Hollolan Kunta Kaavoitusohjelma 2016 Kaavoitus Kunnanhallitus 2.5.2016
ESIPUHE Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan on vähintään kerran vuodessa laadittava kaavoituskatsaus vireillä olevista ja lähiaikoina tulevista kaava-asioista. Kaavoituskatsaus on tarkoitettu ensisijaisesti tiedotteeksi kuntalaisille. Nyt esillä oleva kaavoitusohjelma on otettu Hollolan kunnassa hallituksen maankäytön suunnittelun ohjauksen työkaluksi. Hallituksella on kokonaisvastuu kunnan kehittämisestä ja strategian toteuttamisesta ja on nähty, että hallituksella ei ole varsinaisesti välineitä ohjata maankäytön suunnittelua. Teknisen lautakunta omalta osaltaan toteuttaa hallituksen hyväksymää ohjelmaa. Kaavoitusohjelma on tärkeä työkalu hallitukselle kunnan kehittämisessä, niin myös kaavoituksen sisäisen työnjaon suunnittelussa. Kaavoitusohjelma antaa tässä suhteessa hyvän pohjan. Nyt esillä oleva kaavoitusohjelma on ensimmäinen ja ohjelman esitystapa hakee vielä muotoaan. Ohjelma hyväksytään hallituksessa vuosittain viimeistään helmikuun alussa. Kaavoitusohjelmassa esitetään kohteittain mm.: 1. Kohteen perustiedot 2. Kaavoituksen tavoitteet kuten tavoiteltava asuntojen lukumäärä, alueen rakennustyyppi, tavoiteltava rakennusoikeus, jne. 3. Miten kohteen kaavoittaminen tukee kuntastrategian toteutumista 4. Kaavasuunnittelun tavoiteaikataulu 5. Arvio alueen rakentamiskustannuksista 6. Kaavatyön toteuttamistapa Kaavoitusohjelman toteutumista seurataan lautakunnan toimesta ja lautakunta raportoi ohjelman toteutumisesta hallitukselle kaksi kertaa vuodessa. Kaavoitusohjelma ei voi sulkea pois ohjelman ulkopuolelta vuoden aikana tulevia hankekaavoja. Näistä tehdään erikseen päätös. Päätöksen yhteydessä arvioidaan hankekaavan vaikutukset kaavoitusohjelman toteutumiseen. Kaavoitusohjelma ei korvaa kaavoituskatsausta, jonka ylläpito on velvoitettu teknisen lautakunnan vastuulle. Kaavoituskatsausta ei jatkossa enää käsitellä erillisenä asiana vaan lautakunta hyväksyy menettelyn, jolla kaavoituskatsausta ylläpidetään. Hollolassa 8.3.2016 Heikki Salonsaari Tekninen johtaja 1
Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 VUODEN 2016 KAAVOITUSKOHTEET... 4 Yleiskaavahankkeet... 4 Strateginen yleiskaava... 4 Kunnan asemakaavahankkeet... 4 Harjurinne... 4 Kuntotien mutkan pientaloalue... 5 Parinpellon asemakaava-alueen laajennus... 6 Ojastenmäki III... 7 Yksityisten asemakaavahankkeet... 8 Tarmontie 7,9... 8 Salpakankaantie 4... 9 Raikkonen... 10 Pyhäniemen kartanoympäristö... 11 Kaavarungot... 12 Varikon kaavarunko... 12 Koulukeskuksen eteläpuolisen alueen kaavarunko... 13 Kiventöyryntie, kaavarunko... 14 Eteläisen kehätien ympäristö, kaavarunko... 14 VUODEN 2017 KAAVOITUSKOHTEET... 15 Kunnan asemakaavahankkeet... 15 Kukonkangas... 15 Varikon alue... 16 Salpakankaankoulun ympäristö... 16 VUODEN 2018 KAAVOITUSKOHTEET... 16 Kiventöyryntien asemakaava... 16 Vt12 Eteläisen kehätien liittymän asemakaava... 17 Kukonkoivun liittymän asemakaava ja asemakaavan muutos... 17 MUUT TIEDOSSA OLEVAT KAAVOITUKSEEN LIITTYVÄT TYÖT... 18 Kunnan kaavahankkeet... 18 Ajantasa-asemakaavan tarkistaminen vektorimuotoon... 18 Takamaantien alue, asemakaava... 18 Soramäen alue, asemakaava... 19 Kirkkotien varsi, asemakaava... 19 Yksityisten kaavahankkeet... 19 Messilän satama- ja lomakyläalueiden asemakaava... 19 Valkjärven rinne, asemakaavan muutos... 20 Vanhatalontie 2, asemakaavan muutos... 21 2
JOHDANTO Kaavoitusohjelmassa esitetään tulevien vuosien kaavoituksen työohjelma. Tässä kaavoitusohjelmassa esitetään tiedossa olevat kaavoituskohteet vuosille 2016-2018, ja samalla avataan kaavoitettavan kohteen taustoja ja tavoitteita. Kaavoitusohjelmassa on esitetty yleis- ja asemakaavojen lisäksi kaavarunkotasoisia suunnitelmia. Kaavarunko on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka laaditaan asemakaavan pohjaksi. Kaavarungon tarkoituksena on tarkentaa alueen kehittämistavoitteita ennen asemakaavan vireille tuloa ja tarkastella asemakaavoitettavan alueen liittymistä yhdyskuntarakenteeseen ja lähiympäristöön laajemmin kuin varsinaisessa asemakaavassa. Kaavarunko ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavataso. Suunnitelma viedään tiedoksi kunnanhallitukselle, mutta sitä ei aseteta virallisesti nähtäville eikä siitä ole kommentointi- tai valitusmahdollisuutta. Kaavoitusohjelman liiteaineistona on taulukko, jossa esitetään yhteenveto kaavoitusohjelman kohteista. Taulukossa tuodaan tiivistetysti esille mm. alustavat tavoitteet kaavoitukselle ja kaavan arvioitu hyväksymisaika, kohteen arvioidut toteuttamiskustannukset, alueen rakennettavuus ja milloin tontit ovat rakennettavissa, sekä kaavan tärkeystaso työohjelmassa (prioriteetti). Kohdekuvauksissa esitetyt asukasmäärätavoitteet perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2014 tietoon perheen keskikoosta, joka on 2,77 henkilöä. Kaavoitusohjelmassa kunnallistekniikan rakentamiskustannuksia on arvioitu tehtyjen kustannusarvioiden pohjalta niissä kohteissa, joissa asemakaavasuunnittelu on edennyt pitkälle ja katujen ja vesihuollon toteuttamisesta on laadittu yleissuunnitelmat. Muissa kohteissa kustannusarvio perustuu viiden viimeisimmän asuinalueen toteutuneisiin kustannuksiin rakennettavuudeltaan erilaisilla maaperillä. Toteutuneista kustannuksista on laskettu alueelle hehtaarikustannus, jota on hyödynnetty kaavoitusohjelman arvioissa. 3
