TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI
MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA
Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9 3,2 Maaseutuverkoston toimijoiden ideoinnin ja innovoinnin tuki 2,8 Maaseututoimijoiden osaamisen kehittäminen 3,0 Sähköinen viestintä Oppaat, esitteet ja koulutusmateriaali Koulutustilaisuudet, seminaarit ja tapahtumat 3,6 3,8 Hyvien mallien ja toimintatapojen välittäminen 2,9 3,2 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 2008 yhteensä (n=216) 2012 yhteensä (n=229) 1=erittäin vähäinen - 5 = erittäin suuri
Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki Maaseutuverkoston toimijoiden ideoinnin ja innovoinnin tuki Maaseututoimijoiden osaamisen kehittäminen Sähköinen viestintä Oppaat, esitteet ja koulutusmateriaali Koulutustilaisuudet, seminaarit ja tapahtumat Hyvien mallien ja toimintatapojen välittäminen 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 1=erittäin vähäinen - 5 = erittäin suuri 2012 yhteensä (n=229) Toimintaryhmät (n=51) Yksityinen sektori (n=17) Kolmas sektori (n=40) Valtio- ja aluehallinto (n=49) Kunnat ja maakuntaliitot (n=31) AMK, YO, TL (n=13) Muut (n=28)
Miten maaseutuverkostoyksikkö on osaltaan edesauttanut maaseutuohjelmien tehokasta hyödyntämistä? 1 = erittäin huonosti - 5 = erittäin hyvin 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 2008 yhteensä (n=216) 2,9 2012 yhteensä (n=229) AMK, YO, TL (n=13) Kunnat ja maakuntaliitot (n=31) Valtio- ja aluehallinto (n=49) Kolmas sektori (n=40) Yksityinen sektori (n=17) 2,9 Toimintaryhmät (n=51) 3,5 Muut (n=28) 3,4
Maaseutuverkostoyksikön onnistuminen kansainvälistymiselle asetetuissa tavoitteissa (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO 2,9 Suomalaisen maaseudun kehittämisen tunnettuuden lisääminen 2,9 3,4 Kansainvälisten yhteyksien luominen maaseutuverkoston osallisille 2,9 Suopeamman ilmapiirin luominen kansainväliselle yhteistyölle 3,0 Kansainvälisen osaamisen lisääminen 2,8 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 1 = erittäin huonosti - 5 = erittäin hyvin 2008 yhteensä (n=216) 2012 yhteensä (n=229)
Maaseutuverkostoyksikön onnistuminen kansainvälistymiselle asetetuissa tavoitteissa (2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Suomalaisen maaseudun kehittämisen tunnettuuden lisääminen Kansainvälisten yhteyksien luominen maaseutuverkoston osallisille Suopeamman ilmapiirin luominen kansainväliselle yhteistyölle Kansainvälisen osaamisen lisääminen 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 1 = erittäin huonosti - 5 = erittäin hyvin 2012 yhteensä (n=229) Toimintaryhmät (n=51) Yksityinen sektori (n=17) Kolmas sektori (n=40) Valtio- ja aluehallinto (n=49) Kunnat ja maakuntaliitot (n=31) AMK, YO, TL (n=13) Muut (n=28)
Maaseutuverkostoyksikön onnistuminen koulutustapahtumien toteutuksessa (2008 vs. 2012) 1 = erittäin huonosti - 5 = erittäin hyvin 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 2008 yhteensä (n=216) 3,4 2012 yhteensä (n=229) 3,7 * 2012 kysytty erikseen onnistuminenkäytännön toteutuksen ja koulutusten sisällön osalta. Tässä esitetty luku on keskiarvo näiden kysymysten vastauksista.
