Yhteiskunnallinen yrittäjyys. Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari Katja Rinne-Koski

Transkriptio

1 Yhteiskunnallinen yrittäjyys Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari Katja Rinne-Koski Ruralia-instituutti

2 Kaiken takana on kehittämishanke -Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla uusia tuulia palvelutuotantoon? tavoitteena tarjota työkaluja E-P:n maaseudun palvelurakenteen vahvistamiseen ja monipuolistamiseen tarkastelemalla kyläyhdistysten edellytyksiä ja valmiuksia yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen Toteuttaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, rahoittaa Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Toteutusaika 3/2016 3/

3 Yhteiskunnallinen yrittäjyyskö? Mitäs se sitten on? Yhteiskunnallinen yrittäjyys on liiketoimintamalli, joka perustuu kahteen asiaan: yrityksellä on jokin yhteiskunnallinen ja/tai ekologinen tavoite, jota se pyrkii toteuttamaan liiketoiminnan keinoin yritys ohjaa suurimman osan liikevoitostaan sen yhteiskunnallisen tavoitteen toteuttamiseen Ei määriteltyä toimintamuotoa Hankaluutena toimintamallin tuntemattomuus

4 Vai että hankaluuksia? -Määritelmästä ollaan yhtä monta mieltä kuin on määrittelijääkin -Yhteiskunnallisella yrityksellä ei Suomen lainsäädännössä ole erityisasemaa, vaan se toimii samoilla markkinoilla kuin muutkin yritykset -Sekoittuu helposti sosiaalisiin yrityksiin -Herättää hämmennystä ja kysymyksiä, minkä vuoksi sen esiintuomista jopa vältellään --> hankkeen yhtenä tavoitteena tuoda käsitettä ja toimintamallia tutuksi E-P:llä

5 Olikos tässä nyt tutkijan mielestä muka jotain uutta? Toimintamalli ei sinänsä ole uusi maaseudulla: tällä tavoin maaseudulla on toimittu jo kauan, ja se on ihan yhtä arvokasta ja merkittävää toimintaa kuin tässäkin esitetty toimintamalli, eikä tässä esitetty toimintamalli sovi joka paikkaan. Mutta: yhteiskunnallisella yrityksellä on etunsa kyläkontekstissa! -> joten jos siihen on potentiaalisia mahdollisuuksia kylällä, niin miksipäs ei? Ainakin asiaa kannattaa tutkia ja harkita

6 Esimerkkejä: Eskolan kylä: monialaista palvelutuotantoa kylän parhaaksi Ektakompus Oy: kolmentoista asukasyhdistyksen ja Oulun kaupungin perustama yhteiskunnallinen yritys aloitti toimintansa Oulussa elokuun 2011 alussa Lumituuli Oy: Tuulisähkön käyttöä edistävä yritys, perustettu vuonna 1998 ja sen kotipaikka on Pohjois- Pohjanmaalla Lumijoella Osuuskunta Viesimo: yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen yritys, joka edistää alueen hyvinvointia ja elinvoimaisuutta, asukkaiden osallistumista palvelujen kehittämiseen sekä yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä

7 Sillälailla. Ja mitä tästä kaikesta nyt pitäisi ajatella? Kyselyn yleistunnelma? -Ehdottomasti ehkä. --> kylissä on valtavasti potentiaalia! Seuraava looginen kysymys on, miten se saadaan sieltä käyttöön? Taustalla voi olla kylän yhteistoiminnan pitkä perinne, esim. kesäteatteritoiminta, jonka kautta kylä on oppinut toimimaan yhdessä ja sen kautta uskaltaa laajentaa toimintaansa esim. palveluihin Mutta aika usein toiminnan innoittajana on ollut jokin uhka, joka aktivoi kylän toimimaan Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

8 Jokin uhka, niinkö? Tarkoittaako tutkija mahdollisesti kuntaa? -Saattaa joskus tarkoittaakin. Ei kuitenkaan aina. Joka tapauksessa kunnan rooli ei ole ihan vähäinen tässä(kään) asiassa. -Kiinnostavaa on, miten kunnat asemoivat itsensä vuoden 2019 jälkeen ja millaisen roolin kylät saavat osana sitä Kuntien elinvoima- ja hyvinvointitehtävään tarvitaan paikalliset voimavarat käyttöön voisiko yhteiskunnallinen yrittäjyys sopia tähänkin?

9 KIITOKSIA! Lisätietoja: Katja Rinne-Koski Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla uusia tuulia palvelutuotantoon -hankkeen toteuttaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja rahoittaa Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeen toteutusaika on 3/2016-3/