VUODEN 2016 KAAVOITUSKOHTEET Yleiskaavahankkeet Strateginen yleiskaava Strateginen yleiskaava käsittää koko kunnan alueen. Strategisessa yleiskaavoituksessa keskitytään alueidenkäytön päälinjoihin. Strateginen yleiskaava esitetään yleispiirteisesti tai jopa symbolisin merkinnöin. Siinä korostuvat kunnan rakenteelliset kysymykset, kuten yhdyskunnan toimivuus, lisärakentamisen sijoittamisperiaatteet, keskus- ja palveluverkon suunnittelu, liikenteen järjestelyt sekä yhdyskunnan viherrakenteen kehittäminen. Strategisella yleiskaavalla ratkaistaan koko kunnan yleispiirteinen maankäyttö vuoteen 2040. Erityisesti strategisella yleiskaavalla ratkaistaan eri alueiden rakentamisen volyymit sekä kaavoittamis- ja rakentamisjärjestys. Strategisen yleiskaavan suunnittelussa kaikkien toimintojen sijoittelussa lähtökohtana on kuntatalouden kannalta mahdollisimman edullinen pitkäntähtäimen ratkaisu. Strategisen yleiskaavan laadinnan yhteydessä päätetään millä kaikilla alueilla voimassa oleva lainvoimainen yleiskaava kumotaan ja missä se jätetään voimaan. Strateginen yleiskaava ei ohjaa suoraan rakentamista. Mikäli myöhemmin laaditaan suoraan rakentamista ohjaavia kaavoja, tulee ne laatia strategisen yleiskaavan linjausten mukaisesti. Tavoitteena on edetä vuonna 2016 ehdotusvaiheeseen ja hyväksyä kaava keväällä 2017. Kunnan asemakaavahankkeet Harjurinne Harjurinteen alue sijoittuu Soramäentien eteläpuolelle jyrkkään luoteisrinteeseen, joka on maaperältään hiekkaa. Alueelta on puhdistettu maata paikalla olleen autopurkaamon toiminnan jäljiltä. Tontilla olleet rakennukset on purettu. Kaavoitettavan alueen länsiosassa on syksyllä 2016 käytöstä poistuva paloasema. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 3,2 hehtaaria. Asemakaavalla vastataan kuntastrategian kriittiseen menestystekijään Mahdollistava kaavoitus ja vetovoimainen ympäristö, osatavoitteena riittävä tonttitarjonta ja kuntakeskuksen tiivistäminen ja täydennysrakentaminen. Alueen kaavoittamisella vastataan kunnan tavoitteeseen kasvattaa keskustan asukaslukua. Kohde sisältyy konsernijaoksen 2.2.2015 linjaamaan kiireellisyysluetteloon. 4
Kaavan tavoitteet Tavoitteena on kaavoittaa alueelle kerrostalo- ja rivitaloasutusta. Tontille tavoitellaan 4-6 asuinkerrostalon sijoittamista tai vaihtoehtoisesti osaan aluetta rivitaloasuntoja. Asuntoja alueelle tavoitellaan noin 100 180 ja asukkaita 270-490. Asemakaavan tavoitteena on myös parantaa Soramäentien ja Tiilikankaantien liittymän turvallisuutta tutkimalla kiertoliittymän sijoittamista liittymäalueelle. Alue on liitettävissä kunnallistekniikkaan. Kunnallistekniikan arvioidut kustannukset ovat alueella 110 000 170 000 euroa. Kaavan toteuttaminen edellyttää mahdollisesti alueella olevien verkostojen siirtoa. Soramäentie on Ely-keskuksen hallinnoima ja liittymäjärjestelyjen muutoksesta on mahdollisesti laadittava tiesuunnitelma. Lisäkustannuksia aiheutuu mm. kiertoliittymän rakentamisesta (400 000 400 500 ) ja mahdollisista johtojen siirroista. Alueen asemakaavoitus käynnistyy vuoden 2016 aikana ja tavoitteena on hyväksyä asemakaava kesällä 2017. Muuta huomioitavaa Kaavoitettavan alueen läheisyydessä on Lahti Energian lämpölaitos, joka toimii varakäytössä. Kaavoituksen yhteydessä tulee huomioitavaksi alueen melu- ja ilmanlaatukysymykset. Kaavoitettavalla alueella kulkee mm. kaukolämpö-, vesi- ja viemäri sekä maakaasuverkostoa. Kuntotien mutkan pientaloalue Suunnittelu alue sijoittuu Kartanon kunnanosaan Perhoslehdon uuden asuinalueen itäpuolelle. Alue on alavaa vanhaa peltoa. Alueen maaperä on savea ja silttiä. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 6,5 hehtaaria. Maasto- ja maaperäolosuhteiden vuoksi pinta-alasta noin puolet soveltuu rakentamiseen. Asemakaavalla vastataan kuntastrategian kriittiseen menestystekijään Mahdollistava kaavoitus ja vetovoimainen ympäristö, osatavoitteena riittävä tonttitarjonta ja Kuntakeskuksen tiivistäminen ja täydennysrakentaminen. Alueen kaavoittamisella vastataan kunnan tavoitteeseen kasvattaa keskustan asukaslukua. 5
Kaavan tavoitteet Tavoitteena on kaavoittaa alueelle noin 10-20 omakotitonttia. Asukasmäärä kaavaalueella on tavoitteellisesti noin 27-55 asukasta. Suunnittelualueen länsiosassa puurakenteiset pientalot voidaan perustaa maanvaraiselle anturaperustukselle. Noin 20 metrin vyöhyke puron varressa on rakennettavuudeltaan huonoa. Länsiosan rinteessä on paineellista pohjavettä. Alue on liitettävissä kunnallistekniikkaan. Kunnallistekniikan arvioidut kustannukset ovat alueella 240 000 360 000 euroa. Kaavoitustyö käynnistetään vuoden 2016 aikana ja tavoitteena on hyväksyä asemakaava syksyllä 2017. Kaava laaditaan kunnan omana työnä. Parinpellon asemakaava-alueen laajennus Alue sijoittuu Kirkonseudulle ja rajautuu Parinpellon asemakaavoitettuun asuinalueeseen. Alueen maaperä on rakennettavuudeltaan hyvää, pääosin karkeaa hietaa. Eteläosasta maasto on tasaista metsikköä. Pohjoisosassa on koilliseen viettävää rinnettä, jossa maaston korkeusvaihtelu on noin 10 metriä. Kunnan omistuksessa olevan alueen pinta-ala on noin 10 hehtaaria. Asemakaavalla vastataan kuntastrategian kriittiseen menestystekijään Mahdollistava kaavoitus ja vetovoimainen ympäristö, osatavoitteena riittävä tonttitarjonta. Kaavan tavoitteet Tavoitteena on omakotitonttitarjonnan lisääminen Kirkonseudun maaseutumaisesta ympäristöstä. Kyläalueiden kehittämisellä mahdollistetaan Hollolan kunnan monipuolinen tonttitarjonta. Kirkonseudun tonttitarjonnalla pyritään turvaamaan alueella olevien palvelujen säilyminen. Kunnan omistamille maille on tavoitteena kaavoittaa 25-30 omakotitonttia. Tavoiteltava asukasmäärä on 69-83 asukasta. Alue on liitettävissä kunnallistekniikkaan Parinpellon asuinalueen kautta. Katuverkkoa tulee rakennettavaksi noin 600-800 metriä, kustannus on arviolta 350 000 530 000 euroa. Kaavoitustyö käynnistetään vuoden 2016 aikana ja kaava 6
