. Alapohja on perustettu pääosin maanvaraisesti. Laajennus osalla on osittain tuulettuva alapohjarakenne ja pieni kellaritila, joka on teknisenä tilana. 2.2 Aluerakenteet (D) Aluerakenteet (D1) Piha-alueella on puurakenteinen jäte-/varastorakennus, puinen verkkokatos rullakoille ja parkkialueet, joissa on lämmitystolpat. Leikkipihan puolella on puuverhoiltu katos/varastorakennus sekä leikkivälineitä. Leikkivälineet eivät kuuluneet kuntoarvion laajuuteen. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Alueen maakaivannot (D2) Ei ole Ei toimenpide-ehdotuksia. Alueen kalliokaivannot (D3) Ei ole. Alueen täyttö- ja pohjarakenteet (D4) Ei ole tiedossa. Putkirakenteet ja johdot (D5) Katon sadevedet ohjautuvat syöksytorvista pääosin suoraan tai rännikaivojen kautta sadevesijärjestelmään. Osa kattovesistä ohjautuu sadevesikourujen kautta maastoon ja ulkorakennuksessa suoraan seinän viereen. Muutamissa kohdissa suppilot on liian kaukana syöksytorven päästä niin että sadevesi pääsee roiskumaan sokkeliin, lisäten perustuksiin ja alapohjaan kohdistuvaa kosteusrasitusta. Osa kaukaloista oli täynnä soraa, eikä kallistus ohjannut vettä riittävän kauas rakennuksesta. Rännikaivot ja syöksytorvet ehdotetaan siirrettäväksi riittävän lähekkäin, puhdistamaan sakkapesät ja varmistamaan sadevesijärjestelmän toiminta huuhtelemalla järjestelmä sekä ohjaamaan vedet riittävän kauas rakennuksesta. Suositus on 3 metrin päähän rakennuksesta Ramboll Finland Oy 11 / 35
RakMk-21099, kohta 6.1.2.4. Rakennuksen ympärillä on osittain sepelikaista seinän vierustalla, se ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan koko rakennusta. Suositellaan sadevesisuppiloiden siirtämistä riittävän lähelle syöksytorvien alapuolelle, jotta sadevesi ei roisku sokkeliin. Sakkapesien ja kaukaloiden puhdistus, sadevesijärjestelmän huuhtelu sekä veden ohjaus vähintään 3m päähän rakennuksen seinälinjasta. Suositellaan kasvillisuuden poistamista sokkelin vierustalta ja sepelikaistan rakentamista käsittämään koko rakennus. Maakaivot alueella (D52) Piha-alueilla oli salaojajärjestelmän tarkastuskaivoja, rännikaivoja ja pihakaivoja. Kaivojen puhdistusta suositellaan tarkastelujaksolla. Ehdotetaan kaivojen puhdistusta ja toiminnan varmistamista viimeistään tarkastelujakson toisella osalla. Kasvillisuus (D6) Alueella on nurmea, luonnon kasvillisuutta ja istutettuja pensaita. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Pintarakenteet (D7) Paikoitusalueet ovat osin asfalttipintaiset ja osittain sorapintaiset. Piha-alueet muualla ovat pääasiassa sora ja nurmipintaiset. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Aluevarusteet (D8) Lipputanko on ulkorakennuksen vieressä ja se on hyvässä kunnossa. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Jätehuoltovarusteet (D85) Suurin osa jäteastioista on sijoitettu jätekatos/varastorakennukseen. Rakennuksen arvioidaan selviävän tarkastelujakson kunnostuksin ja huoltomaalauksin. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Ulkopuoliset rakenteet (D9) Ulkopuolisten rakenteiden kunto arvioidaan tyydyttäväksi. Rakennuksen leikkipihoille menevien sisäänkäyntien kohdalla on teräspilareiden varassa olevat katokset. Puuosien huoltomaalausta suositellaan tarkastelujaksolla. Ramboll Finland Oy 12 / 35
Portaiden uusimiseen varaudutaan tarkastelujakson toisella osalla. Huomioitu PTS-ehdotuksessa. Aidat ja kaiteet (D91) Piha-alueilla on kaksi puuaidoin aidattua leikkialuetta. Kellarikerrokseen menevän portaikon kaiteet ovat betoni/metallirakenteiset. Leikkialueelle menevän luiskan ja portaiden kaiteet ovat levytetty. Puuaitojen huoltomaalausta suositellaan tarkastelujaksolla. Samalla kunnostetaan portit. Huomioitu PTS-ehdotuksessa. Ulkopuoliset portaat ja terassit (D92) Sisäänkäyntien portaat ja ulkoportaat ovat betonirakenteiset ja kunto arvioidaan tyydyttäväksi. IV-konehuoneisiin johtavat teräsportaat ovat kuumasinkittyjä ja kunto arvioidaan hyväksi. Portaiden arvioidaan kestävän tarkastelujakson normaalein huoltotoimenpitein. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Muut alueen ulkopuoliset rakenteet (D93) Muut ulkopuoliset rakenteet eivät kuuluneet kuntoarvion laajuuteen. 2.3 Pohjarakenteet (E) Salaojat (E53) Rakennus on suunnitelmien mukaan salaojitettu ja vanhalla osalla avattiin muutama tarkastuskaivo. Laajennusosan tarkastuskaivot ovat pääosin maanpinnan alapuolella, suunnitelmissa kaivot ovat esitetty. Salaojat puretaan suunnitelmien mukaan läheiseen avoojaan. Salaojajärjestelmän huuhtelua ja toiminnan varmistusta suositellaan. (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). 2.4 Perustukset (F1) Perustukset (F1) ja alapohjat (F13) Rakennus on asiakirjojen mukaan perustettu maanvaraisesti. Alapohja on pääosin maanvarainen, laajennusosalla on pieni alue osittain tuulettuvaa alapohjaa. Vanhan osan sokkeli on paikalla valettu betonisokkeli. Laajennusosalla sokkeli on rakennettu betonielementeistä. Laajennus osalla sokkelissa on kosteuden eristyksenä patolevytys. Vanhalla osalla ei kosteudeneristystä havaittu. Vanhalla osalla sokkelin pintaan kohdistuu kosteusrasitusta syksytorvesta roiskuvasta vedestä (huomioitu kohdassa 2.2). Ei toimenpide-ehdotuksia. Ramboll Finland Oy 13 / 35
