Vierasainevalvonta OSA: 3 Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskeva vierasainevalvontaohjelma (96/23/EY) raportointi 2014

Vierasainevalvonta OSA: 3 Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskeva vierasainevalvontaohjelma (96/23/EY) raportointi 2014 Evira 1570 /041/2015

Eviran raportti Hyväksymispäivä Elintarvikehygienia Hyväksyjä Auli Vaarala 15.7.2015 Esittelijä Lisätietoja Kaija-Leena Saraste Eviran vierasainevalvonnan yhteistyöryhmä

Sisällysluettelo 2 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN... 3 TOIMINNAN JA TUOTTEIDEN SÄÄNNÖSTENMUKAISUUS... 2.1 Todetut epäkohdaat ja niiden yleisyys 2.2 Epäkohtien analyysi... 4 AUDITOINNIT JA MUU SAATU PALAUTE 5 ENNALTAEHKÄISEVÄT JA KORJAAVAT TOIMENPITEET... 5.1 Toimijoiden säädöstuntemuksen edistäminen 5.2. Toimijoille annetut seeuraamukset ja puutteiden korjaamistoimenpiteiden varmistaminen 5.3 Valvontajärjestelmään liittyvät korjaavat toimenpiteet... 5 ARVIOVALVONNAN VAIKUTTAVUUDESTA... 6 MUUTOKSET SEURAAVIEN VUOSIEN VALVONTAAN... 3

OSA: 3 Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskeva vierasainevalvontaohjelma (96/23/EY) raportointi 2014 2 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskevaa vierasainevalvontaohjelmaa toteutetaan vuosittain sekä kansallisen että Euroopan yhteisön lainsäädännön (neuvoston direktiivi 96/23/EY) vaatimuksesta. Sen tavoitteena on valvoa, ettei tuotantoeläinten kasvatuksessa käytetä kiellettyjä aineita ja etteivät elintarvikkeet sisällä eläinten lääkintään sallittujen lääkeaineiden jäämiä yli lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen. Ohjelmassa seurataan myös ympäristökontaminanttien esiintymistä ja pitoisuuksia elintarvikkeissa. Näytteenotto pyritään kohdentamaan sinne, missä voi olla mahdollisia ongelmia. Komission tietokantaan toimitettiin maaliskuun 2013 loppuun mennessä yksityiskohtainen ja säädöstenmukainen vuotta 2014 koskeva suunnitelma, jossa on esitetty valvontakohteet (eläinryhmät) ja tutkittavat näytemateriaalit, tuotantolukuihin suhteutetut näyte- ja analyysimäärät, käytettävät analyysimenetelmät ja toimenpiderajat. Komissio hyväksyi suunnitelman säädösten mukaisesti vuoden 2014 syksyllä. Komissiolle toimitettiin edelleen kuvaus valvontaohjelman käytännön toteuttamisesta. Osasuunnitelmat laadittiin säädösten mukaisesti erikseen naudoille, sioille, lampaille, hevosille, siipikarjalle (broilerit, kalkkunat), tarhatulle riistalle, luonnonvaraiselle riistalle, maidolle, ruokakalatuotantoon viljelyille kaloille, kananmunille ja hunajalle. Elävistä eläimistä otetuista näytteistä tutkitaan kiellettyjen aineiden jäämiä ja elintarvikenäytteistä kiellettyjen aineiden lisäksi sallittujen eläinlääkkeiden ja ympäristökontaminanttien jäämiä. Evira vastasi suunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta käyttäen apunaan teurastamojen tarkastuseläinlääkärien lisäksi kunnan elintarvikevalvontaviranomaisia. Aluehallintoviranomaiset (AVIT:t) tai niiden määräämät eläinlääkärit ottivat näytteet elävistä eläimistä. Suunnitelluista näytemääristä jäi odotetusti saamatta joitakin näytteitä, mutta tämä oli huomioitu jo ennakkoon lisäämällä miniminäytemääriin muutamia ylimääräisiä näytteitä. Joidenkin eläinlajien teurastusmääriä ja ajankohtia on vaikea ennakoida varmasti ja koska näytteenotto tulee jakaa tasaisesti vuoden mittaan, ei kaikkia pyydettyjä näytteitä ole tarkoituksenmukaista ottaa yhdellä kertaa heti alkuvuodesta. Joitakin analyysejä tehtiin suunnitelmaa enemmän. Suunnitelmassa olleet tutkimukset tehtiin lähes kaikki. Komissiolle ilmoitettujen tulosten määrät täyttävät vaatimukset (100 %) lukuun ottamatta luonnonvaraista riistaa koskevaa osiota, sillä vuonna 2014 jätettiin ottamatta näytteet