on tavoitteena hyväksyä vuoden 2018 alussa. Asemakaava laaditaan kunnan omana työnä. Muuta huomioitavaa Kunnan omistamien maiden ympäristössä on yksityisten omistuksessa olevia maita. Osa maanomistajista on ilmaissut halukkuutensa osallistua asemakaavan laadintaan. Kunnan maiden kaakkoispuolelle on syntynyt asutusta ilman asemakaavaa ja alueella on myös pienialainen soran otto alue (kotitarveotto). Yksityisten maille kaavoitettaessa on osin poikettava yleiskaavasta (VU). Kaakkoisosaan yksityisten maille mahdollisesti kaavoitettavat tontit sijoittuvat irralliseksi muusta rakenteesta. Tonttien liittäminen yhdyskuntarakenteeseen edellyttää pitkän katuyhteyden muodostamista ja vaatii todennäköisesti katualueen lunastuksia eri maanomistajilta. Tontteja yksityisten maille saadaan mahdollisesti 5-10 kappaletta. Katuverkkoa on rakennettava tai kunnostettava yksityisten maille jopa 700-1000 metriä. Yksityisten omistuksessa olevien maiden liittäminen asemakaava-alueeseen edellyttää kustannustarkastelua kunnan näkökulmasta. Asemakaavan laatiminen yksityisten maille edellyttää maankäyttösopimusta maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Ojastenmäki III Kaavakohde sijaitsee Hämeenkosken kunnanosassa Ojastenmäen teollisuusalueella, valtatien 12 länsipuolella. Alueen pinta-ala on 6,9 hehtaaria ja se on maaperältään hiekkaa/soraa. Kaava-alue on suurimmaksi osaksi rakennettu. Alueelle laaditaan ensimmäinen asemakaava. Alue on pääosin yksityisomistuksessa. Ojastenmäki II ja III on sisältynyt vuonna 2007 aloitettaviin kaavoituskohteisiin. Ojastenmäki III:n suunnittelu on käynnistetty II vaiheen jälkeen. Kaavatyö on käynnistynyt kunnan (silloisen Hämeenkosken) aloitteesta. Kaavoitus on tullut vireille 2010. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 2015 ja tavoitteena on hyväksyä asemakaava syksyllä 2017. Asemakaavalla vastataan kuntastrategian kriittiseen menestystekijään Vaikuttava elinkeinotoimi ja työllisyyden edistäminen, osatavoitteena Yritysalueiden käytön lisääminen ja riittävä yritystonttitarjonta. 7
Kaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on osoittaa alueelle yritystoimintaa, jota sinne on jo muodostunut. Asemakaavalla on osoitettu kuusi teollisuustonttia ja kaksi pientalotonttia sekä yhdyskuntateknisen huollon aluetta. Kaavasuunnittelu toteutettu kaavaehdotusvaiheeseen asti konsulttityönä, jatkosuunnittelu tehdään kunnan omana työnä. Kunnallistekniikan kustannuksia aiheutuu mahdollisesti valtatielle 12 tehtävistä kaistajärjestelyistä. Katujen rakenteesta riippuen voi kunnalle aiheutua kustannuksia myös katuverkon perusparantamisesta. Kunta pyrkii sopimaan kaava-alueen maanomistajien kanssa mahdollisista tulevista kunnallisteknisten maksujen jaosta maankäyttö- ja rakennuslain luvun 12 mukaisesti (MRL 91a ). Muuta huomioitavaa Kaava-alue rajautuu Valtatiehen 12, josta aiheutuu melua. Omakotitonttien sijainti teollisuusalueella on huomioitava asemakaavassa. Valtatie 12 on Ely-keskuksen hallinnoima tie. Asemakaavan mahdollistaman toiminnan aiheuttamia liikennemääriä on tarkasteltava asemakaavan laadinnan yhteydessä, jotta voidaan arvioida asemakaavan vaikutukset valtatien liikenteen sujuvuuteen. Asemakaava voi edellyttää tiesuunnitelman laadintaa. Tiesuunnitelman laadinta edellyttää neuvotteluja Ely-keskuksen kanssa. Kaavoitettava alue sijaitsee kokonaan pohjavesialueella. Yksityisten asemakaavahankkeet Tarmontie 7,9 Kaavoitettava alue sijoittuu Tarmontien ja Hämeenlinnantien väliin. Paikalla sijaitsee Naisten Pukutehtaan myymälätilat sekä K-Supermarket. Kaavoitettavan alueen pintaala on 1,95 hehtaaria ja se on maaperältään hiekkaa. Asemakaavalla vastataan kuntastrategian kriittiseen menestystekijään Mahdollistava kaavoitus ja vetovoimainen ympäristö, tavoitteena monipuolistaa kaupallisten 8
palveluiden tarjontaa sekä kriittiseen menestystekijään Vaikuttava elinkeinotoimi ja työllisyyden edistäminen. Kaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on lisätä tontin rakennusoikeutta siten, että nykyistä liiketoimintaa on mahdollista kehittää tulevaisuudessa mm. vähittäiskaupan suuryksiköksi. Naisten Pukutehtaan tontille tavoitellaan rakennusoikeutta yhteensä 2900 k-m2 ja Ruokakeskon tontille yhteensä 10 700 k-m2. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä ja asemakaavatyötä on tavoitteena jatkaa vuoden 2016 aikana. Tavoitteena on hyväksyä asemakaava tammi- helmikuussa 2017. Asemakaava laaditaan kunnan omana työnä. Asemakaavaan liittyen ei ole tiedossa kunnalle aiheutuvia kunnallistekniikan rakentamisesta koituvia kustannuksia. Salpakankaantie 4 Kaavoitettava alue sijoittuu valtatien 12 eteläpuoleiselle alueelle, Salpakankaantien varteen. Kaava-alueella sijaitsi koulu- ja päiväkotikäytössä ollut rakennus, joka purettiin kesällä 2015. Rakennettavuudeltaan alue on hyvää harjualuetta, jonka maaperä on hiekka. Hollolan kunta omistaa kaavoitettavan maan. Alueen pinta-ala on 0,93 hehtaaria. Asemakaavalla vastataan kuntastrategian kriittiseen menestystekijään Mahdollistava kaavoitus ja vetovoimainen ympäristö, osatavoitteena riittävä tonttitarjonta ja Kuntakeskuksen tiivistäminen ja täydennysrakentaminen. Alueen kaavoittamisella vastataan kunnan tavoitteeseen kasvattaa keskustan asukaslukua sekä vastataan erityisasumisen palvelutarpeeseen. Kaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa alueen asumis- ja palveluasumiskäyttö, rakennusoikeutta tavoitellaan 6000 k-m2. Tavoitteena on sovittaa uudisrakentaminen Salpakankaantien eteläpuoliseen rakennuskantaan. 9
Alue on liitettävissä kunnallistekniikkaan, eikä kunnalle aiheudu kustannuksia katuverkon rakentamisesta. Hulevesiverkoston rakentamisesta ja kiinteistön poikki kulkevan runkovesijohdon siirrosta aiheutuu kustannuksia noin 16 000-24 000. Salpakankaantien täydennysrakentaminen edellyttää laajemman alueen vesihuollon saneerausta ja hulevesirakenteiden rakentamista. Kustannuksia ei voida laskea rasittamaan ainoastaan vireillä olevaa kaavahanketta, vaan se hyödyntää myös alueen muita mahdollisia täydennysrakentamishankkeita sekä olevaa rakennuskantaa. Saneerauskustannukset ovat noin 200 000-240 000 euroa. Asemakaavan laadinta on edennyt kaavaehdotusvaiheeseen. Tavoitteena on saada asemakaava hyväksytyksi kesällä 2016. Kaava on hankekaava, johon on ryhdytty yksityisen tahon aloitteesta. Kaava-asiakirjojen laadinnasta vastaa konsultti. Raikkonen Kaavakohde sijaitsee Vesijärven rannalla Kukkilassa Lahden kaupungin rajalla noin 6 km pohjoiseen Lahden kaupungin keskustasta. Alueen koko on noin 12 hehtaaria. Maaperä on routivaa kivistä moreenia ja silttiä. Suunnittelualueella on muutamia avokallioita rannassa ja keskellä aluetta. Alueen koillis- ja itäreunassa maanpinnan taso on lähellä järven pinnan tasoa ja maaperä on soista. Asemakaavalla vastataan kuntastrategian kriittiseen menestystekijään Mahdollistava kaavoitus ja vetovoimainen ympäristö, tavoitteena lisätä tonttitarjontaa Vesikansan halutulta alueelta, elävöittää Vesikansan osakeskusta sekä toteuttaa hyvää kokonaissuunnittelua tehostamalla kunnallistekniikan verkostojen käyttöä ja osoittamalla lisää virkistysalueita sekä ulkoilureitistöjä Kukkilan alueelle. Olemassa olevien verkostojen hyödyntäminen ja käytön tehostaminen vastaa myös kriittiseen menestystekijään Vastuulliset investoinnit. Kaavan tavoitteet Aluetta on tarkoitus kehittää pientalotyyppisenä asuinalueena. Tavoitteena on saada kaavoitettua alueelle tontteja, jotka soveltuvat maastosta riippuen 1-3 kerroksisille asuinrakennuksille ja kehittää aluetta korkeatasoiseksi asuinalueeksi. Kaavahankkeen tavoitteena on luoda maankäytölliset edellytykset alueen kehittämiselle asuinalueena luontoarvot huomioiden. Uusia asukkaita alueelle on mahdollista sijoittua arviolta 80-100. 10
Kaavahankkeeseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta. Kaavasuunnittelu on toteutettu kaavaluonnosvaiheeseen asti konsulttityönä, jatkosuunnittelu tehdään kunnan omana työnä. Tavoite on edetä kaavoituksessa vuonna 2016. Jatkettaessa kaavatyötä tarkastellaan katuyhteyden järjestämistä asuinalueelle Toisenmäentieltä ja laaditaan siihen liittyvät selvitystyöt. Jatkossa tulee selvittää asemakaava-alueen laajentamisen tarve. Kaava-alueen laajentaminen edellyttää maanhankintaa. Kunnallistekniikan rakentamiskustannusten voidaan arvioida olevan 0,8 1,1 milj. euron luokkaa (kustannusarvio kunnallistekniikan yleissuunnitelman pohjalta). Konsernijaos on linjannut, ettei hankkeesta saa aiheutua kunnalle kustannuksia. Kaavoituksen yhteydessä laaditaan maankäyttösopimukset (asemakaavan käynnistämissopimus ja maankäyttösopimus). Pyhäniemen kartanoympäristö Kaavakohde sijaitsee Pyhäniemen kunnanosassa, noin kaksi kilometriä Hollolan kirkolta itään. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 24 ha. Alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Alueen maaperä on maaperäkartan perusteella pääasiassa moreenia ja silttiä sekä savea. Alavat alueet ovat savea sekä silttiä ja korkeammat mäet moreenia ja kalliota. Asemakaavalla vastataan kuntastrategian kriittiseen menestystekijään Mahdollistava kaavoitus ja vetovoimainen ympäristö, tavoitteena toteuttaa hyvää kokonaissuunnittelua, sekä kriittiseen menestystekijään Vaikuttava elinkeinotoimi ja työllisyyden edistäminen, tavoitteena yritysalueiden käytön lisääminen. Tavoitteena on sekä Kirkonseudun ja Pyhäniemen kyläalueiden että koko kunnan vetovoimaisuuden ja matkailun kehittäminen. Kaavan tavoitteet Kaavalla tavoitellaan kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen ja uudisrakentamisen yhteen sovittavaa ratkaisua huomioiden ylempi kaavataso sekä pyritään edistämään alueen liikenneturvallisuutta. Pyhäniemen kartanon osalta pyritään säilyttämään historiallista kartanomiljöötä samalla mahdollistaen elinkeinotoiminnan, matkailu- ja kulttuuripalvelujen kehittämisen. Asemakaava mahdollistaa vapaa-ajanrakentamista sekä matkailua palvelevaa ja tukevaa toimintaa. 11
