Maaseutuverkoston vaikuttavuuden arviointi 2014 Päivi Kujala Miika Vähämaa Jan-Erik Müller Tuomo Saarinen
|
|
- Eero Haavisto
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maaseutuverkoston vaikuttavuuden arviointi 2014 Päivi Kujala Miika Vähämaa Jan-Erik Müller Tuomo Saarinen
2 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset 5. Johtopäätökset ja suositukset Sisällys 1
3 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset 5. Johtopäätökset ja suositukset Yleistä tutkimuksesta 2
4 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää maaseutuverkoston vaikuttavuutta maaseutuverkostoon kuuluvien toimijoiden näkökulmasta. Erityisesti selvitettiin sitä, miten maaseutuviestintä, koulutus, hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen sekä kansainvälistymisen edistäminen ovat onnistuneet. Tavoitteena oli siis tarkastella vastaajien näkemystä siitä, miten linjakkaasti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteissa ollaan kiinni. Tutkimus toteutettiin internetkyselynä (N=281, vastausprosentti ~ 25,5%) ja osin laadullisina haastatteluina huhtikuussa Internetvastaaminen oli mahdollista myös verkoston verkkosivujen avoimen linkin kautta, joten tarkkaa tavoiteltujen määrää (N) ei voida esittää, samoin vastausprosentti on ohjeellinen. Kohderyhmän muodostivat maaseutuverkostotoiminnassa mukana olevat ammattilaiset: rahoittajat, hallintoviranomaiset, yrittäjät, maanviljelijät ja tutkijat. Myös joukko muita ammattilaisia oli mukana. Nämä ovat eriteltyinä vastaajien taustatietoja esittelevällä sivulla. Tässä raportissa esitetään internetkyselyn päätulokset ja esitetään vastausten perusteella muutamia päätelmiä ja suosituksia. Kaikkia kuvaajia ei ole kirjallisesti avattu esityksen pitämiseksi riittävän suppeana. Tutkimuksen kysymysten asettelu oli myös tänä vuonna aiempaa yksityiskohtaisempi, joten monet kuvaajat antavat jo itsessään täsmätietoa vastaajien mielipiteiden jakaumista. Keskeisissä kohdissa tarkastelua on tehty tarkastelemalla jakaumia vastaajien taustojen mukaan. 3
5 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset 5. Johtopäätökset ja suositukset Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 4
6 TUTKIMUKSEN KESKEISIÄ TULOKSIA 1/2 Vahva enemmistä kyselyyn vastanneista tuntee kuuluvansa maaseutuverkostoon. Noin joka seitsemäs vastaaja (n. 15%) kuitenkin kokee itsensä verkostoon etäiseksi. Kun tarkasteltiin kuulumisen tunnetta suurimpien taustaorganisaatioiden osalta, huomattiin että Ely-keskun ja maaseutuviraston piirissä oli eniten suoraa kuulumattomuuden kokemusta. Kunnat ja Leader-ryhmät taas ilmaisivat vahviten kuulumisen tunnetta. Roolien perusteella tarkasteltuna rahoittajat, kehittäjät ja hallintoviranomaiset kokevat eniten kuuluvuuden tunnetta, kun etäisyyttä koetaan eniten maanviljelijöiden ja yrittäjien keskuudessa. Yleisesti ottaen kaikki vastaajat kokivat, että maauseutuverkosto on päässyt tavoitteisiinsa. Rahoittajat kokivat tavoitteissa onnistumisen kaikkein myönteisimmin, maanviljelijöiden ja yrittäjien joukossa oli eniten tavoitteiden onnistumisen kannalta kriittisiä mielipiteitä. Kun kysyttiin siitä, mitä uutta maaseutuverkostotoiminta on katalysoinut omalle alueelle niin vain valtakunnalliset toimijat kokivat tällaista katalysointia tapahtuneen jokaisella arvioidulla sektorilla. Maantieteellisesti koko Suomi oli kuitenkin tässä hajanainen. Yleisellä tasolla uudet koulutustapahtumat ja uudet verkostot ja foorumit nähtiin tärkeimpinä uutena toimintana omalla alueella. 5
7 TUTKIMUKSEN KESKEISIÄ TULOKSIA 2/2 Tärkeitä huomioita taustamuuttujista: Aineistossa eniten edustettuina ovat kehittäjät, asiantuntijat ja rahoittajat. Maantieteellisesti tarkasteltuna eniten mukana on valtakunnallisia toimijoita. Myös Pohjanmaan eri alueet ovat vahvasti edustettuina. Muu maantieteellinen sironta on huomattavasti pirstaleisempaa ja vastaajien määrät pienempiä. Kolme vahviten edustettua tausta-organisaatiota ovat Leaderryhmät, ELY-keskukset ja kunnat. Toiminnan 5 onnistuneinta tekijää: Yleinen kuulumisen tunne maaseutuverkostoon on vahvaa. Maaseutuverkoston yleisissä tavoitteissa verkoston koetaan onnistuneen. Maaseutuverkostoyksikön koettiin yleisesti onnistuneen tukemaan maaseutuverkoston toimintaa. Sekä viestintään että kansainvälistymiseen liittyvät toimet koettiin erittäin myönteisesti. Soveltuvin osin edelliseen arviointiin verrattuna (Ramboll 2012) palaute onnistumisesta verkostotoiminnassa on yhtä myönteistä. Toiminnan 5 heikoiten onnistunutta tekijää: Maanviljelijät ja yrittäjät kokevat eniten etäisyyttä maaseutuverkostoon. Viestinnän arvioinnissa joka viides koki, ettei viestintä ole erityisesti minulle tarkoitettua. Leader-ryhmissä koettiin, että ohjelmaa toteuttavien viranomaisten ja sidosryhmien välisessä tiedonkulussa on puutteita (noin joka viidennen vastaajan mukaan). Verkoston ja verkostoyksikön visioiden toteutumiseen kriittisesti suhtauneita oli 5-20% kaikissa taustaorganisaatioissa. Maaseutuverkoston uuden toiminnan katalysointia kysyttäessä uudet tavat viestintään sai alhaisimman maininta-arvon. 6
