RS 15 Kuntoarvio. Kirkkonummen perhekoti Impivaarantie Veikkola. Tarkastuspäivä Raportointipäivä luo

Transkriptio

1 luo RS 15 Kuntoarvio Kirkkonummen perhekoti Impivaarantie Veikkola Raportointipäivä

2 2(41) SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO YHTEENVETO RAKENNUSTEKNIIKKA LVI-TEKNIIKKA SÄHKÖJÄRJESTELMÄT VÄLITTÖMÄSTI KORJATTAVAT PUUTTEET LISÄTUTKIMUKSET KIINTEISTÖN TEKNINEN PTS RAKENNUSTEKNIIKAN TEKNINEN PTS LVI-JÄRJESTELMIEN TEKNINEN PTS SÄHKÖJÄRJESTELMIEN TEKNINEN PTS KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA KOHTEEN TIEDOT ASIAKIRJATILANNE KORJAUSHISTORIA KÄYTTÄJÄKYSELYN PALAUTE HUOLTOTOIMEN JA KIINTEISTÖN KÄYTÖN ARVIOINTI ENERGIATALOUS SISÄOLOSUHTEISIIN LIITTYVÄT HAVAINNOT TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖRISKIT KOSTEUSVAURIOIHIN LIITTYVÄT HAVAINNOT RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO ULKOALUEET RAKENNUSTEN VIERUSTAT, PINTAVESIEN POISTO JA SALAOJITUS KASVILLISUUS JA VIHERALUEET LIIKENNEVÄYLÄT JA -ALUEET RAKENNELMAT, VARUSTEET JA JÄTEHUOLTO RAKENNUSTEKNIIKKA PERUSTUKSET JA SOKKELIT ALAPOHJA RAKENNUSRUNKO ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT IKKUNAT ULKO-OVET KATTORAKENTEET SISÄTILAT YLEISTILAT, TEKNISET TILAT SISÄTILAT, MÄRKÄTILAT LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ LÄMMÖNTUOTANTO LÄMMÖNJAKELU SÄÄTÖLAITTEET LÄMMÖNLUOVUTUS ERISTYKSET VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT VEDENKÄSITTELY VESIJOHDOT VIEMÄRIT VESI- JA VIEMÄRIKALUSTEET VESI- JA VIEMÄRIERISTYKSET ILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT ILMANVAIHTOKONEET... 33

3 3(41) KANAVISTOT PÄÄTELAITTEET ERISTYKSET MUUT JÄRJESTELMÄT KYLMÄTEKNISET JÄRJESTELMÄT PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT SÄHKÖJÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO ALUESÄHKÖISTYS ALUEVALAISTUS ULKOPISTORASIAT KYTKINLAITOKSET JA JAKOKESKUKSET JAKOKESKUKSET ALLE 1000V JOHTOTIET KAAPELILÄPIVIENNIT JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET NOUSUJOHDOT VOIMARYHMÄJOHDOT VALAISTUSRYHMÄJOHDOT VARUSTEET LIITTYMISJOHDOT MAADOITUKSET JA POTENTIAALIN TASAUKSET VALAISIMET, LÄMMITTIMET, KOJEET JA LAITTEET VALAISIMET TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄ LÄMMITTIMET KOJEET JA LAITTEET SAUNAT TELE- JA ANTENNIJÄRJESTELMÄT PUHELIN- JA ATK-JÄRJESTELMÄ ANTENNIJÄRJESTELMÄ TURVA- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄT KUNTOARVION TEKIJÖIDEN YHTEYSTIEDOT... 41

4 4(41) 1. JOHDANTO Tämä kuntoarvioraportti on tehty Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimesta kiinteistössä tehdyn tarkastuksen perusteella. Kuntoarvio on laadittu asuinkiinteistön kuntoarvion suoritusohjetta (KH ) noudattaen. Toimeksiantaja: Risto Utriainen Kirkkonummen kunta, Tilahallinto PL 20, Kirkkonummi Tämän raportin ja siihen liittyvät tarkastukset on tehnyt seuraava työryhmä: Koordinaattori Heikki Nurmela Raksystems Insinööritoimisto Oy Rakennustekniikka Heikki Nurmela Raksystems Insinööritoimisto Oy LVI-järjestelmät Mikko Niinistö Raksystems Insinööritoimisto Oy Sähköjärjestelmät Juha Honka Raksystems Insinööritoimisto Oy Asuinkiinteistöjen kuntoarvion tilaajaohjeen (KH ) mukaisesti kuntoarvion tavoitteena on muodostaa puolueeton kokonaiskuva kiinteistöstä, selvittää merkittävimmät korjaus- ja tutkimustarpeet. Tavoitteena ei ole korjaustoimenpiteiden yksityiskohtainen määrittely. Raportissa esitetty korjaus- ja kunnossapidon pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) on ns. tekninen PTS eli se ei sisällä kiinteistön taloudelliseen tilaan liittyviä tarkasteluja vaan perustuu kiinteistön eri rakennusosien tekniseen käyttöikään. Tässä raportissa esitetty PTSehdotus 10 vuoden tarkastelujaksolle ja mahdolliset lisätutkimukset ovat lähtötietoina kunnossapitosuunnitelmalle. PTS-ehdotuksen kustannukset perustuvat karkeaan määräarviointiin ja tarkastusvuoden alun kustannustasoon. PTS-ehdotuksessa ei ole esitetty vuosittain toistuvia huoltotoimenpiteitä. Energiataloudellisen tarkastelun perustana on karkea arviointi kokonaisuuksien tasolla. Tarkemmat energiansäästömahdollisuudet tulee selvittää erillisen energiakatselmuksen avulla. Kuntoarvio ja PTS:n ajan tasalle saattaminen on suositeltavaa tehdä noin viiden vuoden välein. Lisäksi vuosittaisella katselmuksella voidaan arvioida kunnossapidon ja korjausten onnistumista ja esittää mahdolliset parannusehdotukset, jotka edesauttavat kiinteistön arvon säilyttämisessä ja nostamisessa sekä auttavat riskien hallinnassa ja ennakoinnissa. PTS-taulukoissa on esitetty kullekin tarkastuskohdenimikkeelle kuntoluokka. Tämä luokittelu on kuntoarvioijan arvio kohteen yleisestä kunnosta. Kuntoluokkien avulla voidaan eri rakennuksia ja rakennusosia verrata toisiinsa. Käytetyt kuntoluokat ovat: 5 = Uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden kuluessa 4 = Hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 3 = Tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 2 = Välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden kuluessa 1 = Heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa

5 5(41) 2. YHTEENVETO Kuntoarvioinnin kohteena oli Kirkkonummen perhekoti, Veikkolassa. Kohde muodostuu omakotitalosta, joka on rakennettu vuonna Rakennus on toiminut perhekotina, tarkastelun aikana rakennuksessa ei ollut käyttöä. Kohde on pääasiassa tyydyttävässä kuntoluokassa. KL RAKENNUSTEKNIIKKA Piha-alueilla kasvaa puita, jotka kasvavat melko lähellä rakennuksen pintoja. Niitä tulisi poistaa. Liikennöidyt piha- ja paikoitusalueet ovat hiekkapintaisia. Päällysrakenteiden pinnat olivat kohtuullisen hyvässä kunnossa. Niitä korjataan tarpeen mukaan. Jätehuoltovarusteena toimii tavanomainen keräysastia, joka sijaitsee jätekatoksen suojassa. Katoksen laudoitukset ovat kunnostuksen tarpeessa. Aidat, pihavarusteet ja pihavaraston ovat kuluneita. Maanpintojen profiloinnit rakennuksen vierustalla vaihtelevat. Rakennuksen metsän puoleisessa päädyssä maanpinnat viettävät rakennukseen päin. Muualla maanpinnat viettävät pääosin rakennuksesta poispäin. Sokkelien vierustalla oleva maa-aines on hiekkaa ja osittain humuspitoista maa-ainesta. Sokkelia vasten on ainakin osittain asennettu vedeneristyslevyt. Sokkelikorkeus on paikoin liian matala nykyohjeistuksen mukaan. Matala sokkelikorkeus voi aiheuttaa ulkoseinärakenteiden alaosaan vaurioita kun esim. sadevedet kastelevat sokkelirakennetta, koska ne ohjautuvat vain vierustoille. Rakennus on perustettu arviolta betonianturoiden ja harkkoperusmuurin varaan. Rakennuksen alapohjarakenteena toimii arviolta maanvarainen betonilaatta. Rakennuksen ulkoseinät ovat puurakenteisia, ulkopinnaltaan pystylaudoitettuja. Tarkastuksen perusteella julkisivupinnat ovat edelleen kohtuullisen hyvässä kunnossa. Puuikkunoissa on kolme puitetta ja kolme lasia. Ulkopuolisilla puupinnoilla havaittiin vähäistä kunnostustarvetta. Pääsisäänkäyntien ulko-ovet ovat puurakenteisia ja ne ovat ikääntyneet mutta vielä toimivassa kunnossa. Yläpohjarakenteet ovat puurakenteisia, lämmöneristeenä toimii puru/mineraalivillalevyt. Kattomuotona rakennuksessa on loiva harjakatto, jonka katteena on bitumihuopakate. Kate on uusittu muutama vuosi sitten. Vesikaton puisissa aluslaudoituksissa ei havaittu lahovaurioita, mutta muutamassa kohdassa kosteuden aiheuttamia tummentumia. Havainnot voivat viitata siihen, että tilan tuuletus on ollut paikoin puutteellinen. Kuntoarvioinnin yhteydessä tarkastettiin huonetiloja sekä wc- ja märkätiloja. Rakennuksen huonetilojen lattia-, seinä- ja kattopinnat olivat tarkastushetkellä myös tyydyttävässä- hyvässä kunnossa.

6 6(41) Huoneiden pintarakenteissa havaittiin vähäisiä normaaleja ikääntymisestä / kulumisesta johtuvia jälkiä. Pesutilat ovat jo ikääntyneitä ja niitä suositellaan kunnostettavaksi. Merkittävimmät rakennustekniset toimenpiteet tarkastelujaksolla tulevat olemaan: Sadevesien ohjauksien parantaminen sadevesikaivojen avulla Maanpintojen kallistuksien muokkaaminen Sokkelikorkeuden osittainen muuttaminen maanpintoja muokkaamalla Jätekatoksen, pihavaraston, kunnostaminen, aitojen ja pihavarusteiden kunnostus / uusiminen Julkisivulaudoituksien maalaaminen Pesutilojen kunnostus Sisätilojen kunnostus käyttäjätarpeiden mukaisesti Rakennus on rakennustekniikan osalta tyydyttävässä kunnossa. KL 3

7 7(41) 2.2. LVI-TEKNIIKKA Kiinteistössä on vesikiertoinen patterilämmitys. Lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden valmistamiseen tarvittava lämpö tuotetaan sähköllä Termax-lämpövaraajalla. Varaaja oli varustettu kolmella sähkövastuksella. Varaajalle ei arvioida vielä olevan uusimistarvetta. Patteriventtiilejä on uusittu tarpeen mukaan. Vanhimmat patteriventtiilit olivat kiinteistön alkuperäisiä termostaattiventtiilejä. Patteriventtiilin uusiminen ja lämmityksen perussäätö on merkitty varauksena alkavan kymmenvuotisjakson alkuun. Kiinteistö on liitetty kunnalliseen vesijohto- ja viemäriverkostoon. Vesijohdot ja viemärit ovat pääosin kiinteistön alkuperäisiä. Vesijohtojen uusimiseen tulee alkaa varautua siten, että ne uusitaan seuraavan isomman peruskorjauksen tms. yhteydessä pintavetoina tai viimeistään sitten kun ensimmäisiä vuotoja alkaa ilmaantua. Viemärit tulisi huuhdella ja kuvata painumien ja juurien varalta, ellei niitä aiemmin ole kuvattu. Vesikalusteita tulee kunnostaa ja uusia tarpeen mukaan. Kiinteistössä on suurimmaksi osin koneellinen poisto ja osin painovoimainen ilmanvaihto. Poistoilmakoneena toimiva huippuimuri oli vuodelta Korvausilma asuintiloihin tulee hallitsemattomasti ilmavuotoina rakenteiden kautta. Olo- ja makuuhuoneisiin tulisi lisätä säädettävät raitisilmaventtiilit. Kanavat olivat tarkistetuin osin pölyisiä. Koneellisen poiston ilmanvaihtokanavat tulisi puhdistaa noin kymmenen vuoden välein. Merkittävimpiä LVI-teknisiä toimenpiteitä alkavalla kymmenvuotisjaksolla tulevat olemaan. Patteriventtiilien uusiminen ja lämmityksen perussäätö (varaus) Varautuminen vesijohtojen uusimiseen Pohja- ja tonttiviemärien videokuvaus ja painehuuhtelu Raitisilmaventtiilien asentaminen olo- ja makuuhuoneisiin Kiinteistö on LVI-tekniikan osalta kuntoluokassa tyydyttävä. KL 3