Uusia vakituisia asukkaita alueelle on mahdollista sijoittua arviolta 30-40, vapaa-ajan asukkaita arviolta 50-60. Matkailu- ja kulttuuripalvelujen kehittäminen luo uusia työpaikkoja. Kaavahankkeeseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta. Kaavasuunnittelu toteutetaan kunnan omana työnä. Tavoite on saada kaava hyväksyttyä vuonna 2016. Kaavoituksen yhteydessä laaditaan maankäyttösopimukset (asemakaavan käynnistämissopimus ja maankäyttösopimus). Kunnallistekniikan rakentamiskustannukset ovat arviolta 340 000 euroa (kustannusarvio kunnallistekniikan yleissuunnitelman pohjalta). Konsernijaos on linjannut, ettei alueen toteuttamisesta saa aiheutua kunnalle kustannuksia. Muuta huomioitavaa Selvityksiä täydennetään vielä tarkentamalla kaavan naturavaikutusten arviointia, selvitys valmistuu keväällä 2016. Kaavan jatkotoimenpiteet ja -aikataulu riippuvat selvityksen tuloksista. Tavoitteena on hyväksyä asemakaava vuoden 2016 loppuun mennessä. Kaavarungot Varikon kaavarunko Alue sijaitsee Salpakankaanteollisuusalueen tuntumassa Terveystien pohjoispuolella, alueella toimii kunnan varikko. Alueen ympäristössä on teollisuuskiinteistöjä ja muutamia asuinkäyttöön tarkoitettuja tontteja. Varikon kiinteistö on kunnan omistuksessa. Alueen asemakaavoituksella vastataan kuntastrategian kriittiseen menestystekijään Mahdollistava kaavoitus ja vetovoimainen ympäristö, osatavoitteena riittävä tonttitarjonta ja Kuntakeskuksen tiivistäminen ja täydennysrakentaminen sekä strategien kriittiseen menestystekijään Vaikuttava elinkeinotoimi ja työllisyyden edistäminen. Alueen kaavoittamisella asuinkäyttöön vastataan kunnan tavoitteeseen kasvattaa keskustan asukaslukua. 12
Kaavan tavoitteet Kaavarunkotyön tavoitteena on tutkia varikkoalueen jatkokehittämistä. Suunnittelutyön aikana tutkitaan alueen käyttötarkoituksen muutosta esim. asumiskäyttöön ja/tai työpaikka-alueeksi. Kaavarunkotyön pohjalta saadaan tarkempia tavoitteita asemakaavan laadinnan pohjaksi. Kaavarunkotyön rinnalla laaditaan varikkotoiminnan tarveselvitys. Kaavarunkona tarkasteltavan alueen rajaus tarkentuu myöhemmin. Tavoitteena on saada kaavarunkotyö valmiiksi vuoden 2016 aikana. Asemakaavan toteuttamiskustannuksia arvioidaan kaavarungon pohjalta. Kaavarunkotyö laaditaan kunnan omana työnä. Muuta huomioitavaa Suunnittelun yhteydessä selvitetään kaavamuutoksen reunaehdot mm. ympäristön melu, alueen täytemaat sekä maaperän pilaantuneisuus. Kaavarunko ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavataso. Kaavarunkoa laaditaan kunnanhallituksen antamien tavoitteiden pohjalta. Koulukeskuksen eteläpuolisen alueen kaavarunko Alue käsittää Salpakankaan koulukeskuksen ja siihen liittyvät asemakaavoittamattomat virkistyskäytössä olevat alueet sekä kuntakonsernin Palveluasunnot Oy:n omistuksessa olevat rivitalot. Virkistyskäytössä olevat alueet sijoittuvat vaihtelevaan maastoon, jossa kalliolakialueita reunustavat moreenipeitteisten rinteet. Alueen pohjoisosa on Salpausselän reunaa, jossa maaperä on hiekkaa ja karkeaa hietaa. Kaavan tavoitteet Alueen maankäyttövaihtoehtoja tarkastellaan kaavarunkotyönä ennen varsinaista asemakaavoitusta. Tavoitteena on osoittaa virkistyskäyttöön tarkoitetut alueet asemakaavassa sekä tutkia Hirvikalliontien varresta mahdollisia täydennysrakentamiskohteita hyödyntäen olevaa kunnallistekniikkaa. Kaavalla tullaan tarkastelemaan myös koulukeskuksen asemakaavaa vastaamaan toteutunutta tilannetta. Kaavarunkotyö on tavoitteena saada valmiiksi vuoden 2016 aikana. Kaavarunkona tarkasteltavan alueen laajuus tarkentuu työn käynnistyttyä. Asemakaavan toteuttamiskustannuksia arvioidaan kaavarungon pohjalta. Kaavarunkotyö laaditaan kunnan omana työnä. Kaavarunko ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavataso. Kaavarunkoa laaditaan kunnanhallituksen antamien tavoitteiden pohjalta. 13
Kiventöyryntie, kaavarunko Alue sijoittuu Kiventöyryntien ja Vesikansantien (vt24) väliin, josta Hollolan kunta on hankkinut maata asemakaavoittaakseen alueelle pientaloasumista. Maasto viettää loivasti kaakkoon. Alueen maaperä on savea. Asemakaavalla vastataan kuntastrategian kriittiseen menestystekijän Mahdollistava kaavoitus ja vetovoimainen ympäristö osa-tavoitteisiin riittävä tonttitarjonta ja Vesikansan osakeskuksen elävöittäminen. Kaavan tavoite Alueelle laaditaan ennen asemakaavoitusta kaavarunko, jolla tarkastellaan mm. vaihtoehtoja katujärjestelyjen/-linjausten osalta. Kaavarunkotyön pohjalta saadaan tarkempia tavoitteita asemakaavan laadinnan pohjaksi. Kaavarunkotyö on tavoitteena saada valmiiksi vuoden 2016 aikana. Kaavarunkona tarkasteltavan alueen laajuus tarkentuu työn käynnistyttyä. Kaavarunko laaditaan kunnan omana työnä. Muuta huomioitavaa Kaavarunko ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavataso. Kaavarunkoa laaditaan kunnanhallituksen antamien tavoitteiden pohjalta. Eteläisen kehätien ympäristö, kaavarunko Kaavarunkotarkastelulla tutkitaan maankäyttöä Lahden eteläisen kehätien varrella Hollolan kuntakeskuksen eteläosassa. Kaavarunko ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavataso. Kaavarunko laaditaan kunnanhallituksen antamien tavoitteiden pohjalta. 14
