Kaavoituskatsaus 2016

Transkriptio

1 Kaavoituskatsaus 2016 Hollolan kunta Kaavoitus Tela

2 Sisällysluettelo Johdanto 3 Maakunnan liiton vireillä olevat kaava-asiat 4 Strateginen yleiskaava 5 Rakennusjärjestys ja maapoliittinen ohjelma 6 Kaavoituksen kulku ja osallistuminen 7 Vuoden 2015 aikana hyväksytyt kaavat 10 Kunnan vireillä olevat tai lähiaikoina vireille tulevat asemakaavahankkeet 11 Yksityisen vireillä olevat tai lähiaikoina vireille tulevat asemakaavahankkeet 13 Kaavarungot 16 2

3 Johdanto Kunta valmistelee kerran vuodessa katsauksen kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa esitellään ne kaavahankkeet, jotka ovat kunnan tiedossa kaavoituskatsauksen valmistelun aikana. Kaavoituskatsaus 2016 esittelee kunnassa vireillä olevat sekä vuoden aikana vireille tulevat kaavahankkeet. Nämä kaavahankkeet kuvataan tarkemmin kaavoitusohjelmassa. Kaavoituskatsaus on tarkoitettu ensisijaisesti tiedotteeksi kuntalaisille antaen samalla tietoa siitä, miten ja mistä kaavoitukseen liittyvistä asioista saa lisätietoja ja miten voi osallistua. Yleiskaavoituksessa keskitytään vuonna 2016 koko kunnan kattavaan strategisen yleiskaavatyöhön. Tavoitteena on saada yleiskaava ehdotusvaiheeseen vuoden aikana. Asemakaavoituksessa on viime vuosina panostettu erityisesti houkutteleviin yritysalueisiin. Lahden eteläisen kehätien liittymäalueen ympäristöön on kaavoitettu Hopeakallion sekä Paassillan yritysalueet. Asemakaavoituksessa on myös painottunut uusien elinkaarikoulujen eli yläkoulun ja Kalliolan koulun koulutonttien kaavoittaminen. Molemmat koulut valmistuvat syksyllä Tulevien vuosien tavoitteena on panostaa eri asumismuotojen riittävään tonttitarjontaan ja viihtyisiin asuinalueisiin. Kaavoituskatsaus on esillä myös kunnan www-sivuilla: 3

4 Maakunnan liiton vireillä olevat kaava-asiat Päijät-Hämeen voimassa oleva maakuntakaava on vuodelta Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto käynnisti kesäkuussa 2010 maakuntahallituksen esityksen mukaisesti uuden maakuntakaavatyön. Maakuntakaavaa laaditaan kokonaismaakuntakaavana, joka vahvistuessaan korvaa vahvistetun Päijät-Hämeen maakuntakaavan. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan tarkemmat tavoitteet. Maakuntakaavatyön kanssa samaan aikaan on ollut käynnissä liikennejärjestelmätyö, joka hyväksyttiin joulukuussa Sen yhteydessä tehty sijainnin suunnittelu ja liikenteellisten vaikutusten arviointi ovat olleet pohjana kaavaehdotuksen aluevarauksille. Kaavakartta, merkinnät ja määräykset sekä selostus on pääosin laadittu vuoden 2014 aikana. Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä kevät-kesällä Saadun palautteen perusteella laaditut vastineet ja toimenpiteet niiden johdosta hyväksyttiin maakuntahallituksessa Samalla maakuntahallitus päätti, että kaava on tarpeen laittaa uudelleen korjattuna nähtäville, koska korjauksia oli useita ja erityisesti eräiden tie- ja sähköverkon uusien ratkaisujen vuoksi sitä pidettiin tärkeänä. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos astui voimaan ja asetusmuutos Päijät-Hämeen korjatusta maakuntakaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunnot keskeisiltä viranomaisilta (MRA /119) ja järjestettävä viranomaisneuvottelu (MRA11, /119) ennen kaavaehdotuksen laittamista julkisesti nähtäville. Ympäristöministeriö ei enää vahvista maakuntakaavoja (asetuksen 14 on kumottu). Korjattu maakuntakaavaehdotus on tavoitteena saada maakuntavaltuuston joulukuun 2016 kokoukseen hyväksyttäväksi. Lisätietoja: ja Riitta Väänänen aluesuunnittelupäällikkö Päijät-Hämeen liitto , riitta.vaananen(at)paijat-hame.fi 4