hirvistä (yhteensä 30 kpl). Kohdennetusti otetuista näytteistä (yhteensä 4324 kpl) tehtiin kemiallisia tutkimuksia yhteensä yli 35 000 kpl. Kiellettyjen aineiden esiintymisen varalta tutkittiin yhteensä 2101 näytettä. Mikrobiologisia tutkimuksia tehtiin 618 kpl. Valvontaohjelman näytteiden jakautuminen eri ryhmien tutkimuksiin on esitetty taulukossa 1 ja taulukossa 2 esitetään näytteistä tutkittavat aineryhmät Näytteiden jakautumista eri tutkimuksiin ei verrata aikaisempiin vuosiin, koska näytemääristä on säädetty ja tutkimukset toteutuvat sen mukaisesti. 4

Suunnitelmallisen valvontaohjelman lisäksi tehdään tarvittaessa epäilyyn perustuvia tutkimuksia, jotka useimmiten liittyivät todetun määräystenvastaisen näytteen johdosta tehtäviin selvityksiin. Tuloksia tarkastellaan tarkemmin kohdassa 3. Taulukko 1. Vierasainevalvontaohjelman näytteiden jakautuminen eri aineryhmien tutkimuksiin vuonna 2014 Eläin tai eläimestä Kielletyt kasvua Sallitut eläinlääkkeet Ympäristö- Yhteensä kpl saatava elintarvike edistävät aineet myrkyt Nautaeläimet 808 340 123 1277 Siat 504 726 183 1413 Siipikarja 323 292 55 670 Lampaat 12 22 8 42 Hevoset 32 20 6 58 THirvet - - - - utarhattu riista 13 75 41 116 l Maito 151 309 110 309 okala 60 54 75* 180 kkananmuna s Hunaja 139 59 180 59 51 30 200 59 *) ml. väriaineet Taulukko 2. Vierasainevalvontaohjelman näytteistä tutkittavat aineryhmät vierasainedirektiivin (EY 96/23) mukaisesti Kielletyt aineet Stilbeenit, stilbeenijohdannaiset ja niiden suolat ja esterit Tyreostaatit Steroidit Resorsyylihappolaktonit (ml. zeranoli) Beeta-agonistit Muut kielletyt aineet (mm. kloramfenikoli) Sallitut eläinlääkkeet Antibiootit ml sulfonamidit ja kinolonit Muut eläinlääkkeet Kokkidiostaatit ml nitroimidatsolit Karbamaatit ja pyretroidit Rauhoittavat aineet Muut kuin steroidiset tulehduskipulääkkeet Muut lääkevaikutuksia omaavat aineet Ympäristöperäiset aineet ja ympäristömyrkyt Orgaaniset klooriyhdisteet Orgaaniset fosforiyhdisteet Kemialliset alkuaineet Homemyrkyt (mykotoksiinit) Väriaineet Muut 5

3 TOIMINNAN JA TUOTTEIDEN SÄÄNNÖSTENMUKAISUUS 3.1 Todetut epäkohdat ja niiden yleisyys Kiellettyjen aineiden valvonnassa valvotaan, ettei tuotantoeläinten lääkitsemisessä käytetä kiellettyjä aineita tai tiettyjä aineita lainsäädännön vastaisesti. Näytteitä otettiin sekä elävistä eläimistä että eläimistä saatavista elintarvikkeista ja lisäksi myös eläinten juomavedestä ja rehusta. Sallittujen eläinlääkkeiden jäämävalvonnassa valvotaan, ettei eläinlääkkeiden jäämiä esiinny elintarvikkeessa yli sallittujen raja-arvojen (ns. MRL-arvo, maximun residue limit). Kontaminanttien valvonnassa valvotaan, että ympäristömyrkkyjen pitoisuudet elintarvikkeissa eivät ylitä sallittuja pitoisuuksia. Elintarvike, joka sisältää jäämiä yli sallitun pitoisuuden tai kiellettyä ainetta, on lainsäädännön mukaan elintarvikkeeksi kelpaamaton. Jos tuotantoeläimelle on annettu kiellettyä ainetta, sitä tai siitä saatavaa tuotetta ei saa käyttää elintarvikkeeksi. Vierasainevalvontaohjelmassa määräyksenvastaiseksi ilmoitetaan sellaiset näytteet, joissa on sallitun lääkeaineen tai muun aineen jäämiä sallittua pitoisuutta enemmän tai jos voidaan osoittaa, että eläimiä on lääkitty säädösten vastaisesti tai niille on annettu kiellettyjä aineita (katso myös kohta 3) Taulukossa 3 on esitetty todetut määräystenvastaiset näytteet ja niiden osuus tutkituista vierasainevalvontaohjelman näytteistä. Näytteitä on otettu kohdennetusti koko maan alueelta ml. Ahvenanmaa. Kiellettyjen aineiden jäämiä ei todettu vuonna 2014, kuten ei aikaisempinakaan vuosina. Tuotantoeläimille sallittujen lääkeaineiden jäämiä ei todettu yhdessäkään näytteessä, mutta ympäristöstä peräisin olevien kontaminanttien jäämiä todettiin yhteensä 17 näytteessä. 6

