TIETOISKU VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO. Johdanto keskusverkkoanalyysiin

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO Tässä tietoiskussa tarkastellaan Varsinais-Suomen taajamien muodostamaa keskusverkkoa. Tarkastelun tavoitteena on ymmärtää millaisia erityyppisiä taajamia maakunnassa on, mitkä tekijät yhdistävät eri taajamia ja miten ne puolestaan eroavat toisistaan. Analyysin tuloksissa korostetaan, että keskuksia on tärkeää tarkastella monista eri näkökulmista ja osana laajempaa kokonaisuutta, jotta keskusverkon ominaisuudet ja sen kehitys nykyisenlaiseksi voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisesti. Johdanto keskusverkkoanalyysiin Varsinais-Suomen keskusverkon analyysissä tarkastellaan maakunnan taajamarakenteen ominaisuuksia ja viime vuosikymmeninä tapahtunutta kehitystä (kuva 1). Tarkastelun tavoitteena on ymmärtää millaisia erityyppisiä taajamia maakunnassa on, mitkä tekijät yhdistävät eri taajamia ja miten ne puolestaan eroavat toisistaan. Keskusverkkotyön taustalla on Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava, jonka taustaselvityksiin analyysi lukeutuu. Perinteisesti kaupunkien, kuntakeskusten ja kylien muodostamaa keskusverkkoa on tarkasteltu hallinnollis-hierarkkisesta näkökulmasta, jossa keskukset on luokiteltu niiden hallinnollisen aseman mukaan. Tällaisia keskusluokkia ovat olleet mm. maakuntakeskus, seutukuntakeskus tai kuntakeskus (kuva 2). Useiden viimeaikaisten kuntaliitosten myötä hallinnollinen luokittelu on kuitenkin muuttunut epäjohdonmukaiseksi vanhojen kuntakeskusten muuttuessa uusien kuntien alakeskuksiksi. Lisäksi taajamien jaottelu hallinnollisin perustein on huono lähtökohta maakuntakaavoitukselle, sillä saman hallinnollisen luokan keskukset voivat poiketa merkittävästi toisistaan esimerkiksi väestön määrällä tai palvelujen monipuolisuudella mitattuna. Käsillä oleva keskusverkkoanalyysi perustuukin ensisijaisesti muihin kuin hallinnollisiin tekijöihin. Analyysissä Varsinais-Suomen keskusverkon ominaisuuksia tarkastellaan: 1. väestön ja yhdyskuntarakenteen nykytilan, 2. väestön ja yhdyskuntarakenteen viimeaikaisen kehityksen, 3. palvelurakenteen ja 4. työssäkäyntiliikenteen näkökulmista. Lopuksi nämä neljä näkökulmaa yhdistetään yhdeksi keskusverkkoa yleisellä tasolla kuvaavaksi synteesiksi. Analyysit perustuvat yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmästä saatavaan ruututietoon sekä Varsinais-Suomen liiton ja maakunnan kuntien yhdessä keräämään palvelupisteaineistoon. Taajamien luokittelu on tehty ryhmittelyanalyysin avulla. Analyysin synnyttämiä ryhmittelyjä tulkittaessa on hyvä muistaa, että ryhmien sisällä on aina hajontaa, jolloin samaan ryhmään voi osua myös toisistaan poikkeavia taajamia. Tämän vuoksi myös ryhmien nimiin tulee suhtautua suuntaa-antavina. Keskusverkkotyön pohjana käytetään yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän taajamarajausta, joka on virallinen Suomessa käytössä oleva taajamarajaus (kuva 1). Koska Turun kaupunkiseudun kuntien keskukset ovat kasvaneet yhteen muodostaen analyysin mielekkyyden kannalta liian laajan yhtenäisen keskustaajaman, on kaupunkiseudun keskustaajama jaettu pienempiin osiin pääosin kuntarajojen perusteella. Lisäksi Kaarinan ja Liedon kuntien alueilla Piikkiön ja Littoisten taajamat on erotettu omiksi alueikseen. Analyysissä käytetty taajamarajaus ja tilastoaineistot vastaavat vuoden 2010 tilannetta. Rohdainen Uusikaupunki Untamala Ihode Kalanti Laitila Lokalahti Vehmaa Mellilä Riihikoski Mynämäki Kustavi Pyhe Kyrö Koski Tl Mietoinen Nousiainen Aura Taivassalo Vahto Askainen Lemu Paattinen Tarvasjoki Masku Lieto as Seikelä Rusko Piuha Moisio Marttila Yliskulma Naantali Raisio Lieto Kuusjoki Merimasku Vaskio Turku Tammisilta Littoinen Poikko Paimio Kaivola Märy Piikkiö Kaarina Hähkänä Inkere Rymättylä Salo Parainen Kårkulla- Lielax Sauvo Vartsala Muurla Korppoo Nauvo Dragsfjärd Yläne Taalintehdas Kuva 1 Keskusverkkoanalyysissä käytetty taajamajako. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE Kemiö Björkboda Virttaa Oripää Lammala Teijo Alastaro Loimaa Perniö as Perniö Toija Somero Kiikala Suomusjärvi

2 Maakuntakaavan keskusmerkinnät Maakuntakeskus Seutukuntakeskus Kunta- tai osakuntakeskus Alakeskus Kylä Kuva 2 Varsinais-Suomen keskusverkko hallinnollisen luokituksen perusteella määritettynä. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, Varsinais-Suomen liitto.

