Espoon kaupungin kulttuurilautakunta Kaupunkikulttuurin tulosyksikön vuoden 2013 käyttösuunnitelma SISÄLLYS 1. KAUPUNKIKULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Juha Vilja, va. kulttuurijohtaja 1.1 Näyttelykeskus WeeGee 1.2 Espoon kulttuurikeskus 1.3 Sellosali 1.4 Espoon kaupunginmuseo 1.5 Tapiola Sinfonietta
35 KULTTUURILAUTAKUNTA Kulttuurilautakuntaa sitoo vapaan sivistystyön, kaupunginkirjaston, kulttuuritoimen ja yhteispalvelun yhteinen määräraha 28 047 000 euroa ja tuloarvio 1 311 000 euroa. Lautakunnan alaisia nettobudjetoituja työväenopistoa ja kaupunkikulttuurin tulosyksikköä sitoo toimintakate. Lautakunnan alaisia nettobudjetoituja työväenopistoa sitoo toimintakate 6 036 000 euroa ja kaupunkikulttuurin tulosyksikköä sitoo toimintakate - 25 679 000 euroa. Kulttuurilautakunnan avustuksiin on varattu noin 11,2 milj. euroa, josta lautakunta 11.12.2012 kokouksessa jakoi 10,9 milj. euroa. 35 KULTTUURILAUTAKUNTA TOT 2011 Muutettu TA 2012 TA 2013 2014 2015 Toimintatulot 4 920 3 410 3 610 3 697 3 784 Toimintamenot 60 587 59 994 62 061 63 267 64 559 Toimintakate -55 667-56 584-58 451-59 570-60 775 Suunnitelmapoistot 897 1 011 536 678 1 559 Tilikauden tulos -56 564-57 595-58 987-60 248-62 334 Menot euroa/asukas 240 234 239 240 242 Investoinnit 9535 Koneet ja kalusto TOT 2011 Muutettu TA 2012 TA 2013 2014 2015 Menot 558 1 345 1 201 665 3 230 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 558 1 345 1 201 665 3 230 2
357 KAUPUNKIKULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Palvelut Kaupunkikulttuurin tulosyksikköön kuuluvat kaupunkikulttuuriyksikkö, Näyttelykeskus WeeGee, Espoon kulttuurikeskus, Sellosali, Espoon kaupunginmuseo ja kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta. Tulosyksikön tehtävänä on koordinoida ja tuottaa kaupunkikulttuuriin liittyviä profiili- ja kärkihankkeita sekä huolehtia kaupungin kulttuuri-imagosta, yritysyhteistyöstä ja kaupunkikulttuurin alaan kuuluvista avustuksista ja yhteistyösopimuksista sekä tuottaa keskeiset kaupungin kulttuuripainotteiset suurtapahtumat. Toiminnan painopisteitä ja projekteja ovat tulosyksikön omien toimintayksiköiden sekä kaupunkikonserniin kuuluvien toimijoiden yhteistyö, kaupungin itsenäisyyspäivän juhlakonsertin tuottaminen sekä Espoo-päivän 31.8.2013 tuottaminen, markkinointi ja koordinointi, jotka toteutetaan tulosyksikön alaisessa toimintayksikössä Näyttelykeskus WeeGeessä erillishankkeina. Espoon WDC 2012 -hankkeen loppuraportti laaditaan keväällä 2013. Henkilöstö Kaupunkikulttuuriyksikkö toimii pienellä henkilöstöllä suhteutettuna vastuualueisiinsa ja tavoitteisiinsa. Projektit vaativat ammattitaitoista ja osaavaa henkilöstöä. Henkilöstön koulutuksen ja työssä jaksamisen tukemisen toimenpiteitä kehitetään. Toiminnan kehittäminen Kaupunkikulttuuriyksikkö vastaa osaltaan siitä, että Espoon kaupungin strategisten T3 (Tiede - Taide - Talous) -kilpailukykytavoitteiden mukaisesti Espoon Kaupunginteatterin teatteritalo, Ahertajankulman/Näyttelykeskus WeeGeen yhteyteen kaavailtu designtalo sekä Espoon kulttuurikeskuksen harjoitussali ja laajennus ovat päätöksenteon ja suunnittelun osalta hankkeina edenneet. Träskändan kartano pyritään saamaan kumppanuustoimintana käyttöön valtuustosopimuksen mukaisesti. Talous Kaupunkikulttuurin tulosyksikkö on nettobudjetoitu ja sen sitova toimintakate on -25 679 000 euroa. 3
