PORNAISTEN KUNNAN PERHEPÄIVÄHOIDON JA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...1 1 PORNAINEN VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖNÄ...2 1.1 Perhepäivähoidon ominaispiirteet...3 1.2 Ryhmäperhepäivähoidon ominaispiirteet...3 2 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT...4 3 VARHAISKASVATUKSEN TAVOITTEET...6 Perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa 4 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN...7 4.1 Kasvattaja varhaiskasvatuksessa...7 4.2 Lapsen perushoito...7 4.3 Kasvatus ja opetus...9 4.4 Leikki...9 4.5 Varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot (sisältöalueet)...10 4.5.1 Matemaattinen orientaatio...10 4.5.2 Luonnontieteellinen orientaatio...11 4.5.3 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio...12 4.5.4 Esteettinen orientaatio...12 4.5.5 Eettinen orientaatio...12 4.5.6 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio...13 5 TUETTU VARHAISKASVATUS...13 6 YHTEISTYÖ...14 6.1 Kasvatuskumppanuus...14 6.2 Moniammatillinen yhteistyö...15 6.3 Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistyön ja jatkumon rakentuminen...16 7 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN JA SEURANTA...16 8 VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI JA SEURANTA...17
JOHDANTO Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Pornaisten kunnan perhepäivä ja ryhmäperhepäivähoidon yhteinen varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja Pornaisten kunnan omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Pornaisten kunnan VASU valmistui vuonna 2005. Perhepäivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon yhteisessä varhaiskasvatussuunnitelmassa on kuvattu lapsen asuinympäristö ja hoitokotien ominaispiirteet. Suunnitelmassa on asetettu tavoite Hyvinvoiva lapsi ja tuotu myös esille varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus ja arvot. Arjen toiminnassa korostuu lapsen perushoitotilanteet ja vanhemmat ovat myös kannanotoissaan korostaneet perushoidon tärkeyttä lapsen varhaiskasvatuksessa. Lapselle ominainen tapa toimia on leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueilla liittyvä ilmaiseminen. Näitä toimintoja kuvataan varhaiskasvatussuunnitelmassa lapsen omaehtoisena leikkimisenä sekä sisällöllisillä orientaatioilla. Vanhemmat pitivät tärkeänä että kaikki sisällölliset orientaatiot ovat tasapuolisesti mukana lapsen päivähoidossa. Varhaiskasvatus on yhteistyötä, jossa kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa on ensisijainen. Myös muut yhteistyötahot vahvistavat lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamista. Pornaisten kunnan perhepäivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelman (Yksikkö Vasun) prosessi on edennyt tiimityöskentelynä. Henkilökunta on jaettu alueittain neljään (4) tiimiin, jotka ovat Laukkosken tiimi, jonka muodostavat Laukkosken perhepäivähoitajat. Murulan tiimissä on mukana Halkian perhepäivähoitajat Murulan henkilökunnan lisäksi. Naperon tiimissä on mukana kirkonkylän perhepäivähoitajista osa. Lisäksi toinen osa kirkonkylän perhepäivähoitajista