2.5 Rakennusrunko (F2) Rakennus on asiakirjojen mukaan puurankarunkoinen. Suunnitelmien mukaan sisäpuolella on muurattuja rakenteita. Osa vanhaa ulkoseinää on nyt väliseinänä. Kantavat vaakarakenteet ovat puuta. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kuilut(F22) Ei ole. Kantavat väliseinät(f24) Asiakirjojen mukaan rakennuksessa on vanhoja ulkoseiniä, jotka ovat nyt kantavana väliseinänä. Kantavat väliseinät ovat puurunkoisia ja ne lähtevät vanhan sokkelin päältä. Ne ovat näkyviltä osin tyydyttävässä kunnossa. Vanhan suunnitelman mukaan seinän alajuoksun yläpinta on samalla tasolla kuin laajennusosan betonilaatan yläpinta. Tämä on vaurioherkkä rakenne. Suositellaan tarkastettavaksi onko rakenne toteutettu suunnitelmien mukaan ja mikä on rakenteen kunto, kosteustilanne ja korjausten tarve. Pintalaatan alapuolelle jäävien puuosien kunto- ja kosteuskartoitukseen varaudutaan tarkastelujaksolla. Mahdolliset jatkotoimenpiteet tehdään erikseen kuntotutkimuksen tulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTS-ehdotukseen. 2.6 Julkisivu (F3) Ulkoseinät (F31) Rakennuksen vanhan osan julkisivut ovat katselmusajankohdan havaintojen perusteella tyydyttävässä kunnossa ja laajennus osan julkisivut ovat hyvässä kunnossa. Maalipinnassa on paikoitellen kulumaa ja home pilkkua. Laajennus osan päädyssä julkisivun puuverhous on osittain kiinni sokkelin pellityksessä, mikä heikentää puuverhouksen takana olevan tuuletusvälin ilmankiertoa. Vanhan osan julkisivun täydentäviin puuosiin suositellaan huoltomaalausta. Puuosien huoltomaalausta suositellaan tarkastelujaksolla. Julkisivun puuverhouksen riittävän ilmankierron varmistamista suositellaan. Ikkunat (F32) Rakennuksen ikkunat ovat pääosin kiinteitä puu-alumiini-ikkunoita, joissa on eristyslasi ja sisään aukeavia kaksipuitteisia ikkunoita, joissa on lasi + eristyslasi. Katselmusajankohdan havaintojen perusteella ikkunat ovat sisä- ja ulkopuolisilta osilta tyydyttävässä kunnossa ja niiden arvioidaan selviävän tarkastelujakson normaalein kunnostustoimenpitein. Ramboll Finland Oy 14 / 35
Ikkunoiden normaalit kunnostustoimenpiteet (ei huomioitu PTSehdotuksessa). Ulko-ovet (F33) Pääsisäänkäyntien ulko-ovet ovat puurakenteisia ja lasi-ikkunoilla varustettuja käyntiovia. Ovet ovat tyydyttävässä kunnossa ja ne arvioidaan selviävän tarkastelujakson kunnostuksin ja huoltomaalauksin. Ovien normaalit kunnostustoimenpiteet (ei huomioitu PTSehdotuksessa). Julkisivun täydennysosat (F34) Talotikkaat ovat hyvässä kunnossa eikä niille erikseen ehdoteta toimenpiteitä. Ei toimenpide-ehdotuksia. 2.7 Yläpohjarakenteet (F4) Yläpohja (F41) ja räystäät (F42) Rakennuksen laajennusosan yläpohja on asiakirjojen mukaan: - rivipeltikate - ruodelaudoitus - lappeen suuntaiset rimat 50 x 50 mm - aluskate - kattokannattajat ja tuuletettu ilmatila - lämmöneriste 350 mm - polyeteenikalvo - koolaus 50 x 50 k300 - kipsilevy Yläpohjan rakenteet ovat pääosin hyvässä kunnossa. Vanhemman osan vesikatteen pinnoite on paikoin lähtenyt pois ja pellissä on paikoin ruostepilkkoja. Katon vedenpoisto toimii katteeseen tehtyjen jalkarännien kautta ulkopuolisiin syöksytorviin. Varaudutaan vesikatteen huoltomaalaukseen tarkastelujaksolla. 2.8 Täydentävät sisäosat (F5) Sisäovet (F51) Väliovet ovat pääosin levypintaisia puuovia ja päällisin puolin ne ovat tyydyttävässä kunnossa, muutamaa kosteuden aiheuttamaa levyn turpoamaa lukuun ottamatta. Sisäoville ei teknisesti ehdoteta toimenpiteitä tarkastelujaksolla normaaleja kunnostuksia ja huoltotoimenpiteitä lukuun ottamatta. Keittiön säilytystilojen ovissa on vielä puukynnyksiä, ne ehdotetaan vaihdettavaksi metallisiin. Keittiön säilytystilojen puukynnysten vaihto metallisiin. Kustannuksia Ramboll Finland Oy 15 / 35
ei ole huomioitu PTS-ehdotuksessa. Kevyet väliseinät (F52) Kevyet väliseinät ovat pääosin levypinnoitettuja ja tyydyttävässä kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kulkurakenteet (F56) Ei ole. Hormit, kanavat ja tulisijat (F57) Ei ole tiedossa 2.9 Sisäpinnat (F6) Seinäpinnat (F61) Seinäpinnat ovat pääosin maalattuja rakennuslevypintoja ja muurattujen rakenteiden tasoitepintoja. Laajennusosan seinäpinnat ovat hyväkuntoisia. Vanhemmalla osalla pinnoitteiden tekninen käyttöikä on tulossa vastaan tarkastelujaksolla, lisäksi maalipinnoissa on kuluneisuutta, tasoitepinnoissa paikallisia halkeamia ja laatoituksissa on lohkeamia. Varaudutaan vanhemman osan pintaremontointiin tarkastelujakson kolmannella osalla. Keittiön astianpesunurkkauksen seinäläpivientien tiiveys tarkastetaan välittömästi ja korjataan tarvittaessa. Kattopinnat (F62) Rakennuksessa on