8 8(41) 2.3. SÄHKÖJÄRJESTELMÄT Tarkastuksen kohteena on kiinteistö, mikä on toiminut lastenkotina, mutta on tarkastushetkellä tyhjillään. Kiinteistö on valmistunut luvun lopulla. Kiinteistön sähkötekniset järjestelmät ovat olleet kokonaisuudessaan edelleen toimintakuntoisia ikääntymisestään huolimatta. Kiinteistön lämmitysmuotona on öljy, mutta sähkökattila. Kiinteistön sähkötekniset järjestelmät ovat saatujen tietojen mukaan edelleen kokonaisuudessaan alkuperäisiä, tarvittavia päivityksiä on kuitenkin suoritettu eri aikakausina. Kiinteistössä on ns. perusjärjestelmien lisäksi muun muassa osittaiset palovaroitinjärjestelmät. Kiinteistön sisätilojen valaistus on suoritettu pääosin erilaisin loisteputki- ja hehkulamppuvalaisimin. Tilojen valaistusvoimakkuudet ovat yleisesti loppukäyttäjiä tyydyttävällä tasolla. Kiinteistön sähkö- ja teletekniikan ollessa osittain jo ikääntynyttä, tulee varautua osittaisiin laajempiin uusimis- ja korjaamistarpeisiin eri järjestelmäosien osalta tulevien tarpeiden mukaisesti. Kiinteistön sähköteknisten järjestelmien osalta suositellaan suoritettavaksi sähköjärjestelmien kuntotutkimus tarkastelujakson puolessa välissä, minkä perusteella mahdolliset jakson loppupuoliskolla tulevat suuremmat saneeraustarpeet tulevat esille. Toistaiseksi laajoja saneeraustarpeita ei vielä esitetä pts- taulukossa, koska kokonaisuudessaan kiinteistön sähkötekniset laitteistot ovat olleet toimintakuntoisia. Suositellaan teetettäväksi kohteeseen myös sähköjärjestelmien määräaikaistarkastus (ellei sitä ole suoritettu 15 vuoden kuluessa), vaikka laki ei sitä velvoita tekemään asuinrakennuksiin, mutta kiinteistön erikoisluonteen vuoksi tulkinnoista voi olla erilaisia mielipiteitä eritahoilla varsinkin mahdollisessa vahinkotapauksessa, määräaikaistarkastuksen laatimisen tarpeeseen kuitenkin vaikuttaa oleellisesti kiinteistön tuleva käyttötarkoitus). Oletuksen mukaan merkittävimmät toimenpiteet kuluvalla PTS-jaksolla ovat: Sisä- ja ulkotilojen valaistuksen osittaiset päivitystarpeet Sähköjärjestelmien kuntotutkimus Sähkökeskusten mahdolliset päivitystarpeet Palovaroitinjärjestelmien mahdolliset osittaiset päivitystarpeet Sähköjärjestelmien määräaikaistarkastus (varaus) Muut niin kutsutut yleiset huoltotyyppiset korjaus- ja uusimiskustannukset tulevien tarpeiden mukaisesti. Kiinteistön sähkö- ja telejärjestelmät ovat kokonaisuudessaan edelleen tyydyttävässä kunnossa järjestelmien osittaisista ikääntymisistään huolimatta, minkä vuoksi kiinteistön sähkö- ja teletekniikan osalta ei arvioida aiheutuvan laajempia peruskorjaustarpeita tarkastelujakson alkupuoliskon aikana, ellei kiinteistön käyttötarkoitus oleellisesti muutu uuden käyttötarpeen selviytyessä. Sähköjärjestelmien kuntotutkimuksen perusteella voidaan arvioida paremmin kiinteistön järjestelmien tila tarkastusajankohtana ja esimerkiksi harkita laajempaa sähköteknistä saneerausta yhdistettäväksi esimerkiksi kiinteistön muuhun suurempaan saneeraushankkeeseen (esim. putkistosaneeraus). KL 3

9 9(41) 2.4. VÄLITTÖMÄSTI KORJATTAVAT PUUTTEET Ilmanvaihtokanavien eristäminen yläpohjatilassa Sisäpihalla olevan yhden valaisimen rikkoontunut suojakupu vaihdettava LISÄTUTKIMUKSET Sähköjärjestelmien kuntotutkimus tarkastelujakson puolessa välissä (nk. seurantatutkimus) Salaojajärjestelmän selvittäminen ja kuvaus Harkinnan mukaan puurunkorakenteiden kunnon tutkiminen esim. niiltä osin kun maanpinta on korkealla sokkeliin nähden

10 10(41) 2.6. KIINTEISTÖN TEKNINEN PTS Vuosittaiset kustannukset [x 1000 e] Sähkötekniikka LVIA-tekniikka Rakennetekniikka Kiinteistön PTS-ehdotus, yhteenveto korjaustarpeista Sisältää alv 24% Kustannustaso Kustannusarvio (x 1000 ) ja ehdotettu toteutusvuosi Yht. Rakennetekniikka LVIA-tekniikka Sähkötekniikka Yhteensä Keskimäärin vuodessa 45,69 / m² / vuosi Huoneistoala 348 m²

11 11(41) 2.7. RAKENNUSTEKNIIKAN TEKNINEN PTS Kustannustaso alv 24% Kustannusarvio (x 1000 ) ja ehdotettu toteutusvuosi Toimenpide-ehdotukset Yht. Rakennusten vierustat, pintavesien poisto ja salaojitus 2 Rakennuksen vierustalla olevia maanpintoja tulisi muokata rakennuksesta poispäin viettäviksi ja vaihtamalla humuspitoinen maa-aines esim. sepeliksi. 1 erä 6 6 Salaojajärjestelmän toimivuus ja asennustapa voidaan selvittää video kuvauttamalla putkistot 2 erää Sadevedet tulisi ohjata hallitusti riittävän kauaksi rakennuksen vierustalta esim. sadevesikaivojen ja umpiputkien avulla 1 erä Kasvillisuus ja viheralueet 3 Harvennetaan suurimmat puut / pensaat pois rakennuksen läheisyydestä 1 erä Liikenneväylät ja -alueet 3 Piha- ja paikoitusalueita kunnostetaan jakson aikana tarpeen mukaan 2 erä Rakennelmat, varusteet ja jätehuolto 2 Jätekatoksen ja varaston kunnostus / uusiminen 2 erä Piha-aitojen uusiminen ja muurirakenteiden korjaaminen sekä pihavarusteiden korjaaminen 2 erä Perustukset ja sokkeli 3 Sokkelinpintojen kunnostus ja vedeneristeen yläosan kiinnitys 1 erä Alapohja Rakennusrunko Ulkoseinät ja julkisivut 3 Julkisivulaudoituksien maalaaminen 1 erä Ikkunat 3 Ikkunoiden kunnostaminen 2 erä Ulko-ovet 3 Ulko-ovien kunnostaminen 2 erä Parvekkeet Kuntoluokka Määräarvio Kattorakenteet 3 Putkien eristäminen ja korjaaminen yläpohjassa 2 erä Aluslaudoitusten puhdistus ja tuuletuksen parantaminen 1 erä Yleistilat, tekniset tilat 3 Yleisten tilojen pinta- ja maalauskunnostuksia tehdään vaiheittain tarpeen mukaan jakson aikana 2 erä Asuintilat, märkätilat 3 Yhteistilojen pinta- ja maalauskunnostuksia tehdään vaiheittain 2 erä Pesuhuoneet kunnostetaan 2 kpl Huonetilojen pinnoitteita uusitaan tarpeen mukaan 2 erä Rakennustekniikka yhteensä Kuntoluokat 5 = Uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden kuluessa 4 = Hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 3 = Tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 2 = Välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden 1 = Heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa

12 12(41) 2.8. LVI-JÄRJESTELMIEN TEKNINEN PTS Toimenpide-ehdotukset Lämmöntuotanto 3-4 Kustannustaso alv 24% Kustannusarvio (x 1000 ) ja ehdotettu toteutusvuosi Uusimiset tarpeen mukaan Lämmönjakelu 3 Uusimiset tarpeen mukaan Säätölaitteet 3 Säätölaitteiden uusimiset tarpeen mukaan Lämmönluovutus 3 3 erä Patteriventtiilien uusiminen (varaus) Lämmityksen perussäätö (varaus) Eristykset Vedenkäsittely Vesijohdot 3 Uusimiset tarpeen mukaan (5 t.. 10 t ) 1 erä Viemärit 3 Viemärien videokuvaus ja painehuuhtelu 1 erä Vesi- ja viemärikalusteet 3 Kalusteiden uusimiset tarpeen mukaan 1 erä Vesi- ja viemärieristykset Ilmanvaihtokoneet Uusimiset tarpeen mukaan Kanavistot 3 Kanavien puhdistaminen ja eristäminen 1 erä Päätelaitteet 3 Raitisilmaventtiilien asentaminen 1 erä IV-eristykset Kylmätekniset järjestelmät Palontorjuntajärjestelmät Kuntoluokka Määräarvio 0 LVI-tekniikka yhteensä Yht Kuntoluokat 5 = Uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden kuluessa 4 = Hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 3 = Tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 2 = Välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden 1 = Heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa

13 13(41) 2.9. SÄHKÖJÄRJESTELMIEN TEKNINEN PTS Toimenpide-ehdotukset Kuntoluokka Määräarvio Kustannustaso alv 24% Kustannusarvio (x 1000 ) ja ehdotettu toteutusvuosi Sähköjärjestelmien kuntotutkimus 1 erä 5 5 Yht. 6 Sähköjärjestelmien määräaikaistarkastus (varaus) 1 erä Aluevalaistus 3 Osittaisia päivitystarpeita 2 erä Ulkopistorasiat Jakokeskukset alle 1000V 3 Mahdollisia päivitystarpeita 2 erä Johtotiet Kaapeliläpiviennit Johdot ja varusteet 3 Osittaisia päivitystarpeita 2 erä Nousujohdot Voimaryhmäjohdot Valaistusryhmäjohdot Varusteet 3 Osittaisia päivitystarpeita 2 erä Liittymisjohdot Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset Valaisimet 3 Osittaisia päivitystarpeita 3 erä Turvavalaistusjärjestelmä Lämmittimet Koneet ja laitteet Saunat Puhelin- ja atk-järjestelmä Antennijärjestelmä Turva- ja valvontajärjestelmät 3 Päivityksiä tulevien tarpeiden mukaan (varaus) 2 erä Sähkötekniikka yhteensä Kuntoluokat 5 = Uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden kuluessa 4 = Hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 3 = Tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 2 = Välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden 1 = Heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa

14 14(41) 3. KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA 3.1. KOHTEEN TIEDOT Kohde: Kirkkonummen perhekoti Lähiosoite: Impivaarantie 7 Postinumero- ja toimipaikka: Veikkola Rakennustyyppi: Puurakennus (omakotitalo) Rakennuksia: 1 kpl Tilavuus: 1059 m 3 Huoneistoala: 348 m 2 Kerrosluku: 1 Rakennusvuosi: ASIAKIRJATILANNE Rakennusteknisiä piirustuksia ei ollut tarkastuksessa käytettävissä. Kohteen LVI-piirustukset olivat käytettävissä. Tarkastuksen aikana oli käytettävissä riittävästi sähköteknisiä dokumentteja kuntoarvion laadintaa varten KORJAUSHISTORIA Korjaushistoriatietoja ei ollut saatavilla: Vesikate on uusittu ilmeisesti muutama vuosi sitten 3.4. KÄYTTÄJÄKYSELYN PALAUTE Kirjallista käyttäjäkyselyä ei järjestetty. Kierroksella haastateltiin kiinteistön huoltomiestä. Saadun tiedon mukaan merkittäviä ongelmia ei ole havaittu. Suullisesti haastateltujen kiinteistön loppukäyttäjiltä sekä huoltomieheltä saatujen tietojen perusteella kiinteistön sähkötekniset laitteet ovat olleet kokonaisuudessaan toimintakuntoisia HUOLTOTOIMEN JA KIINTEISTÖN KÄYTÖN ARVIOINTI Kiinteistön rakenteista ei tehty havaintoja, mitkä viittaisivat normaalien huoltotoimenpiteiden laiminlyöntiin. LVI- ja sähköteknisiä laitteita on huollettu riittävästi. Sähköteknisiä laitteita on huollettu riittävästi. LVI-tekniset huoltotoimet on hoidettu tyydyttävästi.

15 15(41) LVI-laitteita tulee tarkkailla ja huoltaa säännöllisesti, jolloin laitteiden käyttöikä pitenee ja energiatalous pysyy kunnossa. Lämmitysjärjestelmä: Patteriverkoston paineen seuraaminen ja kirjanpito paineenlisäyksistä Kalvopaisunta-astian esipaineen tarkistaminen joka toinen vuosi Säätölaitteiden toiminnan tarkkaileminen Lämminkäyttövesi: Lämpimän käyttö- ja kiertoveden lämpötilojen tarkkailu osana säätölaitteiden toiminnan tarkkailua. Ilmanvaihto: Huippuimurin toimintakunnon tarkkaileminen Riittävästä korvausilmasta huolehtiminen 3.6. ENERGIATALOUS Energiataloudellinen tarkastelu, lämpöenergia Kiinteistöä lämmitetään käytännössä sähköenergialla vesikiertoisen järjestelmän kautta. Kiinteistön kokonaissähkön kulutus on ollut vuonna MWh vuodessa, vuonna MWh vuodessa ja vuonna MWh vuodessa. Kiinteistön kokonaissähkön kulutus on ollut kolmen viimeisen vuoden aikana suhteellisen tasaista ja ottaen huomioon kiinteistön iän ja tarkastelujaksolla olevan käyttötarkoituksen, voidaan kiinteistön kokonaissähkön kulutukseen olleen kokonaisuudessaan normaalilla tasolla verrattuina vastaavanlaisiin kiinteistöihin (joissa päälämmönlähteenä on sähkö). Vedenkulutus Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Mitattu kulutus, m 3 /vuosi Ominaiskulutus, litraa/rm 3, vuosi Kiinteistön veden ominaiskulutus on vuonna 2015 ollut 97 litraa/rm 3, vuosi. Vertailuarvo asuntolarakennusten veden ominaiskulutukselle on 241 litraa/rm 3, vuosi. Energiataloudellinen tarkastelu, vedenkulutus Mitään erityisiä vedensäästötoimia ei ole ehdottaa. Kustannustehokkainta vedensäästöä on korjata vuotavat wc-huuhtelut ja muut vesivuodot välittömästi niitä havaittaessa. Sähkön kulutus

16 16(41) Kiinteistöä lämmitetään käytännössä sähköenergialla vesikiertoisen järjestelmän kautta. Kiinteistön kokonaissähkön kulutus on ollut vuonna MWh vuodessa, vuonna MWh vuodessa ja vuonna MWh vuodessa. Kiinteistön kokonaissähkön kulutus on ollut kolmen viimeisen vuoden aikana suhteellisen tasaista ja ottaen huomioon kiinteistön iän ja tarkastelujaksolla olevan käyttötarkoituksen, voidaan kiinteistön kokonaissähkön kulutukseen olleen kokonaisuudessaan normaalilla tasolla verrattuina vastaavanlaisiin kiinteistöihin (joissa päälämmönlähteenä on sähkö) SISÄOLOSUHTEISIIN LIITTYVÄT HAVAINNOT Lämpötila Lämpötila oli noin 22 C astetta. Ulkona oli +8 C astetta. Ilman laatu ja vaihtuvuus Ilman laatu oli aistinvaraisesti arvioiden tyydyttävää tasoa. Melu Ilmanvaihdon tms. ei havaittu aiheuttavan häiritsevää melua. Tuhoeläimet ja linnut Tuhoeläin- tai lintuongelmia ei havaittu. Valaistus Kiinteistön valaistustasot ovat kokonaisuudessaan tyydyttävillä tasoilla kiinteistön loppukäyttäjien tarpeisiin. Mahdolliset tulevien loppukäyttäjien tarpeet tulee määritellä tulevaisuudessa uudestaan.