3 Väestö ja yhdyskuntarakenne Taajamien luokittelu väestön ja yhdyskuntarakenteen perusteella pohjautuu taajamien väkilukuun, pinta-alaan, ikärakenteeseen, työpaikkojen määrään, aluetehokkuuteen sekä rakennusten eri käyttötarkoitusten välisiin suhteisiin (kuva 3). Tarkastelun pohjalta muodostuu 7 luokkaa, joita määrittää ensisijaisesti taajaman koko sekä liiketilojen määrä asukaslukuun suhteutettuna. Luokittelussa muodostuneet eri taajamatyypit kuvataan tarkemmin alla. Suuri kaupunkitaajama -luokan muodostaa yksin Turun keskustaajama, joka erottuu selvästi muista kaikilla mittareilla. Keskisuuren kaupunkitaajaman muodostavat Salo ja Raisio, jotka erottuvat sekä asukasluvultaan että aluetehokkuudeltaan pienemmistä kaupunkikeskuksista. Pieni kaupunkitaajama -luokkaan kuuluvat muut seutukuntakeskukset ja maakunnan suuremmat taajamat. Ryhmän taajamissa on keskimäärin noin asukasta, ja ne on rakennettu kaupunkimaisen tiiviisti. Pieni monipuolinen taajama -luokkaan kuuluvat taajamat sijaitsevat tyypillisesti kauempana kaupunkimaisista taajamista, ja niissä on melko runsaasti liike ja toimitiloja suhteessa väestön määrään. Pienet liiketilojen taajamat ovat varsin samanlainen pienien monipuolisten taajamien kanssa, mutta liiketilojen taajama -luokkaan kuuluvissa taajamissa korostuu kaupan käyttöön tarkoitettujen rakennusten suhteellisen suuri määrä. Keskisuurissa asuintaajamissa on toimitilojen määrään suhteutettuna paljon asukkaita. Luokkaan kuuluvat taajamat ovat melko suuria, keskimäärin asukkaan kokoisia. Asuintaajamissa väestö asuu tyypillisesti omakotitalossa. Pienet asuintaajamat muistuttavat rakenteeltaan paljon keskisuuria asuintaajamia mutta ovat kooltaan selvästi pienempiä. Kuva 3 Väestöön ja yhdyskuntarakenteeseen perustuva luokitus. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE & TK Väestö ja yhdyskuntarakenne Suuri kaupunkitaajama Keskisuuri kaupunkitaajama Pieni kaupunkitaajama Pieni monipuolinen taajama Pieni liiketilojen taajama Keskisuuri asuintaajama Pieni asuintaajama

4 Väestön ja yhdyskuntarakenteen kehitys Väestön ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen perustuvassa luokittelu tarkastellaan edellisessä kohdassa kuvattujen muuttujien kehitystä vuosina Varsin pitkästä tarkastelujaksosta johtuen taajamien lyhyen aikavälin kehitysvaiheet eivät korostu, vaan analyysi nostaa esiin taajamien kehityksen pitkän aikavälin trendit. Analyysin tuloksena muodostuu viisi luokkaa, joita määrittää pääasiassa taajaman yleinen kasvunopeus sekä ikärakenteen muutokset (kuva 4). Luokittelussa muodostuneet eri taajamatyypit kuvataan tarkemmin alla. Hidas kasvu ja nopeasti vanheneva väestö -luokkaan kuuluvien taajamien väestö on pysynyt lähes samana koko tarkastelujakson samalla, kun niiden väestö on vanhentunut huomattavan nopeasti. Hidas kasvu ja vanheneva väestö -luokan taajamat ovat kasvaneet niin ikään hitaasti, joskin hieman edellistä luokkaa nopeammin. Myöskään väestön vanheneminen ei ole ollut yhtä nopeaa kuin edellisessä luokassa. Nopea kasvu ja vanheneva väestö -luokkaan kuuluvissa taajamissa väestö on kasvanut keskimäärin noin 2 3 % vuodessa, mutta niiden väestö on vanhentunut melko nopeasti. Nopea kasvu ja nuoreneva väestö -luokassa väestönkasvu on ollut keskimäärin vielä hieman edellistä luokkaa nopeampaa, minkä lisäksi taajamissa nuorten ikäluokkien suhteellinen osuus on tarkastelujaksolla kasvanut. Tähän luokkaan kuuluvat taajamat ovat tyypillisesti Turun tai Salon kaupunkiseudun reunataajamia. Hyperkasvu ja nuoreneva väestö -luokkaan kuuluvat kaksi taajamaa eroavat muista puolestaan siinä, että niiden asukasluku on moninkertaistunut tarkastelujakson aikana. Nämä taajamat ovat kuitenkin kooltaan varsin pieniä. Kuva 4 Väestön ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen perustuva luokitus. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE & TK 2014.