8 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset 5. Johtopäätökset ja suositukset Vastaajien taustatiedot 7
9 Ensisijainen rooli maaseutuverkossa VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Organisaation ensisijainen toimi-alue Taustaorganisaatio Kehittäjä Asiantuntija Valtakunnallinen toimija Pohjois-Pohjanmaa Leader-ryhmä ELY-keskus Kunta Rahoittaja (myös kunta) Hallintoviranomainen Jokin muu Yrittäjä / maanviljelijä Häme Etelä-Pohjanmaa Kaakkois-Suomi Pohjois-Karjala Maaseutuvirasto Jokin muu Ammattikorkeakoulu Kylätoiminta Maaseutuyritys Tutkija Varsinais-Suomi hankemaksatuspäätösten valmistelu + Yliopisto maksatukseen liittyvät tehtävät tuensaajaorganisaatiossa toimiva Keski-Suomi MTK / SLC tuensaaja (2 kpl) opiskelija (2 kpl) Pirkanmaa ProAgria /SLF Yhdistys toimija Tutkimuslaitos muuten aktiivinen (4 kpl) Pohjanmaa syrjässä maaseudulla asuva pienviljelijä virkamies Nuorisojärjestö Leader ryhmä Työterv.hoitaja Kainuu Maa- ja kotitalousnaiset yhteistyökumppani Maksatustarkastaja tarkastus Uusimaa Työ- ja elinkeinoministeriö projektipäällikkö harjoittelija Etelä-Savo YTR viestintäpäällikkö Metsäalan järjestö Suorittaja Hankeasiantuntija Satakunta Ympäristöjärjestö eläkkeellä aluekehittäjä luottamushenkilö Pohjois-Savo Ympäristöministeriö Maaseutuverkoston toiminta 2014 / Maaseutuverkostoyksikkö Ålands landskapsregering Lappi Maakuntaliitto Maa- ja metsätalousministeriö
10 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset 5. Johtopäätökset ja suositukset Tutkimuksen tulokset 9
11 Tunnen kuuluvani maaseutuverkostoon, kaikki vastaajat 10
12 Tunnen kuuluvani maaseutuverkostoon, viiden suurimman taustaorganisaation mukaan Kunta Leader-ryhmä ELY-keskus Maaseutuvirasto Ammattikorkeakoulu 11
13 K U U L U V U U D E N T U N T E E N T A R K A S T E L U A Maaseutuvirasto enemmän melko tai täysin eri mieltä kuin kaikki vastaajat kuuluvuuden tunteen tarkastelussa. Tämä on kiinnostava poikkeama trendistä. Jostain syystä hallintoviranomaiset eivät miellä ilmeisesti itseään maaseutuverkoston ytimeen kuuluviksi. Hieman myöhemmin esitettävä verkostoanalyysi kuitenkin osoittaa, että maaseutuvirasto mielletään keskeiseksi yhteistyökumppaniksi. Ammattikorkeakoulu huomattavasti enemmän melko samaa mieltä, mutta myös enemmän täysin eri mieltä. Kunnissa sen sijaan koetaan maaseutuverkostoon kuuluminen vahvasti joukossa on eniten täysin samaa mieltä vastanneita. 12
14 Tunnen kuuluvani maaseutuverkostoon, ensisijaisen roolin mukaan Rahoittaja (myös kuntarahoitus) Kehittäjä Hallintoviranomainen Asiantuntija Yrittäjä / maanviljelijä 13
15 K U U L U V U U D E N T U N T E E N T A R K A S T E L U A Roolien mukaan tarkasteltuna esiin nousevat yrittäjät/maanviljelijät melko kriittisin arvioin. Tässä joukossa selvästi keskimääräistä enemmän etäisyyttä maaseutuverkostoon. Rahoittajat erottuvat tässä tarkastelussa toiseen suuntaan ajattelevina. Rahoittajiksi itsensä määrittelevien joukossa on huomattavasti muuta joukkoa enemmän melko tai täysin samaa mieltä väitteeseen vastanneita. Kautta linjan on huomattava, että kokonaistrendi on kuuluvuuden tunnettava painottava. Linjakkaasti esiin nousee myös kriittisen joukko on selvä osa vastaajia jotka eivät tunne kuuluvansa maaseutuverkostoon tai kokevat siihen oman roolinsa näkökulmasta etäisyyttä. 14
16 P Ä Ä T E L M I Ä V E R K O S T O A N A L Y Y S I S T Ä ELY-keskukset, kunnat, maaseutuvirasto, kylätoiminta, MMM ja Leader-ryhmät ovat vahviten verkkotuneita, kun tarkastellaan alla olevaa verkostoanalyysiä ja kuvaajaa tärkeimmistä yhteistyökumppaneista (erillinen sivu). Verkostoanalyysimallia tulkitaan siten, että kuvio keskiosassa tai lähellä keskustaa oleva toimija on saanut verkoston toimijoilta eniten mainintoja ja vahvat punaiset viivat kuvaavat kahden toimijan välisten ristikkäismainintojen määrää. Tarkastelussa havaitaan vuoteen 2012 verrattuna, että verkottuminen on pääpiirteissään aiemman kaltaista. Yleishavainto on, että toimijat ovat vahvasti keskinäisesti verkottuneita. Kuitenkin esimerkiksi Leader-ryhmien ja tutkimuslaitosten etäisyys kertoo siitä, että näiden toimijoiden välillä ei ole kovin suoraviivaista verkottumista. Kuvion perusteella voidaan päätellä, että ELY-keskukset toimivat tutkimuslaitosten ja Leader-ryhmien välisen viestinnän noodina, eräänlaisena välittäjänä. Yleisesti ottaen on kiinnostavaa, että juuri tutkivat ja teoreettisempaa tietoa tuottavat tahot ovat etäällä kylätoiminnasta ja Leader-ryhmistä. Tässä kohtaa voisi olla hyödyllistä lukea kuviota juuri viestinnän näkökulmasta: voisiko maaseutuverkostoyksikkö osaltaan toimia linkkinä keskenään etäisten mutta sisällöllisesti ja tiedollisesti läheisten toimijoiden välillä? 15