Taulukko 3. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelmassa todetut määräystenvastaiset näytteet ja niiden osuus tutkituista näytteistä vuonna 2014 Vierasaineohjelman Määräysten vastaiset näytteet Todettu jäämä osa-alue kpl / tutkittujen näytteiden määrä Liha-ohjelma / nauta 1 / 30 kpl (virtsa) zearalenoli-beta Liha-ohjelma / sika 3/57 (virtsa) zearalenoli-alfa Lihaohjelma / tarhattu riista (poro) 6 / 10 kpl / maksa 7 / 10 kpl / munuainen kadmium kadmium yhteensä näytteitä, joissa jäämiä: 4 kpl hometoksiinia 13 kpl raskasmetalleja Yhteensä koko ohjelma vuosi 2014 2014: Määräyksenvastaisia tuloksia on verrattu ohjelmassa tutkittujen näytteiden kokonaismääriin ja tehtyjen tutkimusten määriin: lääkejäämiä 0 kpl kontaminantteja 17 / 4324 (näytteiden määrä) 0,4 % 17 / (kem+ mb tutkimukset)35 000 0,04 %, joista raskasmetalleja 13 / 4324 (näytteiden määrä) 0,3 % Yhteensä koko ohjelma aikaisemmat vuodet 2013: Määräyksenvastaisia tuloksia on verrattu ohjelmassa tutkittujen näytteiden kokonaismääriin ja tehtyjen tutkimusten määriin: lääkejäämiä 0 kpl kontaminantteja 33 / 4341 (näytteiden määrä) 0,76 % 33 /34 800 (kem+ mb tutkimukset), joista raskasmetalleja 25 / 4341 0,58 % 2012: Määräyksenvastaisia tuloksia on verrattu ohjelmassa tutkittujen näytteiden kokonaismääriin ja tehtyjen tutkimusten määriin: lääkejäämiä 1 / 4424 (näytteiden määrä) 0,02 % 1 / 29900 (kem. + mb tutkimukset) kontaminantteja 38 / 4424 (näytteiden määrä) 0,86 %, joista raskasmetalleja 29/ 4424 0,66% 38 / 29900 (kem + mb tutkimukset) 2011: Määräyksenvastaisia tuloksia on verrattu ohjelmassa tutkittujen näytteiden kokonaismääriin ja tehtyjen tutkimusten määriin: lääkejäämiä 1 / 4369 (näytteiden määrä) 0,02% 1 / 24310 (kem. + mb tutkimukset) kontaminantteja 48 / 4369 (näytteiden määrä) 0,1,1%, joista raskasmetalleja 45/4269 1,03 % 48 / 24310 (kem + mb tutkimukset) 2010: 7

Määräyksenvastaisia tuloksia on verrattu ohjelmassa tutkittujen näytteiden kokonaismääriin. lääkejäämiä 0 kpl 30 / 4344 (näytteiden määrä) 0,6 % 30 / 18900 (kem + mb. tutkimusta) 2009: Määräystenvastaisia tuloksia on verrattu ohjelmassa tutkittujen näytteiden kokonaismääriin. Huom. kemiallisten tutkimusten määrissä on huomioitu monijäämämenetelmillä analysoidut yksittäiset yhdisteet. 2/ 4349 (näytteiden määrä) 0,05 % 2 / 19 587 (kem + mb. tutkimusta) 44 / 4349 (näytteiden määrä) 1,0 % 44 / 19 587 (kem + mb. tutkimusta) Jos vierasainevalvontaohjelman näytteestä osoitetaan jäämiä toimenpiderajan tai raja-arvon ylittävä pitoisuus, tapaus selvitetään virallisesti ja tarvittaessa otetaan lisänäytteitä ns. epäilynäytteitä. Yhdestä naudan verinäytteestä todettiin pieni määrä beta-estradiolia, joten virallisen selvityksen yhteydessä otettiin epäilynäyte (jäämiä ei todettu). Kahdesta naudan ja yhdestä villisian virtsanäytteestä todettiin pieni pitoisuus 2-tiourasiilia ja seitsemästä naudan verinäytteestä beta-testosteronia. Yhdestä maitonäytteestä todettiin aflatoksiini-m1:a raja-arvon alittava pitoisuus. Lihantarkastuksen yhteydessä otettiin tarvittaessa näytteitä epäilyn perusteella ja niistä tutkittiin kemiallisesti yhteensä 17 kpl. Yhteensä 5 näytettä sisälsi antibioottia (bentsyylipenisilliini, oksitetrasykliini) raja-arvon ylittävän määrän. Yhteensä kuusi ns. epäilymaitonäytettä tutkittiin kemiallisesti antibioottijäämien varalta. Epäkohtien esiintymistä ja tuloksien analyysiä käsitellään kohdassa 3. Täydentävät ehdot: Vuodesta 2010 alkaen eläinlääkejäämiä koskeva vierasainevalvonta on osa elintarvikkeiden tuotantoa koskevaa täydentävien ehtojen valvontaa. Kiellettyjen aineiden valvonta on ollut jo vuodesta 2006 alkaen osa täydentävien ehtojen valvontaa. Jos vierasainevalvonnan näytteestä osoitetaan lääkejäämiä rajaarvojen ylittävä määrä tai tuotantoeläimille kiellettyjä aineita, valvonta laajenee tarvittaessa täydentävien ehtojen valvonnaksi. Vuonna 2014 osoitettiin kahdesta eläimestä (nauta ja sika) teurastamolla lihantarkastuksen yhteydessä epäilyn perusteella otetuista näytteistä bentsyylipenisilliiniä ja oksitetrasykliiniä raja-arvon ylittävät pitoisuudet. Tapaukset laajennettiin täydentävien ehtojen valvonnaksi. 