5 Palvelurakenne Taajamien palvelurakenteeseen perustuvan luokituksen taustalla on suuri joukko palvelupisteitä, jotka on jaettu 23 eri luokkaan. Palvelujen joukossa on eritasoisia oppilaitoksia, erilaisia sote-palveluja, muita julkisia palveluja, kuten kirjasto tai Kela, sekä yksityisiä palveluja, kuten apteekki, pankki tai kaupan palvelut. Lisäksi tarkastelussa on taajaman palvelutason monipuolisuutta kuvaava muuttuja. Palvelurakenteen perusteella Varsinais-Suomen taajamat jakautuvat kuuteen eri ryhmään, jotka esitellään tarkemmin alla (kuva 5). Etenkin suurimpien taajamien osalta ryhmittely vastaa melko hyvin väestöön ja yhdyskuntarakenteeseen perustuvaa ryhmittelyä. Erinomaiset palvelut -ryhmään kuuluu Turun keskustaajama, jossa käytännöstä kaikista eri palvelutyypeistä löytyy lukuisia eri vaihtoehtoja. Kaikki keskeiset palvelut -ryhmään kuuluvat puolestaan Salon ja Raision kaupungit, joista löytyy niin ikään käytännössä kaikki eri palveluluokat ja monet niistä monin kappalein. Monipuoliset palvelut -ryhmään kuuluu muut maakunnan suuret taajamat. Tämän luokan palvelurakenne on myös varsin kattava, ja siihen kuuluu tyypillisesti mm. Kelan toimipiste, lukio ja Alko. Monipuoliset peruspalvelut -ryhmään kuuluu etenkin itsenäisten kuntien keskustaajamia. Luokkaa määrittääkin parhaiten kunnalliset palvelut, kuten terveyskeskus tai kunnanvirasto. Peruspalvelut-ryhmään kuuluu puolestaan monia taajamia, jotka ovat liitoskuntien entisiä kuntakeskuksia. Myös näiden taajamien palvelutaso on keskimäärin varsin kohtuullinen sisältäen tyypilllisesti mm. kirjaston, kaupan tai postin toimipisteen. Kunnallisia päätöksentekoelimiä ei näissä taajamissa kuitenkaan ole. Suppeat peruspalvelut -ryhmään kuluu pääasiassa pieniä taajamia isompien keskusten läheisyydessä. Näiden taajamien palvelut nojaavat vahvasti viereisten taajamien palvelutarjontaan, eikä niistä itsestään tavallisesti löydy kuin koulu tai päiväkoti. Kuva 5 Taajamien palvelurakenteeseen perustuva luokitus. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, Varsinais-Suomen liitto, YKR/SYKE Palvelurakenne Erinomaiset palvelut Kaikki keskeiset palvelut Monipuoliset palvelut Monipuoliset peruspalvelut Peruspalvelut Suppeat peruspalvelut

6 Työssäkäyntiliikenne Työssäkäyntiliikennettä lähestytään kytkeytyneisyyden kautta. Tarkasteltavana on se, miten voimakkaasti taajamat ovat kytkeytyneet ympäröivän alueensa työssäkäyntiverkostoihin. Kytkeytyneisyyttä analysoidaan kahden näkökulman kautta: miten laajalti taajaman väestö työskentelee taajaman ulkopuolella ja miten laajalta alueelta taajaman työpaikat saavat työvoimansa. Lisäksi tarkastelussa on kaksi mittakaavatasoa: koko maakunnan että seutukunnan mittakaava. Maakuntarajan ylittävää työssäkäyntiä analyyseissä ei ole huomioitu. Kytkeytyneisyyteen pohjautuva luokittelu perustuu edellä mainittujen näkökulmien keskiarvoon. Jotta taajama saisi korkean kytkeytyneisyysarvon, tulee sen olla työssäkäynnin kautta voimakkaasti kytkeytynyt sekä koko maakuntaan että omaan seutukuntaan ja sekä työpaikkakeskuksena että työssäkäyvien asuinalueena. Kytkeytyneisyys on voimakkaasti riippuvainen taajaman