17 V E R K O S T O A N A L Y Y S I 16
18 Tärkeimmät yhteistyökumppanit ELY-keskus Kunta Leader-ryhmä ProAgria /SLF Kylätoiminta Maaseutuvirasto Maa- ja metsätalousministeriö MTK / SLC Maaseutuyritys Maakuntaliitto Ammattikorkeakoulu Työ- ja elinkeinoministeriö Tutkimuslaitos Yliopisto Jokin muu YTR Metsäkeskus Ympäristöministeriö Metsäalan järjestö Maa- ja kotitalousnaiset Nuorisojärjestö Ympäristöjärjestö Ålands landskapsregering 17
19 Miten maaseutuverkostotoiminnan tavoitteissa on mielestäsi onnistuttu, kaikki vastaajat Tieto ohjelman mahdollisuuksista ja tuloksista on lisääntynyt toimijoiden, potentiaalisten tuensaajien ja suuren yleisön keskuudessa. Ohjelmaa toteuttavien viranomaisten ja sidosryhmien välinen tiedonkulku on parantunut. Osaaminen on lisääntynyt kokemusten vaihdon kautta. 18
20 V E R K O S T O N T A V O I T T E I S S A O N N I S T U M I N E N Yleishavainto on kuvaajista on yleinen tyytyväisyys verkostotoiminnan tavoitteissa onnistumiseen. Toisaalta vain pieni joukko kokee, että tavoitteissa on onnistuttu erittäin hyvin. Tässä osaselityksenä on kyselytutkimuksiin vastaavien henkilöiden yleinen taipumus välttää ns. radikaaleja vastauksia. Tästä näkökulmasta onkin huomattava, että tyytymättömien osuus jokaisen tavoitteen osalta on reilu kymmenesosa. Tyytymättömyyttä ilmaistiin, joskin tutkimuksille tyypilliseen tapaan, enemmän kuin voimakasta tyytyväisyyttä. Ei hyvin eikä huonosti vastanneita oli joukossa noin joka neljäs. Tämä tulos on melko neutraali ja tavanomainen, mutta herätää kysymyksen tavoitteiden mahdollisesta etäisyydestä tälle vastaajajoukolle. Toisaalta esimerksi suuren yleisön kokemuksen arviointi saatetaan kokea vaikeaksi tehtäväksi. 19
21 Miten maaseutuverkostotoiminnan tavoitteissa on mielestäsi onnistuttu, taustaorganisaation mukaan 1. Tieto ohjelman mahdollisuuksista ja tuloksista on lisääntynyt toimijoiden, potentiaalisten tuensaajien ja suuren yleisön keskuudessa. Ohjelmaa toteuttavien viranomaisten ja sidosryhmien välinen tiedonkulku on parantunut. Osaaminen on lisääntynyt kokemusten vaihdon kautta Ammattikorkeakoulu 2. ELY-keskus 3. Kunta 4. Leader-ryhmä 5. Maaseutuvirasto 20
22 Miten maaseutuverkostotoiminnan tavoitteissa on mielestäsi onnistuttu, ensisijaisen roolin mukaan Tieto ohjelman mahdollisuuksista ja tuloksista on lisääntynyt toimijoiden, potentiaalisten tuensaajien ja suuren yleisön keskuudessa. Ohjelmaa toteuttavien viranomaisten ja sidosryhmien välinen tiedonkulku on parantunut. Osaaminen on lisääntynyt kokemusten vaihdon kautta Asiantuntija 2. Hallintoviranomainen 3. Kehittäjä 4. Rahoittaja (myös kuntarahoitus) 5. Yrittäjä / maanviljelijä 21
23 Miten maaseutuverkostoyksikkö on osaltaan onnistunut maaseutuverkoston tehtävissä Tiedottaminen ohjelmien ajankohtaisista toimenpiteistä ja tukijärjestelmistä Internetin ja julkaisujen avulla. Tapaamisten ja koulutusten järjestäminen maaseudun kehittämiseen liittyvistä teemoista. Maaseudun kehittämiseen liittyvän tiedon kokoaminen ja levittäminen netissä toimivan tapahtumakalenterin avulla. Koulutussuunnitelman laatiminen Leader-ryhmille yhteistyössä hallintoviranomaisten ja Leader-ryhmien kanssa. Viranomaisten avustaminen koulutusten, seminaarien ja tapahtumien suunnittelussa, järjestelyssä ja koulutusmateriaalien tuottamisessa. Maaseudun kehittämiseen liittyvien hyvien käytäntöjen levittäminen, kerääminen ja analysoiminen. Maaseudun toimijoiden verkostoitumisen edistäminen ja verkostojen ylläpitäminen kohderyhmittäin tai toimialoittain. Kansainvälisten ja aluerajat ylittävien hankkeiden yhteistyön ja tiedonvälityksen edistäminen. Yhteyksien ja tiedon välittäminen EU:n maaseutuverkostoon sekä muiden EU:n jäsenvaltioiden maaseutuverkostoihin. 22
24 H U O M I O I T A M A A S E U T U V E R K O S T Y K S I K Ö N O N N I S T U M I S E S T A Yleisesit ottaen saatu palaute on linjakkaasti myönteistä ja verkosto koetaan tehtävissään hyvin onnnistuneeksi. Tästä syystä on hyödyllisempää nostaa esiin muutama potentiaalinen kehityskohde. Vähiten kiittävää palautetta saivat väittämät Kansainvälisten ja aluerajat ylittävien hankkeiden yhteistyön ja tiedonvälityksen edistäminen ja Yhteyksien ja tiedon välittäminen EU:n maaseutuverkostoon sekä muiden EU:n jäsenvaltioiden maaseutuverkostoihin. 16 % arvioi, että melko huonosti tai erittäin huonosti onnistuttiin väittämän Maaseudun toimijoiden verkostoitumisen edistäminen ja verkostojen ylläpitäminen kohderyhmittäin tai toimialoittain osalta. Viestinnän arvioissa (erillinen sivu) ja kansainvälistymisen tukeen liittyvissä arvioissa (seuraava sivu) korostuu myös linjakkaasti tyytyväisyys. Viestinnässä minulle tarkoitettu sai eniten kriittistä arviointia. Kvtuen osalta polarisoitumista oli eniten väittämässä Kansainvälisten yhteyksien luominen verkoston toimijoille. Tähän väittämään suhtauduttiin eniten kriittisesti, mutta toisaalta se sai myös eniten erittäin suuri hyöty arvioita.