357 KAUPUNKIKULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ TOT 2011 Muutettu TA 2012 TA 2013 2014 2015 Toimintatulot 1 716 739 739 750 770 Toimintamenot 26 104 25 943 26 418 26 943 27 503 Toimintakate -24 388-25 204-25 679-26 193-26 733 Suunnitelmapoistot 174 231 234 371 442 Tilikauden tulos -24 563-25 435-25 913-26 564-27 175 Menot euroa/asukas 103 101 102 102 103 Kaupunkikulttuurin tulosyksikön toimintamenot yksiköittäin vuosina 2011-2015 TOT 2011 Muutettu TA 2012 TA 2013 2014 2015 Kaupunkikulttuuri 8 641 9 045 8 768 8 855 8 967 Näyttelykeskus WeeGee 5 230 5 280 5 426 5 562 5 701 Kulttuurikeskus 3 163 3 089 3 199 3 279 3 361 Sellosali 1 657 1 540 1 635 1 676 1 718 Kaupunginmuseo 3 723 3 450 3 750 3 840 3 932 Kaupunginorkesteri 3 690 3 539 3 640 3 731 3 824 Yhteensä 26 104 25 943 26 418 26 943 27 503 Vuonna 2012 kaupunkikulttuurin tulot ylittyivät noin 0,8 milj. euroa, josta menoihin käytettiin noin 0,6 milj. euroa. KAUPUNKIKULTTUURI JA NÄYTTELYKESKUS WEEGEE Tunnuslukuja TOT 2011 TA 2012 TA 2013 2014 2015 Avustukset euroa/asukas 29,07 28,84 29,06 29,01 29,05 Nettomenot euroa/asukas 54,03 55,22 53,94 54,07 54,30 WeeGeen toimintavuoden tavoitteena on ylittää 230 000 museo- ja tapahtumakävijää. Juha Vilja va. kulttuurijohtaja 1.1 Näyttelykeskus WeeGee Palvelut Näyttelykeskus WeeGee toimii viiden museon (EMMA, KAMU, Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Kellomuseo, Helinä Rautavaaran museo) sekä Galleria Aarnin, WeeGee Shopin, Sis.Delin ja Cafen muodostamana kokonaisuutena, joka palvelee sekä kansallisia että kansainvälisiä museovieraita. Alle 18- vuotiaat ja yli 75-vuotiaat pääsevät maksutta WeeGeen museoihin. Näyttely- 4
keskuksen keskeisenä tavoitteena on monipuolisen ja korkeatasoisen näyttely-, palvelu- ja tapahtumatarjonnan tuottaminen sekä museoiden tunnettuuden ja asiakasvirtojen kasvattaminen. Näyttelykeskus WeeGee vastaa keskuksen yhteisten palvelujen tuottamisesta. Näitä ovat aula-, lipunmyynti- ja infopalvelut sekä talon yhteistapahtumien tuottaminen. Lisäksi Näyttelykeskus tukee museoiden toimintaa koordinoimalla talon näyttely- ja tapahtumatarjontaa, toteuttamalla tapahtumamarkkinointia, ylläpitämällä WeeGeen yhteisiä www-sivuja sekä seuraamalla museoiden tunnettuuden kasvua erilaisten tutkimusten ja ovensuukyselyjen avulla. Lisäksi tuotteistetaan ja paketoidaan tilojen ja palvelujen ryhmä- ja yritysmyyntiä sekä markkinoidaan messuilla sekä myyntipäivillä talon toimijoiden palvelutarjontaa. Vuonna 2013 WeeGeen museoissa on perusnäyttelyjen lisäksi noin 15 vaihtuvaa näyttelyä opastuksineen, työpajoineen ja yleisötilaisuuksineen. Espoon kaupunginmuseon näyttelytilassa Kamussa avataan marraskuussa 2013 uusi Espoo-perusnäyttely. Toimintavuoden aikana järjestetään useita teematapahtumia ja tavoitteena on ylittää 230 000 museo- ja tapahtumakävijää. Edellisten lisäksi Näyttelykeskuksen henkilökunta tuottaa Espoon kaupungin itsenäisyyspäivän juhlakonsertin 6.12. Barona Areenalla sekä koordinoi, tuottaa ja markkinoi Espoo-päivän