3.2 Epäkohtien analyysi Epäkohtien esiintyminen: Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelmassa osoitetaan vuosittain yksittäisiä määräystenvastaisia näytteitä. Vuonna 2014 ei todettu yhtään määräysten vastaista näytettä lukuun ottamatta tarhattua riistaa, joiden sisäelinten raskasmetallipitoisuudet (kadmium) olivat koholla aikaisempien vuosien tapaan. Kolmesta sian ja virtsanäytteestä osoitettiin alfa-zearalenolia ja yhdestä naudan virtsanäytteestä beta-zearalenolia. Määräystenvastaisuudet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 8

Kiellettyjen aineiden jäämät o Kiellettyjen aineiden jäämiä voidaan osoittaa tapauksissa, joissa tuotantoeläintä on lääkitty säädösten vastaisesti esimerkiksi kasvua lisäävillä hormoneilla. Joidenkin kiellettyjen aineiden metaboliittien jäämiä voidaan osoittaa pieniä pitoisuuksia myös tilanteissa, joissa eläimelle ei ole annettu mitään kiellettyä ainetta. Esimerkiksi karjuilla voi esiintyä luonnollisesti kohonneita testosteronipitoisuuksia. o Seitsemän naudan seeruminäytteestä osoitettiin pieniä pitoisuuksia beta-testosteronia (< 19,2 µg/kg) Pitoisuuksia voidaan pitää luonnollisina uroseläimille eikä virallisia selvityksiä tehty. o Kahden naudan ja yhdestä villisian virtsanäytteestä osoitettiin tyreostaatteihin kuuluvan 2-tiourasiilin jäämiä (< 8,2 µg/kg). Pieniä tiourasiilipitoisuuksia voi esiintyä esimerkiksi silloin, jos eläimen rehussa on ollut ristikukkaisia kasveja. o Yhden naudan seeruminäytteestä todettiin pieni pitoisuus betaestradiolia. Selvityksen yhteydessä tilalla ei todettu lääkkeiden väärinkäyttöä eikä epäilynäytteessä todettu jäämiä. Tila oli lopettamassa eläintenpidon. o Kiellettyjä aineita koskevat tulokset ilmoitetaan EU:n komissiolle ns. määräystenvastaisina ainoastaan siinä tapauksessa, että virallisten selvitysten perusteella on todettu eläintä lääkityn säädösten vastaisesti. Tapausten yhteydessä tehdyt selvitykset raportoidaan lyhyesti komissiolle myös niissä tapauksissa, joissa ei ole epäiltävissä eläinten laitonta lääkitsemistä. Vuonna 2014 ei todettu kiellettyjen aineiden käyttöä. Sallittujen eläinlääkkeiden ja kokkidiostaattien jäämät: o Sallitun eläinlääkkeen jäämän löytyminen elintarvikkeesta voi johtua eläinlääkärin virheellisestä toiminnasta (väärä lääke väärälle eläimelle, tuottajalle ilmoitettu varoaika väärin verrattuna annettuun lääkeannokseen), viljelijän virheellisestä toiminnasta (itse lääkitseminen, eläinten merkitseminen huonosti, varoajan noudattamatta jättäminen) tai eläimestä johtuvista syistä, kuten eläinyksilön hidastuneesta aineenvaihdunnasta esimerkiksi sairauden vuoksi. o Vuonna 2014 vierasainevalvontaohjelmassa ei todettu sallittujen lääkeaineiden jäämiä raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia. o Lihantarkastuksen yhteydessä naudasta otettiin epäilyn perusteella lihas ja munuaisnäyte, koska eläin vaikutti huonokuntoiselta. Munuaisnäytteestä todettiin rajan ylittävä pitoisuus sekä bentsyylipenisilliiniä (74,1µg/kg > MRL = 50 µg/kg) että oksitetrasykliiniä (3022 µg/kg > MRL-arvo 600 µg/kg). Myös lihasnäytteetä todettiin bentsyylipenisilliiniä 3,3, µg/kg < MRL-arvon 50 µg/kg) ja oksitetrasykliiniä 296 µg/kg > MRL-arvo 100 µg/kg). Eläimen omistajan mukaan teuraaksi oli lähetetty väärä