17 17(41) 3.8. TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖRISKIT Akuutteja turvallisuus- tai ympäristöriskejä ei havaittu KOSTEUSVAURIOIHIN LIITTYVÄT HAVAINNOT Akuutteja kosteusvaurioita ei havaittu tarkastuskierroksen aikana.

18 18(41) 4. RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO 4.1. ULKOALUEET Rakennusten vierustat, pintavesien poisto ja salaojitus Maanpintojen profiloinnit rakennuksen vierustalla vaihtelevat. Rakennuksen metsän puoleisessa päädyssä maanpinnat viettävät rakennukseen päin. Muualla maanpinnat viettävät osittain rakennuksesta poispäin. Sokkelien vierustalla oleva maa-aines on hiekkaa ja osittain humuspitoista maa-ainesta. Kattojen sadevedet ohjautuvat syöksytorvien kautta suoraan maahan, sokkelien viereen, jolloin sokkelipinnat ovat kastuneet ja sammaloituneet lähinnä rakennuksen kulmilla joihin sadevedet valuvat. Sadevesikaivo on ainoastaan pihalla tallin edustalla. Rakennus on mahdollisesti varustettu salaojajärjestelmällä, vaikka salaojien tarkastuskaivoja ei ollut näkyvillä. Ko. rakennusajankohtana, tarkastuskaivojen asentaminen rakennuksen nurkille ei ollut yleinen rakennustapa. Salaojien kuntoa olisi syytä selvittää tarkemmin esim. kuvaamalla Syöksytorvien alapuolella ei ole sadevesikaivoja. Sadevedet ohjautuvat rakennuksen vierustalle, kastellen mm. sokkelirakennetta.

19 19(41) Vierustat ovat hienoa maa-ainesta, sokkeli lähes maan alla. Sadevesikaivo alapihalla tallin edustalla. Sadevedet tulisi ohjata hallitusti riittävän kauaksi rakennuksen vierustalta esim. sadevesikaivojen ja umpiputkien avulla Salaojajärjestelmän toimivuus ja asennustapa voidaan selvittää video kuvauttamalla putkistot Rakennuksen vierustalla olevia maanpintoja tulisi muokata rakennuksesta poispäin viettäviksi ja vaihtamalla humuspitoinen maa-aines esim. sepeliksi Kasvillisuus ja viheralueet Piha-alueilla kasvaa puita ja pensaita, jotka kasvavat melko lähellä rakennuksen pintoja. Niitä tulisi poistaa samalla kun vierustoja muokataan. Rakennuksen lähellä oleva kasvillisuus ja puut voivat vaurioittaa salaojia ja perustuksia. Suuri mäntyjä etupihalla. Päädyssä suuri mänty lähes seinässä. 摧 Harvennetaan suurimmat puut / pensaat pois rakennuksen läheisyydestä

20 20(41) Liikenneväylät ja -alueet Rakennuksen piha- ja paikoitusalue ovat hiekkapintaisia sekä ovien edustat betonilaatoitettuja. Päällysrakenteiden pinnat olivat kohtuullisessa kunnossa, hiekka on paikoin veden kuluttamaa. Huoltoja ja paikkakorjauksia tehdään tarvittaessa jakson aikana. Hiekkapintaisia kulkuväyliä. Etuovien edustoilla betonilaatoitusta. Piha- ja paikoitusalueita kunnostetaan jakson aikana tarpeen mukaan Rakennelmat, varusteet ja jätehuolto Jätehuoltovarusteina toimii tavanomainen keräysastia, joka sijaitsee parkkipaikan vierellä olevassa katoksessa. Katoksen laudoituksissa havaittiin korjausta vaativia lahovaurioita. Alueella on lisäksi tamppausteline, piha-kalustusta ja hiekkalaatikko. Piha-aitauksien lautaverhouksissa on havaittavissa lahovaurioita ja kunnostustarvetta. Samassa yhteydessä on muurirakenteita, joissa on havaittavissa halkeamia. Pihalla on puurakenteinen vaja, joka on huonokuntoinen. Se vaatisi merkittävää kunnostusta.

21 21(41) Jätekatos on välttävässä kunnossa. Pihalla oleva puurakenteinen varasto on välttävässä kunnossa. Puurakenteet lähellä maata. Hiekkalaatikko ja pihakalustusta Pihan puuaidat ovat jo huonokuntoisia. Jätekatoksen ja varaston kunnostus / uusiminen Piha-aitojen uusiminen ja muurirakenteiden korjaaminen sekä pihavarusteiden korjaaminen

22 22(41) 4.2. RAKENNUSTEKNIIKKA Perustukset ja sokkelit Rakennus on perustettu arviolta betonianturoiden ja harkkoperusmuurin varaan. Sokkelikorkeus on paikoin liian matala nykyohjeistuksen mukaan. Matala sokkelikorkeus voi aiheuttaa ulkoseinärakenteiden alaosaan vaurioita kun esim. sadevedet kastelevat sokkelirakennetta. Näkyvät sokkelipinnat ovat harkkopinnalla. Perusmuuria vasten on ainakin osittain asennettu vedeneristelevyt, mutta niiden yläreunaa ei ole kiinnitetty kunnolla sokkeliin. Sokkelipinnat ovat liian matalat, päädyssä maanpinnat viettävät rakennukseen päin. Alapihan osalla näkyvissä ns. patolevy sokkelin ulkopinnassa, joka tulisi kiinnittää. Maanpintojen muokataan sokkelikorkeuden lisäämiseksi ja maa-ainesta vaihdetaan tarvittavilta osin rakennuksen vierustalta. Toimenpiteellä vähennetään ulkoseinärakenteen alaosaan kohdistuvaa kosteusrasitetta. Sis.kohta Sokkelinpintojen kunnostus ja vedeneristeen yläosan kiinnitys Alapohja Rakennuksen alapohjarakenteena toimii arviolta maanvarainen betonilaatta. Rakennuksen sisäpuolella ei havaittu lattiarakenteissa merkkejä alapohjarakenteen vaurioista. Ei toimenpiteitä

23 23(41) Rakennusrunko Rakennuksen rungot ovat puurakenteisia. Välipohja on betonia. Kellarikerroksen seinät ovat harkkorakenteisia. Runkorakenteissa ei havaittu silmämääräisesti vaurioita kierroksen aikana. Välipohjan rakenteita. Kellarikerros on harkkorakenteinen. Ei toimenpiteitä Ulkoseinät ja julkisivut Rakennuksen ulkoseinät ovat puurakenteisia, ulkopinnaltaan pystylaudoitettuja. Tarkastuksen perusteella julkisivupinnat ovat edelleen hyvässä kunnossa. Matalasta sokkelista huolimatta julkisivulaudoitus ei ole vielä vaurioitunut. Julkisivua. Julkisivua takapihalta.