muodostaa yhden tiimin. Ryhmät kokoontuivat työstämään varhaiskasvatussuunnitelmaa noin kerran kuukaudessa vuosien 2006 2007 aikana. Varhaiskasvatussuunnitelman kokoajana on toiminut päivähoidonjohtaja. Jokaisen tiimin alueella pidettiin vanhempainillat, jolloin vanhemmilla oli mahdollisuus ottaa kantaa yksikkö Vasun sisältöön ja tuoda omia näkemyksiä päivähoidon toteuttamiseen. Yksikkö Vasun tarkoituksena on tehdä näkyväksi ja konkreettiseksi päivähoidon käytäntöjä. Tämä asiakirja toimii myös uusien työntekijöiden perehdyttämisen välineenä. Perhepäivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään ajoittain. 1 PORNAINEN VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖNÄ Pornaisten kunta sijaitsee keskisellä Uudellamaalla ja on muuttovoittoinen kunta. Kunnan omaleimaiset alueet muodostuvat Laukkosken, Halkian ja Kirveskosken kylistä. Eteläpäässä on Laukkosken kylä jossa työskentelee viisi (5) kunnallista perhepäivähoitajaa. Kylän liikuntatoiminta, kansantanssi ja kansanmusiikki näkyvät voimakkaasti lasten ja nuorten harrastustoiminnassa. Kunnan keskusta käsittää Kiveskosken kylän, jonka hallitsevana rakennuksena on kaunis kivikirkko. Kirkonkylässä työskentelee viisitoista (15) kunnallista perhepäivähoitajaa, kaksi (2) yksityistä perhepäivähoitajaa ja yksi (1) kunnallinen ryhmäperhepäivähoitokoti Napero. Esikoulun tiloissa toimii esikoululaisten hoitoyksikkö Sopukka. Kunnan pohjoispäässä on Halkian kylä, jossa keskellä kylää kohisee Halkiankoski. Kylässä työskentelee neljä (4) kunnallista perhepäivähoitajaa ja kaksi (2) yksityistä perhepäivähoitajaa. Halkian Metsäkylässä toimii myös kunnallinen ryhmäperhepäi-
vähoitokoti Murula. Esikoululaisten ja koululaisten hoitoyksikkö Reppu sijaitsee Halkian keskustan tuntumassa. Halkiassa toimii vilkas harrastajateatteri, jonka ohjelmistoon kuuluu myös lasten näytelmiä. Teatteriesitykset ovat kesäisin Ryöpyn koskenniskalla. 1.1 Perhepäivähoidon ominaispiirteet Perhepäivähoito on kodinomainen ja joustava hoitomuoto, jossa hoito tapahtuu perhepäivähoitajan omassa kodissa. Hoitokodin lapsiryhmä muodostuu neljästä alle kouluikäisestä lapsesta sekä yhdestä osa-aikaisesta esikoulu- tai kouluikäisestä lapsesta omat alle kouluikäiset lapset mukaan luettuina. Perhepäivähoito tarjoaa lapsille virikkeellisen, luonnonläheisen ja turvallisen kasvuympäristön. Maalaismaisemassa vuodenaikojen vaihtelut tulevat hyvin esille ja ympäristössä olevat eläimet ja kasvit tulevat tutuiksi jokapäiväisessä toiminnassa. Hoitokodissa työskentelee aina sama tuttu hoitaja ja pienen lapsiryhmän ollessa kyseessä hoitaja pystyy huomioimaan lapset yksilöllisesti. Perhepäivähoidon ominaispiirteisiin kuuluu myös rauhallinen ilmapiiri ja lapsille on tarjolla hyvää kotiruokaa. 1.2 Ryhmäperhepäivähoidon ominaispiirteet Ryhmäperhepäivähoito on päiväkotihoidon ja perhepäivähoidon välimaastossa oleva hoitomuoto. Pornaisissa on kaksi ryhmäperhepäivähoitokotia. Yksi kirkonkylässä NAPERO ja toinen Halkian Metsäkylässä MURULA. Ryhmäperhepäivähoitokodin lapsiryhmä on 12 alle kouluikäistä lasta ja kodissa työskentelee 3 kasvattajaa. Hoitokodissa valmistetaan kaikki kolme ateriaa aamupala, lounas ja välipala henkilökunnan voimin. Naperon ja Murulan viikkosiivous on ulkoistettu, mutta päivittäissiivouksen suorittaa henkilökunta. Ryhmäperhepäivähoitokodit ovat avoinna 6-17 arkipäivisin. Ryhmäperhepäivähoito hoitomuotona tarjoaa kodinomaisen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen. Lapset voidaan huomioida yksilöllisesti lämpimässä ja turvallisessa il-