25 Arvioi työsi näkökulmasta, kuinka hyödyllisiä seuraavat maaseutuverkostoyksikön viestintään liittyvät toimet ovat olleet Olen saanut ajantasaista tietoa kun olen sitä tarvinnut Viestintä on selkeää ja innostavaa Viestintä on minulle tarkoitettua Maaseutuverkostoyksikön viestintäkanavat ovat toimivat Viestintä on onnistunut välittämään ohjelmatyön hyviä esimerkkejä Viestinnällä on onnistuttu vaikuttamaan positiivisen mielikuvan syntymiseen maaseudusta Viestinnässä on tehty yhteistyötä keskeisten sidosryhmien kanssa Olen voinut hyödyntää maaseutuverkoston viestintämateriaalia 24
26 Arvioi työsi näkökulmasta, kuinka hyödyllisiä seuraavat maaseutuverkostoyksikön kansainvälistymisen tukeen liittyvät toimet ovat olleet Suomalaisen maaseudun kehittämisen tunnettavuuden lisääminen Suopeamman ilmapiirin luominen kansainväliselle yhteistyölle Kansainvälistymisosaamisen lisääminen Tiedon välittyminen maasta toiseen Kansainvälisten yhteyksien luominen verkoston toimijoille 25
27 Mitä uutta maaseutuverkoston toiminta on katalysoinut alueille * Kysymykseen vastannut 190, ohittanut
28 U U S I E N A S I O I D E N K A T A L Y S O I M I N E N A L U E I L L E Taustamuuttujien valossa tarkasteluna esiin nousi valtakunnallisten toimijoiden erityisluonne. Valtakunnallinen toimija ilmoitti maaseutuverkoston toiminnan katalysoineen uutta kaikissa luokissa Uudet koulutustapahtumat ja uudet verkostot ja foorumit koettiin yksiselitteisesti eniten uusina avauksina. Uudet tavat viestintään oli toiminnan osa, jossa nähtiin vähiten alueellisesti uusia avauksia.
29 Arvio väittämien avulla maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön visioiden toteutumista Maaseutuverkosto on vuonna 2013 luja ja joustava maaseudun kehittäjien verkosto, maaseudun edun tekijä. Maaseutuverkostoyksikkö lisää maaseututoimijoiden yhteisen tekemisen meininkiä. Maaseudun kehittämisohjelmien mahdollisuudet tulevat hyödynnettyä täysimittaisesti. 28
30 Arvio väittämien avulla maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön visioiden toteutumista, taustaorganisaation mukaan Leader-ryhmä ELY-keskus Kunta Ammattikorkeakoulu Maaseutuvirasto Maaseutuverkosto on vuonna 2013 luja ja joustava maaseudun kehittäjien verkosto, maaseudun edun tekijä. Leader-ryhmä ELY-keskus Kunta Ammattikorkeakoulu Maaseutuverkostoyksikkö lisää maaseututoimijoiden yhteisen tekemisen meininkiä. Maaseudun kehittämisohjelmien mahdollisuudet tulevat hyödynnettyä täysimittaisesti. Maaseutuvirasto Maaseutuverkoston toiminta 2014 / Maaseutuverkostoyksikkö
31 V E R K O S T O N JA V E R K O S T O Y K S I K Ö N V I S I O I D E N T O T E U T U M I N E N : L E A D E R - R Y H M Ä T JA E L Y T Y Y T Y V Ä I S I M M Ä T Edun tekijänä verkostoyksikkö nähtiin etenkin ELY-keskuksen suunnasta. AMK-puolen toimijat suhtautuvat edun tekijä väittämään kriittisimmin. Tärkää on huomata, että ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien vastaajissa on selvä hajontaa vastausten molemmissa päissä. Toteutumisen arvioitiin onnistuneen erittäin hyvin ja erittäin huonosti näissä ryhmissä. Toisaalta kuntasektorin vastaajat ovat tasaisimmin tyytyväisiä. Seuraavassa kalvossa tarkastelua on tehty vastaajien roolin mukaan. Sekä yhteisen tekemisen meininkiä että edun tekemistä arvioitaessa tyytyväisimpiä olivat rahoittajat ja hallintoviranomaiset. Huomioitava on, että yrittäjät/maanviljelijät suhtautuvat väittämiin kriittisimmin tässä ryhmässä visioiden toteutumista ei koeta yksiselitteisen myönteisesti.