etäisyydestä suurimpiin keskuksiin (kuva 6). Mitä lähempänä maakunnan merkittävimpiä asuin- ja työssäkäyntikeskuksia taajama sijaitsee, sitä voimakkaammin se on kytkeytynyt ympäristöönsä. Maakunnan reunoilla sijaitsevat taajamat ovat siksi heikosti kytkeytyneitä. Esimerkiksi Kemiönsaaren taajamat ovat varsin heikosti kytkeytyneet oman kunnan ulkopuolella, eli ne ovat työssäkäyntirakenteeltaan itsenäisiä. Merkillepantavaa on seutukuntakeskusten asema maakunnan työssäkäyntirakenteessa. Turun työssäkäyntialue kattaa lähes koko maakunnan, minkä lisäksi Turun seudun sisäinen työssäkäyntiverkosto on varsin tiivis. Tämän vuoksi Turku naapuritaajamineen on selvästi maakunnan voimakkaimmin kytkeytynyt alue. Tähän alueeseen kuuluu myös Paraisten keskustaajama. Salon ympäristön taajamat ovat toiseksi kytkeytyneimpiä. Oman seudun lisäksi Salo onkin kytkeytynyt myös esim. Turun seutuun, joskin tämä on jossain määrin heikentynyt Nokian työpaikkojen vähettyä. Myös Uusikaupunki näyttäytyy selvänä oman seutunsa työssäkäyntiliikenteen solmukohtana, mutta Loimaa ei erotu yhtä selvästi. Monen Loimaan seudun taajaman työssäkäyntiliikenne suuntautuu Turkuun, jolloin Loimaa ei ole yhtä selvästi oman seutunsa työssäkäyntiliikenteen keskus. Kuva 6 Taajamien työssäkäyntiliikenteeseen perustuva luokitus. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE & TK Kytkeytyneisyys (keskiarvo) Voimakkaasti kytkeytynyt Melko voimakkaasti kytkeytynyt Jonkin verran kytkeytynyt Melko heikosti kytkeytynyt Heikosti kytkeytynyt

7 Luokittelujen yhdistelmä Edellä kuvattujen luokittelujen yhdistelmä perustuu kutakin ryhmää paraiten kuvaaviin muuttujiin. Näitä ovat esimerkiksi taajaman koko, rakennuskannan monipuolisuus, taajaman kasvu, palvelurakenne ja kytkeytyneisyys. Tuloksena on 7-luokkainen ryhmittely, joka pyrkii kuvaamaan Varsinais-Suomen keskusverkkoa monipuolisesti eri näkökulmista (kuva 7). Suuri kaupunkitaajama -luokkaan kuuluu yksin Turku, joka erottuu muista taajamista useimmilla mittareilla selvästi suurimpana ja monipuolisimpana taajamana. Keskisuuria kaupunkitaajamia ovat seutukuntakeskukset sekä Raisio, joita yhdistää verrattain korkea asukasluku ja aluetehokkuus sekä kytkeytyneisyys myös työssäkäyntikeskuksena. Vahvasti kytkeytynyt palvelutaajama -luokkaan kuuluu asukasluvultaan melko suuria ja palvelurakenteeltaan monipuolisia taajamia, jotka sijaitsevat pääsääntöisesti lähellä Turkua tai Saloa. Heikosti kytkeytyneet liiketilojen taajamat ovat edellistä luokkaa pienempiä ja selvästi heikommin kytkeytyneitä, mutta niissä liiketilojen osuus rakennuskannasta on suhteellisen suuri. Vahvasti kytkeytyneet peruspalvelutaajamat ovat keskimäärin melko pieniä taajamia, joiden palvelutaso on kohtalainen. Taajamat sijaitsevat tyypillisesti lähellä suurempaa keskusta. Heikosti kytkeytynyt peruspalvelutaajama -luokka muistuttaa muuten edellistä, mutta siihen kuuluvat taajamat ovat selvästi heikommin kytkeytyneet ympäristöönsä. Nopeasti kasvaneet asuintaajamat ovat keskimäärin hyvin pieniä mutta nopeasti kasvaneita taajamia, joiden palvelutaso on varsin heikko. Ne ovat kuitenkin kohtalaisen voimakkaasti kytkeytyneet asuinpaikkoina. Kuva 7 Taajamien luokittelujen yhdistelmä. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE & TK Luokittelujen yhdistelmä Suuri kaupunkitaajama Keskisuuri kaupunkitaajama Vahvasti kytkeytynyt palvelutaajama Heikosti kytkeytynyt liiketilojen taajama Vahvasti kytkeytynyt peruspalvelutaajama Heikosti kytkeytynyt peruspalvelutaajama Nopeasti kasvanut asuintaajama