eläin. Myös eläimen lääkitystiedoissa oli epäselvyyksiä. o Lihantarkastuksen yhteydessä emakosta otetuista näytteistä todettiin raja-arvon ylittävät määrät oksitetrasykliiniä (lihas 108,5 µg/kg ja munuainen 1333 µg/kg). Selvitysten perusteella teuraaksi toimitetun eläinryhmän eläinten lääkityksissä oli tapahtunut ilmeinen sekaannus. Ruho hylättiin. o Sallittuja eläinlääkkeitä ja kokkidiostaattijäämiä koskevat tulokset raportoidaan EU:n komissiolle aina, jos sallittuja pitoisuuksia koskevat raja-arvot ylittyvät. Myös tapausten yhteydessä tehdyt selvitykset raportoidaan lyhyesti komissiolle. 9

Ympäristökontaminanttien jäämät: o Ympäristöstä peräisin olevien aineiden pitoisuuksiin elintarvikkeessa on viljelijän yleensä vaikea vaikuttaa. Jos viljelijä tietää tai epäilee, että elintarvikkeeseen voi joutua jotakin ympäristömyrkkyä (esimerkiksi raskasmetalleja tai homemyrkkyjä), hänen on muutettava toimintatapojaan sellaisiksi, ettei elintarvikkeiden turvallisuus vaarannu. Jos rehun säilönnässä on ongelmia, voi hometta muodostua pieniä määriä, eikä sitä voida havaita ilman kemiallista analyysiä. Tarvittaessa tehdään tutkimuksia myös tilan käyttämästä rehusta sen laadun selvittämiseksi. Viljelijöiden tulisikin kiinnittää huomiota rehun laatuun erityisesti kevättalvella. o Kolmesta sian virtsanäytteestä osoitettiin pieniä määriä alfazearalenoli-homemyrkkyä (1,7-5,4 µg/kg). Yhdessä naudan virtsasta otetussa näytteessä todettiin pieni määrä beta-zearalenolia (6,2 o µg/kg). Zeranoli on kielletty kasvunedistäjä, mutta sitä tutkittaessa analyysissä tulee esille mm. alfa- ja beta-zearalenoli, joita muodostuu Fusarium-homeen aineenvaihduntatuotteena. Yhdestä maitotilalta otetusta maitonäytteestä osoitettiin alle raja-arvon oleva pitoisuus aflatoksiini-m1-homemyrkkyä (0,015µg/kg < 0,050 µg/kg). o Suuresta osasta tarhatun riistan maksa- ja munuaisnäytteitä (13/30) osoitettiin kadmiumia kuten aikaisempinakin vuosina. Vapaana elävien eläinten ravinnon käyttöön ja sitä kautta eläimen elimistöön joutuvien kontaminanttien määrään on vaikea vaikuttaa. Myös eläimen ikä teurastushetkellä vaikuttaa asiaan. Vierasainevalvontaohjelman yhteydessä ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena tarkastella tuloksia eri AVI:jen välillä. Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskeva vierasainevalvontaohjelma kohdistuu alkutuotantoon, joten tuloksiin vaikuttava säännöstenvastainen toiminta koskee ensisijaisesti alkutuotantoa. Tuotantoketjun kriittinen piste on tilalla, jolla kasvatetaan tuotantoeläimiä ja eläimistä vastaavan viljelijän toiminta on tärkein tekijä. Kriittisenä pisteenä voi olla myös tilan eläimiä hoitavan eläinlääkärin toiminta. Joissakin tapauksissa kriittinen piste voi olla myös eläinten kuljettaminen teuraaksi (eläinten rauhoittaminen kuljetuksen ajaksi). Riistaeläinten osalta kriittiseen pisteeseen vaikuttaminen on vaikeampaa, sillä sekä luonnonvaraiset riistaeläimet että pääosa tarhatuista riistaeläimistä (porot) liikkuvat vapaasti ja eläimet ovat näin ollen alttiita ympäristöstä peräisin oleville aineille. Epäkohdista aiheutuvat riskit: Sallittujen eläinlääkkeiden jäämät voivat aiheuttaa ongelmia elintarvikkeiden turvallisuudelle. Yksittäisissä harvinaisissa tapauksissa MRL-arvon alittava jäämäpitoisuus voi aiheuttaa erittäin herkälle ihmiselle esim. allergiaoireita. Tavallisesti jäämävalvonnassa esiin tulevat yksittäiset jäämäpitoisuudet ovat kuitenkin niin alhaisia, ettei niistä aiheudu kuluttajalle vaaraa. Pienet pitoisuudet mikrobilääkeaineita voivat aiheuttaa elintarviketeknologisia haittoja häiriten esimerkiksi juuston tai kestomakkaran valmistusta. Koska eläinlääkkeitä käytetään yksittäisen eläimen tai eläinryhmän sairauden hoitoon, niistä saatava hyöty eläimen tai eläimien kannalta katsotaan yleensä suuremmaksi kuin jäämistä mahdolliset aiheutuvat haitat. Kontaminanttien aiheuttamaa riskiä on vaikeampi arvioida, koska elintarvikkeiden sisältämien kontaminanttien määrästä ei voi olla varma analysoimatta tuotetta ja näin ollen mahdollisen riskin ennakoiminen on vaikeaa. Myös ongelman poistaminen voi olla hankalaa, jos kyseessä on luonnossa luonnollisesti esiintyvä aine (esim. kadmi- 10