24 24(41) Autotallin puoleinen pääty. Lähellä maanpintaa laudoitus on likaantunut. Julkisivulaudoituksien maalaaminen Ikkunat Ikkunat ovat kolme puitteisia/lasisia puuikkunoita. Ulkopuitteista ei havaittu selkeitä vaurioita, mutta paikoin havaittiin lakattujen pintojen kunnostamistarvetta. Ikkunoiden käyntien / tiivistyksien korjaukset suositellaan kunnostettavan keskitetyn huoltokierroksen avulla jakson alussa. Ikkunarakenteet ovat puurakenteisia Lakkapinta on paikoin kulunut pinnoiltaan. Vesipeltien kallistus on loiva. Ikkunoiden kunnostaminen

25 25(41) Ulko-ovet Pääsisäänkäynnin ulko-ovet ovat puurakenteisia. Ne ovat jo kuluneita, mutta toimivuus on tyydyttävällä tasolla. Takapihan ovet ovat kaksilehtisiä puuovia. Huolto- ja kunnostustoimet suositellaan tehtävän jakson alussa. Autotallin ovet ovat pinnoiltaan myös kuluneet, mutta vielä toimivat. Pääsisäänkäynnin puinen ulko-ovi on pinnoiltaan kunnostustarpeessa. Takaovet ovat kaksilehtisiä puuovia. Ulko-ovien kunnostaminen Kattorakenteet Yläpohjarakenne on puurakenteinen, lämmöneristeenä toimii puru/mineraalivilla eristys. Kattomuotona toimii loiva harjakatto, jonka katteena on bitumihuopakate. Kate on uusittu muutama vuosi sitten. Katteessa ei havaittu muita puutteita kuin läpivientien tiivistykset jotka ovat paikoin kutistuneet /kuluneet joten niiden osalta tehdään toimenpiteitä. Vesikaton puisissa kattokannattimissa ei havaittu vaurioita mutta aluslaudoituksissa havaittiin paikoin kosteusjälkiä. Otsa- ja räystäslaudoituksissa ei havaittu kunnostustarvetta. Yläpohjatilassa on ilmanvaihtoputkia joita ei ole lämmön eristetty. Tilan tuuletusta varten on asennettu katon harjalle tuuletusputket. Räystäiden ja ulkoseinän välissä olevia tuuletusrakoja on tukittu lisälämmöneristeillä. Rakennuksen päädyissä ei ole tuuletusritilöitä. Vesikourut on myös uusittuja, tikkaat ovat metallia, katolla ei ole muita varusteita.

26 26(41) Kattomuotona on harjakatto, jonka katteena toimii bitumihuopakate. Ilmanvaihtokanavalle asennettu kotelo. Pellit ruuvattu suoraan katon läpi. Läpivientien tiivistyksissä on kulumaa. Lämmöneristeitä on asennettu liian lähelle reunoja jolloin tilan tuuletus heikkenee. Yläpohjatilaan on asennettu kulkusilta, vanhan katon tiivisteitä jäänyt tilaan. Keittiön liesituulettimesta ohjattu kanava on eristämättä.

27 27(41) Ilmanvaihtokanavien ympäriltä puuttuvat eristeet. Katteen aluslaudoituksissa havaittiin paikoin tummuneita jälkiä. Keittiön liesituulettimelta johdettu poistoputki tulee korjata vuotokohdasta, lämmön eristää sekä tarkastaa ympäröivien rakenteiden kunto. Aluslaudoissa havaittujen tummentumien puhdistaminen ja selvittäminen ovatko jäljet syntyneet ennen katteen uusimista ja tuuletusputkien lisäämistä. Tarvittaessa asennetaan rakennuksen päätyihin tuuletusritilät ja poistetaan lisälämmöneristeitä rakennuksen reunoilta jotta tuuletus raot saadaan toimiviksi. Tarpeen mukaan asennetaan tuulenohjaimet. Katon ja yläpohjatilan säännöllinen tarkastus ja huoltotoimenpiteet 4.3. SISÄTILAT Yleistilat, tekniset tilat Kohteen tekniset tilat sijaitsevat rakennuksen päädyssä olevassa autotallissa. Yleiset ja tekniset tilat olivat rakenteellisesti tyydyttävässä kunnossa ja niiden sijainti on hyvä, sillä tilat eivät liity asuin toimintaan sotkevasti. Toimenpide-ehdotus: Yleistiloja kunnostetaan vaiheittain jakson edetessä mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan

28 28(41) Sisätilat, märkätilat Sisätiloihin kuuluu myös kaksi asuntoa, jotka ovat yhdistettävissä. Tiloissa on kaksi keittiötä sekä oleskelu- ja makuuhuoneita, tämän lisäksi on kaksi pesuhuonetta. Pääosin sisätilojen seinät ovat maalattuja, lattiassa muovimatto tai laminaatti ja katot levy ja paneelipintoja. Lattioissa havaittiin paikoin hieman rakoa jalkalistan ja lattian välissä, joka viittaa mahdolliseen lattian lievää painumaan. Sisätilat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Niiden kunnostustarve määräytyy jatkossa käyttäjätarpeiden mukaisesti. Kuntoarvioinnin yhteydessä tarkastettiin rakennuksen märkä/wc-tiloja. Tiloissa ei havaittu välittömiä korjaustarpeita, mutta pinnoitteet ovat ikääntyneet ja ne vaativat uusimista jakson aikana. Isompi keittiö Pieni keittiö Suihku/wc-tila pienessä asunnossa. Pesutilat isommassa asunnossa.

29 29(41) Olohuone. Makuuhuone. Kodinhoitohuone. Jalkalistan ja muovimaton välissä rakoa, mahdollista painumaa lattiassa. Yhteistilojen pinta- ja maalauskunnostuksia tehdään vaiheittain tarpeen mukaan jakson aikana Huonetilojen pinnoitteita uusitaan tarpeen mukaan Pesuhuoneet kunnostetaan

30 30(41) 5. LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 5.1. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Kiinteistössä on vesikiertoinen patterilämmitys. Lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden valmistamiseen tarvittava lämpö tuotetaan sähköllä Lämmöntuotanto Lämpö tuotetaan Termax-lämpövaraajalla, joka toimi nyt sähkölämmityskattilana. Varaaja oli varustettu kolmella sähkövastuksella. Varaaja vaikutti uudehkolta. Huoltomiehen arvio oli, että varaaja olisi noin vuodelta Sähkölämmityskattiloiden ja varaajasäiliöiden tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta. Lämpövaraaja. Sähkölämmitysvastus. Yksittäisiä toimilaitteita, kuten sähkövastuksia, tulee uusia tarpeen mukaan Lämmönjakelu Lämmönjakokeskuksen kiertovesipumput olivat kunnossa. Kiertovesipumppujen tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta. Lämmitysverkoston paisunta-astia oli uudehko ja varustettu huoltosululla. Kalvopaisuntaastian ja varoventtiilien tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta. Lämmitysverkosto on tehty teräsputkesta hitsaus- ja kierreliitoksin. Teräsputkesta tehtynä verkoston kestoikä on suotuisissa oloissa (putkistoa ei rasita ulkopuolinen kosteus, eikä verkostoon ole tarpeen lisätä toistuvasti uutta happirikasta vettä) vähintään vuotta (käytännön yläikärajaa ei tunneta). Linjasulkujen tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta. Kiertovesipumppuja tulee kunnostaa ja uusia tarpeen mukaan. Lämmitysverkoston vedenlisäyksistä tulisi pitää kirjaa.