32 Arvio väittämien avulla maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön visioiden toteutumista, ensisijaisen roolin mukaan Rahoittaja (myös kuntarahoitus) Kehittäjä Asiantuntija Hallintoviranomainen Yrittäjä / maanviljelijä Maaseutuverkosto on vuonna 2013 luja ja joustava maaseudun kehittäjien verkosto, maaseudun edun tekijä. Kehittäjä Asiantuntija Rahoittaja (myös kuntarahoitus) Hallintoviranomainen Maaseutuverkostoyksikkö lisää maaseututoimijoiden yhteisen tekemisen meininkiä. Maaseudun kehittämisohjelmien mahdollisuudet tulevat hyödynnettyä täysimittaisesti. Yrittäjä / maanviljelijä Maaseutuverkoston toiminta 2014 / Maaseutuverkostoyksikkö
33 Mitä kehittäisi maaseutuverkostotoiminnan viestinnässä ? Säilyttäisi (yhteensä 106 vastausta): Lisäisi (yhteensä 104 vastausta): Jättäisi pois (yhteensä 48 vastausta): Verkkosivut (yli 50 mainintaa) myös maaseutu.fi, some, fb Vuotuiset valtakunnalliset seminaarit Viestintämateriaalit ja -kanavat Kaiken nykyisen Tiedotteet ja tiedotustilaisuudet Painetun viestinnän, jutut lehdissä Koulutukset Kv-toiminnan Tapahtumakalenterin Kuva- ja aineistopankin Lisää sosiaalista mediaa Twitter, fb, pinterest Niin suurelle yleisölle kuin ruohonjuuritasolle tarkoitettua viestintää Esimerkkejä hyvistä hankkeista ja yrityksistä Lisää tiedottamista, erityisesti sähköpostin kautta esimerkiksi hankkeista, lyhyempiä tiedotuksia, mutta useammin Koulutuksia ja koulutusta Ajantasaista tietoa Aktiivisempaa toimintaa, näkyvyyttä Vuorovaikutteista viestintää Kapulakielisyyttä, ei-kaikilleavautuvaa slangia Byrokratiaa ja jäykkyyttä (Painetut) julkaisut * Kysymykseen vastannut 127 ja kysymyksen ohittanut
34 Mitä kehittäisi maaseutuverkoston organisoinnissa ? Säilyttäisi (yhteensä 71 vastausta): Avoimen verkoston, johon ei tarvitse erikseen liittyä Kehitysmyönteinen ilmapiiri Kevyt organisaatiomalli Koulutukset Olemassa olevan osaamisen, työntekijät Kentän toiveiden kuuntelemisen Liikkuvuuden ja joustavuuden Toiminnan nykyisen mukaisena Leader toiminnan Paikallisuus sektorikohtaisuuden: kehittäminen, rahoitus, ympäristöasiat ja siihen erikoistuneet henkilöt Lisäisi (yhteensä 70 vastausta): Näkyvyyttä ja tunnettavuutta Yhteistyötä YTR:n kanssa Alueellisuutta työn ja henkilöiden kautta Henkilöstöä ja asiantuntijuutta eri osa-alueilla Yhteydenpitoa ja yhteistyötä Verkostoja ja verkostointia Enemmän jalkautumista ja paikallista tiedonvälittämistä, verkostoitumista Välttäisin liian tarkkaa organisoitumista ja kaavoihin kangistumista, monipuolisia ja erilaisia tapoja organisoitua, myös otoja Jättäisi pois (yhteensä 39 vastausta): Ylhäältä ohjaamisen hallintomallia ja päällekkäistä hallinnointia, byrokratiaa Vain yksi sijainti ja keskittäminen Maaseutuviraston Verkostoyksikön tehtävien ja vastuiden epäselvyyden Ohjausryhmän kokoonpanoa kannattaa miettiä: Voiko se olla viranomaisten keskusteluraati? Viranomaisten tulisi olla ohjausryhmässä asiantuntijoita - ei päättäjiä (Leader-ryhmätyyppinen hallintomalli). Toisaalta objektiivisuutta tarvitaan päätöksenteossa; pitää olla henkilöitä, jotka näkevät metsää puilta. * Kysymykseen vastannut 101 ja kysymyksen ohittanut
35 Mitä kehittäisi maaseutuverkoston järjestämässä koulutuksessa, kansainvälistymistyössä sekä hyvien käytäntöjen levittämisessä ? Säilyttäisi (yhteensä 87 vastausta): Kaiken nykyisen Opintomatkat Koulutukset, yhteistyö niiden yhteydessä, monipuolisuus sekä asiapitoinen sisältö Tilaisuudet, tapahtumat ja verkostoitumistapaamiset Kansainväliset tapaamiset ja kansainvälistymistyö Gaala Kilpailut Paikallisuus ja alueellisuus, mutta myös valtakunnan laajuisuus Ajankohtaispäivät Hyvät käytännöt Lisäisi (yhteensä 91 vastausta): Verkko- ja etäkoulutusta Kansainvälistymistyötä ja apua siihen Videointeja ja etäosallistuttavia tilaisuuksia Alueellisia koulutustilaisuuksia Enemmän yhteistyötä eri tahojen kanssa Tiedottamista Näkyvyyttä Hyviä käytäntöjä muista EU maista Kv kokemuksen jakamista Hyvien käytäntöjen levittämistä eri tavoin ja eri kohderyhmille Jättäisi pois (yhteensä 40 vastausta): kv-seminaareihin ei tarvitse lähteä usean ihmisen voimin, tällöin määrärahoja jää muillekin ja tilaisuuksia tulee enemmän * Kysymykseen vastannut 117 ja kysymyksen ohittanut
36 Mitä muuta kehittäisi maaseutuverkostossa ? Poimintoja: Maaseutuverkoston pitäisi pitää samat tyypit hommissa kuin nytkin... he osaavat jo tämän ja heillä olisi paljon annettavaa ja ovat jo kaikille tuttuja! Tällä hetkellä koko verkosto pyörii hallintoon kuuluvien ihmisten keskeisenä "piirileikkinä" (vertauskuvallinen, ei missään nimessä halventava ilmaus!). Havainnollisena esimerkkinä Naanatalissa pidetty seminaari: kuinka monta maaseudulla toimivaa ihmistä siellä oli mukana? Mitä hyötyä on tilaisuuksista, joissa organisoivat organisaatiot keskustelevat keskenään vaikka kuinka oikeista asioista oikealla tavalla, jos käytännön maaseutunäkökulma puuttuu? Tilaisuudessa tuli esille todella hyviä aiheita ja näkökantoja, mutta taustalla kummitteli jonkinlainen Jean-Jacques Rousseau-mentaliteetti: maaseudulla asuu avustettavia mummoja tiettömien taipaleiden takana, ei aktiivi-ikäisiä huippuammattilaisia nopeiden valokuitujensa päässä...palvelut ovat muutakin kuin sosiaalipalveluja, lähikauppa ja kirjasto ovat kärjessä Verkostoyksikössä on tiedottamisessa parannettavaa, sen sijaan Juha-Matti on aivan loistava tyyppi, pätevä ja aikaansaapa Tilaisuuksia voisi järjestelmällisesti videoida. Kevysti editoidut puheet ja "parhaat palat" nettiin. * Kysymykseen vastannut 40 ja kysymyksen ohittanut
37 Mikä seuraavista on suosituin tulevaa maaseutuverkostotoimintaa koordinoivan yksikön nimeksi * Kysymykseen vastannut 215 ja kysymyksen ohittanut 69 36
38 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset 5. Johtopäätökset ja suositukset Johtopäätökset ja suositukset 37