ohjelman. Näyttelykeskus WeeGee toimii pienellä henkilöstöllä suhteutettuna vastuualueisiinsa ja tavoitteisiinsa. WeeGeen ulkopuolista toimintaa olevat projektit vaativat ammattitaitoista ja osaavaa henkilöstöä. Toiminnan kehittäminen Toiminnan kehittämisen haasteet liittyvät museokauppakonseptin kehittämiseen, tapahtumien ja tilaisuuksien toteuttamiseen sekä asiakaspalvelun monipuolistamiseen. Suunnitelmakaudella WeeGeen museoiden strategiset linjaukset työstetään tuloskorttimenetelmällä konkreettisiksi arviointikriteereiksi, tavoitetasoiksi ja toimenpiteiksi. Näyttelykeskuksen palvelujen parantamista kehitetään edelleen ja yritys- sekä ryhmämyynnin kasvua tavoitellaan. Näyttelykeskus ottaa vastuun museoiden yhteisen lasten tapahtuman tuottamisesta maaliskuulle sekä kesäleirien tuottamisesta kesä-elokuussa. Toiminnassa tärkeänä osa-alueena on edelleen tunnettuuden kasvattaminen. Tavoitteena on tunnettuuden ja asiakasmäärien lisääminen kansallisella tasolla. Kaikkien museoiden asiakaspalautteen analysointia systematisoidaan ja yhtenäistetään. Museokaupan konsepti uudistetaan vuoden 2013 aikana. Näyttelykeskuksen toimintaa arvioidaan 2013-2015 laatimalla WeeGee 2020 visio, jonka tavoitteena on päivittää Näyttelykeskuksen palvelut ja sisällöt reagoimaan T3 -alueen tarjoamiin mahdollisuuksiin, valmistautua WeeGeen 5
10-vuotisjuhlavuoteen 2016 sekä vastata metron mukanaan tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Henkilöstö Henkilökunnan määrän pysyessä ennallaan vuonna 2013 keskitytään työtehtävien tarkasteluun ja tarkoituksenmukaiseen suunnitteluun sekä palvelujen pitkäjänteiseen konseptointiin. Henkilöstön räätälöityä kouluttamista jatketaan mahdollisuuksien mukaan. Kehityskeskusteluissa työntekijöiden koulutussuunnitelmat päivitetään ja osaamista pyritään kehittämään kunkin oman työalan tarpeen mukaan. Tavoitteena on henkilöstöresurssin vakiinnuttaminen siten, että asiakaspalvelu saadaan tuotettua mahdollisimman laadukkaasti ja tapahtumien tuotantomallit vakiinnutetaan. Talous ja investoinnit Näyttely- ja tapahtumamarkkinointia tuetaan hakemalla synergiaa talon toimijoiden kanssa. Mm. Suoma-messuille, Seniorimessuille ja Helsinki Highlights - tapahtumaan osallistutaan niin tunnettuuden kuin ryhmä- ja yritysmyynninkin kasvattamiseksi. WeeGeen investoinnit keskittyvät vuosina 2013 2015 museokauppakonseptin uudistamiseen sekä opaste- ja yleisöpalvelujen sekä aulan ja piha-alueen viihtyisyyden ja toiminnallisuuden kehittämiseen. Lea Rintala yhteyspäällikkö 1.2 KULTTUURIKESKUS Palvelut Espoon kulttuurikeskus on Espoon esittävän taiteen päänäyttämö. Kulttuurikeskuksen keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Tapiola Sinfonietta, Espoon Kaupunginteatteri, Espoon musiikkiopisto, Tapiolan kirjasto, Yhteispalvelupiste, Café Mezzo sekä festivaaliorganisaatiot kuten Aprill Jazz, Espoo Ciné, KuoroEspoo ja Espoon Kansainvälinen Pianoviikko. Kulttuurikeskuksen ohjelmakokonaisuus syntyy yhteistyökumppanien ja oman tuotannon sekä salitiloja vuokraavien ohjelmatoimistojen tuotantojen yhdistelmästä. Ohjelmatarjonnassa huomioidaan kaupungin ja T3 -alueen kulttuuri-imagoon liittyvät tavoitteet ja uusien kohderyhmien tavoittaminen. Ohjelmistossa on korkeatasoisia klassisen ja kevyenmusiikin konsertteja, teatterivierailuja, tanssi- ja elokuvaesityksiä. Lisäksi kulttuurikeskuksessa järjestetään runsaasti yritysten ja yhteisöjen juhlaja koulutustilaisuuksia ja luodaan myös puitteita kuntalaisten taiteen harrastamiselle, tiedon haulle ja vapaa-ajan harrastuksille. 6