mapiirissä. Luonnonläheisyys tarjoaa lapsille virikkeellisen kasvuympäristön. Vuodenaikojen vaihtelut, eläimet ja kasvit tulevat tutuiksi lasten päivittäisessä toiminnassa 2 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Pornaisten perhepäivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon toiminta-ajatus korostaa lapsen psyykkistä ja fyysisistä hyvinvointia sekä vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä. Maaseutumainen kasvuympäristö antaa hyvät lähtökohdat luonnonilmiöiden tutustumiseen ja havainnointiin. Kaikessa toiminnassa tähtäämme lapsen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Lapsi saa hyvää hoitoa, kasvatusta ja opetusta kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä. Lapsen kasvua tuetaan omaksi persoonaksi yhdessä vanhempien kanssa. Toiminta on lapsilähtöistä, lapsen elämänpiirin arjen huomioivaa maalaismaisemassa luontoa arvostaen ja kunnioittaen. Perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa pyritään luomaan rauhallinen ja kiireetön päivärytmi. Pidämme lapsia sylissä, annamme aikaa lapselle hiljentymiseen. Luonnossa liikkuessa ihmettelemme luonnon monimuotoisuutta. Arvot: Pornaisten Perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa yhteisiksi arvoiksi ovat nousseet: Turvallisuus; fyysinen ja psyykkinen ympäristö Tasa-arvo Luottamus
TURVALLISUUS Perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa noudatetaan päivähoidossa olevia turvallisuusohjeita. Huomioidaan valtakunnalliset turvallisuutta koskevat ohjeistukset. Päivähoidossa lapsella on oikeus turvalliseen ja hyvään lapsuuteen. Fyysinen turvallisuus arjessa: Hoitokodin toiminnan täytyy olla turvallista. Käytettävissä olevat tilat ja lähiympäristö pitää saada riskeiltään mahdollisimman vähäiseksi. Pienten lasten ollessa hoidossa tarkistetaan että portit on rapuissa. Huolehditaan pihaympäristön siisteydestä, järjestyksestä ja talviaikaan pihan hiekoituksesta, jotta onnettomuusriskit ovat mahdollisimman vähäiset. Asennetaan liukuesteet mattojen alle. Tarkistetaan ulkoleikkivälineet ja sisäleikkivälineet aika-ajoin. Pesuaineet ja lääkkeet siirretään lasten ulottumattomiin. Varmistetaan koti palovaroittimilla ja sammutuspeitteillä. Poistetaan myrkylliset kasvit hoitokodista. Huolehdimme siitä että lapsi on hoidon aikana aina jatkuvan valvonnan ja huolenpidon alaisena. Psyykkinen ympäristö arjessa: Luodaan hyväksyvä, lämmin, kiireetön ja lasta kunnioittava ilmapiiri hoitokotiin. Tarjotaan lapselle lämpöä ja läheisyyttä, syliä ja hellyyttä. Asetetaan lapselle rajat ja ohjataan häntä käyttäytymisessä. Pidetään päivärytmi selkeänä ja johdonmukaisena. Henkilöstöllä on yhteiset kasvatusnäkemykset. Vanhemmat voivat jättää lapsen turvallisin ja luottavaisin mielin päivähoitoon. TASA-ARVO Lapsella on oikeus tulla hyväksytyksi omana itsenään. Kaikkia lapsia käsitellään kunnioittavasti ja samanarvoisesti. Perheet kohdataan samanarvoisina. Otetaan huomioon lasten ja perheiden vakaumukset uskontoon ja kulttuuriin liittyen. Toimitaan kasvatuskumppanuudessa vanhempien kanssa. Kysellään ja kuunnellaan vanhempien tapaa kasvattaa omaa lasta. Kerrotaan hoitokodin säännöistä.