VUODEN 2017 KAAVOITUSKOHTEET Kunnan asemakaavahankkeet Kukonkangas Kaavakohde sijaitsee Kukonkoivun teollisuusalueen kupeessa. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 62,2 ha. Alue on valtaosin kunnan omistuksessa, mutta suunnittelualueella on myös yksityistä maanomistusta. Alue on helposti rakennettavaa hiekkaa. Asemakaavalla vastataan kuntastrategian kriittiseen menestystekijään Vastuulliset investoinnit, osatavoitteena optimaalinen palveluverkko, sekä kriittiseen menestystekijään Mahdollistava kaavoitus ja vetovoimainen ympäristö, tavoitteena lisätä tonttitarjontaa. Kaavan tavoitteet Kaavoituksen tavoitteena on lisätä kunnan tonttitarjontaa kuntakeskuksen lähialueella noin 130-160 uudella tontilla (tonttivaranto). Alueelle kaavoitetaan omakotitonttien lisäksi tontteja rivitaloille sekä lähivirkistysaluetta. Uusia asukkaita alueelle on mahdollista sijoittua arviolta 400-500. Muuta huomioitavaa Hälvälän koulua on tarpeen joko peruskorjata/laajentaa vanhalla sijainnillaan tai etsiä uusi sijainti uudelle koulurakennukselle. Mikäli päädytään uuteen sijaintiin, on yhtenä vaihtoehtona sijoittaa koulurakennus Kukonkankaan kaavoitettavalle alueelle. Tämä on mahdollista huomioida kaavassa, jos sijoitusvaihtoehtotarkastelu ja poliittinen keskustelu niistä käydään ajoissa kaavan aikatauluun nähden. Muuta suunnittelussa huomioitavaa; pohjavesi ja Ruopan vedenottamo, ekologiset ratkaisut ja vaihtoehtoenergiaratkaisut, teollisuusalueen läheisyys ja mahdolliset haitat. Kaavoitusta jatketaan vuonna 2017 ja laaditaan uusi kaavaluonnos. Tavoite on saada kaava hyväksyttyä vuonna kesällä 2018. Kaavasuunnittelu toteutetaan kunnan omana työnä. Yhtäaikaisesti kaavoituksen kanssa tehdään kunnallistekniikan yleissuunnittelua (konsulttityönä). Kuntatekniikan investoinnit ovat arviolta 2,2 3,3 milj. euroa. Alueen tontit on tarkoitus luovuttaa rakentajille 4-5 vuoden aikana tonttikysynnän ja kunnan palvelutarjonnan mukaan. 15
Varikon alue Varikon alueen maankäytön suunnittelua jatketaan vuonna 2016 laaditun kaavarunkotyön pohjalta. Alueen asemakaavoituksen tavoitteet tarkentuvat ja reunaehdot selviävät kaavarunkotyön yhteydessä. Salpakankaankoulun ympäristö Salpakankaankoulun ympäristön maankäytön suunnittelua jatketaan vuonna 2016 laaditun kaavarunkotyön pohjalta. Alueen asemakaavoituksen tavoitteet tarkentuvat ja reunaehdot selviävät kaavarunkotyön yhteydessä. Asemakaava-alueen rajausta tarkastellaan tarkemmin kaavarunkotyön pohjalta. VUODEN 2018 KAAVOITUSKOHTEET Kiventöyryntien asemakaava Alueelle laaditaan asemakaava kaavarungon pohjalta. Tavoitteena on osoittaa alueelle omakotitontteja. Tavoitteet tonttimäärän ja asukasluvun osalta tarkentuvat kaavarungon valmistuttua. Kaavan toteuttaminen edellyttää maanhankintaa (tieyhteys alueelle). Kustannusvaikutusta arvioidaan tarkemmin kaavarunkotyön pohjalta. 16
Vt12 Eteläisen kehätien liittymän asemakaava Suunnittelualue sijoittuu Paassillan ja Hopeakallion yritysalueiden väliin. Vt12 Lahden eteläisen kehätien Soramäen liittymäalue tulee sijoittumaan alueelle. Alueen maasto on vaihtelevaa. Moreenipeitteisten selänteiden lakialueet ovat kalliota, maastopainanteet puolestaan hienojakoisempia maalajeja kuten savea ja hienoa hietaa. Alue on pääosin Hollolan kunnan omistuksessa. Kaavoitettavan alueen pintaala on noin 26 hehtaaria, josta noin 9 hehtaaria on tiealuetta. Asemakaavalla vastataan kuntastrategian kriittiseen menestystekijään Mahdollistava kaavoitus ja vetovoimainen ympäristö, osatavoitteena riittävä tonttitarjonta sekä Vaikuttava elinkeinotoimi ja työllisyyden edistäminen. Asemakaavalla muodostuvat yritystontit hyvien liikenneyhteyksien äärellä lisäävät kunnan yritystonttitarjontaa. Kaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on osoittaa tielinjauksen ympäristöön liike- ja teollisuusrakentamisen mahdollistavaa käyttöä. Samalla osoitetaan asemakaavassa Lahden eteläisen kehätien tiesuunnitelman mukaiset aluevaraukset. Tavoitteena on osoittaa alueelle rakennusoikeutta liike- ja/tai teollisuuskäyttöön noin 30 000 45 000 kerrosneliömetriä (e a =0,2 0,3). Asemakaavan laadinta aloitetaan vuonna 2018. Kunnallistekniikan arvioidut kustannukset ovat alueella 1 119 000 1 679 000 euroa. Asemakaava laaditaan kunnan omana työnä. Kukonkoivun liittymän asemakaava ja asemakaavan muutos Alue sijoittuu Kukonkoivun teollisuusalueen eteläosaan, rajautuen valtatien 12 liittymäalueeseen. Vanha tiepohja halkaisee alueen. Alue on maaperältään helposti rakennettavaa hiekkaa. Asemakaavalla vastataan kuntastrategien kriittiseen menestystekijään Mahdollistava kaavoitus ja vetovoimainen ympäristö sekä Vaikuttava elinkeinotoimi ja työllisyyden edistäminen. Kaavalla mahdollistetaan monipuolinen ja riittävä yritystonttitarjonta Hollolan kunnassa. 17
Kaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on kaavoittaa alue työpaikka-alueeksi. Alueen kaavoituksessa huomioidaan alueen sijoittuminen veden hankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Kaava on mahdollista laatia hankekaavana, mikäli alueelle löytyy toimija. Asemakaavoitus aloitetaan vuonna 2018, mutta hankekaavana laadittaessa kaava on mahdollista aloittaa aikaisemmin. Alue on liitettävissä kunnallistekniikkaan. MUUT TIEDOSSA OLEVAT KAAVOITUKSEEN LIITTYVÄT TYÖT Kunnan kaavahankkeet Ajantasa-asemakaavan tarkistaminen vektorimuotoon Työn kuvaus Ajantasa-asemakaava on yhdistelmä kaikista lainvoimaisista asemakaavoista koko kunnan alueelta. Nykyisin aineisto on rasterimuotoisena aineistona eikä se vastaa enää nykypäivän teknisiä vaatimuksia. Työn tarkoituksena on saattaa koko kuntaa koskeva asemakaava-aineisto paikkatietoaineistoksi, jolloin aineiston käytettävyys ja jaettavuus paranee. Vuoden 2016 aikana on tavoitteena saada aineisto valmiiksi kunnanosien 1-23 osalta. Takamaantien alue, asemakaava Alue sijaitsee Kartanon kunnanosassa Takamaantien varrella rajoittuen luoteessa Koivusillanjokeen. Alueen pinta-ala on noin 7,6 hehtaaria. Maaperältään alue on hienoa hietaa ja savea. Asemakaavalla vastataan kuntastrategian kriittiseen menestystekijään Mahdollistava kaavoitus ja vetovoimainen ympäristö, osatavoitteena riittävä tonttitarjonta ja 18