5 Strateginen yleiskaava Strateginen yleiskaava käsittää koko kunnan alueen. Strategisessa yleiskaavoituksessa keskitytään alueidenkäytön päälinjoihin. Strateginen yleiskaava esitetään yleispiirteisesti tai jopa symbolisin merkinnöin. Siinä korostuvat kunnan rakenteelliset kysymykset, kuten yhdyskunnan toimivuus, lisärakentamisen sijoittamisperiaatteet, keskus- ja palveluverkon suunnittelu, liikenteen järjestelyt sekä yhdyskunnan viherrakenteen kehittäminen. Strategisella yleiskaavalla ratkaistaan koko kunnan yleispiirteinen maankäyttö vuoteen Erityisesti strategisella yleiskaavalla ratkaistaan eri alueiden rakentamisen volyymit sekä kaavoittamis- ja rakentamisjärjestys. Strategisen yleiskaavan suunnittelussa kaikkien toimintojen sijoittelussa lähtökohtana on kuntatalouden kannalta mahdollisimman edullinen pitkäntähtäimen ratkaisu. Strategisen yleiskaavan laadinnan yhteydessä päätetään millä kaikilla alueilla voimassa oleva lainvoimainen yleiskaava kumotaan ja missä se jätetään voimaan. Strateginen yleiskaava ei ohjaa suoraan rakentamista. Mikäli myöhemmin laaditaan suoraan rakentamista ohjaavia kaavoja, tulee ne laatia strategisen yleiskaavan linjausten mukaisesti. Tavoitteena on edetä vuonna 2016 ehdotusvaiheeseen ja hyväksyä kaava keväällä Strategista yleiskaavaa laatii Ramboll Finland Oy. Kaavatyön etenemistä voi seurata suoraan hankkeen omilta sivuilta: 5

6 Rakennusjärjestys ja maapoliittinen Rakennusjärjestys ohjelma Maankäyttö- ja rakennuslain 14 :n mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Siinä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty. Rakennusjärjestystä uusitaan vuoden 2016 aikana. Maapoliittinen ohjelma Maapolitiikka käsittää maanhankintaan ja kaavojen toteuttamiseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Hyvin hoidettu maapolitiikka on yksi kunnan keskeisistä menestystekijöistä. Kunnan strategisena päämääränä on yhdyskunnan ja ympäristön hallittu kehittäminen. Tavoitteena on eheä yhdyskuntarakenne, elinympäristön viihtyisyys sekä hallittu ja ohjattu väestökasvu koko kunnan alueella. Yhdyskuntarakennetta eheytetään sijoittamalla uudet asuntoalueet lähelle palveluja ja rakennettua infraa. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää kestävää ja pitkäjänteistä maapolitiikkaa sekä määrätietoista ja johdonmukaista maanhankintaa keskeisiltä alueilta kaavoitusta varten. Kaikkien maankäytön ohjauksen toimenpiteiden tulee vaikuttaa samaan suuntaan, jotta maankäytölle asetetut toiminnalliset, laadulliset ja taloudelliset tavoitteet voivat toteutua. Kunnan maankäytön päätavoitteena on varmistaa kysyntää vastaava tonttitarjonta eheässä yhdyskuntarakenteessa, jossa kunnan ja yksityisten toimijoiden on mahdollista järjestää asukkaiden ja yritysten tarvitsemat toimivat, laadukkaat ja kustannustehokkaat lähipalvelut. Hollolan valtuusto hyväksyi maapoliittisen ohjelman Maapoliittinen ohjelma tarkistetaan strategisen yleiskaavatyön yhteydessä. 6

7 Kaavoituksen kulku ja osallistuminen Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavan valmisteluvaiheen vuorovaikutuksen järjestämistä. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksen alkamisesta niille, joita se koskee. Heille tulee myös järjestää mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun. Jokaisesta kaavasta on tehtävä riittävän aikaisessa vaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa arvioidaan kaavan vaikutuksia sekä selvitetään osalliset ja tavat vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi. Osallisia ovat asukkaat, maanomistajat ja kaikki ne, joiden oloihin maankäyttöratkaisulla voi olla vaikutusta. Vuorovaikutus ja vaikutusten arviointi suunnitellaan jokaista kaavaa varten erikseen, siksi myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö ja laajuus vaihtelevat. Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja ympäristöönsä myös tekemällä aloitteita ja osallistumalla kaavoitusta koskevaan keskusteluun ja yksittäisistä kaavoista järjestettäviin esittely- ja neuvottelutilaisuuksiin. Virallisesti kaavoihin voi vaikuttaa esittämällä mielipiteitä valmisteluvaiheessa kaavaluonnoksesta ja muistutuksia kaavaehdotuksesta niiden ollessa nähtävillä. MRA 30 :n mukaisesti osallisille varataan tilaisuus mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa asettamalla kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto nähtäville. Kaavaehdotuksen ollessa julkisesti nähtävillä (MRA 19 ja 27 ) maanomistajat ja kuntalaiset voivat tehdä kaavasta kirjallisen muistutuksen. Kaavan nähtävillä olosta kuulutetaan kunnan ilmoitustaululla sekä Hollolan Sanomissa. Nähtävillä oleva aineisto löytyy Hollolan kunnan nettisivuilta sekä kunnanviraston ala-aulan ilmoitustaululta. 7