um). Sen sijaan, jos kyse on esimerkiksi rehuissa esiintyvistä homemyrkyistä, viljelijä voi vaikuttaa toimintatapojensa muutoksilla rehun laatuun. Periaatteessa useiden pienten riskien (jäämien esiintyminen) kumuloituminen voi aiheuttaa yleisen riskitason lisääntymistä, mutta käytännössä tämä on elintarvikkeissa olevien eläinlääkejäämien osalta erittäin epätodennäköistä. Koska yleisesti on tiedossa, että riistaeläinten sisäelinten raskasmetallipitoisuudet ovat kohonneet, riskinhallintatoimena on Suomessa säädetty, että yli yksivuotiaan hirven maksaa ja munuaisia ei hyväksytä elintarvikkeeksi. Epäkohtien syyt: Sallittujen lääkeaineiden jäämistä aiheutuvat määräystenvastaisuudet johtuvat usein erilaisista inhimillisistä tekijöistä, esimerkiksi lomittaja on vahingossa lypsänyt hoidetun lehmän maidon tankkiin. Joissakin tapauksissa viljelijä on lähettänyt huolimattomuuttaan lääkityn eläimen teuraaksi ennen varoajan päättymistä. Useissa tapauksissa varoaikoja on kuitenkin noudatettu ohjeiden mukaisesti, eikä lääkejäämien esiintymiseen voida osoittaa selvää syytä. Eläimen yksilöllinen aineenvaihdunta voi aina vaikuttaa tulokseen. Periaatteessa tuottaja voi tietoisesti ottaa riskin ja lähettää eläimen teuraaksi säännöstenvastaisesti varoajan aikana, mutta tämä ei juuri hyödytä edes taloudellisesti. Eläinlääkärin antama oikea hoito oikealla lääkeannoksella ja siitä annetut ohjeet viljelijälle ovat tärkeitä askeleita elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi. Viljelijä voi vaikuttaa edelleen tuottamansa elintarvikkeen laatuun noudattamalla hänelle annettuja ohjeita eläimen hoidosta ja tarvittavasta varoajasta. Viljelijälle voi aiheutua suuriakin kustannuksia määräystenvastaisen tuotteen aiheuttamista selvityksistä ja sen lisäksi tapaus voi johtaa viljelijän saamien tukien leikkaamiseen. Kontaminanttien löytymistä elintarvikkeesta on vaikea arvioida ilman tutkimuksia. Elintarvikkeessa oleviin jäämäpitoisuuksiin vaikuttavat mm. eläimen syömän rehun alkuperä (jolloin tilan maantieteellinen sijainti ei ole välttämättä ratkaisevaa), laidunmaan ominaisuudet ja juomaveden ominaisuudet. Riistaeläinten syömään rehuun ei juuri voi vaikuttaa. Viljelijä voi osaltaan vaikuttaa tilalla esimerkiksi huolehtimalla rehujen asianmukaisesta valmistuksesta ja säilytyksestä (hometoksiinit) ja tarvittaessa ottamalla yhteyttä valvontaviranomaiseen ohjeiden saamista varten. Epäillessään kontaminanttiongelmia tai tietäessään, että sellaisia on olemassa, viljelijän tulee puuttua asiaan tilanteen korjaamiseksi. Säännöstenvastaisuudet eivät yleensä johdu tiedon puutteesta, sillä suomalaiset viljelijät ovat pääsääntöisesti hyvin valveutuneita ja eläinten lääkitystä ja vierasainevalvontaa koskevat säädökset ovat olleet voimassa jo vuosia. Myös esimerkiksi meijerien maidontuotannon neuvojat neuvovat viljelijää laatusopimusten puitteissa varmuuden vuoksi testaamaan lääkityn eläimen maidon mikrobilääkejäämien varalta ennen maidon toimittamista meijeriin. Joissakin tapauksissa taustalla saattaa olla viljelijän välinpitämättömyys, mutta silloin on useimmiten kyseessä tilanne, jossa viljelijällä on muitakin tilan pitoon liittyviä ongelmia ja koko tilan toiminta on mahdollisesti loppumassa. Vierasainevalvontaohjelman kustannukset kerätään elinkeinolta tuotantomäärien perusteella, ei yksittäisen näytteenottamisen perusteella, joten viljelijä ei voi suoranaisesti vaikuttaa valvonnan hintaan. Valvonnassa otettavat näytemäärät perustuvat tuotantolukuihin ja EU-säädöksiin, joten valvonnan määrä on samalla tasolla koko EU:n alueella. Sitä voinee pitää riittävänä. Valvonta toteutetaan suunnitelmien mukaan. 11