LUOTTAMUS Lapsen aloittaessa päivähoidon kiinnitetään huomiota ensitapaamiseen, jolloin voidaan luoda jo ensimmäiset luottamukselliset suhteet hoitokodin, vanhempien ja lasten välille. Annetaan vanhemmille varhaiskasvatussuunnitelman perustietolomake täytettäväksi ja näin saadaan vanhemmilta tietoa lapsesta ja päivähoidossa voidaan luottamuksellisesti keskustella lapsen kasvatukseen ja hoitoon liittyvistä kysymyksistä. Salassapitovelvollisuus on tärkeä asia luottamuksen saavuttamiseksi siksi salassapitovelvollisuus varmistetaan olemalla hiljaa toisten perheiden asioista. 3 VARHAISKASVATUKSEN TAVOITTEET Perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja hyvinvointia. Jokaisen lapsen lapsuus on arvokasta aikaa. Se ei ole vain välttämätön välivaihe ennen aikuisuutta. Perhepäivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon varhaiskasvatuksen tavoitteena on: Hyvinvoiva lapsi
Kun lapsi voi hyvin ja hänen perushoidosta huolehditaan, niin lapsella on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Varhaiskasvatuksen tavoite hyvinvoiva lapsi tukee myös vanhempien näkemystä varhaiskasvatuksesta. Vanhemmat haluavat korostaa hyvän perushoidon tärkeyttä. 4 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Kasvattaja varhaiskasvatuksessa Perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa pidetään tärkeänä että kasvattaja tukee lapsen kasvua ja kehitystä omaksi persoonaksi. Aikuinen auttaa ja kannustaa lasta tämän omien valmiuksien mukaisesti toimimaan omatoimisesti ja itsenäisesti. Kasvattaja luo puitteet toimintaympäristölle ja viestittää omalla toiminnallaan että hän on TURVALLINEN AIKUINEN. Aikuinen asettaa rajat mutta samalla hän on aktiivinen kuuntelija mitä lapsella on kerrottavana. Kasvattajat kunnioittavat lapsen, vanhempien ja toistensa kokemuksia ja mielipiteitä ja työskentelevät kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti. 4.2 Lapsen perushoito Perhepäivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon arjessa perushoitotilanteet, kasvatus ja opetus nivoutuvat kaikkeen lasten kanssa tapahtuvaan kanssakäymiseen ja toimintaan. Perushoitotilanteet antavatkin oivan mahdollisuuden lapselle kasvuun ja oppimiseen omien kykyjensä mukaisesti ja aikuisen tukemana ja kannustamana. Perushoitoon luetaan kuuluvaksi; päivähoitoon lähtö- ja tulotilanteet, ruokailut, lepohetki, ulkoilu, WC-tilanteet, pukeminen ja riisuminen. Perushoitotilanteissa huolehditaan hygieniasta riittävällä lasten ja henkilökunnan käsien pesulla. Lelut puhdistetaan riittävän usein. Huolehditaan hoitokodin tilojen siisteydestä. Lapsen tullessa aamulla hoitoon hänet otetaan lämpimästi vastaan yksilöllisesti huomioiden. Samalla kuunnellaan vanhempien viestejä ja hoitokoti kertoo mahdolli-
sesti hoitokotiin liittyviä asioita. Hakutilanteessa vaihdetaan kuulumiset päivän tapahtumista. Jokaisen lapsen päivään kuuluu lepohetki ja rauhoittuminen. Pienillä lapsilla huomioidaan yksilöllinen unen tarve. Lepohetki sisältää sadun lukemista ja/tai musiikin kuuntelua. Ruokailutilanteeseen kuuluu myös hyvien pöytätapojen opettelu. Päivittäin ulkoillaan aamu- ja iltapäivällä. Ulkoilussa lapsilla on mahdollisuus omaehtoisiin leikkeihin ja liikuntaan. Aikuinen huolehtii turvallisuudesta ja leikkien sujumisesta. Hoitokodissa huolehditaan lapsen terveellisestä ravinnosta. Perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa aterioiden valmistuksen lähtökohtana on ruokaympyrä, jossa ruoka-aineet on ryhmitelty kuuteen erikokoiseen lohkoon. Ruokaympyrän lohkot ovat: kasvikset, marjat ja hedelmät viljatuotteet liha, kala ja muna maitotuotteet peruna rasvat ja öljy Näin turvataan lapsen monipuolisen ravinnon saanti hoitopäivän aikana. Huomioidaan ruoka-aineallergiset lapset. Heille tarjotaan ohjeiden mukaisia ruoka-aineita. Esimerkiksi alle kouluikäisen lapsen terveellinen