8 Kaavan käsittelyvaiheet ja osallistumisen mahdollisuudet 8

9 Kaavoitukseen liittyvää sanastoa Maankäyttösopimus Maankäyttösopimuksilla tarkoitetaan sopimuksia, joilla kunta ja maanomistaja keskenään sopivat maanomistajan omistaman alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä sekä kaavan toteuttamiseen liittyvistä osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista. Maankäyttösopimus solmitaan silloin, kun asemakaava laaditaan yksityisen maanomistajan maalle ja asemakaavan laatimisesta tai sen muuttamisesta seuraa maanomistajalle merkittävää hyötyä. Maankäyttösopimukset perustuvat Maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL 12a-luku ). Sopimus tehdään sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Sopimuksessa sovitaan kaavan toteuttamisen aikataulusta, yhteistyöstä ja maanomistajan osallistumisesta kaava-aluetta palvelevan yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Hankekaava Hankekaava laaditaan yksityisen aloitteesta. Usein kaavan taustalla on konkreettinen hanke ja aikataulu. Tavoitteena on laatia asemakaava, joka vastaa maanomistajan hanketta. Hankekaavoista laaditaan maankäyttösopimus. 9

10 Vuoden 2015 aikana hyväksytyt kaavat Seuraavat kaavat on hyväksytty vuoden 2015 aikana Hollolassa ja Hämeenkoskella: Yläkoulu ja Heinsuon urheilukeskus, asemakaavan muutos (01-244) Hopeakallion kevyen liikenteen väylä, asemakaavan muutos (02-245) Herralan junapysäkin seutu, asemakaava ja asemakaavan muutos (15-240) Manskiven ranta-asemakaava (19-223) Heikkilänmäentie 3 ja 3A, asemakaavan muutos (23-246) Heikkilän asemakaava Nostavan osayleiskaavan muutos Patiokallion alueella (Y 14) Hämeenkosken keskustan ja ympäristön osayleiskaava 10

11 Kunnan vireillä olevat tai lähiaikoina vireille tulevat asemakaavahankkeet 1 Harjurinne Harjurinteen alue sijoittuu Soramäentien eteläpuolelle, jyrkkään luoteisrinteeseen. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa teollisuustontit asumiseen ja kaavoittaa alueelle kerrostalo- ja rivitaloasutusta. Tontille tavoitellaan 4-6 asuinkerrostalon sijoittamista tai vaihtoehtoisesti osaan aluetta rivitaloasuntoja. Asemakaavan tavoitteena on myös parantaa Soramäentien ja Tiilikankaantien liittymän turvallisuutta tutkimalla kiertoliittymän sijoittamista liittymään. Alueen asemakaavoitus käynnistyy vuoden 2016 aikana. 2 Kuntotien mutkan pientaloalue Suunnittelualue sijoittuu Kartanon kunnanosaan Perhoslehdon uuden asuinalueen itäpuolelle. Tavoitteena on kaavoittaa alueelle noin omakotitonttia. Alueen kaavoittamisella vastataan kunnan tavoitteeseen kasvattaa keskustan asukaslukua. Kaavoitustyö käynnistetään vuoden 2016 aikana. 11

12 3 Parinpellon asemakaava-alueen laajennus Alue sijoittuu Kirkonseudulle ja rajautuu Parinpellon asemakaavoitettuun asuinalueeseen. Tavoitteena on omakotitonttitarjonnan lisääminen Kirkonseudun maaseutumaisesta ympäristöstä. Kunnan omistamille maille on tavoitteena kaavoittaa omakotitonttia. Kaavoitustyö käynnistetään vuoden 2016 aikana. 4 Ojastenmäki III Kaavakohde sijaitsee Hämeenkosken kunnanosassa Ojastenmäen teollisuusalueella, valtatien 12 länsipuolella. Asemakaavan tavoitteena on osoittaa alueelle yritystoimintaa, jota sinne on jo muodostunut. Kaavatyö on käynnistynyt kunnan (silloisen Hämeenkosken) aloitteesta. Kaavoitus on tullut vireille Kaavaehdotus on ollut nähtävillä

13 Yksityisen vireillä olevat tai lähiaikoina vireille tulevat asemakaavahankkeet 5 Tarmontie 7 ja 9, asemakaavan muutos Kaavoitettava alue sijoittuu Tarmontien ja Hämeenlinnantien väliin. Paikalla sijaitsee Naisten Pukutehtaan myymälätilat sekä K-Supermarket. Kaavan tavoitteena on lisätä tontin rakennusoikeutta siten, että nykyistä liiketoimintaa on mahdollista kehittää tulevaisuudessa mm. vähittäiskaupan suuryksiköksi. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä ja asemakaavatyötä on tavoitteena jatkaa vuoden 2016 aikana. 13