Henkilöstö Henkilöstön osaamista kehitetään vastaamaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Sähköinen asiointi ja viestintämaailma edellyttävät monenlaisten uusien työkalujen haltuunottoa. Henkilöstö osallistuu koulutuksiin ja päivittää osaamistaan oman työalansa tarpeiden mukaan. Henkilöstöä kannustetaan oman alansa ammatillisten virtausten seuraamiseen niin kotimaisilla kuin kansainvälisillä foorumeilla. Työtehtävien sisältöä käydään läpi, jotta voidaan varmistaa palvelujen ja tuotantotapojen laadukkuus ja sujuvuus myös muutosten keskellä. Henkilöstön turvallisuuskoulutuksia jatketaan. Toiminnan kehittäminen T3- alueen rakentumisen myötä kulttuurikeskukseen kohdistuu yhä enemmän odotuksia talon kehittämisestä kiinnostavaksi ja houkuttelevaksi vapaa-ajan keskukseksi. Kulttuurikeskuksen vetovoimaisuuden säilyttäminen edellyttää panostamista uusien kumppanuuksien löytämiseen ja entisten yhteistyökumppanien kanssa tehtävän yhteistyön syventämistä ja uudistamista. Espoolaisten odotukset Espoon kulttuurikeskuksen toiminnasta liittyvät monipuolisten ja tasokkaiden kulttuuripalveluiden saatavuuteen. Eri asiakasryhmien tarpeita pyritään tunnistamaan yhä paremmin ja kehittämään toimintaa sen mukaisesti. Talous ja investoinnit Kulttuurikeskuksen laajennus toteutetaan osana kulttuuriaukion ja sen lähialueen kehittämistä. Kulttuurikeskuksen tilojen vakituisten käyttäjien tilatarpeet saadaan ratkaisuksi. Vuonna 2014 Espoon kulttuurikeskus täyttää 25 vuotta. Kiinteistön ikääntyminen asettaa paineita talon peruskorjaukselle. Uudistamista tarvitsevat salitilojen tekniikka, akustiikka ja talon koko infrastruktuuri. Talon turvallisuuden kannalta keskeisiä uudistamiskohteita ovat myös erilaiset it- ja sähköverkkoihin liittyvät uudistushankkeet kuten sähköinen kulunvalvonta ja valvontakamerajärjestelmät. Internet-näkyvyyttä kehitetään vastaamaan nykyaikaisen tapahtuma- ja markkinointiviestinnän tarpeita. Tunnuslukuja TOT 2011 TA 2012 TA 2013 2014 2015 Käyntikertoja 750 000 730 000 750 000 750 000 810 000 Kävijöitä (tilaisuudet) 207 447 199 000 200 000 210 000 220 000 Salitunteja 4 405 4 400 4 400 4 500 4 500 Salien käyttöaste, % 73 73 73 74 74 Henri Sneck vs. johtava intendentti 1.3 Sellosali Palvelut Sellosali toimii korkeatasoisena kulttuuritalona tarjoamalla eri yleisöryhmille suunnattua monipuolista ohjelmatarjontaa. Sellosalin ohjelmisto sisältää korkeatasoisia klassisen ja rytmimusiikin konsertteja, oopperaesityksiä, eloku- 7