ravinto muodostuu päivittäin ja viikoittain seuraavista ruoka-aineista: Aamupala: sisältää jotakin viljatuotetta, maitotaloustuotteita, tuorepala, esim. hedelmiä, kasviksia tai marjoja. Lounas: sisältää esim. lihaa, kalaa, kanaa, kasviksia, perunaa, riisiä, pastaa ja lisäksi vilja- ja maitotuotteita. Välipala: sisältää esim. marjoja, hedelmiä juureksia sekä maito- ja viljatuotteita. Perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa kiinnitetään huomiota myös ruokahuollon hygieniaan. Koko henkilökunta on suorittanut hygieniapassin. Kiinnitetään huomiota raaka-aineiden oikeaan säilytykseen. Huolehditaan käsihygieniasta
ja tilojen siisteydestä. Ryhmäperhepäivähoitokodissa ohjeiden mukaisesti ruuan lämpötila mitataan. 4.3 Kasvatus ja opetus Lapsen kasvatuksessa on olennaista kasvuympäristön laatu, etenkin tunneilmasto ja sosiaaliset suhteet. Perhepäivä- ja ryhmäperhepäivähoidossa korostetaan hoitokodin lämmintä ja hyväksyvää ilmapiiriä. Myös virikerikas ympäristö ja kasvattajan innostus lapsen kanssa toimimiseen antaa hyvän kasvualustan lapselle päivähoidon aikana. Lapselle laaditaan vanhempien kanssa yhdessä lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja hoitokodeissa työstetään lasten kanssa jokaiselle lapselle omaa kasvun kansiota. Varhaiskasvatuksen yhtenä tavoitteena on ajatteleva, ihmettelevä, tutkiva ja oivaltava lapsi. Oppiminen perustuu lapsen haluun tutkia, kokeilla, leikkiä ja etsiä tietoa. Lapselle ominainen tapa toimia on leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueilla liittyvä ilmaiseminen. Arkipäivän tilanteissa toteutuu monta oppimiseen liittyvää asiaa. Perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa kannustetaan lasta omatoimisuuteen pukemisessa, riisumisessa, syömisessä, siisteyskasvatuksessa ja omaehtoisissa leikeissä. Lapsia ohjataan hyvään käytökseen ja toisten huomioon ottamiseen ja oman vuoron odottamiseen. Hoitokodeissa on myös suunnitelmallista toimintaa, joilla voidaan edistää lapsen oppimistapahtumaa. Suunnitelmallinen toiminta näkyy eri orientaatioiden eli sisältöalueiden toteutumisena. 4.4 Leikki Leikki kehittää lasta hänen tulevia tehtäviään varten Friedridh Fröbel Lapsen omaehtoinen leikki on luonnollinen tapa oppia erilaisia asioita. Leikki on lapsen vuorovaikutusta ympäröivän maailman ja muiden ihmisten kanssa ts. leikki
on sosiaalista toimintaa. Leikin avulla lapsi käsittelee tunteitaan ja siinä toteutuu vapaus ja vapaaehtoisuus, säännönmukaisuus ja kuvitteellisuus. Leikissä ei pyritä mihinkään lopputulokseen. Perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa annetaan mahdollisuus lasten omaehtoiseen leikkiin. Aikuinen tukee lasten leikkiä tarjoamalla tilaa ja välineitä ja tarvittaessa ohjaa lasten leikkejä. 4.5 Varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot (sisältöalueet) Eri orientaatioiden aiheet, ilmiöt ja sisällöt liitetään lapsen lähiympäristöön, jokapäiväiseen arjen toimintaan ja konkreettisiin kokemuksiin. Lähtökohtana ovat lasten ikä ja kehitystaso sekä lapsen kiinnostuksen kohteet. Kieli on kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline kaikkien orientaatioiden alueilla. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää että kaikissa varhaiskasvatuksen hoito- kasvatus- ja opetustilanteissa käytetään mahdollisimman hyvää ja tarkkaa kieltä. 4.5.1 Matemaattinen orientaatio Matemaattisessa orientaatiossa toiminta perustuu vertaamiseen, päättelemiseen ja laskemiseen. Lapsi tutustuu näihin toimintoihin päivähoidon jokapäiväisissä arjen askareissa. Lapselle annetaan mahdollisuus työskennellä leikinomaisesti ja konkreettisesti hänelle tuttujen ja häntä kiinnostavien esineiden, materiaalien ja välineiden avulla. Perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa matemaattinen orientaation toimintamenetelmät ovat mm. vertailemista, lajittelua, luokittelua, tutkimista ja ongelmien ratkaisemista. Näitä toimintoja harjoitetaan arjessa seuraavin menetelmin: helmien lajitteleminen, pujotteleminen rakentelu (kehittää avaruudellista hahmottamista) muotopelit, palapelit, luko-pelit erilaiset lautapelit