14 6 Salpakankaantie Kaavoitettava alue sijoittuu valtatien 12 eteläpuoleiselle alueelle, Salpakankaantien varteen. Kaava-alueella sijaitsi koulu- ja päiväkotikäytössä ollut rakennus, joka purettiin kesällä Kaavan tavoitteena on mahdollistaa alueen asumis- ja palveluasumiskäyttö. Asemakaavan laadinta on edennyt kaavaehdotusvaiheeseen. Tavoitteena on saada asemakaava hyväksytyksi kesällä Kaava on hankekaava, johon on ryhdytty yksityisen tahon aloitteesta. 14

15 7 Raikkosen asemakaava Kaavakohde sijaitsee Vesijärven rannalla Kukkilassa, Lahden kaupungin rajalla, noin 6 km pohjoiseen Lahden kaupungin keskustasta. Tavoitteena on saada kaavoitettua alueelle tontteja, jotka soveltuvat maastosta riippuen 1-3 kerroksisille asuinrakennuksille ja kehittää aluetta korkeatasoiseksi asuinalueeksi. Tavoite on edetä kaavoituksessa vuonna Hankkeeseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta. Hanke edellyttää maankäyttösopimuksen laadintaa. 8 Pyhäniemen kartanon asemakaava Kaavakohde sijaitsee Pyhäniemen kunnanosassa, noin kaksi kilometriä Hollolan kirkolta itään. Asemakaava mahdollistaa vapaa-ajanrakentamista sekä matkailua palvelevaa ja tukevaa toimintaa. Tavoite on saada kaava hyväksyttyä vuonna Hankkeeseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta. Hanke edellyttää maankäyttösopimuksen laadintaa. 15

16 Kaavarungot Kaavarunko on yleispiirteinen suunnitelma, joka laaditaan asemakaavoituksen pohjaksi. Sen tarkoituksena on tarkentaa alueen kehittämistavoitteita ennen asemakaavoituksen vireille tuloa. Kaavarungolla tarkastellaan asemakaavoitettavan alueen liittymistä yhdyskuntarakenteeseen ja lähiympäristöön laajemmin kuin varsinaisessa asemakaavassa. Kaavarunko ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavataso. Suunnitelma viedään tiedoksi kunnanhallitukselle, mutta sitä ei aseteta virallisesti nähtäville eikä siitä ole kommentointi- tai valitusmahdollisuutta. Seuraavilla sivuilla esitellään alueet, joille kunta tekee vuoden 2016 aikana kaavarunkotarkasteluja. 16

17 9 Varikon kaavarunko Alue sijaitsee Salpakankaan teollisuusalueen tuntumassa, Terveystien pohjoispuolella. Alueella toimii kunnan varikko. Kaavarunkotyön tavoitteena on tutkia varikkoalueen jatkokehittämistä. Suunnittelutyön aikana tutkitaan alueen käyttötarkoituksen muutosta esim. asumiskäyttöön ja/tai työpaikka-alueeksi. Tavoitteena on saada kaavarunkotyö valmiiksi vuoden 2016 aikana. 10 Koulukeskuksen eteläpuolisen alueen kaavarunko Alueen maankäyttövaihtoehtoja tarkastellaan kaavarunkotyönä ennen varsinaista asemakaavoitusta. Kaavarunkotyö on tavoitteena saada valmiiksi vuoden 2016 aikana. 17

18 11 Kiventöyryntie, kaavarunko Alue sijoittuu Kiventöyryntien ja Vesikansantien (vt24) väliin, josta Hollolan kunta on hankkinut maata asemakaavoittaakseen alueelle pientaloasumista. Alueelle laaditaan ennen asemakaavoitusta kaavarunko, jolla tarkastellaan mm. vaihtoehtoja katujärjestelyjen/-linjausten osalta. Kaavarunkotyö on tavoitteena saada valmiiksi vuoden 2016 aikana. Kaavarunkona tarkasteltavan alueen laajuus tarkentuu työn käynnistyttyä. 18

19 12 Eteläisen kehätien ympäristö, kaavarunko Lahden eteläisen kehätien varren maankäyttövaihtoehtoja tarkastellaan kaavarunkotyönä ennen varsinaista asemakaavoitusta. Kaavarunkotyö on tavoitteena aloittaa vuoden 2016 aikana. 19

20 Yhteystiedot Kaavoitus-yksikkö Virastotie 3, Hollola Yhteyshenkilöt Maankäyttöpäällikkö Tuloisela Katariina Hankekaavoittaja Kurosawa Henna Kaavoittaja Vanhala Maria Suunnitteluavustaja Leppäsalo Minna