39 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Yleispalaute verkoston suuntaa oli myönteistä. Jatkotoimintaa suunniteltaessa tämä onkin syytä ottaa huomioon. Toiminta on koettu linjakkaana ja vastaajat pystyivät tunnistamaan ja arvioimaan verkoston erilaisia toimintamuotoja. Vastausten myönteisyyden perusteella maaseutuverkostotoiminnan voi ajatella kokonaisuutena olevan oikeassa kurssissa. Yleisen trendin poikkeamat eli kielteiset ja kriittiset arviot korostuivat vain paikoin. Löytyikö kyselyn perusteella erityisiä toiminnan kipupisteitä? Avoimuutta ja keveyttä organisointiin ja viestintään toivottiin avovastauksissa. Viestinnässä myös minulle tarkoitetun viestinnän kasvattaminen on haaste. Yhteistyötä, kasvokkaisia tapaamisia ja paikallisia koulutuksia toivottiin lisää. Verkottuminen koettiin usein henkilökohtaisena prosessina ja maaseutuverkostolta toivottiin jatkossakin vahvaa panosta erilaisten tilaisuuksien ja tapaamisten järjestäjänä. Kv-työltä toivottiin nykyistä konkreettisempia tuloksia. Kv-työ koettiin mielenkiintoisena osana verkostotyötä, jonka tulosten jalkauttamisessa suomalaiseen maaseutuun on vielä tehtävää. Maanviljelijät/yrittäjät ryhmä nousi esiin kriittisyydellään kun väittämiä tarkasteltiin roolien kautta. Tämä havainto on syytä huomioida tulevaa työtä suunniteltaessa. Verkostoyksikön nimen tulevaisuus Vastaajat kannattivat yksiselitteisesti vanhan nimen säilyttämistä. Maaseutuverkostoyksikön toivottiin jatkavan toimintaansa myös tulevaisuudessa juuri maaseutuverkostoyksikkönä. 38
40 T I E D O S T A M E N E S T Y S
TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI
TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9
LisätiedotMAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY
MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita
LisätiedotAjankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014
Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014 VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ EDISTÄÄ KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄÄ YHTEISTYÖTÄ Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien
LisätiedotArvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi
Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen
LisätiedotMaaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari
Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
LisätiedotPori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö
Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu
LisätiedotLAADUKKAAN VAIKUTTAMISEN JA VERKOTTUMISEN TARKISTUSLISTA
LAADUKKAAN VAIKUTTAMISEN JA VERKOTTUMISEN TARKISTUSLISTA Tämä tarkistuslista tukee vaikuttamis- ja verkostotyön laadun arviointia ja kehittämistä. Tarkistuslistaa voi hyödyntää sekä ohjaavana työkaluna
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotKAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller
KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset
LisätiedotYhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017
Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden
LisätiedotValtakunnallinen maaseutuverkosto
Valtakunnallinen maaseutuverkosto Pohjois-Pohjanmaan Maaseutufoorumi 19.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 19.11.2013 Esityksen sisältö 1) Valtakunnallinen maaseutuverkosto toimii myös
LisätiedotHanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät
Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet
LisätiedotMaaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus
Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Hämeenlinna 5.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 8.11.2013 Esityksen sisältö 1) Maaseutuverkoston vuosi 2014 2) Laatukoulutus 3) Maaseutuverkostoyksikkö
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen
LisätiedotKumppanikyselyiden tulokset 2018
15.11.2018 Kumppanikyselyiden tulokset 2018 Maaseudun kehittämisen syyspäivät 14.-15.11.2018 Lahti Raisa Ikonen ELY-kumppanikyselyn tulokset 2018 Arvioi Mavin toimintaa yleisesti kouluarvosanalla 4-10
LisätiedotELY-kumppanikyselyn tulokset 2018
30.8.2018 ELY-kumppanikyselyn tulokset 2018 Kyselyn toteutus 2018 Webropol-kysely lähetettiin 450 ELY-keskuksen työntekijälle, vastauksia saatiin 136 kpl (vastaus-% 30,2 %) Vastaus-% oli alhaisempi kuin
LisätiedotStrategiakysely sidosryhmille 2018
Strategiakysely sidosryhmille 2018 Strategiakysely sidosryhmille Kansalaisareena selvitti kyselyllä sidosryhmiensä näkemyksiä vuosille 2019 2022 laadittuun strategiaan. Vastausaika oli 7. 17.8.2018 Kysely
LisätiedotYlivieskan kaupunki. Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018
Ylivieskan kaupunki Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018 Sisällysluettelo 1. Tutkimusten tausta ja toteutus 2. Asukaskysely 2018 Tulokset 3. Yrittäjäkysely 2018 Tulokset 4. Yhteenveto Tutkimusten tausta ja
LisätiedotOulu Juha Kahila, AUNE Verkostokehittäjät, Y-Säätiö
Oulu 21.11.2018 Juha Kahila, AUNE Verkostokehittäjät, Y-Säätiö 1 VERKOSTOKEHITTÄJÄT PAAVO Verkostokehittäjät käynnistyi 2012, jatkuu AUNE Verkostokehittäjinä (2016 2019), STEA-avustus Y-Säätiö koordinoi
LisätiedotKunta- ja yrityspäättäjäkysely Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Kunta- ja yrityspäättäjäkysely Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 8.11.2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa tutkimukselle Aula Research toteutti Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n
LisätiedotElinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten sidosryhmätutkimus Keski-Suomen tulokset
Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten sidosryhmätutkimus 2011 Keski-Suomen tulokset MYR tulevaisuusfoorumi 10.05.2011 Ylijohtaja Tutkimuksen toteutus Toteutus Internet-kyselynä helmi-maaliskuussa
LisätiedotTyöelämän kehittämis- ja palvelutehtävä
Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Uudistunut aluehallinto ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä -seminaari Helsinki 30.3.2010 Merja Leinonen Mitä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä on?