pääosin rakennuslevypintoja. Lisäksi on paikallisesti alas laskettuja kattoja. Kattopinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa eikä niille arvioida tarvittavan merkittäviä korjauksia tarkastelujaksolla teknisin perustein. Ei toimenpide-ehdotuksia. Lattiapinnat (F63) Lattiapinnoissa on käytetty pääasiassa linoleumia, muovi- ja tekstiilimattoa sekä keraamisia laattoja. Laajennusosan lattiapinnat ovat hyvässä kunnossa eikä niille arvioida tarvittavan merkittäviä uusintatarpeita tarkastelujaksolla. Vanhemmalla osalla pinnoitteiden tekninen käyttöikä on tulossa vastaan tarkastelujaksolla ja niiden arvioidaan olevan tyydyttävässä kunnossa, keittiössä lattiapinnoitteita on uusittu jossain vaiheessa. Varaudutaan vanhemman osan lattiapinnoitteiden uusimiseen tarkastelujakson kolmannella osalla. Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä Ramboll Finland Oy 16 / 35
2.10 Rakennetekniset valokuvat Kuva 2.10.1. Syöksytorvien ja rännikaivojen asemointi suositellaan korjattavaksi, vedet eivät ohjaudu kaikki kaivoon ja sokkeliin kohdistuu ylimääräistä kosteusrasitusta. Kuva 2.10.2. Rännikaivot ovat täynnä hiekkaa ja ne tulee puhdistaa ja sadevesiputkistot suositellaan huuhdeltavaksi. Kuva 2.10.3. Pihakaivon on täynnä hiekkaa ja se tulee puhdistaa ja toiminta varmistaa. Kuva 2.10.4. Laajennusosan julkisivun puuverhous on kiinni sokkelin pellityksessä ja ilmarako tuuletusrakoon ei ole riittävä. Lisäksi puuverhous on alttiimpi kosteudelle ja pintaan on muodostunut paikoin pientä home pilkkua. Kuva 2.10.5. Vanhan osan peltikatteessa on maalin hilseilyä ja paikallisia ruostekohtia, suositellaan ruostekohtien korjausta ja huoltomaalausta. Kuva 2.10.6. Yläpohjatilan läpiviennit eivät ole liitetty tiiviisti aluskatteeseen ja kanavan/putken eristys on jäänyt hieman vajaaksi. Ramboll Finland Oy 17 / 35
Kuva 2.10.7. Halkeamia seinäpinnoissa vanhemmalla osalla. Kuva 2.10.8. Rikkoutuneita laattoja keittiössä, läpivientien tiiveys tulee varmistaa. Ramboll Finland Oy 18 / 35
3. LVI-TEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 19 / 35
3. LVI-TEKNIIKKA 3.1 Yleistä Rakennuksen LVI-tekniset järjestelmät ovat pääosin kohtuullisen uusia suhteutettuna niiden käyttöikään. Poikkeuksena voidaan pitää vanhan puolen ilmanvaihto- ja automaatiojärjestelmiä. Vanhojen ilmavaihtokoneiden ja niitä ohjaavan automaatio uusintaan tulee varautua seuraavan 10 vuoden tarkastelujakson kuluessa. Vanhemman rakennusosan LVI-järjestelmistä ei ollut käytettävissä kattavasti sähköisiä dokumentteja. Tulee varmistaa, että rakennuksesta on olemassa ajantasaiset LVIAtekniikan piirustukset ja dokumentit, jotka mahdollistavat kohteen huollon ja ylläpidon. Em. dokumentaatio on täydennettävä tarvittaessa. 3.2 Lämmitysjärjestelmät (G1) Lämmöntuotanto (G11) Rakennus on varustettu sekä vanha että uuden osan osalta lattialämmityksellä. Vanhalla osalla lämmöntuotanto perustuu sähköön, jolla lämmitetään lattiarakenteisiin asennettuja lämpökaapeleita. Uuden rakennusosan lämmönlähteenä toimii vuonna 2008 asennettu maalämpöjärjestelmä. Järjestelmän avulla lämmitetään uuden osan tilat vesikiertoisella lattialämmityksellä sekä kahden tuloilmakoneen jälkilämmityspatterit. Maalämpöjärjestelmän laitteet ovat silmämääräisesti arvioiden hyväkuntoiset. Rakennuksen molemmissa osissa myös sähkölämmitteiset lämminvesivaraajat, joita sekä vanhalla että uudella osalla on kaksi kappaletta. Vanhan osan varaajien uusintaan on syytä varautua seuraavan 10 vuoden tarkastelujakson alkupuolen aikana. Uuden puolen varaajat ovat asennettu maalämpöjärjestelmän yhteydessä 2008 ja ne olivat tarkastuskäynnin yhteydessä silmämääräisesti arvioiden hyväkuntoiset. Vanhan osan lämminvesivaraajien korjauksiin tai uusintaan on varauduttava seuraavan 10 vuoden aikana. Maalämpöjärjestelmän yksittäisten laitteiden korjauksiin tulee varautua seuraavan 10 vuoden tarkastelujakson kuluessa. Lämmönjakelu (G12) Lattialämmityksessä on käytetty jakotukkikaappeja, joista lähtevät huonekohtaiset lattialämmitysputkistot ovat asennettu Uponorin WIRSBO pepex-putkistosta. Lattialämmitysjärjestelmän jakotukkien ja siirtimien väliset runkoputket ovat teräsputkea messinkisin liitososin. Liikuntasaumojen kohdalla on käytetty suojaputkia lattialämmitysputkiston ympärillä. Ramboll Finland Oy 20 / 35