via, tanssia, teatteria sekä lapsille ja lapsiperheille suunnattuja tapahtumia. Sellosalissa järjestetään kulttuuritapahtumien lisäksi myös levytyksiä, erilaisia kuva- ja äänitaltiointeja sekä koulutus- ja juhlatilaisuuksia. Salin korkeatasoinen tekninen valmius ja ammattitaitoinen henkilökunta mahdollistavat monipuolisten kulttuuritapahtumien toteuttamisen. Sellosalin ohjelmisto koostuu talon omista tuotannoista, ohjelmatoimistojen ja muiden tapahtumajärjestäjien tapahtumista sekä yhteistyökumppaneiden kanssa tuotetuista tapahtumista. Yhteistuotantoja järjestetään säännöllisesti muun muassa Helsingin juhlaviikkojen, JuuriJuhla ry:n, Kansallisoopperan, Suomen Solistiyhdistyksen, Tapiola Sinfoniettan, Musiikkiopisto Juvenalian, pääkaupunkiseudun nukketeattereiden sekä muiden Espoon kaupungin toimijoiden kanssa. Henkilöstö Henkilöstön koulutustarpeita, työssä jaksamista ja yleisen työhyvinvoinnin tukemisen toimenpiteitä kehitetään. Osaamista kehitetään systemaattisesti oman työalan substanssikysymyksiin sekä tietotekniikka- ja tiimityöskentelyyn liittyen. Talon monipuolisten työtehtävien organisoinnin suunnittelua ja koordinointia kehitetään sekä asiakaspalvelukonseptin toimivuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Toiminnan kehittäminen Sellosali toiminnan kehittämisen painopistealueet liittyvät korkeatasoisen ja monipuolisesti kuntalaisia palvelevan tapahtumatuotannon ylläpitämiseen ja sen kehittämiseen, asiakastyytyväisyyden parantamiseen sekä tehokkaaseen markkinointiviestintään. Strategisia tavoitteita työstetään tuloskortin avulla konkreettisiksi arviointikriteereiksi ja toimenpiteiksi. Tavoitteena on kasvattaa Sellosalin tunnettuutta ja profiilia sekä nostaa asiakaskäyntien ja toimintatulojen määrää. Asiakaspalvelun laadun varmistamiseksi järjestetään säännöllisesti yleisötutkimuksia ja kyselyitä, sekä toiminnan tuloksia verrataan muihin pääkaupunkiseudun kulttuuritaloihin. Talous ja investoinnit Sellosalin hyödyntää toiminnasta saatavia vuokra- ja lipputuloja omassa ohjelmatuotannossaan ja markkinoinnissaan. Investoinnit keskittyvät pääasiassa tapahtumatoiminnan kehittämiseen sekä näyttämötekniikan teknisiin muutostarpeisiin siten, että Sellosali säilyttää myös tulevaisuudessa paikkansa korkeatasoisena musiikkitalona pääkaupunkiseudulla. Kiinteistön ja kaluston ikääntyminen aiheuttaa jonkin verran lisämenoja yleisen kunnossapidon kustannuksiin vuosina 2013-2015. Tunnuslukuja TOT 2011 TA 2012 TA 2013 2014 2015 Kävijöitä (tilaisuudet) 34 696 39 500 45 000 40 000 40 000 Salitunteja 2 153 2 200 2 200 2 300 2 300 Salin käyttöaste, % 71 73 73 73 73 8
1.4 KAUPUNGINMUSEO Palvelut Kaupunginmuseo on kulttuuriperinnön tallennus-, tieto- ja toimintakeskus, joka tarjoaa viidessä toimintapisteessään (KAMU, talomuseo Glims, koulumuseo Lagstad, huvilamuseo Rulludd, Pentalan saaristopäivät) kaupunkilaisille palveluja espoolaisen historian ja sen laajemman kontekstin ymmärtämiseksi sekä ylläpitää ja rakentaa tätä kautta espoolaista identiteettiä. Museoviraston kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti museo toimii rakennus- ja maankäyttölain tarkoittamana kulttuuriympäristöviranomaisena. Tunnuslukuja TOT 2011 TA 2012 TA 2013 2014 2015 Museo- ja näyttelykävijöitä 66 384 100 000 40 000 68 000 72 000 Asiantuntijapalvelut (arkisto, neuvonta ym.), asiakkaita 1 200 1 200 800 1 200 1 200 Lapsia ja nuoria museopedagogisessa toiminnassa 23 209 27 000 16 000 27 000 27 000 Museokokoelmien kokonaismäärä 243 242 241 000 241 000 241 000 241 000 Opastusten lukumäärä 1 929 2 300 450 2 300 2 300 Viranomaislausunnot 