Maaseutuverkostoyksikön onnistuminen koulutustapahtumien toteutuksessa Koulutustapahtumien sisältö Koulutustapahtumien käytännön toteutus 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 1 = erittäin huonosti - 5 = erittäin hyvin 2012 yhteensä (n=229) Toimintaryhmät (n=51) Yksityinen sektori (n=17) Kolmas sektori (n=40) Valtio- ja aluehallinto (n=49) Kunnat ja maakuntaliitot (n=31) AMK, YO, TL (n=13) Muut (n=28)
Maaseutuverkostoyksikön onnistuminen viestintään liittyvissä asioissa (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO 3,2 Viestinnän sisältöjen mielenkiintoisuus ja tarpeellisuus 3,0 Viestinnän kohdentuminen Viestinnän oikea-aikaisuus ja ajantasaisuus 3,2 Viestinnän monipuolisuus, eri kanavat 3,0 3,2 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 1 = erittäin huonosti - 5 = erittäin hyvin 2008 yhteensä (n=216) 2012 yhteensä (n=229)
Maaseutuverkostoyksikön onnistuminen viestintään liittyvissä asioissa OSA-ALUEEN KESKIARVO Viestinnän sisältöjen mielenkiintoisuus ja tarpeellisuus Viestinnän kohdentuminen Viestinnän oikea-aikaisuus ja ajantasaisuus Viestinnän monipuolisuus, eri kanavat 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 1 = erittäin huonosti - 5 = erittäin hyvin 2012 yhteensä (n=229) Toimintaryhmät (n=51) Yksityinen sektori (n=17) Kolmas sektori (n=40) Valtio- ja aluehallinto (n=49) Kunnat ja maakuntaliitot (n=31) AMK, YO, TL (n=13) Muut (n=28)
Maaseutuverkostoyksikölle asetetun vision toteutuminen 1 = erittäin huonosti - 5 = erittäin hyvin 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 2008 yhteensä (n=216) 2,7 2012 yhteensä (n=229) AMK, YO, TL (n=13) 2,8 Kunnat ja maakuntaliitot (n=31) 3,0 Valtio- ja aluehallinto (n=49) Kolmas sektori (n=40) Yksityinen sektori (n=17) 2,5 Toimintaryhmät (n=51) Muut (n=28)
Maaseutuverkostoyksikön toiminnan yleisarvosana Vision toteutuminen 2,7 Viestintä 3,2 Koulutustapahtumien toteutus 3,4 3,7 Kansainvälistyminen 2,9 2008 (n=216) Maaseutuohjelmien hyödyntämisen edistäminen 2,9 2010 (n=229) Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo YLEISARVOSANA 3,0 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 1= erittäin huono, 5= erittäin hyvä
ARVIO TOIMINNASTA: JOITAKIN JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Kehitys näyttää myönteiseltä, pientä paranemista kautta linjan, paitsi sähköisessä viestinnässä ja oppaissa ja materiaaleissa, joissa pysytty entisellä tasolla. Viestinnän eri ulottuvuuksilla (kohdentuminen, oikea-aikaisuus jne.) tarkasteltuna on pientä myönteistä kehitystä tapahtunut. Vastaajaryhmittäin ei nouse esille merkittäviä eroja, toimintaryhmät tyytyväisin toimintaan. (Toisaalta avovastauksissa esitetään kriittisiä näkemyksiä, joiden mukaan on keskitytty liikaakin toimintaryhmiin.) Koulutustilaisuudet tuottavat lisäarvoa ja saavat erityisen myönteistä palautetta. Toimintaryhmävastaajat arvostavat näitä eniten, mutta koulutustilaisuudet herättävät myönteistä palautetta kaikiltakin vastaajilta. Avovastauksissa toivotaan verkostolle aktiivisempaa roolia myös viranomaisten kouluttamisessa ( Suomen viranomaiset eivät tunne maatalouden ja yritystoiminnan luonnetta Kouluttakaa heitä! ) Vision toteutumisen suhteen muut vastaajat varsin tyytyväisiä, yksityisen sektorin vastaajat kriittisiä. (Kertooko strategisista valinnoista? Kuitenkin 2012 yrityksille suunnattua toimintaa on varsin runsaasti ja monipuolisesti, open days istä innovaatioleiriin.)
MAASEUTUVERKOSTON TOIMINTA JA KEHITTÄMINEN
Maaseutuverkoston onnistuminen tavoitteiden saavuttamisessa (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO 2,8 Yritystoiminnan edistäminen 3,0 Ymmärryksen lisääminen ympäristötutkien merkityksestä ja maaseutumaiseman säilymisen tärkeydestä 2,8 Hyvien käytäntöjen välittäminen 2,8 3,2 Uusien avauksien tuottaminen 2,8 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 1=erittäin huonosti - 5= erittäin hyvin 2008 yhteensä (n=216) 2012 yhteensä (n=229) * Yritystoiminnan edistämiseen liittyvää kysymystä ei esitetty 2008 kyselyssä.