lasketaan esim. montako sormea kullakin on, montako nappia takissa, montako lasta on paikalla, montako tyttöä, montako poikaa; kumpia enemmän, kumpia vähemmän. opetellaan viikonpäiviä ja kuukausia sekä vuorokaudenaikoja liikunta- ja laululeikit 4.5.2 Luonnontieteellinen orientaatio Lapselle tarjotaan mahdollisuus luonnossa liikkumiseen, tutustumiseen ja havainnointiin. Samalla korostetaan ympäristön ja luonnon suojelua. AIKUINEN ON ESI- MERKKINÄ. Perhepäivä- ja ryhmäperhepäivähoidossa luonnontieteellinen orientaatio toteutuu: retkeilemällä lähimetsissä, jolloin tutkitaan lähiseudun puut ja kasvit nimetään esim. joku puu tai kasvi, jota seurataan eri vuodenaikoina havainnoidaan eläimiä
seurataan säätä kokeillaan esim. jäätyminen, sulaminen (kokeellisen menetelmän käyttö) 4.5.3 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Lasten kanssa tutustutaan lähiympäristöön ja sen historiaan. Rakennetaan lasten kanssa kuvaa siitä miten elettiin ennen ja miten eletään nyt. tehdään retki lähiseudun museoon tutustutaan vanhoihin esineisiin (hoitokodin vanhojen esineiden näyttely) hoitaja kertoo omasta lapsuudestaan hoitokodin oma mummo tai ukki vierailee hoitokodissa vietetään hoitokodissa Kalevalan päivää. 4.5.4 Esteettinen orientaatio Esteettinen orientaatio tarjoaa lapselle kauneuden, harmonian, melodian, rytmin, tyylin jännityksen ja ilon välityksellä aistimuksia, tuntemuksia ja kokemuksia. Esteettinen orientaatio toteutuu perhe- ja ryhmäperhepäivähoidossa musiikkihetkissä mahdollisesti taidenäyttely käyneillä luonnossa liikkuessa nähdään myös luonnon kauneus lapsen oman taiteen tekemisenä, piirtämisenä maalaamisena ja askartelemisena. 4.5.5 Eettinen orientaatio Eettisen ajattelun kehittyminen todentuu pyrkimyksenä kehittää lapsessa vastuuntuntoa sekä käsitystä hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä. Perhepäivä- ja ryhmäperhepäivähoidossa eettinen orientaatio todentuu siten että:
arjessa opetellaan toisen huomioonottavaa käyttäytymistä, jossa lapsi oppii aikuisen tukemana arvostamaan itseään ja kavereita; itseään ja kavereita arvostava lapsi on harvoin kiusaaja tai kiusattu kasvattaja kunnioittaa lasta ja suhtautuu kaikkiin lapsiin tasa-arvoisesti kasvattaja ohjaa lasta oma-aloitteellisuuteen sekä herättää lapsessa vastuuntuntoa luontoa ja elinympäristöä kohtaan. 4.5.6 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Uskontokasvatuksessa on tärkeintä lapsen ikätason huomioiminen ja vanhempien tai huoltajien oman vakaumuksen kunnioittaminen. Perhepäivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon uskontokasvatuksessa huomioidaan juhlapyhät (mm. joulu, pääsiäinen, juhannus ) osallistutaan päivähoidon yhteiseen joulukirkkoon osallistutaan mahdollisuuksien mukaan seurakunnan järjestämään pääsiäistapahtumaan osallistutaan seurakunnan järjestämään kynttilähetkeen vastataan lapsen esittämiin kysymyksiin ottamalla huomioon ikä ja kehitystaso tarjotaan lapselle mahdollisuus hiljaisuuteen. 5 TUETTU VARHAISKASVATUS Perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa lapsi voi tarvita tukea kehityksensä eri osa-alueilla eripituisia aikoja. Tuen tarve voi esiintyä fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen alueilla. Kun lapsella havaitaan tuen tarve, niin henkilökunta keskustelee ensin vanhempien kanssa, koska vanhemmat ovat lapsensa parhaita asiantuntijoita. Vanhempien luvalla henkilökunta ottaa yhteyttä kiertävään erityislastentarhanopettajaan (keltoon). Kelto arvioi lapsen tuen tarpeen ja yhteistyössä vanhempien ja henkilökunnan kanssa suunnittelee ja järjestää lisätoimenpiteitä.