70 110 70 70 70 Vuonna 2013 - KAMU (kaupunginmuseo) on avoinna 1.1. - 31.3. ja 30.10-29.12. - Talomuseo Glims on avoinna koko vuoden. - Koulumuseo Lagstad on avoinna ympäri vuoden koulujen loma-aikoja lukuun ottamatta, mutta avoinna tuolloinkin sopimuksesta. - Huvilamuseo Villa Rulludd on suljettu koko vuoden talon remontin vuoksi. - Pentalan saaristopäivät ovat 16. - 18.8. Henkilöstö Henkilökunnan määrä kasvaa yhdellä tutkijalla. Työpanos käytetään osin lakisääteiseen viranomaistyöhön, osin Pentalan saaristomuseon suunnitteluun. Toiminnan kehittäminen Näyttelykeskus WeeGeellä sijaitsevan KAMU:n päänäyttelytilan ohjelmiston kiinnostavuutta lisätään näyttelypolitiikalla, joka tukee museon ja WeeGeen roolia kaupungin T3 -strategiassa. Näyttelyjen lisäksi kehitetään oheisohjelmia, joista esimerkiksi seniorien historialliset iltapäivät -luentosarjoilla on kasvava kävijäkunta ja tarve. Vuoden 2013 päähanke on KAMU:n teknisesti ja tietosisällöltään vanhentuneen Espoon historiasta kertovan näyttelyn uudistaminen. Espoo-näyttely mahdollistaa KULPS!-toiminnan museon nuorille suunnattuna perustoimintana. Museon kaikki vastuualueet osallistuvat näyttelyn suunnitteluun ja toteutukseen. Näyttely suunnitellaan monipuoliseksi siten, että se soveltuu sekä koululaisille että esimerkiksi yleisesittelyksi Espoon ominaispiirteistä uusille kuntalaisille tai koti- ja ulkomaisille vierailijoille. 9
Pentalan saaristomuseon valmistelua jatketaan korjaamalla rakennuksia toiminnan käyttöön. Pentalan elokuussa vietettäviä kasvavan suosion saavuttaneita saaristopäiviä jatketaan. Talous ja investoinnit Resurssit käytetään pääosin uuden Espoo-näyttelyn aikaansaamiseen. Timo Tuomi museotoimenjohtaja 1.5 KAUPUNGINORKESTERI Palvelut Tapiola Sinfonietta vastaa korkeatasoisesta, säännöllisestä orkesteritoiminnasta Espoossa, levyttää, tekee kiertueita muualla Suomessa ja ulkomailla sekä harjoittaa lapsille, nuorille, ikäihmisille ja erityisryhmille suunnattua taiteidenvälistä kulttuurikasvatusta. Orkesteri toteuttaa strategista tehtäväänsä huippuelämysten tarjoajana tuomalla Espooseen kansainvälisiä tähtisolisteja ja - kapellimestareita sekä hiomalla orkesterin valmiuksia esiintymällä myös ilman kapellimestaria. Tunnuslukuja TOT 2011 TA 2012 TA 2013 2014 2015 Varsinaisia konsertteja 65 48 60 48 8 - Espoossa 55 44 46 42 42 - muualla Suomessa 10 4 5 4 4 - ulkomailla 0 0 9 2 2 Muita tilaisuuksia 35 50 40 50 50 Levytyksiä 3 3 2 3 3 Kuulijoita yhteensä 25 327 43 000 45 000 45 000 45 000 - lapset ja nuoret 4 684 7 000 7 000 8 000 8 000 - Tapiolasali keskimäärin/konsertti 610 620 630 630 630 Suomalaisen musiikin osuus ohjelmistosta, % 23 20 20 20 20 Kantaesitysten määrä 3 3 3 3 3 Orkesterikustannukset euroa/asukas 13,08 12,98 13,18 13,33 13,47 Toiminnan kehittäminen Vuonna 2013 jatketaan kansainvälistymistä tekemällä kaksi kiertuetta. Tammikuussa pidetään yhteensä kolme konserttia Saksassa ja joulukuussa vieraillaan Kiinassa 3-4 konsertilla Orkesterin vierailijoiksi kutsutaan yhä korkeatasoisempia vierailijoita samalla kun omien soittajien huippuunsa hiottua ammattitaitoa hyödynnetään mahdollisimman paljon myös solistitehtävissä. Talous ja investoinnit Orkesterin investoinnit keskittyvät soitintilanteen parantamiseen. Hanna Kosonen intendentti 10
