VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento
Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain laadittu kokonaismaakuntakaava: Turun kaupunkiseutu / 2004. Salon seutu / 2008. Loimaan seutu, Turun seudun kehyskunnat, Turunmaa ja Vakka-Suomi / 2013. Täydennetty Salo-Lohja -oikoradan (2012) ja tuulivoiman vaihemaakuntakaavoilla.
Maakuntakaavan tarkistus Maakuntavaltuuston aloituspäätös 10.6.2013 Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) 5.12.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ) MKJ 16.12.2013 Laadittavia selvityksiä Varsinais-Suomen kaupan palveluverkkoselvitys 2013 (täydennettynä luonnoksen kaupan ratkaisujen arvioinnilla) Varsinais-Suomen keskusverkkoselvitys Liedon ohitustievaihtoehtojen aluerakenteelliset vaikutukset Kemiönsaari Parainen -yhteystarveselvitys Luonnosvaihe 2014 Kuntakierrokset Sidosryhmäkeskustelut Alueidenkäytön yhteistyöryhmän työpaja Seminaari päättäjille kesälomien jälkeen
Tavoitteet vaihemaakuntakaavatyölle TAAJAMIEN MAANKÄYTTÖ Vaihemaakuntakaavalla yhdenmukaistetaan maankäytön taajamia koskevia merkintöjä ja niitä koskevia määräyksiä uudempien kaavaprosessien mukaisiksi. Maankäytön tarkistaminen perustuu maakunnan keskusverkon selkiyttämiseen sekä eri keskusten roolin ja identiteetin vahvistamiseen. Vaihemaakuntakaavaa tarkistetaan Turun kaupunkiseudun rakennemallin asettamista, kaupunkiseudun kuntien hyväksymistä lähtökohdista samalla suhteuttaen rakennemallin ratkaisut koko maakunnan kattavaan aluerakenteelliseen kokonaisuuteen, jossa seutukuntien itsenäiset työssäkäyntialueet yhdistyvät maakunnan laajuiseksi vahvaksi työmarkkina-alueeksi. maankäytön aluerajausten ja käyttötarkoitusten ja niitä koskevien kaavamääräysten tarkistukset, maankäytön tehostamisen ja yhdyskuntarakenteen tiivistämisen keinot jo rakennetuilla alueilla, taajamien mahdolliset uudet laajentumis- ja reservialueet ja niiden vaiheistaminen, lieverakentamisen hillitseminen taajamien kasvualueilla, maaseudun kehittämistä tukevan hajarakentamisen ohjauksen yhdenmukaistaminen, strategisten kehittämisvyöhykkeiden ja -toimenpiteiden määrittely.
Tavoitteet vaihemaakuntakaavatyölle PALVELUT Varsinais-Suomen kaupan palveluverkon kokonaiskuvan ja kehittämisvaihtoehtojen määrittely. Voimassa olevan maakuntakaavan tarkistaminen MRL:n vähittäiskauppaa koskevien erityisten säännösten mukaisiksi (MRL luku 9a). Maakuntakaavalla tulee ratkaista seudullisesti / maakunnallisesti merkittävän kaupan sijainninohjauksen ja mitoituksen pelisäännöt. Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijaisen sijaintipaikan ollessa keskusta-alue tulee huolehtia näiden keskusta-alueiden kehittymismahdollisuuksista. Tärkeää on huolehtia kaupan toimintaedellytyksistä ja toimijoiden välisen aidon kilpailun toteutumisesta sekä keskusta-alueilla että nykyisillä ja mahdollisilla uusilla kaupan alueilla. Selvityksen osoittama kaupan kerrosalan laajennustarve vuoteen 2035 mennessä vaihtelee välillä 550 000 1 260 000 nykyisen kaupan alan ollessa n. 1 650 000 m 2! maakuntakaavojen keskustatoimintojen alueet ja niiden laajentumisalueet perusteluineen, keskusta-alueiden vetovoiman kehittämisen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten keinot, keskustatoimintojen alueiden kaupan mitoitus tarvittavilta osin Turun keskustaa lukuun ottamatta, kaupan palveluiden saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla, keskustojen ulkopuoliset vähittäiskaupan suuryksiköiden alueet kaupan toimialoittain ja niiden mitoitus, voimassa olevan maakuntakaavan tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueiden (TP) tarkistaminen sekä mitoitus, seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alarajan määrittely/tarkistaminen toimialoittain.