Tukitoimet toteutetaan kiertävän erityislastentarhanopettajan ja hoitavan tahon ohjeiden mukaisesti. 6 YHTEISTYÖ 6.1 Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan lapsen huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Kasvatuskumppanuus on perhelähtöistä. Perheen tarpeista ja odotuksista lähtevää toimintaa. Kasvatuskumppanuuteen kuuluu olennaisena osana hyväksyä perheen erilaisuus. Kasvatuskumppanuuden periaatteisiin kuuluvat: Kuuntelu, kunnioitus, luottamuksellisuus ja vuoropuhelu. Tavoitteena on vanhemmuuden vahvistaminen lapsen ensisijaisena kasvattajana ja oman lapsen parhaana asiantuntijana. Kasvatuskumppanuuden yhteisenä päämääränä tulee olla HYVINVOIVA LAPSI. Vanhempainilloissa käydyissä keskusteluissa perhepäivä ja ryhmäperhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaan vanhemmat korostivat hoitosuhteen alkuun panostamista. Heidän näkemyksensä on että vanhemmilla ja lapsilla on mahdollisuus tehdä tutustumiskäyntejä hoitokodissa ja keskustella läpi yhteiset säännöt sekä keskustella lapsen kasvusta ja kehityksestä. Vanhemmat korostivat, että päivähoidon painopiste tulee olla lasten hyvällä hoidolla, ei niinkään opetuksessa. Vanhemmat katsoivat että päivittäiset kuulumiset on hyvä vaihtaa lasta tuotaessa hoitoon ja lasta haettaessa hoidosta. Toivomuksena on että hoitaja on vastaanottamassa lasta ja tarvittaessa riisuu lapsen. Kasvatuskumppanuus näkyy perhepäivä- ja ryhmäperhepäivähoitokodeissa seuraavanlaisin toimenpitein: Lapsen aloittaessa päivähoidon vanhemmilla on mahdollisuus tutustua lapsen hoitopaikkaan ja hoitajiin useampana päivänä. Vanhemmat voivat valita hoitosuhteen
alkamisen ns. pehmeällä laskulla, jolloin lapsi on hoitosuhteen alussa lyhyemmän päivän hoidossa. Hoitosuhteen alussa vanhemmat täyttävät lapsen varhaiskasvatussuunnitelman perustietolomakkeen, jonka pohjalta vanhemmat ja henkilökunta käyvät keskustelua lapsen tavoista ja tottumuksista ja näin hoitokoti saa arvokasta tietoa hoitosuhteen muodostukseen. Lapsen aloittaessa hoidon ja hoitorytmin vakiinnuttua tehdään vanhempien, hoitajan ja kunnan päivähoidon kanssa hoitosopimus, jossa tarkennetaan hoitoajat, tarjottavat ruokailut. Määritellään kenelle hoitaja voi lapsen luovuttaa ja samalla keskustellaan lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvistä kysymyksistä. Perhepäivähoidossa hoitosopimuksen teossa on mukana päivähoidonjohtaja. Hoitosuhteen alkuvaiheessa käydään kasvatuskeskusteluja, jossa hoitajat ja vanhemmat laativat yhdessä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman. Vanhempien kanssa käydään myös päivittäiset keskustelut lapsen hoitopäivästä. Pidetään kerran toimikauden aikana vanhempainiltoja. Hoitoonottopäätöksen yhteydessä kunnan päivähoidosta lähetetään tiedote TERVETULOA PÄIVÄHOITOON. Tiedotteessa kerrotaan lyhyesti päivähoidon sisältöalueet, lapsen päivärytmi. Tiedotteessa kerrotaan myös hoitokotiin tuotavista lapsen varusteista, kuten vaipat, varavaatteet ja lapsen yksilöllisistä hoitotarvikkeista. Lisäksi kerrotaan menettelystä lapsen sairastuessa ja päivähoitomaksuun liittyvistä asioista. 6.2 Moniammatillinen yhteistyö Perhepäivähoidolla ja ryhmäperhepäivähoidolla on olemassa yhteistyökumppaneita. Päivähoidossa on tiivistetty yhteistyötä neuvolan kanssa siten että perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa täytetään lapsen 3 v ja 5 v havainnointilomake. Henkilökunta kysyy vanhemmilta lapsen neuvolatarkastuksen ajankohtaa ja samalla pyytävät luvan täyttää havainnointilomake. Lomake toimitetaan lasten neu-