Kulttuurilautakunta KÄYTTÖSUUNNITELMA 2013 (1.000 ) tp 2008 tp 2009 tp 2010 tp 2011 tp 2012 mta 2012 ks 2013 Kasvu-% ta12/ks13 Henkilöstömenot 20 517 20 561 20 432 21 373 22 217 22 062 22 801 3,3 Palvelut: asiantunt., turvallisuus, työvoimap. 5 914 5 569 5 269 5 677 6 824 6 760 6 044-10,6 Kirjastoaineisto ja tarvikkeet 2 676 2 457 2 898 2 443 3 107 2 414 2 423 0,4 Avustukset, tilakust. sisäisissä ostoissa 10 563 11 213 10 618 10 761 10 744 10 805 11 213 3,8 Vuokrat, ulkoiset mm. leasing 387 468 422 476 493 449 220-51,0 Muut kulut 292 328 225 204 439 345 322-6,7 Sisäiset ostot: toimitilat, siivous ja muut ostot 13 841 15 764 16 163 16 586 17 472 17 236 19 038 10,5 Toimintamenot 54 190 56 360 56 027 57 520 61 296 60 071 62 061 3,3 Toimintatulot 3 709 3 481 4 195 3 190 4 871 3 290 3 610 9,7 Toimintakate -50 481-52 879-51 832-54 330-56 425-56 781-58 451 2,9 Sisäiset ostot: Toimitilavuokrat, uutena Entressen Jukeboksi 12 311 14 032 14 109 14 780 15 456 14 993 15 968 6,5 Muut kustannukset, josta siivous 1,3 milj. euroa. 1 530 1 732 2 054 1 806 2 016 2 243 3 070 36,9 Yhteensä 13 841 15 764 16 163 16 586 17 472 17 236 19 038 10,5 Yksikkökohtaista käyttösuunnitelmaa valmistellaan helmikuun loppuun asti, joten tekniset muutokset ovat mahdollisia. Henkilöstömenoissa on varhaiseläkemenoperusteinen ja eläkemenoperusteinen eläkemaksu yhteensä 0,8 milj. euroa. Henkilöstömenoissa on mukana uutena mm. Venäjänkielisen kirjaston henkilöstö. Tietotekniikka- ja puhelinpalveluita sekä tietotekniikan leasingvuokria on siirretty sisäisiin ostoihin, mikä selittää osaksi sisäisten ostojen kasvua. Tuloissa on otettu huomioon OKM:ltä saatavia avustuksia noin 0,5 milj. euroa. 11
Kulttuurilautakunta Investoinnnit V. 2013 95 Koneet ja kalusto Vapaan sivistystyön tulosyksikkö 1 000 99070 Kaupunginkirjasto 285 *mm. Tapiolan kirjaston lajitteleva palautusautomaatti 99076 Työväenopisto 80 *opetusvälineistön uusimista 99078 Kulttuuripalvelut 150 *Pikku Auroran tilanhoitajan asunnon ensikertainen kalustaminen ja elokuvakaluston digitalisointi Yhteensä 515 Kaupunkikulttuurin tulosyksikkö 99072 Kaupunkikulttuuri 70 * museokauppakonseptin uudistaminen 99071 Kulttuurikeskus 400 * teknisen laitteiston ajanmukaistaminen ja täydentäminen. mm. digitaaliset äänipöydät 99073 Sellosali 92 * teknisen laitteiston ajanmukaistaminen ja täydentäminen 99074 Kaupunginmuseo 124 *perusnäyttelyn tekninen uudistaminen sekä Pentalan saaristomuseon eniskertainen kalustaminen 99075 Kaupunginorkesteri, Tapiola Sinfonietta 0 Yhteensä 686 Koneet ja kalusto yhteensä 1 201 Muutokset mahdollisia. Vuoden 2012 kulttuurilautakunnan koneet ja kalusto määräraha 1,3 milj. euroa alitti talousarvion 0,4 milj. euroa, johtuen Sellon kirjaston pyöröoven muutostöiden jatkumisesta vuodelle 2013. Tapiola Sinfoniettan soitinhankinta siirtyi vuodelle 2013. Soittimia on tutkittu ja koesoittoja suoritettu ulkomaita myöten, lopullista päätöstä soittimesta ei ole vielä tehty. Määräraha Sellon kirjaston pyöröoven hankintaprojektia ja Tapiola Sinfoniettan soitinrahaa varten tullaan anomaan uudelleen vuodelle 2013. Terttu Nygren talousasiantuntija 12