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotJulkisten palvelujen tulevaisuus
Julkisten palvelujen tulevaisuus Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Kuntatutkimuksen tulosesitys 14.3.2017 Luottamuksellinen Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti JHL:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen
LisätiedotMaaseutuviestintää ja verkostotyötä kokeilevassa hengessä. Jenni Tiainen Sykettä-viestintähanke, JyväsRiihi ry
Maaseutuviestintää ja verkostotyötä kokeilevassa hengessä Jenni Tiainen Sykettä-viestintähanke, JyväsRiihi ry Pari pointtia Sykettä-hankkeesta Viestitään maaseutuohjelmasta, lisätään viestintäosaamista
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotVALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotAsiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298
Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182
LisätiedotSatakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila
Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen
LisätiedotKysely kaavoituksesta, valitusoikeudesta ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksista
Kysely kaavoituksesta, valitusoikeudesta ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksista 29.10.2018 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Elinkeinoelämän keskusliiton, Rakennusteollisuus RT:n ja RAKLIn
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Päivitetty 8.2.2019 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
LisätiedotValtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä
Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Käytännössä kaikki valtuutetut ( %) pitävät kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä erittäin
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotKauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013
Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Jäsentyytyväisyyskyselyn toteutus 2013 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden luottamushenkilöt sekä jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kyselyyn osallistui
LisätiedotVerkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.
Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotValtakunnallisten hankkeiden ja koordinaatiohankkeiden arviointi. Valtakunnallisten ja koordinaatiohankkeiden info-päivä Helsinki 1.11.
Valtakunnallisten hankkeiden ja koordinaatiohankkeiden arviointi Valtakunnallisten ja koordinaatiohankkeiden info-päivä Helsinki 1.11.2017 Arvioinnin fokus 2007-2013 valtakunnalliset hankkeet 23 hanketta
LisätiedotPalkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä
Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016
LisätiedotKeski-Suomen Opin ovi - te teitte sen! Keski-Suomen Opin ovi hankkeen päätösseminaari Jyväskylä
Keski-Suomen Opin ovi - te teitte sen! Keski-Suomen Opin ovi hankkeen päätösseminaari 27.11.2012 Jyväskylä Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotValtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.
MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä
LisätiedotMaaseutuverkostopalvelujen tuki kv-hanketoiminnalle
Maaseutuverkostopalvelujen tuki kv-hanketoiminnalle Ikaalinen 22.9.2016 Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 23.9.2016 Apua hankepartnereiden etsintään - Euroopan maaseutuverkostoyksikön
LisätiedotMAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja #maaseutupolitiikka
MAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja verkosto @Maaseutupolitiikka #maaseutupolitiikka VUODESTA 1988 NYKYPÄIVÄÄN 1988-1991 Maaseudun kehittämisprojekti 1992-1994 Maaseutupolitiikan neuvottelukunta 1995-2015
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotMaaseutuverkostopalvelujen kv-ajankohtaiskatsaus
Maaseutuverkostopalvelujen kv-ajankohtaiskatsaus Helsinki 27.3.2018 Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 5.7.2018 Ajankohtaista Euroopan maaseutuverkostosta Sivu 2 5.7.2018
LisätiedotVerkkoviestintäkartoitus
Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/
LisätiedotToimijoiden verkostoituminen. Sivu 1
Toimijoiden verkostoituminen Sivu 1 Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet Alustus Tieto maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksista ja tuloksista lisääntyy ohjelman toimijoiden, potentiaalisten tuensaajien
LisätiedotSelvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden
LisätiedotYhdistyslaturin kysely 2019
Yhdistyslaturin kysely 2019 Kyselyn tavoitteena oli selvittää yhdistystoiminnan kipupisteitä. Kyselyssä kartoitimme kiinnostusta yhdistystoiminnan eri alueiden kehittämiseen. Kyselyn tuloksia käytämme
LisätiedotMuistiluotsikeskus (ÄLÄ MUOKKAA) Laadukkaan asiakast yön t arkist uslist a
Laadukkaan asiakast yön t arkist uslist a Tämä tarkistuslista tukee laadun arviointia ja kehittämistä. Asiakastyöhön kuuluvat muun muassa ohjaus- ja neuvonta sekä työntekijöiden ohjaama kurssi- ja ryhmätoiminta.
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut
Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut 4.2.2014 Mikko Kesä Minna Joutsen Ari Kurlin 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien
LisätiedotViljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen
Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset
LisätiedotRaportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen
Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä
LisätiedotItä-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmien väliarviointi. Irene Kuhmonen, Augurix Oy Maaseudun kehittämisen syyspäivät Lahti
Itä-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmien 2014-2020 väliarviointi Irene Kuhmonen, Augurix Oy Maaseudun kehittämisen syyspäivät Lahti 14.11.2018 1 Taustaa Tilaajina Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme
LisätiedotMiten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?
Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA
VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke
LisätiedotLoimaan mielikuvatutkimus Yhteenveto tutkimustuloksista-
Loimaan mielikuvatutkimus 2018 -Yhteenveto tutkimustuloksista- 1 Johdanto Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ymmärrystä Loimaan kaupungin vetovoimasta ja elinvoimasta asuin- ja työpaikkakuntana. Tutkimuksen
LisätiedotKuntakysely kohdistettiin kaikkien Manner-Suomen kuntien (295 kpl) johtaville viranhaltijoille, valtuutetuille ja hallitusten jäsenille.