Maaseutuverkoston onnistuminen tavoitteiden saavuttamisessa (2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Yritystoiminnan edistäminen Ymmärryksen lisääminen ympäristötutkien merkityksestä ja maaseutumaiseman säilymisen tärkeydestä Hyvien käytäntöjen välittäminen Uusien avauksien tuottaminen 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 1=erittäin huonosti - 5=erittäin hyvin 2012 yhteensä (n=229) Toimintaryhmät (n=51) Yksityinen sektori (n=17) Kolmas sektori (n=40) Valtio- ja aluehallinto (n=49) Kunnat ja maakuntaliitot (n=31) AMK, YO, TL (n=13) Muut (n=28)
Miten maaseutuverkostoa pitäisi kehittää tulevalla ohjelmakaudella? Lisätä alueiden välistä yhteistyötä 4,1 Selventää työnjakoa ja vastuita 4,0 Lisätä yhteistyötä rakennerahastojen kanssa 4,0 Lisätä innovaatio- ja osaamiskeskittymätoimintaa 3,7 Lisätä toiminnan analyysiä 3,6 Laajentaa uusiin toimijoihin 3,5 Lisätä kansainvälisyyttä 3,4 Tehdä jäsenyys liittymisperusteiseksi 2,1 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 1=täysin eri mieltä - 5=täysin samaa mieltä
Miten maaseutuverkostoa pitäisi kehittää tulevalla ohjelmakaudella? Lisätä toiminnan analyysiä Lisätä innovaatio- ja osaamiskeskittymätoimintaa Lisätä yhteistyötä rakennerahastojen kanssa Lisätä alueiden välistä yhteistyötä Lisätä kansainvälisyyttä Selventää työnjakoa ja vastuita Tehdä jäsenyys liittymisperusteiseksi Laajentaa uusiin toimijoihin 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 1=täysin eri mieltä - 5=täysin samaa mieltä 2012 yhteensä (n=229) Toimintaryhmät (n=51) Yksityinen sektori (n=17) Kolmas sektori (n=40) Valtio- ja aluehallinto (n=49) Kunnat ja maakuntaliitot (n=31) AMK, YO, TL (n=13) Muut (n=28)
ARVIO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ: JOITAKIN JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 1/2 Kaikilla ulottuvuuksilla pientä myönteistä kehitystä. Yritystoiminnan kehittämisen suhteen kriittisin näkemys. Avovastauksissa kriittisiä näkemyksiä myös paikallisen näkökulman välittymisestä ja suhteesta kunta-ja kylätoiminnan tasolle. (Tämä on myös verkostohallinnan ja viestinnän kysymys, koska verkostoyksikön pienellä joukolla ei voida kovin syvälle ja lähelle paikallistoimintaa mennäkään? Sinänsä myönteistä palautetta ja viestejä välittyy avovastauksista, mm. Jatkakaa edelleen tarmolla tärkeää työtänne. Ei anneta maaseudun kuihtua kokonaan! Juha-Matti saa useammankin kiitoksen nimeltä mainiten.) Vastaajaryhmittäin tarkasteluna näkyy erittäin pieniä eroja kautta linjan. Suurimmat erot vastaajaryhmittäin nousevat esille liittyen ymmärryksen ja tietoisuuden lisäämiseen ympäristötukien merkityksestä ja maaseutumaiseman säilymisen tärkeydestä. Näissä kunnat, maakuntaliitot ja vastaajaryhmä muut antavat myönteisimmän arvion kun taas yliopisto-ja korkeakouluvastaajat ovat arviossaan kriittisimpiä.