Kuntakeskuksen tiivistäminen ja täydennysrakentaminen. Alueen kaavoittamisella vastataan kunnan tavoitteeseen kasvattaa keskustan asukaslukua. Kaavan tavoitteet Tavoitteena on kaavoittaa alueelle noin 30-40 omakotitonttia. Kaava-alueen asukasmäärätavoitteena on noin 83-110 asukasta. Alue on liitettävissä kunnallistekniikkaan. Kunnallistekniikan arvioidut kustannukset ovat alueella 280 000 420 000 euroa. Muuta huomioitavaa Alueen luoteispuolella olevat Koivusillanjoen luontoarvot tulee selvittää ja huomioida asemakaavoituksen yhteydessä. Soramäen alue, asemakaava Alueella on tarve tarkastella asemakaavan ajantasaisuutta mm. katualueiden varausten osalta. Kirkkotien varsi, asemakaava Alueella on tarve tarkastella asemakaavan ajantasaisuutta mm. katualueiden varausten osalta. Yksityisten kaavahankkeet Messilän satama- ja lomakyläalueiden asemakaava Asemakaavoitettava alue sijoittuu Messiläntien itäpuolelle sekä Vesijärven rantaalueille. Maasto alueella on vaihtelevaa itäosan jyrkistä rinteistä alavaan rantaan. Asemakaavahanke liittyy kuntastrategian kriittiseen menestystekijään Mahdollistava kaavoitus ja vetovoimainen ympäristö sekä Vaikuttava elinkeinotoimi ja työllisyyden edistäminen/yritysalueiden käytön lisääminen. Hankkeella edistetään Hollolan kunnassa olevien matkailupalvelujen kehittämistä ja monipuolistamista. 19
Kaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on mahdollistaa Messilän ympärivuotinen matkailutoiminta kaavoittamalla rantaan kylpylä ja loma-asuntoja. Rinteeseen on tavoitteena kaavoittaa loma-asumista. Tavoitteena on kaavoittaa alueelle 2500 majoitusyksikköä mahdollistava kokonaisuus. Rantaan sijoittuvaan kylpylähotelliin tavoitellaan 200 majoitusyksikköä. Alueen asemakaavoitus aloitetaan sen jälkeen kun valtuuston hyväksymä yleiskaava on saanut lainvoiman. Asemakaavaa on mahdollista laatia pienempinä osakokonaisuuksina. Asemakaava laaditaan hankekaavana yksityisen tahon hakemuksesta. Asemakaava laaditaan mahdollisesti konsulttityönä. Ennen asemakaavan laatimista tulee hankkeesta laatia liiketoiminnan suunnitelma, jotta asemakaava vastaa alueelle tulevaa toimintaa. Asemakaavan laatiminen yksityisille maille edellyttää maankäyttösopimusta maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Muuta huomioitavaa Alueelle on laadittu kattavat selvitykset, joita voidaan hyödyntää asemakaavoituksessa. Alueen rakentaminen edellyttää mittavia investointeja kunnallistekniikan rakentamiseen, joiden kustannukset tulee sisällyttää hankkeen kustannuksiin. Jo vähäinenkin lisärakentaminen laukaisee mm. uuden siirtoviemärilinjan rakentamisen Salpausselän yli Komolan jäteveden pumppaamolle. Valkjärven rinne, asemakaavan muutos Alue sijoittuu Valkjärven pohjoisosaan Hämeenkosken osakeskuksessa. Alue on yksityisen omistuksessa ja aloite kaavamuutokseen on tullut maanomistajalta. Alueen maasto laskee lounaaseen kohti Valkjärveä. Maaperältään alue on helposti rakennettavaa hiekkaa ja karkeaa hietaa. Asemakaavalla vastataan kuntastrategien kriittiseen menestystekijään Mahdollistava kaavoitus ja vetovoimainen ympäristö, osatavoitteena riittävä tonttitarjonta ja Hämeenkosken osakeskuksen elävöittäminen. Kaavan tavoitteet Tavoitteena on muuttaa yhteiskäyttöiseksi korttelialueeksi osoitettu rantaan rajoittuva rakennuspaikka omakotitontiksi. Kaavamuutoksen yhteydessä tulee tarkasteltavaksi myös rakentumattomat rivitalotontit, joiden yhteiskäytössä rannan rakennuspaikka on. Samalla on mahdollista tutkia rivitalotonttien muuttamista omakotitonteiksi. 20
Alue sijoittuu asuinalueen yhteyteen ja on liitettävissä kunnallistekniikkaan. Lähtökohtaisesti kunnallistekniikan rakentamisesta aiheutuvat kustannukset katetaan maankäyttösopimuksin. Asemakaava laaditaan mahdollisesti konsulttityönä. Asemakaavan laatiminen yksityisille maille edellyttää maankäyttösopimusta maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Vanhatalontie 2, asemakaavan muutos Alue sijoittuu Valtatien 12, Vanhatalontien ja Koulurinteentien väliin. Paikalla sijaitsee liikerakennus. Kiinteistön pinta-ala on 1.07 hehtaaria, josta noin 800 m2 on suojaviheraluetta. Alue on yksityisessä omistuksessa. Asemakaavalla vastataan kuntastrategian kriittiseen menestystekijään Mahdollistava kaavoitus ja vetovoimainen ympäristö, osatavoitteena riittävä tonttitarjonta ja Kuntakeskuksen tiivistäminen ja täydennysrakentaminen. Alueen kaavoittamisella vastataan kunnan tavoitteeseen kasvattaa keskustan asukaslukua. Kaavan tavoitteet Alueelle haetaan asumisen mahdollistavaa asemakaavaa. Tavoitteet tarkentuvat ennen kaavatyön vireille tuloa. Alue on liitettävissä kunnallistekniikkaan. Alueella joudutaan mahdollisesti parantamaan hulevesiverkostoa. Lähtökohtaisesti kunnallistekniikan rakentamisesta aiheutuvat kustannukset katetaan maankäyttösopimuksin. Kaava on hankekaava, jonka vireille tuloa on esittänyt yksityinen taho. Tavoitteena on, että kaava-asiakirjojen laadinnasta vastaa konsultti. Asemakaavan laatiminen yksityisille maille edellyttää maankäyttösopimusta maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Muuta huomioitavaa Kaavoituksen yhteydessä tulee huomioida melu-, ilmanlaatu- ja hulevesiasiat. 21