2018 MDI toteutti marras-joulukuussa 2018 neljännen kerran valtakunnallisen kuntakyselyn, jolla kerättiin kuntien päättäjien ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä tulevaisuuden kunnasta. Kuntakysely
LisätiedotKotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija
Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille
Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Tämän kyselyn tarkoitus oli löytää Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminnan tärkeimmät kehityskohteet sekä saada tietoa maakunnallisen kyläyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotELY-keskusten raportointi vuoden 2016 toiminnasta - yhteenvetoa
ELY-keskusten raportointi vuoden 06 toiminnasta - yhteenvetoa Jaana Kettunen & Raimo Vuorinen Koulutuksen tutkimuslaitos 8.6.07 Alueellisten ELO-ryhmien toiminnan seurantaa 0-7 Teema 4, alustavia tuloksia:
LisätiedotSidosryhmäkysely tilintarkastuksen merkityksestä
Sidosryhmäkysely tilintarkastuksen merkityksestä Suomen Tilintarkastajat ry 26.9.2018 18.9.2018 1 Taustaa tutkimukselle Aula Research Oy toteutti Suomen Tilintarkastajat ry:n toimeksiannosta sidosryhmäkyselyn
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
Lisätiedot1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys
1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena
LisätiedotKansalaisyhteiskunta kulttuuriympäristötyössä - Tavoitteena hyvä elämä
Kansalaisyhteiskunta kulttuuriympäristötyössä - Tavoitteena hyvä elämä Kulttuuriympäristö ja kansalainen selvityshankkeen tulokset Sini Hirvonen, suunnittelija, Suomen Kotiseutuliitto, sini.hirvonen@kotiseutuliitto.fi
LisätiedotMaaseutuverkostopalvelujen kv-ajankohtaiskatsaus
Maaseutuverkostopalvelujen kv-ajankohtaiskatsaus Helsinki 22.1.2019 Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 1.2.2019 Ajankohtaista Euroopan maaseutuverkostosta ENRD:n LAG
LisätiedotELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä
ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2016 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä Vuonna 2016 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj.
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 (28.11.2017) 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa.
LisätiedotHENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho
HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta Jani Listenmaa, Hanna Aho Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Parikkalan kunnan henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista, työyhteisön tilaa
LisätiedotMielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015
Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena
LisätiedotTutkimuksesta Tiivistelmä Vastaajat Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa...
SISÄLLYS Tutkimuksesta... 2 Tiivistelmä... 3 Vastaajat... 6 Kotkassa vierailu motiivit... 9 Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa... 10 Kiinnostavimmat ohjelmasisällöt... 11 Tiedonsaanti... 12 Palvelut
LisätiedotKoillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista
LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotKadettikunnan viestintätutkimus 2015
Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen
LisätiedotMaaseutuohjelman viestintä 2014-2020. Annukka Lyra, MMM
Maaseutuohjelman viestintä 2014-2020 Annukka Lyra, MMM Sivu 1 7.10.2014 Kuusi päämäärää ja viestinnän tarkoitus Älykästä, osallistavaa ja kestävää kasvua Suomen maaseudulla 1. osaaminen, tiedonvälitys,
LisätiedotVaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka
Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka 1.12.2015 2 Rakennerahastoviestintä Perusteet: miksi? Kohderyhmät: kenelle? Aiheet: mistä? Kanavat: miten? Tehostaminen: mistä apua? 3 Rakennerahastoviestinnän
LisätiedotAitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset
Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-
LisätiedotYhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen
Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon
LisätiedotHEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen
HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry
LisätiedotAlueraporttien yhteenveto Syksy 2007
Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan
LisätiedotSuomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu
Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat
LisätiedotAikuisohjauksen koordinaatioprojekti
Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Iloa ohjaukseen, voimaa verkostosta -seminaari Lappeenranta 8.6.2010 Projektisuunnittelija Anna-Kaisa Tiihonen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotTOENPERÄN KIRJASTON ASIAKASKYSELYN TULOKSET Paperikyselyn tulokset
TOENPERÄN KIRJASTON ASIAKASKYSELYN TULOKSET Paperikyselyn tulokset Asiakaskysely toteutettiin ajalla 2..27 29..27 kaikissa Toenperän toimipisteissä. Kyselyyn pystyi vastaamaan verkossa tai paperisena versiona
LisätiedotInspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO
Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
LisätiedotAjankohtaiskatsaus
Ajankohtaiskatsaus 7.6.2019 Turun yliopiston Brahea-keskus, paivi.toyli@utu.fi ja heidi.valtari@utu.fi Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, juha.rutanen@helsinki.fi Pro Luomu ry, Marja-Riitta Kottila,
LisätiedotKeväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.
Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely
LisätiedotVYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset
VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,
LisätiedotNäkökulmia maakuntavaalien viestintään
Näkökulmia maakuntavaalien viestintään Pi Krogell-Magni, tiedotuspäällikkö, maakuntavaalit-projektipäällikkö Kuntamarkkinat Näkökulmia maakuntavaalien viestintään Mitä vaaleista nyt sanotaan? Yhteistyökonsepti
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotPäättäjäkysely korkeakoulu- ja tutkimuspolitiikasta
Päättäjäkysely korkeakoulu- ja tutkimuspolitiikasta Professoriliitto &Tieteentekijöiden liitto, Kevätseminaari 20.4.2018 20.4.2018 1 Taustaa tutkimukselle Aula Research toteutti Professoriliiton ja Tieteentekijöiden
LisätiedotMitä Leader on? Leader-periaatteet ja historia
Mitä Leader on? Leader-periaatteet ja historia Juha-Matti Markkola 1 2 3 Leaderin uusien työntekijöiden koulutus 5 6 Leaderin kehitys EU:ssa 7-1980 Maaseudun kehittäminen: Maatalous Viljelijät Top-down
LisätiedotKaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous
Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotKuntapäättäjät ja media 2016
Kuntapäättäjät ja media n kuntapäättäjät myönteisempiä paikalliseen ja maakunnalliseen mediaan kuin muualla Suomessa. Valtaosa päättäjistä somettaa. Pohjoiskarjalaiset kuntapäättäjät ovat tyytyväisempiä
LisätiedotVesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta
Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,
LisätiedotItä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA 2015
1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään
LisätiedotLuomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia
Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö
Lisätiedot