ARVIO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ: JOITAKIN JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 2/2 Jäsenyysperusteinen organisaatiomalli ei saa kannatusta. Nykyinen toimintamalli näyttää puoltavan paikkaansa, vaikka avovastauksissa esitetään yksittäisiä radikaalejakin muutosehdotuksia. Osa vastaajista toivoo maaseutuverkostoyksikölle selvästi vahvempaa roolia maaseudun äänitorvena keskushallinnon suuntaan, suhteessa ELYihin. Osa näkee ristiriitaa viranomaisroolin ja fasilitoivan verkostoaktivaattorinroolien välillä. Avovastauksissa peräänkuulutetaan monikanavaisuutta ja näkyvyyttä, mutta samalla vastaajatkin tunnistavat että varsin pienellä henkilöstöresurssilla pyritään kattamaan iso toiminnallinen alue ja valtava verkosto. Uudella kaudella toivotaan erityisesti alueiden välisen yhteistyön lisäämistä, työnjaon selkeytystä ja lisää yhteistyötä rakennerahastojen kanssa. Tämä tematiikka toistuu myös avovastauksissa, joissa toivotaan synergian vahvistamista ja tiiviimpää yhteistyötä.
VERKOSTOANALYYSI
Muut Maaseutuyritys AMK 16 Yliopisto Tutkimusorg. YTR 14 Tutkimuslaitos Kylätoiminta 12 10 MMM Toimintaryhmä 8 6 TEM 4 Ympäristöjärjestö 2 YM 0 Pro Agria / SLF ELY-keskus Hallinto Nuorisojärjestö Kunta Järjestöt MTK / SLC Metsäalan järjestö Metsäkeskus Maakuntaliitto Maa- ja kotitalousnaiset Sitra Maaseutuvirasto Yhteistyön määrä 2012 Yhteistyön määrä 2008 Laadullinen merkittävyys 2012 Laadullinen merkittävyys 2008 Asteikon luvut kuvaavat vastausten määrää (%) suhteessa kaikkiin vastauksiin. Esim. vuonna 2012 11 % kaikista vastaajista mainitsi kunnat niiden viiden toimijan joukossa, kenen kanssa tekee eniten yhteistyötä.
YHTEISTYÖN MÄÄRÄ 2012 Viivan paksuus kuvaa vastausten määrä (punainen viiva voimakkain). Etäisyys keskustasta kuvaa toimijan asemaa verkostossa. Punainen noodi = vastaajan organisaatio, sininen noodi = yhteistyön kohde
YHTEISTYÖN MÄÄRÄ2008 Viivan paksuus kuvaa vastausten määrä (punainen viiva voimakkain). Etäisyys keskustasta kuvaa toimijan asemaa verkostossa. Punainen noodi = vastaajan organisaatio, sininen noodi = yhteistyön kohde
LAADULLINEN MERKITTÄVYYS 2012 Viivan paksuus kuvaa vastausten määrä (punainen viiva voimakkain). Etäisyys keskustasta kuvaa toimijan asemaa verkostossa. Punainen noodi = vastaajan organisaatio, sininen noodi = yhteistyön kohde
LAADULLINEN MERKITTÄVYYS 2008 Viivan paksuus kuvaa vastausten määrä (punainen viiva voimakkain). Etäisyys keskustasta kuvaa toimijan asemaa verkostossa. Punainen noodi = vastaajan organisaatio, sininen noodi = yhteistyön kohde
JOITAKIN JOHTOPÄÄTÖKSIÄ VERKOSTOANALYYSIN POHJALTA Verkostot pitkälti samankaltaisia kuin edellisessä kyselyssä, ei merkittäviä muutoksia. Ely-keskustenasema verkostossa edelleen erityisen merkittävä, sekä laadulla että määrällä arvioituna. Tämä tyypillistä, koska rahoittajan merkitys kehittämistyössä aina korostuu. Kuntien ja yritysten merkitys verkostossa selvästi lisääntynyt. (Tämä heijastelee kuntakentän laajempia rakennemuutoksia. Kuntiin ja yrittäjyyteen toivotaan myös lisähuomiota toiminnan sisällöissä. Kuntakierroksia/-koulutuksia ja kuntapäättäjien infoamistaperäänkuulutetaan jonkin verran avovastauksissa ja kuntakentän myllerryksen todetaan sekoittaneen pakkaa.) Pientä kasvua myös yliopistojen/amkien, MTK:n ja maa-ja kotitalousnaisten asemassa verkostossa. Järjestökenttää on varsin etäällä muusta verkostosta, erityisesti nuoriso-ja ympäristöjärjestöt näyttäytyvät ydinverkoston näkökulmasta etäisinä, joskin yhteydet ovat lisääntyneet viime kyselyyn verrattuna. Sitra koetaan myös hyvin etäisenä ydinverkoston kannalta.