31 31(41) Säätölaitteet Lämmityksen ja lämpimän käyttöveden säätölaitteet olivat kunnossa. Vialliset säätölaitteet aiheuttavat erilaisia olosuhdehaittoja ja voivat lisätä energiankulutusta. Säätölaitteiden tekninen käyttöikä on noin vuotta. Säätölaitteita tulee uusia tarpeen mukaan niiden vikaantuessa Lämmönluovutus Patterit ovat teräslevypattereita. Patteriventtiilit olivat eri-ikäisiä termostaattiventtiilejä, joista vanhimmat kiinteistön alkuperäisiä 1970-luvun lopulta. Patteriventtiilejä on uusittu tarpeen mukaan. Termostaattisten patteriventtiilien tekninen ja taloudellinen käyttöikä on noin vuotta. Uudehko patteriventtiili. Vanha patteriventtiili. Patteriventtiilin uusiminen ja lämmityksen perussäätö on merkitty varauksena alkavan kymmenvuotisjakson alkuun Eristykset Lämpöjohtojen eristeet olivat näkyvin osin solukumia. Ei toimenpide-ehdotuksia VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT

32 32(41) Kiinteistö on liitetty kunnalliseen vesijohto- ja viemäriverkostoon Vedenkäsittely Kiinteistön vesimittarin jälkeen ei ollut paineenrajoitusta (vakiopaineventtiiliä)/-korotusta. Paine oli hanavirtaamien perusteella sopiva. Lämmin käyttövesi valmistetaan kohdassa 5.1 mainitulla lämpövaraajalla. Ei toimenpide-ehdotuksia Vesijohdot Vesijohdot ovat suurelta osin kiinteistön alkuperäisiä. Vesijohdot olivat nähdyin osin kaikki kuparia. Kupariputkesta tehtyjen vesijohtojen tilastollinen kestoikä on noin vuotta. Linjasulkujen tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta. Kiinteistön vesimittari. Tiskipöydän vesijohtoasennuksia. Vesijohtojen uusimiseen tulee alkaa varautua siten, että ne uusitaan seuraavan isomman peruskorjauksen tms. yhteydessä pintavetoina tai viimeistään sitten kun ensimmäisiä vuotoja alkaa ilmaantua Viemärit Viemärit ovat kiinteistön alkuperäisiä. Viemärit ovat suurimmaksi osin muovia. Vakavista viemäritukoksista ei ollut tietoa. Viemärien tilastollinen kestoikä on noin 50 vuotta. Pohja- ja tonttiviemärit olisi suositeltavaa kuvata painumien ja juurien varalta, ellei niitä aiemmin ole kuvattu. Samalla viemärit tulevat painehuuhdeltua.

33 33(41) Vesi- ja viemärikalusteet Vesi- ja viemärikalusteita on uusittu tarpeen mukaan. Hanasekoittajien tekninen käyttöikä on noin vuotta ja wc-istuimien noin vuotta. Vesikalusteita tulee kunnostaa ja uusia tarpeen mukaan Vesi- ja viemärieristykset Vesijohtojen eristeet olivat näkyvin osin solukumia ja muovipäällysteistä villakourua. Ei toimenpide-ehdotuksia ILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT Kiinteistössä on pääosin koneellinen poisto ja osin painovoimainen ilmanvaihto Ilmanvaihtokoneet Kiinteistön isommalla puolella on koneellinen poistoilmanvaihto. Poistoilmakoneena toimii vesikatolla oleva huippuimuri, joka oli vuodelta Huippuimurien tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta. Huippuimureita uusitaan tarpeen mukaan niiden vikaantuessa. Huippuimuri. Huippuimuri oli vuodelta Ei toimenpide-ehdotuksia Kanavistot Kanavat olivat tarkistetuin osin likaisia. Koneellisen ilmanvaihdon kanavat tulisi puhdistaa noin kymmenen vuoden välein. Kanavat tulee puhdistaa vähintään kerran alkavan tarkastelujakson aikana.

34 34(41) Päätelaitteet Poistoilmaventtiilit olivat tilasta riippuen painovoimaisen ilmanvaihdon lautasventtiilejä ja koneellisen poiston säädöiltään lukittavia kartioventtiilejä. Raitisilmaventtiilejä ei havaittu. Huonetiloihin (olo- ja makuuhuoneisiin) tulisi lisätä raitisilmaventtiilit Eristykset Tuulettuvassa yläpohjatilassa havaittiin eristämättä olevia ilmanvaihtokanavia. Yläpohjatilan ilmanvaihtokanavat tulee eristää MUUT JÄRJESTELMÄT Kiinteistön muita järjestelmiä ovat alkusammutuslaitteina toimivat käsisammuttimet Kylmätekniset järjestelmät Kiinteistössä ei ole talokylmiöitä Palontorjuntajärjestelmät Alkusammutuslaitteina toimivat käsisammuttimet tulee tarkastaa ajallaan. Määräaikaistarkastukset (ei ole merkitty PTS-taulukkoon).

35 35(41) 6. SÄHKÖJÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 6.1. ALUESÄHKÖISTYS Aluevalaistus Kiinteistön aluevalaistuksena toimivat pääosin kiinteistön rakenteisiin asennetut valaisimet sekä alueella olevat pylväsvalaisimet. Kiinteistön aluevalaistus on kokonaisuudessaan toimintakuntoinen ikääntymisestään huolimatta. Aluevalaistuksenkin osalta tulee varautua osittaisiin uusimistarpeisiin tarkastelujakson aikana. Numerovalaisin. Pylväsvalaisimen suojakupu rikki. Ulkovalaisimia päivitetään tulevien tarpeiden mukaisesti (varaudutaan osittaisiin uusimistarpeisiin) Ulkopistorasiat Kiinteistössä havaitut ulkopistorasiat ovat kokonaisuudessaan tyydyttävissä kunnoissa. Ei toimenpide-ehdotuksia KYTKINLAITOKSET JA JAKOKESKUKSET Jakokeskukset alle 1000V

36 36(41) Sähköpääkeskus sijaitsee kellarikerroksessa omassa lukitussa tilassaan, missä sijaitsee myös kiinteistön sähkömittari. Sähkönjakelujärjestelmä on niin kutsuttu TN-C-S järjestelmä, eli siinä on vanhemman aikaista ja nykyaikaista johdinjärjestelmää käytössä. Pääkeskuksen tiedot: kotelointiluokka IP 20 nimellisvirta 125 A pääkytkin 125 A Kiinteistön pääkeskus on alkuperäinen, mutta edelleen toimintakuntoinen peruskeskus. Keskuksen mahdollisiin laajennustarpeisiin tai muutoksiin tulee varautua tarkastelujakson aikana varsinkin, jos käyttötarpeet muuttuvat. Kiinteistön sähköpääkeskus. Varaudutaan keskusten mahdollisiin päivitystarpeisiin tarkastelujakson aikana tulevien tarpeiden mukaisesti Johtotiet Johtoteinä on käytetty pääosin perinteisten pinta- ja uppoasennusten lisäksi muun muassa erilaisia johtokouruja ja pinta-asennuslistoja. Johtotiet ovat kokonaisuudessaan tyydyttävässä kunnossa ja niitä asennetaan tarvittaessa lisää. Ei toimenpide-ehdotuksia Kaapeliläpiviennit Tarkastuksen aikana ei havaittu mainittavia puutteita kaapeliläpivienneissä. Tehtäessä uusia kaapeliläpivientejä, ne tulee tiivistää asianmukaisesti.