Ilmanvaihtokoneiden jälkilämmityspattereita palvelevat putkistot ovat normaalia teräsputkea kierreliitoksin ja messinkisin liitososin. Lämmitysverkostojen sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat messinkisiä. Lämmönjakeluverkoston säännöllinen tarkastus ja huolto. Lämmönluovutus (G13) Lattialämmitysjärjestelmän jakotukkien säätöventtiileitä, jotka säätelevät huoneiden lämmitysputkiston lämmitysvettä, ohjataan huonetermostaattien kautta. Automaatioon saadaan säätöventtiilien tilatiedot, joiden mukaan voidaan tarvittaessa ohjata lämmitys päälle tai pois. Huonekohtaiset lattialämmitysputkistot ovat asennettu Uponorin WIRSBO monikerroskalvotekniikkaan perustuvasta pepexmuoviputkistosta. Järjestelmän säännöllinen tarkastus ja huolto. Eristykset (G14) Näkyvissä olleet eristykset ovat tehty villakouruista, jotka on päällystetty PVC-muovilla. Eristykset olivat silmämääräisesti arvioiden hyväkuntoisia. 3.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vedenkäsittelylaitteet (G21) Ei ole. Vesijohtoverkostot (G22) Rakennus saa käyttövetensä Loviisan Vesiliikelaitoksen verkostosta. Vanhan rakennusosan liittymän lisäksi on pihalle asennettu laajennuksen rakentamisen yhteydessä jakokaivo laajennusosan vesiliittymää varten. Tuo uusi liittymä ja vesimittari ovat sijoitettu laajennuksen kellarin tekniseen huoneeseen, jossa on myös maalämpöjärjestelmän laitteet. Jakokaivolta laajennusosan vesiliittymälle tuleva vesijohto on varustettu saattolämmityksellä. Rakennuksen sisäiset vesijohdot ovat kupariputkea ja sulku- ja kertasäätöventtiilit messinkisiä. Vanhan osan vesijohdot ovat alkuperäiset vuodelta 1995 ja ne ovat tyydyttäväkuntoisia, joissakin kohdin kyllä huoltomaalauksen tarpeessa. Uuden osan vesijohdot ovat samoin alkuperäiset laajennusvuodelta 2008 ja silmämääräisesti arvioiden hyväkuntoisia. Vaikka tarkastuskäynnillä ei havaittu kuin yksittäisiä huonokuntoisempia putkisto-osuuksia, huomioiden vanhan osan putkiston iän, olisi tuolle verkoston osalle syytä suorituttaa 10 vuoden tarkastelujakson lopulla kuntotutkimus. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Kohteessa tulee varautua suorittamaan vanhan rakennusosan Ramboll Finland Oy 21 / 35
verkostolle kuntotutkimus 10 vuoden tarkastelujakson lopulla. Jätevesien käsittely (G23) Ei ole. Viemäriverkostot (G24) Rakennus on liitetty viettoviemärein Loviisan Vesiliikelaitoksen viemäriverkostoon. Jätevesiviemärit ovat alkuperäisiä muoviviemäreitä. Vanhan puolen laitoskeittiön viemäröinnistä ei ollut tarkastuskäynnin yhteydessä tai sähköisessä arkistossa piirustuksia, joten sen viemäröinnin tarkkaa toteutusta ei voitu varmistaa. Keittiön viemäröinti käsittää kuitenkin rasvanerotinkaivon rakennuksen vanhan osan luoteissivulla. Rasvanerotinkaivossa on kaapelisotku. Nämä kaapelit tulee asentaa asiallisesti ja varmistaa kaivon hälytysjärjestelmän toimintakunto. Uuden osan kellarin jätevesiviemäri on varustettu pihalle sijoitetulla pumppukaivolla ja paineviemärillä, jolla jätevedet pumpataan rakennuksen alittavaan viettoviemäriin. Em. runkoviemäri on varustettu saattolämmityksellä. Uuden osan koneellisesti tuuletettujen ryömintätilojen alapohjaan kannakoidut normaalit haaraviemärit eivät ole lämpöeristettyjä, mutta niihin on suunnitelmien mukaan asennettu automaatioon yhdistetyt lämpötila-anturit. Anturien mittaustietojen perusteella voidaan ohjata tilojen radonpoistopuhalluksen suuruutta kylmän vuodenajan aikana. Piha-alueen sadevedet johdetaan kolmesta kohdasta avo-ojiin, joista koilliseen johtava viemäri on vielä saattolämmitetty. Uuden osan kellarin ulkopuolisen porrassyvennyksen kaivo on myös varustettu saattolämmityksellä. Kohdekäynnin yhteydessä ilmeni, että rännikaivojen lietepesät tulee puhdistaa välittömästi hiekasta, jotta se ei pääse tukkimaan viemäriverkostoa. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Rasvanerotinkaivon kaapelisotkun purku ja sen hälytysjärjestelmän toimintakunnon tarkastus. Rännikaivojen lietepesät tulee puhdistaa välittömästi hiekasta. Vesi- ja viemärikalusteet (G25) Vesi- ja viemärikalusteet ovat rakennusosilla niiden rakennusaikoina asennettuja ja niiden kunto oli silmämäärin arvioiden vielä tyydyttävä tai hyvä. Etenkin vanhan osan vesi- ja viemärikalusteiden osalta tulee, niiden ikä huomioiden, varautua kalustekorjauksiin ja uusintoihin tarkastelujaksolla. Normaalit säännölliset kalusteiden tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen vanhan osan kalusteiden korjauksiin ja uusintaan tarkastelujakson aikana. Ramboll Finland Oy 22 / 35
3.4 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Tulo- ja poistoilmakoneet (G31) Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto, jota palvelevat kolme tuloilmakonetta: yksi ns. pakettikone ja erilliset poistopuhaltimet. Vanhan puolen tuloilmakoneista toinen palvelee keittiötä ja toinen muita tiloja. Jälkimmäiseen on lisätty maalämpöjärjestelmään liitetty vesikiertoinen jälkilämmityspatteri, jolloin vanha sähköpatteri on poistettu käytöstä. Keittiön tiloja palveleva tuloilmakone on edelleen varustettu sähkölämmityspatterilla. Uuden puolen tuloilmakone käsittää roottorilla toteutetun lämmön talteenoton ja maalämpöjärjestelmään liitetyn vesikiertoisen jälkilämmityspatterin. Sen ns. likaisten tilojen poistot ovat kanavoitu erillispoistolle roottoritoteutuksesta johtuen. Uudella puolella on myös yksi erillinen huonekohtainen lämmön talteenotolla varustettu pakettikone. Lisäksi tiloissa on ns. likaisten tilojen erillispoistoja vesikatolle asennettujen huippuimureiden avulla toteutettuna. Uuden puolen kellarin tekninen tila on varustettuna kanavapuhaltimella, joka vastaa sen ilmanvaihdosta ja ylilämmön poistosta. Uuden puolen ilmavaihdon koneiden kunto on hyvä, mutta vanhalla puolella kunto tyydyttävä ja niiden korjauksiin tai uusintaan tulee varautua tarkastelujakson aikana. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen vanhojen kojeiden korjauksiin ja uusintaan tarkastelujakson aikana. Kanavistot ja eristykset (G33) Rakennuksen kanavat ja hormit ovat pääosin arvioiden tyydyttävässä kunnossa. Ullakolla poistokanavat ja tuuletusviemärit ovat paloeristettyjä, mutta eristeiden kiinnitys ja viimeistely on ollut paikoin puutteellista. Tämä voi aiheuttaa palon etenemisen määriteltyä nopeammin sekä kondenssiveden syntyä putkiston pinnalle ja siten veden edelleen valumista ympäristöön. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Ullakolla poistokanavien eristyksien puutteet tulisi korjata. 3.5 Jäähdytysjärjestelmät (G4) Ilmanvaihdon jäähdytyslaitteet (G41) Vanhan puolen ilmavaihtokonehuoneeseen on sijoitettu keittiön pakastehuoneen kylmälaitteiden kompressorit ja lauhduttimet, jotka olivat silmämäärin arvioiden hyväkuntoiset. Kohdekäynnin yhteydessä huoneen lämpötila vaikutti korkealta, jonka vuoksi tilan ylilämmön poiston toteutuksen toiminta tulee tarkistaa. Ramboll Finland Oy 23 / 35
Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Asennustilan ylilämmön poiston toteutuksen toiminta tulee tarkistaa ja tarvittaessa korjata. 3.6 Palontorjuntajärjestelmät (G5) Alkusammutuskalusto (G71) Alkusammutuskalusto koostuu käsisammuttimista ja pikapalopostista. Lisäksi paloilmoittimen viereen on asennettu IV-hätä-seis -painike, joka mahdollistaa ilmanvaihtolaitteiden keskitetyn pysäyttämisen. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 3.7 Rakennusautomaatio (J6) Rakennukseen on asennettu vuoden 2008 laajennuksen yhteydessä Fidelixin keskusyksikköön perustuva keskitetty automaatiojärjestelmä. Vanhan osan hälytyskeskuksen hälytykset ovat liitetty uuteen automaatioon, mutta vanhojen iv-koneiden erilliset ohjausyksiköt on jätetty vastaamaan koneiden paikallisesta ohjauksesta. Fidelixin keskusyksiköllä oli tarkastuskäynnin aikana kaksi kuittaamatonta hälytystä, joiden tiedettiin olleen kuittaamatta pitkään. Tämän vuoksi tulee varmistaa, että automaation hälytyksistä lähteen selkeät hälytysten jälleenannot kunnan keskusvalvomoon. Jos valvomosta ei voida seurata tai ohjata automaation toimintaa, tulee harkita kauko-ohjaustoimintojen lisäystä kohteelle. Vanhan osan koneiden kenttä- ja toimilaitteet ovat ikääntyneitä, joten osaan niiden korjauksiin tai uusintoihin tulee varautua tarkastelu-jakson aikana. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä automaation kuittaamattomien hälytysten syyn selvittäminen pikaisesti. Mikäli tällä hetkellä kunnan keskusvalvomosta ei voida seurata tai ohjata automaation toimintaa, tulee vakavasti harkita kauko-ohjaustoimintojen lisäystä kohteelle. Varautuminen vanhojen kenttä- ja toimilaitteiden korjauksiin ja uusintaan tarkastelujakson aikana. Risto Purtilo Ramboll Finland Oy 24 / 35
3.8 LVI-tekniset valokuvat Kuva 3.8.1. Uuteen osaan on asennettu maalämpöjärjestelmä. Kuva 3.8.2. Vanhalla osalla on vielä alkuperäiset lämminvesivaraajat. Kuva 3.8.3. Vanhan puolen päätuloilmakoneen uusintaan on syytä varautua vielä tarkastelujaksolla. Kuva 3.8.4. Keittiön pakastehuoneen kompressorit ja lauhduttimet ovat sijoitettu vanhaan IVkonehuoneeseen. Kuva 3.8.5. Automaation keskusyksiköllä on kuittaamattomia hälytyksiä. Kuva 3.8.6. Uuden osan tuulettuvaan sokkeliosaan asennettujen viemäröintien eristämättömyys luo automaatioon liitetystä valvonnasta ja ohjauksesta huolimatta riskin talvikaudelle. Ramboll Finland Oy 25 / 35
4. SÄHKÖTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 26 / 35
4. SÄHKÖTEKNIIKKA 4.1 Yleistä Rakennuksen sähköpääkeskus on alkuperäinen vuodelta 1995, mutta laajennuksen yhteydessä 2008 on asennettu laajennuksen tiloihin uusia sähkökeskuksia ja joitakin vanhan osan tilojen sähköistyksiä on siirretty uusien keskuksien alle. Vanhan osan laajennuksen yhteydessä käyttöön jätetyistä sähköjärjestelmien asennuksista ei ollut käytettävissä sähköistä aineistoa. Samaten laajennuksen yhteydessä muutosalueella olevin käyttöön jäävien pistorasioiden ryhmänumeroita ei ole esitetty laajennuspiirustuksessa. Kaikki asennuksia koskevat piirustukset tulee sijoittaa rakennuksen tiloihin ja tulee tarkistaa, että niistä on huollon ja ylläpidon käytössä myös sähköiset versiot. Lisäksi tulee varmistaa, että uusimattomien osien määräaikaistarkastukset on suoritettu aikavälirajojen mukaisesti. 