LIITTEET Yhteenvetotaulukko Kohteet kartalla 22
LIITE Yhteenvetotaulukko Kaavoituskohteet 2016 SUUNNITTELUKOHDE ALUSTAVAT TAVOITTEET MAANOMIS TUS KAAVAPROSESSI (tavoite) RAKENNETTAVUUS TOTEUTTAMISKUSTAN NUKSET (arvio ) TONTIT RAKENNETTAVISSA PRIORITEETTI Kunnan asemakaavahankkeet Harjurinne Asuntoalue: 4-6 asuinkerrostaloa ja/tai rivitaloja, asuntoja 100-180, asukkaita 270-490 K hyväksymiskäsittelyssä 06 / 2017 normaali - haastava 110 000-170 000 2018-2019 1 Kuntotien mutka Asuntoalue: 10-20 omakotitonttia, asukkaita 27-55 K hyväksymiskäsittelyssä 12 / 2017 normaali - haastava 240 000-360 000 2020 1 Parinpellon laajennus Asuntoalue: 25-30 omakotitonttia, asukkaita 69-83 K hyväksymiskäsittelyssä 01 / 2018 helppo - normaali 350 000-530 000 2019-2020 2 Ojastenmäki III Teollisuus- ja yritystoimintaa, 6 teollisuustonttia, 2 omakotitonttia Y (+K) hyväksymiskäsittelyssä 09 / 2017 normaali 1-2 Yksityisten asemakaavahankkeet Tarmontie 7,9 Kaupallista toimintaa, mahdollisuus vähittäiskaupan suuryksikölle, 2 liike- ja toimitilarakentamisen tonttia, 13 600 k-m2 Y hyväksymiskäsittelyssä 01 / 2017 helppo _ 2017 1 Salpakankaantie 4 Asuminen ja palveluasuminen: 2 asuinkerrostaloa, 6 000 k-m2 K hyväksymiskäsittelyssä 06 / 2016 helppo _ 2017 1 Raikkonen Asuntoalue: 22 omakotitonttia, 2 asuinpientalotonttia, asukkaita 80-100 Y hyväksymiskäsittelyssä 06 / 2017 haastava 770 000-1 005 000 _ 1-2 Pyhäniemen kartanoympäristö Matkailu- ja kulttuuripalvelujen kehittäinen ja toiminnan tukeminen, vapaa-ajan asuminen, vakituinen asuminen Y + K hyväksymiskäsittelyssä 10 / 2016 normaali 340 000 _ 1 Muut kaavatyöt 2016 SUUNNITTELUKOHDE Strateginen yleiskaava Varikon kaavarunko Koulukeskuksen eteläpuolisen alueen kaavarunko Kiventöyryntien kaavarunko Eteläisen kehätien ympäristön kaavarunko
LIITE Yhteenvetotaulukko Kaavoituskohteet 2017 SUUNNITTELUKOHDE ALUSTAVAT TAVOITTEET MAANOMIS TUS KAAVAPROSESSI (tavoite) RAKENNETTAVUUS TOTEUTTAMISKUSTAN NUKSET (arvio) TONTIT RAKENNETTAVISSA PRIORITEETTI Kunnan asemakaavahankkeet Kukonkangas Asuntoalue: 130-160 omakotitonttia ja rivitalotontteja, asukkaita 450-550 K + Y hyväksymiskäsittelyssä 06 / 2018 helppo 2 190 000-3 280 000 2020 (ensimmäiset) 2 Varikon asemakaava Asuntoalue K Salpakankaan koulun ympäristö Asuntoalue K + Y hyväksymiskäsittelyssä 04 / 2018 hyväksymiskäsittelyssä 10 / 2018 helppo - normaali 2 normaali - haastava 2 Kaavoituskohteet 2018 Muut tiedossa olevat kaavatyöt SUUNNITTELUKOHDE SUUNNITTELUKOHDE Kiventöyryntien asemakaava Vt12 Eteläisen kehätien liittymän asemakaava Kukonkoivun liittymän asemakaava ja asemakaavan muutos Kunnan kaavahankkeet Strateginen yleiskaava Ajantasa-asemakaavan tarkistaminen vektorimuotoon Takamaantien alue, asemakaava Soramäen alue, asemakaavan muutos Kirkkotien varsi, asemakaavan muutos Yksityisten kaavahankkeet Messilän satama- ja lomakylä, asemakaava Valkjärvenrinne, asemakaavan muutos Vanhatalontie 2, asemakaavan muutos
LIITE Yhteenvetotaulukko Taulukon lukuohjeet Taulukko MAANOMISTUS Selite K = kunta, Y = yksityinen, K + Y = kunta ja yksityinen molemmat mutta kunta omistaa enemmän maata, Y + K = yksityinen omistaa enemmän maata RAKENNETTAVUUS Arvioitu mm. kohteen maaperäolosuhteiden ja maastonmuodon perusteella kunnallistekniikan ja kadun rakentamista asteikolla helppo - normaali - haastava TOTEUTTAMISKUSTANNUKSET Perustuu katujen ja vesihuollon arvioituun yhteiskustannukseen maaperästä riippuen. Arvioissa käytetty kohteen maaperästä riipuen seuraavia vaihtoehtoja: savi/siltti = 46000e/ha, hiekka = 44000e/ha, kallio/moreeni = 82000e/ha. Arvio ei sisällä muita arvioitavan kohteen kustannuksia esim. liittyen tiesuunnitelmien laatimiseen/kiertoliittymien rakentamiseen/tms. Hintahaarukka on saatu laskemalla toteuttamiskustannukseen +/- 20 % ja pyöristämällä lähimpään kymmeneen tuhanteen. Niissä kohteissa, joista on kaavatyön aikana laadittu tarkempi kustannusarvio kunnallistekniikan yleissuunnitelman pohjalta (Pyhäniemen kartanoympäristö, Raikkonen), on käytetty kyseistä arviota. Tarkempi arvio voi sisältää myös muita kustannuksia katujen ja vesihuollon lisäksi. TONTIT RAKENNETTAVISSA Arvioitu milloin kohteen tontit ovat katuverkoltaan ja kunnallistekniikaltaan valmiita luovutettavaksi rakentajalle PRIORITEETTI Esitetään miten kaavahanke sijoittuu kaavoituksen työohjelmaan: 1 = ensisijainen, 2 = kaavoitetaan 1-2 v. sisällä, 3 = ei kiireellinen
KAAVOITUSOHJELMAN 2016 KOHTEET KARTALLA 3 8 11 7 16 14 12 1 18 9 5 6 13 10 2 15 1. Harjurinne 11. Kiventöyryntien alue 2. Kuntotien mutka 12. Kukonkankaan alue 4 17 3. Parinpelto 4. Ojastenmäki III 5. Tarmontie 7,9 6. Salpakankaantie 4 7. Raikkosen alue 8. Pyhäniemen kartano 9. Varikon alue 13. Vt12 Eteläisen kehätien liittymä 14. Kukonkoivun liittymä 15. Takamaantie 16. Messilän alue 17. Valkjärven rinne 18. Vanhatalontie 2 10. Koulukeskuksen ympäristö Hämeenkosken osakeskuksen kohteet