Tavoitteet vaihemaakuntakaavatyölle LIIKENNE Vaihemaakuntakaavassa tarkistetaan voimassa olevan maakuntakaavan liikenneverkon merkintöjen ajantasaisuus. Liikenneverkkoa tarkastellaan vahvasti myös aluekehittämisen näkökulmasta: liikenneverkon kehittämistarpeet ovat sekä nykyhetken ongelmista johtuvia että tulevaisuuden visioita edistäviä. Tarpeet ovat tulleet esille mm. rakennemalliprosessin aikana ja liikennejärjestelmätyössä. Aiemmissa kaavaprosesseissa vahvistamattomiksi jääneiden liikenteen maakuntakaavamerkintöjen uudelleen tarkastelu. taajamien ja liikenneverkon kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen, seudulliset liikenteen kehittämishankkeet, jotka eivät ole kuntakaavoituksella edenneet/ratkaistavissa, Liedon ohitustien ratkaisu, Kaarinantien kääntö, kaupunkien yhdyskuntarakennetta jäsennöivät kehäväylät, mahdolliset kuntarakenteen muutoksista johtuvat liikenneverkon kehittämistarpeet, Turku-Salo oikoradan raidevaraukset, Turun ratapihan sijainti- ja turvallisuustekijät, voimassa olevan maakuntakaavan yhteystarvemerkintöjen suunnitteluvalmius, maakunnan poikittaisyhteyksien kehittäminen
Aikataulu TKS RAKENNEMALLIHYV. (2010-2012) / MAL-AIESOPIMUS Keskusverkkoselvitys MV Kaupan palveluverkko SEM 4.6. SEM 29.10. OAS - LÄHTÖK. JA TAVOITTEET Taajamien maankäyttö Muut selvitykset Luonnoksen valm. MK-LUONNOS NÄHTÄVILLÄ Ehdotuksen valm. MRL KAUPAN SIIRTYMÄS.AIKA PÄÄTTYY MK-EHDOTUS NÄHTÄVILLÄ MV Vahv.
VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Antti Vasanen
1. Väestö ja yhdyskuntarakenne 2. Väestön ja yhdyskuntarakenteen kehitys 3. Palvelut 4. Työssäkäyntiliikenne
Väestö ja yhdyskuntarakenne Miten Varsinais-Suomen taajamat luokittuvat väestön, työpaikkojen ja rakennuskannan perusteella tarkasteltuna?
Väestön ja yhdyskuntarakenteen kehitys Miten Varsinais-Suomen taajamat luokittuvat väestön, työpaikkojen ja rakennuskannan viime vuosikymmeninä tapahtuneen kehityksen perusteella tarkasteltuna?
Palvelut Miten Varsinais-Suomen taajamat luokittuvat palvelujen määrän ja monipuolisuuden perusteella tarkasteltuna?
Työssäkäyntiliikenne Kuinka voimakkaasti Varsinais-Suomen taajamat kytkeytyvät ympäristöönsä työssäkäyntiliikenteen kautta tarkasteltuna?
Luokittelut yhdessä Millainen kuva Varsinais-Suomen taajamista muodostuu yhdistämällä kaikki edellä esitellyt luokittelut?
Maakuntakeskus Seutukuntakeskus Kuntakeskus Alakeskus Kyläkeskus Suuri kaupunkitaajama 1 Keskisuuri kaupunkitaajama 4 1 Vahvasti kytkeytynyt palvelutaajama 9 2 Heikosti kytkeytynyt liiketilojen taajama 13 3 Vahvasti kytkeytynyt peruspalvelutaajama 6 4 4 Heikosti kytkeytynyt peruspalvelutaajama 5 10 9 Nopeasti kasvava asuintaajama 5
Hallinnollinen luokittelu toimii vain suurten taajamien osalta. Tarvitaan myös muita tarkastelunäkökulmia, jos halutaan saada kuva taajamien todellisesta luonteesta. Taajamien asemaan maakunnan aluerakenteessa vaikuttaa taajaman sisäisten ominaisuuksien lisäksi myös sen sijainti suhteessa muihin taajamiin. Maakuntakaavaa varten laadittavassa selvityksessä kaikkia taajamia tarkastellaan eri muuttujien avulla myös suhteessa ympäristöönsä.
www.varsinais)suomi.fi>/etopankki>/lastot5ja5trendit>/etoiskut5