4.2 Aluesähköistys (H1) Kohteessa on yksi parilla halogeenivalonheittimellä varustettu korkea teräksinen ulkovalopylväs ja useita normaalikorkuisia ulkovalaisinpylväitä sekä muutama rakennuksen rakenteisiin kiinnitetty valaisin. Pihan parkkialueella on yhdeksän autopistorasiatolppaa, joista neljä on asennettu 2008 ja ovat varustettuja pistorasiakohtaisilla ohjauskelloilla. Vanhojen 1995 asennettujen autopistorasiaparien ohjaus tapahtuu vanhalta sähkökeskukselta. Vanhan osan yhteydessä on myös ulkoseinässä ulkopistorasiakeskus. Vanhemmat autopistorasiat ja ulkopistorasiat tulisi varustaa vikavirtasuojin, kohteen käyttötarkoitus huomioiden, vaikka asennukset ovatkin aikanaan olleet säännöstenmukaiset. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tarvittaessa vikavirtasuojat on lisättävä ulkopistorasioiden ryhmäjohdoille tai pistorasiakohtaisesti. Varautuminen vanhojen valaisimien korjauksiin ja uusintaan tarkastelujakson aikana. 4.3 Kojeistot ja keskukset (H2) Suurjännitelaitteet (H21) Ei ole. Pääkeskus (H22) Rakennuksen vanhan osan pääkeskus on alkuperäinen ja varustettu tulppavarokkein. Se on asennettu omaan pääkeskushuoneeseen, josta on suora uloskäynti pihalle. Keskuksen sulakekoko on 3x200 A maksimikoon ollessa 3x400 A. Ramboll Finland Oy 27 / 35
Pääkeskus on rakennettu TN-S -järjestelmän mukaisesti, mutta vanhojen valaisinryhmäjohtojen asennustapaa ei voitu tarkastuskäynnillä tai käytössä olevien sähköisten dokumenttien perusteella varmistaa. Eräistä kohdin keskusosan kosketussuojaus on puutteellinen ja tulisi korjata pikimmiten. Pääkeskus on muuten, em. puutteita ja varauksia lukuun ottamatta, tyydyttävässä kunnossa ja kuormitettavuudeltaan vastaa nykyistä käyttöä. Vanhan puolen muut keskukset ovat varustettu tulppavarokkein. Keskusten valaisinryhmäjohtojen asennustapaa ei voitu varmentaa. Niiden merkkilamppuja ja kytkimiä voidaan joutua vaihtamaan lähivuosina. Ryhmäkeskukset ovat vanhan puolen osalta tyydyttäväkuntoisia ja uudella osalla hyväkuntoisia. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Pääkeskuksen kosketussuojauksen korjaus ja ryhmäkeskusten merkkilamppujen vaihtaminen. Tarvittaessa vikavirtasuojat on lisättävä kosteiden tilojen ja ulkopistorasioiden ryhmäjohdoille. Kohteessa tulee varautua uusimaan vanhat valaisinryhmäasennukset ja kaapeloinnit, jotka eivät ole toteutettu TN-S -järjestelmän mukaisesti, seuraavan 10 vuoden tarkastelujakson aikana. Ohjaus- ja hälytyskeskukset (H22) Keittiön kojeilla, ilmanvaihtokonehuoneilla ja maalämpöjärjestelmällä on omat ohjauskeskukset. Vanhan osan hälytyskeskuksen hälytykset ovat siirretty edelleen uuden osan automaatiokeskukseen. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Rakennusautomaatio-osuudessa mainittu myös eräitä hälytyskeskusta koskevia tarkastustoimenpiteitä. 4.4 Johtotiet (H3) Kompensointi (H23) Ei ole. Kaapelihyllyt ja valaisinripustuskiskot (H31) Uuden puolen asennuksissa on käytetty sinkittyjä tikashyllyjä alas lasketun katon yläpuolisissa asennuksissa. Kohteessa ei ole käytetty valaisinripustuskiskoja. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Johtokanavat (H32) Rakennuksessa ei ole käytetty johtokanava-asennuksia, vaan alas lasketun katon yläpuolisissa asennuksissa on käytössä pukituksia ja kaapelihyllyjä. Kaapeliläpiviennit (H33) Rakennuksessa on palo-osastot ylittäviä kaapeliläpivientejä ullakon ja 1. kerroksen sekä kellaritilojen välillä. Asennuksissa ei huomattu oleellisia puutteita. Ramboll Finland Oy 28 / 35
Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 4.5 Johdot ja niiden varusteet (H4) Liittymisjohdot (H41) Rakennus on liitetty AXMK-4x185 liittymisjohdolla Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n pienjänniteverkkoon. Kohteen päävarokkeet ovat nimellisvirraltaan 3x200 A maksimikoon ollessa 3x400 A. Liittymän kuormitettavuus on nykyisellä käytöllä riittävä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Maadoitukset (H42) Rakennuksen laajennuksen yhteydessä 2008 tehdyt asennukset ja kaapeloinnit ovat varmasti asennettu TN-S -järjestelmän mukaisesti. Vanhan osa vuonna 1995 tehdyistä asennuksista valaisinten kaapeloinnit ovat voitu tehdä ns. 2-kohdinkaapelointeina TN-C - järjestelmän mukaisesti. Sähköisessä aineistossa ei ollut käytettävissä vanhan osan asennusten tasopiirustuksia, mutta aluekaapeloinneista ainakin vanhat autopistorasiat ovat toteutettu TN-S -järjestelmän mukaisesti. Tulee varmistaa, että keskusten yhteyteen on sijoitettu ajantasaiset pääkaaviot ja sähköistyksen tasopiirustukset. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tulee varautua uusimaan vanhat asennukset ja kaapeloinnit, jotka eivät ole toteutettu TN-S -järjestelmän mukaisesti seuraavan 10 vuoden tarkastelujakson aikana. Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot (H43) Ei ole. Voimaryhmäjohdot (H44) LVI-laitteiden ryhmäjohdot ovat MMJ-kaapeleita ja ne ovat hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä puuttuvien sääsuojien lisäys huippuimurien turvakytkimelle. Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot (H45) Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot ovat MMJ-kaapelia. Ne ovat asennettuna pistorasiakaapelointien ja ainakin 2008 tehtyjen valaistusasennusten osalta TN-S -järjestelmän mukaisesti. Vanhempien asennusten valaisinryhmäjohtojen asennustapaa ei voitu tarkastuskäynnillä tai käytössä olevien sähköisten dokumenttien perusteella varmistaa. Silmämääräisesti arvioiden asennukset ovat pääosin hyvä- tai tyydyttäväkuntoisia. Ramboll Finland Oy 29 / 35
Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Lisäksi tulee varautua uusimaan vanhat valaisinasennukset ja -kaapeloinnit, jotka eivät ole toteutettu TN-S -järjestelmän mukaisesti tarkastelujakson aikana. 4.6 Valaisimet (H5) Valaisimet (H51) Sisällä valaisimet ovat pääosin alkuperäisiä loisteputki- ja pienoisloisteputkivalaisimia. Iäkkäämmät loisteputkivalaisimet ovat varustettu vanhalla T8-loisteputkella. Valaisimien kunto on tyydyttävä tai hyvä. Kuitenkin vanhempien valaisimien iän ja kunnon lisäksi niiden vaihtoa tarkastelujakson lopulla puoltaa nykyisten valaisimien parempi valotehokkuus. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tulee varautua vanhojen valaisinten uusintaan tarkastelujakson lopulla. Jäljelle jätettäville uudemmille valaisimille tulee suorittaa tarvittaessa korjauksia ja puhdistusta. 4.7 Laitteet (H6) Lämmittimet (H61) Vesikatolla tai syöksyputkissa ei ole sulanapitolämmityksiä. Uuden puolen liittymävesijohtoon liittyvä vesijohto on varustettu saattolämmityksellä. Piha-alueelta koilliseen avo-ojaan johtava viemäri on saattolämmitetty, samoin kuin kellarin portaikon edustalla oleva sadevesikaivo ja rakennuksen alittava tuulettuvan alapohjan kautta johdettu jäteveden runkoviemäri. Alapohjan tuuletuksenohjausta varten asennettu termostaatti estäisi ryömintätilan liian voimakasta jäähtymistä. Tilan tuuletuksesta vastaa vesikaton radonpoistopuhallin. Uuden puolen kolmen oven edustalla on saattolämmitys. Vanhalla puolella lattialämmitys on toteutettu sähköllä: kahdella ryhmällä ja huonesäätimillä. Vanhan osan lattialämmityksen asennuksien korjauksiin ja uusintaan on varauduttava 5-10 vuoden aikana. Molemmilla rakennusosilla on lämminvesivaraajat: Uudella puolella ne ovat liitetty maalämpöjärjestelmään. Vanhan osan lämminvesivaraajien uusintaan on varauduttava seuraavan 10 vuoden aikana. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Vanhan osan lämminvesivaraajien uusintaan ja lattialämmityksen asennuksien korjauksiin on varauduttava seuraavan 5-10 vuoden aikana. Keittiölaitteet (H62) Keittiölaitteista on tehty erillisen selvitys, joten niiden mahdollista uusimista ei sisällytetä PTS-ehdotukseen. Keittiön lämpökojeiden yhteiset ohjaukset ovat keskitetty emännän huoneen sähkölaitteiden ohjauskeskukseen. Ramboll Finland Oy 30 / 35
Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Muut laitteet (H62) Ei ole. 4.8 Erityisjärjestelmät (H7) Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä (H74) Rakennuksen laajennuksen yhteydessä 2008 pääkeskustiloihin on asennettu uusi turvavalokeskus ja kaikki poistumistiet ovat varustettu merkkivaloin. Järjestelmän kunto on hyvä, mutta ennen 10 vuoden tarkastelujakson loppua loisteputkimerkkivaloja jouduttaneen uusimaan. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tulee varautua ainakin osan merkkivalaisinten uusintaan tarkastelujakson lopulla. Varavoimajärjestelmä (H74) Ei ole. UPS-laitteet (H73) Ei ole. 4.9 Tietojärjestelmät (J) Puhelinjärjestelmät (J1) Rakennus on liitetty LPOnet Oy Ab:n puhelin- ja tietoliikenneverkkoon. Laajennuksen yhteydessä puhelinverkkoon ei tehty muutoksia. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Antennijärjestelmä (J2) Rakennus on varustettu vesikatolle asennetuilla antenneilla ja antenniverkon pistorasioinnilla. Järjestelmä mahdollistaa myös digitaalisten televisio- ja radiolähetysten vastaanottamisen. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Äänentoistojärjestelmä (J3) Ei ole. ATK-järjestelmät (J4) Rakennukseen on asennettu yleiskaapelointijärjestelmän mukaiset ATK-rasioinnit osaan huoneita. Uudella puolella datajakokaappi on sijoitettu ryhmäkeskuksen RK4 lähelle yhteiseen komerotilaan. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Ramboll Finland Oy 31 / 35
Valvonta- ja turvajärjestelmät (J5) Rakennukseen on asennettu vuonna 2008 osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä, joka on kunnoltaan hyvä, eikä todennäköisesti tarvitse oleellisia korjauksia tai laiteuusintoja seuraavan 10 vuoden tarkastelujakson aikana. Vuonna 2008 rakennuksen tilojen turvaksi on asennettu rikosilmoitus- ja videovalvontajärjestelmät, jotka näyttävät silmämääräisesti hyväkuntoisilta. Videovalvontajärjestelmän ohjausja tallennuskojeisiin sekä rikosilmoitusjärjestelmän ilmaisimiin voidaan joutua teettämään korjauksia tai laiteuusintoja seuraavan 10 vuoden tarkastelujakson aikana. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä varautuminen teettämään korjauksia tai laiteuusintoja videovalvontajärjestelmän ohjaus- ja tallennuskojeisiin sekä rikosilmoitusjärjestelmän seuraavan 10 vuoden tarkastelujakson aikana. 4.10 Siirtolaitteet (F8) Hissit (F81) Ei ole. Liukuportaat (F82) Ei ole. Muut nostinlaitteet (F83) Ei ole. Risto Purtilo Ramboll Finland Oy 32 / 35