volaan. Terveydenhoitaja vanhempien luvalla toimittaa hoitokotiin palautelomakkeen. Kunnassa toimii myös moniammatillinen kuntoutustyöryhmä, jossa käsitellään tukea tarvitsevien lasten asioita. Kuntoutustyöryhmään kuuluvat seuraavat tahot: Kiertävä erityislastentarhanopettaja eli kelto, puheterapeutti-konsultaatio, sosiaalityöntekijä, neuvolan terveydenhoitajia, perhetyöntekijä, erityisopettaja, perheneuvolan psykologi, päivähoidon johtaja. Kuntoutustyöryhmän tueksi on suunniteltu huoliseula lomake. Kun hoitajalle herää huoli jostakin lapsen asiasta, niin hän kertoo huolen ensin vanhemmille ja sitten tiedustelee vanhemmilta voiko huoliseulan täyttää ja toimittaa kuntoutustyöryhmään joko kelton tai päivähoidonjohtajan kautta. Vanhemmat korostavat että huoli tulee ottaa varhaisessa vaiheessa puheeksi ja ensin keskustellaan vanhempien kanssa. Vanhempien näkemys on, että huoli pyritään ratkaisemaan yhdessä vanhempien kanssa ensisijaisesti. 6.3 Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistyön ja jatkumon rakentuminen Valtakunnalliseen ja Pornaisten kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan sisältyy siirtolomake 6-vuotiaille lapsille päivähoidosta esiopetukseen siirtyessä. Siirtolomakkeen tarkoituksena on helpottaa ja edesauttaa tiedon siirtoa päivähoidosta esiopetukseen. Siirtolomake täytetään hoitokodeissa keväällä ja toimitetaan esikouluun. Lomakkeessa kuvaillaan lapsen luonteenpiirteitä, vahvuuksia ja tuen tarpeita. Vanhemmilta pyydetään lupa siirtolomakkeen täyttöön. Pornaisissa esiopetus on sivistystoimen järjestämää. 7 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN JA SEURANTA Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma edellyttää että jokaiselle lapselle laaditaan yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma. Pornaisten päivähoidossa on
laadittu ikäkausittain jaotellut lomakkeet, jotka täytetään yhdessä vanhempien kanssa. Suunnitelmaan kirjataan myös tarvittavia tavoitteita. Varhaiskasvatussuunnitelma arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa toimintavuoden aikana ja seuraavalle toimikaudelle laaditaan uusi suunnitelma ja asetetaan tarvittavat tavoitteet. 8 VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI JA SEURANTA Perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa henkilöstö havainnoi lasta ja lapsiryhmää. Havainnoinnin pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan päivittäistä toimintaa. Jokaisella lapsella on oma KASVUN KANSIO, joka toimii myös eräänlaisena havainnointivälineenä. Kasvun kansio viestittää myös vanhemmille lapsen kiinnostuksen kohteet, vahvuudet ja mahdollisen tuen tarpeet. Perhepäivä- ja ryhmäperhepäivähoitajat kokoontuvat kerran kuukaudessa tiimipalaveriin, jossa käsitellään varhaiskasvatukseen liittyviä kysymyksiä ja suunnitellaan yhteistä toimintaa. Perhepäivä- ja ryhmäperhepäivähoitajille on kaksi suunnittelupäivää toimikauden aikana. Päivähoidon henkilökunnan koulutustilaisuuksissa toimikauden päättyessä arvioidaan varhaiskasvatuksen toteutumista kuluneena kautena. Hyväksytty perusturvalautakunnassa 4.12.2007