Lainsäädännössä on riittävät säännökset siitä, miten toimitaan määräystenvastaisten tuotteiden kohdalla ja miten selvitykset on tehtävä. Myös seuraamuksista on selvät säännökset ja viljelijät ovat niistä tietoisia. 4 AUDITOINNIT JA MUU SAATU PALAUTE Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskevaa vierasainevalvontaa koskeva tarkastus tehtiin EU:n elintarvike- ja eläinlääkintötoimiston (Food and Veterinary Office, FVO) toimesta Suomeen 13. 22. toukokuuta 2013. Edellisen kerran vierasainevalvontaohjelman toteuttamista koskeva FVO:n tekemä tarkastus oli vuonna 2009.Vuonna 2009 todettiin, että vierasainevalvontaohjelmaa koskevat puitteet ovat vaatimusten mukaiset. Vuonna 2013 todettiin lisäksi, että valvontaohjelma on toteutettu tehokkaasti.. FVO antamista vierasainevalvontaohjelman toteuttamista koskevista suosituksista on edelleen on toteuttamatta auditointia koskeva suositus: Otetaan käyttöön sisäiset ja ulkoiset tarkastukset, joihin kohdistuu riippumatonta valvontaa, jäämien seuranta- ja valvontajärjestelmän tehokkuuden arvioimiseksi asetuksen (EY) N:o 882/2004 4 artiklan 6 kohdan vaatimusten mukaisesti. Taulukkoon 4. on koottu eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelmaa koskevat sisäiset auditoinnit, auditoinnin kohteena ollut viranomainen, auditointien määrät ja teemat sekä keskeiset havainnot. Vuonna 2013 sisäisiä auditointeja ei tehty. Taulukko 4. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelmaa koskevat sisäiset auditoinnit vuonna 2014 Auditoinnin kohteena ollut viranomainen Evira / tarkastuseläinlääkäri AVI Auditointien määrä ELY-keskus -- -- Kunta Valtuutettu tarkastaja -- -- jne Auditoinnin teema(t) Keskeiset havainnot ei osallistu vierasainevalvontaohjelman toteuttamiseen ei osallistu vierasainevalvontaohjelman toteuttamiseen 5 ENNALTA EHKÄISEVÄT JA KORJAAVAT TOIMENPITEET 5.1 Toimijoiden säädösten tuntemuksen edistäminen Viljelijöille tarkoitetussa Maatalousviraston ja Eviran yhteisesti laatimassa oppaassa Täydentävät ehdot on käsitelty mm. jäämävalvontaa ja siihen liittyviä säädöksiä. Oppaan tarkoituksena on ohjata viljelijää toimimaan niin, ettei hänen tuottamassaan tuotteessa esiinny liian korkeita jäämäpitoisuuksia tuotantoeläimille käytetyistä lääkeaineista. 12

5.2 Valvontajärjestelmään liittyvät korjaavat toimenpiteet Varsinaisia seuraamuksia ei annettu vuonna 2014. Jos eläimessä tai eläimestä saatavassa elintarvikkeessa osoitetaan kiellettyjä aineita tai elintarvikkeessa sallittujen aineiden jäämiä raja-arvojen ylittäviä määriä, tapaus selvitetään säädösten mukaisesti. Valvonta laajenee tarvittaessa täydentävien ehtojen valvonnaksi, mikä tarkoittaa viljelijän kannalta mahdollisesti huomattaviakin tukileikkauksia hänen saamistaan maataloustuista.. Kahdessa tapauksessa valvonta laajeni täydentävien ehtojen valvonnaksi ja viljelijälle ehdotettiin laiminlyönnistään tukileikkausta. Kummassakin tapauksessa kyseessä oli teurastamossa epäilyn perusteella otettu näyte, joka todettiin kemiallisesti määräystenvastaiseksi. 