4.11 Sähkötekniset valokuvat Kuva 4.11.1. Rakennuksen vanhan osan keskukset ovat varustettu tulppavarokkein. Kuva 4.11.2. Ulkovalaistuksessa on normaalien pylväsvalaisimien lisäksi yksi korkea pylväs varustettuna kahdella valonheittimellä. Kuva 4.11.3. Rakennuksen tilat ovat turvattu paloilmoitinjärjestelmällä. Kuva 4.11.4. Poistumistiet on merkitty poistumistienmerkkivaloin. Kuva 4.11.5. Uudella puolella on kolmen kuivauskaapin ryhmä. Kuva 4.11.6. Uudella puolella on minikeittiö liesituulettimineen ja astianpesukoneineen. Ramboll Finland Oy 33 / 35
5. ASB KARTOITUS Ramboll Finland Oy 34 / 35
5. ASBESTIKARTOITUS 5.1 Yleistä Asbestikartoitus sovittiin tehtäväksi pintamateriaaleista ja näytemääräksi määriteltiin n. 5 näytettä/kohde. Nyt tehty asbestikartoitus ei ole kattava, koko rakennusta ja kaikkia rakenteita koskeva kartoitus, vaan korjaus- ja muutostöiden yhteydessä tulee varmistua lisätutkimuksin materiaalien asbestipitoisuudesta ennen töiden aloittamista. 5.2 Näytteenotto, analyysit ja tulokset 5.3 Johtopäätökset Koskenkylän päiväkodista ei otettu näytteitä asbestianalyysia varten. Asbestin ja asbestipitoisten tuotteiden valmistus ja maahantuonti kiellettiin Suomessa 1.1.1993 ja myynti ja käyttöönotto on kielletty 1.1.1994. Päiväkoti on asiakirjojen mukaan rakennettu vuonna 1995, eikä siinä oletettu olevan asbestipitoisia materiaaleja. Kartoituksessa havaitut asbestia sisältävät materiaalit tulee purkaa asbestipurkuna asbestipurkutöistä annettujen lakien ja asetuksien sekä ohjeiden mukaisesti. Asbestipurku-urakoisijalla täytyy olla työsuojelupiirin valtuutus asbestipurkutöiden suorittamiselle. Ennen purkutyön aloittamista asbestipurku-urakoitsijan tulee tehdä asbestipurkutyön työsuunnitelma, jonka hän toimittaa työsuojeluviranomaisille vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista. Rakenteiden purkutyöt tehdään ympäristöviranomaisten ja työsuojelumääräysten mukaisesti. Ramboll Finland Oy 35 / 35
Välittömästi 2016-2019 2020-2024 Vanha Viipurintie, 07700 Koskenkylä Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla 2015-2024 Koskenkylän päiväkoti Korjauskustannukset x 1000 Rakennus Kohde Toimenpiteen kuvaus Summa Aluerakenteet (D) Vanha osa;kasvillisuuden poisto sokkelin vierestä, 0,5m leveän sepelikaistan rakentaminen 2 2 4 Sadevesijärjestelmän huolto; puhdistus, huuhtelu ja toiminnan varmistaminen 4 4 Pohjarakenteet (E) 0 Perustukset (F1) 0 Rakennusrunko (F2) Väliseinän kuntotutkimus (vanha ulkoseinä) 0 Julkisivu (F3) Varaus julkisivun puuosien huoltomaalaukseen 2 4 6 0 Yläpohjarakenteet (F4) Vesikatteen kunnostus ja huoltomaalaus 4 2 6 Täydentävät sisäosat (F5) 0 Sisäpinnat (F6) Vanhemman osan seinien pintaremontointi 20 20 Vanhemman osan lattiapinnoiteiden uusiminen 20 20 Vanhemman osan kattopintojen remontointi 11 11 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 12 59 71 LVIA-järjestelmät LVIA-järjestelmät (G) LVIA-järjestelmien dokumentaation täydennykset 1 1
Vanha Viipurintie, 07700 Koskenkylä Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla 2015-2024 LVIA-järjestelmät (G) Vanhan osan lämminvesivaraajien ja maalämpöjärjestelmän yksittäisten laitteiden korjaukset ja uusinnat 3 5 8 Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vanhan rakennusosan verkoston kuntotutkimus 2 2 Rasvanerotinkaivon kaapelisotkun purku ja sen Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) hälytysjärjestelmän toimintakunnon tarkastus. 1 1 Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vanhojen kalusteiden korjaukset ja uusinnat 2 3 5 Vanhojen kojeiden korjaukset ja uusinnat, Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) kanavaeristekorjaukset 1 25 5 31 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Vanhan ilmanvaihtokonehuoneen ylilämmön poiston toteutuksen toiminta tulee tarkistaa ja tarvittaessa korjata 2 2 Automaatio (J6) Kuittaamattomien hälytysten syyn selvittäminen, kaukovalvonnan toiminnan tarkastus ja korjaus sekä kenttäja toimilaitteiden korjaukset ja uusinnat 1 3 4 8 Yhteensä 6 33 19 58 Sähköjärjestelmät Sähköjärjestelmät (H) Sähköjärjestelmien dokumentaation täydennykset 1 1 Alusähköistys (H1) Ulkovalaisinten korjaus ja uusinta 5 5 Kojeistot ja keskukset (H2) Vikavirtasuojien lisääminen kosteiden tilojen ja ulkopistorasioiden ryhmäjohdoille, keskuskorjaukset ja uusinnat 1 5 4 10 Johdot ja niiden varusteet (H4) Vanhojen valaisinasennusten ja kaapelointien uusiminen TN- S -järjestelmän mukaiseksi 5 5 Valaistusjärjestelmät (H5) Vanhojen sisävalaisinten uusinta 5 5 Valaistusjärjestelmät (H5) Poistumistiemerkkivalojen uusinnat 3 3 Turvallisuusjärjestelmät (J5) Korjaukset ja laiteuusinnat 1 4 5 0 Yhteensä 2 11 21 34 YHTEENSÄ ALV 0% 8 56 99 163