37 37(41) 6.3. JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET Nousujohdot Kiinteistön keskusten väliset kaapeloinnit ovat kokonaisuudessaan alkuperäisiä ikääntyneitä kaapeleita, mutta edelleen täysin toimintakuntoisia. Ei toimenpide-ehdotuksia Voimaryhmäjohdot Voimaryhmäjohdot ovat havaituilta osin pääosin ikääntyneitä alkuperäisiä kaapeleita ja johtimia, ollen kuitenkin edelleen tyydyttävissä kunnoissa. Voimaryhmäjohtoja uusitaan mahdollisten tulevien tarpeiden mukaisesti Valaistusryhmäjohdot Valaistusryhmäjohdot ovat havaituilta osin pääosin alkuperäisiä kaapeleita ja johtimia, mutta kokonaisuudessaan edelleen toimintakuntoisia. Voimaryhmäjohtoja uusitaan mahdollisten tulevien tarpeiden mukaisesti Varusteet Kiinteistön pistorasiat ja muut rasiakalusteet ovat suurelta osin edelleen alkuperäisiä ja osittain uusittuja tarpeiden mukaan, ollen kuitenkin ikääntymisistään huolimatta edelleen tyydyttävissä kunnoissa. Uppomallisia sähkökalusteita. Kytkinkalusteita.

38 38(41) Ikääntyneitä ja rikkoutuvia sähkövarusteita uusitaan tarpeiden mukaisesti Liittymisjohdot Kiinteistö on liitetty paikallisen sähköenergiayhtiön pienjänniteverkkoon maakaapelein. Kiinteistön liittymisjohdot ovat tarkastuksessa havaituilta osin kokonaisuudessaan tyydyttävissä kunnoissa. Ei toimenpide-ehdotuksia Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset Maadoituksen tarkoitus on estää vaarallisten kosketusjännitteiden muodostuminen sähkölaitteiden vikatapauksissa. Maadoitukset takaavat sähköverkon vikavirralle luotettavan reitin ja varmistavat suojalaitteiden luotettavan ja nopean toiminnan. Kiinteistön maadoitukset ja potentiaalin tasaukset ovat visuaalisten havaintojen mukaan edelleen toimintakuntoisia ollen tyydyttävissä kunnoissa. Ei toimenpide-ehdotuksia.

39 39(41) 6.4. VALAISIMET, LÄMMITTIMET, KOJEET JA LAITTEET Valaisimet Kiinteistön sisätilojen valaisimina toimivat pääosin erilaiset loisteputki- ja hehkulamppuvalaisimet. Kiinteistön valaisimet ovat edelleen kokonaisuudessaan toimintakuntoisia ollen tyydyttävissä kunnoissa, mutta valaisimien ikääntymisten vuoksi tulee varautua jo osittaisiin uusimistarpeisiin myös tarkastelujakson alkupuoliskolla. Asuintilojen valaistusta. Kellaritilan valaistusta. Varaudutaan tarkastelujakson aikana eneneviin huolto-, korjaus- ja uusimiskustannuksiin ikääntyvien valaisimien osilta Turvavalaistusjärjestelmä Kiinteistössä ei ole turvavalaistusjärjestelmiä. Kohteen koko on kyllä pienehkö, minkä vuoksi kiinteistöön ei ole välttämättä tarpeellista rakennuttaa erikseen turvavalaistusjärjestelmiä. Kiinteistöön suositeltaisiin kuitenkin asennutettavaksi esimerkiksi itseheijastavia ulosohjaus merkkejä ja esimerkiksi tulevan suuremman kiinteistön peruskorjaushankkeen yhteydessä asennettavaksi nykyaikaiset turvavalaistusjärjestelmät. Suositellaan asennettavaksi esimerkiksi itseheijastavia ulosohjausopasteita ja suuremman tulevan kiinteistön saneerauksen yhteydessä suositellaan harkittavaksi turvavalaistusjärjestelmän hankkimista Lämmittimet

40 40(41) Kiinteistössä ei havaittu varsinaista sähkölämmitystä, mutta lämmitysjärjestelmän osana on niin kutsuttu sähkökattila. Sähkökattilan mahdolliset uusimis- ja huoltotarpeet on esitetty raportin lvia- osuudessa Kojeet ja laitteet LVI-, ohjaus-, valvonta- ja säätölaitteiden kokoonpanoa ja tekniikkaa on kuvattu LVIosiossa. Kiinteistön kojeet ja laitteet ovat kokonaisuudessaan tyydyttävissä kunnoissa sähköteknisiltä ominaisuuksiltaan osittaisista ikääntymisistään huolimatta Saunat Kiinteistössä on asuintiloissa yksi saunaosasto sähkökiukaineen ollen sähköteknisiltä ominaisuuksiltaan edelleen kokonaisuudessaan tyydyttävissä kunnoissa TELE- JA ANTENNIJÄRJESTELMÄT Puhelin- ja atk-järjestelmä Kiinteistöön kuuluu pääsääntöisesti perinteinen puhelinverkko, mikä on kiinteistön nykyiseen käyttötarkoitukseen saatujen tietojen mukaan riittävä. Kiinteistön puhelinverkkoja on päivitetty tarpeiden muutoksien mukaisesti. Ei toimenpide-ehdotuksia Antennijärjestelmä Kiinteistön antennijärjestelmän toimintakunnosta ei saatu varmuutta tarkastuksen yhteydessä, mutta suoritettujen havaintojen perusteella sen voidaan olla toimintakuntoinen ollen loppukäyttäjille riittävä. Antennijärjestelmiä päivitetään tulevien tarpeiden mukaisesti Turva- ja valvontajärjestelmät Kiinteistössä ei ole automaattista paloilmoitusjärjestelmää, mikä lähettäisi hälytyksen suoraan aluehälytyskeskukseen. Kiinteistössä on kuitenkin asuintiloissa osittainen vanhanmallinen paikallahälyttävä / kinteistön alueella hälyttävä palovaroitinjärjestelmäparistolla toimivia palovaroitinjärjestelmiä. Kiinteistön paloturvallisuus on edelleen tyydyttävässä kunnossa ja järjestelmiä päivitetään tulevaisuudessa tulevien tarpeiden mukaisesti. Palovaroitinjärjestelmiä päivitetään mahdollisten tulevien tarpeiden mukaisesti.

41 41(41) 7. KUNTOARVION TEKIJÖIDEN YHTEYSTIEDOT Kuntoarvioon liittyvissä asioissa ja yleensä kohteenne rakenne-, LVI- ja sähköteknisissä kysymyksissä voitte ottaa yhteyttä tämän kuntoarvion koordinaattoriin. Vantaalla RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY Heikki Nurmela Rakennusinsinööri AMK Raksystems Insinööritoimisto Oy Vetotie 3 A, VANTAA Puh heikki.nurmela@raksystems.fi