5.3 Valvontajärjestelmään liittyvät korjaavat toimenpiteet Valvontajärjestelmää pyritään jatkuvasti parantamaan ja toimintatapoja kehittämään. Vuoden 2014 aikana On parannettu yhteydenpitoa näytteenottajiin aikataulujen sovittamiseksi. Vierasainevalvontaa on käsitelty esimerkiksi virkaeläinlääkäreiden tehtäviin liittyvillä koulutuspäivillä. Aihe on ollut esillä myös Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa järjestetyllä erityisesti lihantarkastukseen liittyvällä kurssilla samoin kuin täydentävien ehtojen vaatimuksista pidetyillä luennoilla, joiden kohderyhmänä oli viljelijöille neuvontaa tekevät henkilöt. Varsinaisia resurssimuutoksia ei ole tapahtunut. Vierasaineiden analytiikassa käytettäviä määritysmenetelmiä on kehitetty ja ne on validoitu yhteisövaatimusten mukaisesti. Komission vuonna 2009 ja 2013 tekemien tarkastuskäyntien perusteella annetut suositukset otettiin huomioon mahdollisuuksien mukaan myös vuoden 2014 valvontaohjelmassa ja sen suunnittelussa samalla tavalla kuin aikaisempinakin vuosina. Taulukkoon 5 on koottu viranomaisille annettujen näytteenotto-ohjeiden määrät vuosina 2010-2014. Ohjeet noudattavat aikaisempaa muotoa, mutta niitä on päivitetty tarvittavilta osin vuodelle 2014. Taulukko 5. Viranomaisille annettujen vuonna 2013 päivitettyjen ohjeiden määrä. 2010 2011 2012 2013 2014 Ohjeet toimijoille ei ole ei ole ei ole ei ole ei ole - päivitytetyt, kpl - uudet, kpl Ohjeet viranomaisille - päivitetyt, kpl 17 17 17 17 17 - uudet, kpl 1 13

1 ARVIO VALVONNAN VAIKUTTAVUUDESTA Vierasainevalvontaohjelma onnistui kokonaisuudessaan hyvin. Sillä saavutettiin ohjelmalle asetetut tavoitteet. Valvontatulosten perusteella voidaan todeta myös, että viljelijät noudattavat eläinten lääkityksestä annettuja säädöksiä hyvin. Virallinen valvonta oli riittävän tehokasta ja sillä saavutettiin asetusten 882/2004 ja 178/2002 vaatimukset. Komission tarkastusmatkan raportin (2013) perusteella: Jäämien valvontasuunnitelma on riskiperusteinen ja EU:n lainsäädännön vaatimusten mukainen. Toimivaltaisen keskusviranomaisen Eviran laatimien näytteenotto-ohjeiden ja tarjoaman koulutuksen ansiosta se on myös toteutettu tehokkaasti suunnitelmien mukaan. Vierasainevalvontaohjelma on vakiintunut osa valvontaa ja sitä on toistaiseksi priorisoitu riittävästi. Resurssit palvelivat tavoitteiden saavuttamista. Mahdollisista kentän resurssiongelmista ei ole tullut yksittäisiä tilanteita lukuun ottamatta toistaiseksi sellaista viestiä, että vierasainevalvontaohjelman toteuttaminen nykyisellä tavalla olisi vaarassa. Viranomaisten välillä oleva koordinaatio oli riittävää tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Pääosin valvonta oli riittävän riskiperusteista annettujen vaatimusten täyttämiseksi. Koska vierasainevalvontaohjelman toteuttamisen periaatteet ovat pitkälle säädetty EY-lainsäädännössä, ei yksittäinen jäsenmaa voi toteuttaa kaikkia haluamiaan asioita; osa näytteistä joudutaan ottamaan sellaisista tuotteista, joita ei välttämättä katsota kansallisesti tarpeelliseksi. Joissakin tapauksissa näytemäärät herättävät keskustelua, sillä miniminäytemäärä esimerkiksi kananmunien kohdalla tuntuu suurelta. Yhteisölainsäädännössä on odotettavissa muutoksia, joten mahdollisuuksia vapaammasta kansallisesta päätäntävallasta on nähtävissä. 6 MUUTOKSET SEURAAVIEN VUOSIEN TOIMINTAAN Tarvittavat muutokset Vasussa ovat varsin pienet, sillä varsinaista valvontaohjelmaa toteutetaan vuonna 2015 samojen säännösten ja periaatteiden mukaisesti kuin vuonna 2014. Jatkossa tulisi vierasainevalvontaohjelman VASU-suunnitelmassa ja raportoinnissa huomioida selkeästi myös Eviran laboratoriota koskevaa osuus. Elintarvikevalvonnan tulosten julkistamishanke (nk. Oiva-hanke) tulee laajenemaan vuoden 2015 aikana kaikkiin elintarvikehuoneistoihin. Oivan on suunniteltu koskevan jatkossa myös näihin valvontakohteisiin soveltuvan riskiperusteisen eläinlääkejäämävalvonnan. Oiva-hankkeen myötä myös eläinlääkejäämien valvonta tulee olemaan kansallisesti entistä yhdenmukaisempaa ja säännöllisempää. 14