8 Yhteenveto Lopuksi eri tarkastelujen yhdistelmänä syntynyttä taajamien luokittelua (kuva 7) verrataan hallinnollis-hierarkkiseen luokitteluun, joka perustuu lähinnä keskusten aluehallinnolliseen asemaan (kuva 2). Vertailun tuloksista käy hyvin ilmi, että nämä molemmat tarkastelut synnyttävät varsin samanlaisen keskushierarkian suurempien taajamien osalta (kuva 8, taulukko 1). Turku maakuntakeskuksena erottuu selvästi omana luokkanaan myös väestöön, yhdyskuntarakenteeseen, työssäkäyntiin ja palveluihin perustuvassa tarkastelussa. Myös seutukuntakeskukset erottuvat omaksi luokakseen, joskin seutukuntaluokkaan nousee myös Raisio. Sen sijaan hallinnollisen keskushierarkian alemmilla tasoilla hajonta on suurempaa. Toki esimerkiksi alakeskukset osuvat useimmin peruspalvelutaajama-luokkaan kuin palvelutaajama-luokkaan. Yksiselitteistä jaottelua ei kuitenkaan voi tehdä. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että esimerkiksi kuntakeskukset voivat poiketa toisistaan merkittävästi: ero Naantalin ja Oripään välillä on ilmeinen. Lisäksi lukuisat kuntaliitokset ovat muuttaneet maakunnan hallinnollista keskusrakennetta, ja monet entiset kuntakeskukset ovat nykyisin suuremman kunnan alakeskuksia tai kyliä. Tässä tietoiskussa esitetty keskusverkkoanalyysi osoittaa, kuinka tärkeää on tarkastella taajamien ominaisuuksia myös muista kuin perinteisestä hallinnollisesta näkökulmasta. Paitsi että saman hallinnollisen tason keskukset voivat olla luonteeltaan täysin erilaisia, vaikuttaa keskusten kehitykseen myös niiden suhteellinen sijainti. Suurten kaupunkikeskusten läheisyydessä sijaitsevien taajamien kehitykseen ovat vaikuttaneet varsin erilaiset tekijät kauempana sijaitseviin taajamiin verrattuna. Keskuksia onkin tärkeää tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta, jotta niiden ominaispiirteet voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisesti. Luokittelujen yhdistelmä Suuri kaupunkitaajama Keskisuuri kaupunkitaajama Vahvasti kytkeytynyt palvelutaajama Heikosti kytkeytynyt liiketilojen taajama Vahvasti kytkeytynyt peruspalvelutaajama Heikosti kytkeytynyt peruspalvelutaajama Nopeasti kasvanut asuintaajama Kuva 8 Taajamien luokittelujen yhdistelmä yhdistettynä hallinnollis-hierarkkiseen luokitteluun. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE & TK 2014, Varsinais-Suomen liitto. Taulukko 1 Taajamien luokittelujen yhdistelmän ja hierarkkisen luottelun ristiintaulukointi. Maakuntakeskus Seutukuntakeskus Kuntakeskus Alakeskus Kyläkeskus Suuri kaupunkitaajama 1 Keskisuuri kaupunkitaajama 4 1 Vahvasti kytkeytynyt palvelutaajama 9 2 Heikosti kytkeytynyt liiketilojen taajama 13 3 Vahvasti kytkeytynyt peruspalvelutaajama Heikosti kytkeytynyt peruspalvelutaajama Nopeasti kasvava asuintaajama 5