Lihantarkastus Dnro 1170/0411/2011

Transkriptio

1 Dnro 1170/0411/2011

2 Eviran raportti Hyväksymispäivä Lihantarkastusyksikkö Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Eeva-Riitta Wirta Hanna Laatio Pienteurastamoita ja alueellista valvontaa koskevat tiedot hygieniayksiköstä

3 Sisällysluettelo 1 VALVONNAN SUUNNITELMALLISUUS JA SEN TOTEUTUMINEN TOIMIJOIDEN LAINKUULIAISUUS JA TUOTTEIDEN SÄÄNNÖSTENMUKAISUUS Todettujen säännöstenvastaisuuksien yleisyys ja tyyppi Todettujen säännöstenvastaisuuksien analyysi Todettujen säännöstenvastaisuuksien esiintyminen Todetuista säännöstenvastaisuuksista seuraavien riskien luonne Todettujen säännöstenvastaisuuksien perimmäiset syyt AUDITOINNIT JA MUU SAATU PALAUTE KORJAAVAT TOIMENPITEET (TOIMET TEHOKKUUDEN VARMISTAMISEKSI) Toimijoille annetut seuraamukset ja niiden korjaavien toimenpiteiden varmistaminen Valvontajärjestelmään liittyvät korjaavat toimenpiteet ARVIO VALVONNAN ONNISTUMISESTA

4 1 VALVONNAN SUUNNITELMALLISUUS JA SEN TOTEUTUMINEN 1.1 Lihantarkastuspaikat ja -henkilöstö Tarkastuseläinlääkärit pitävät lihantarkastuksesta MMM:n asetuksen (38/EEO/2006) 10 :n mukaista kirjanpitoa. Lihantarkastuksesta esitetyt luvut perustuvat pääsääntöisesti lihantarkastuksesta pidettävän kirjanpidon nojalla laadittuihin, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle toimitettuihin kuukausi- ja vuosiyhdistelmiin. Vuonna 2010 lihantarkastusta suoritettiin 18:ssa Eviran valvomassa teurastamossa, joista 14 oli punaisen lihan teurastamoa ja 4 siipikarjateurastamoa. Punaisen lihan teurastamoista yksi lopetti ja yksi aloitti toimintansa vuoden 2010 aikana. Lihantarkastuksesta Eviran valvomissa laitoksissa vastasi Eviran lihantarkastushenkilöstö, johon kuului vuoden 2010 lopussa 39 tarkastuseläinlääkäriä sekä 53 tarkastusapulaista. Tarkastuseläinlääkäreistä viisi työskenteli osa-aikaisesti. Lihaa hyväksyttiin kokonaisuudessaan vuonna 2010 Eviran valvomissa punaisen lihan teurastamoissa kg ja siipikarjateurastamoissa kg. Eviran valvomien teurastamoiden lisäksi lihantarkastusta suoritettiin 59:ssä kunnan valvomassa pienteurastamossa, joista 46 oli punaisen lihan pienteurastamoa ja 23 siipikarjan pienteurastamoa, sekä 19:ssä aluehallintoviraston (AVI) valvomassa poroteurastamossa. Lihantarkastuksesta kunnan valvomissa pienteurastamoissa vastasi kunnan palveluksessa oleva tarkastushenkilöstö ja poroteurastamoissa AVI:n palveluksessa olevat tarkastuseläinlääkärit. Naudan, lampaan, vuohen, hevosen, ja sian lihaa hyväksyttiin kokonaisuudessaan vuonna 2010 kunnan valvomissa punaisen lihan pienteurastamoissa kg. Teurastamoihin, pienteurastamoihin sekä poroteurastamoihin tuodut eläinmäärät löytyvät taulukosta 1. Vuonna 2010 tarkastettiin mennessä raportoitujen tietojen mukaan muussa kunnaneläinlääkärin hyväksymässä paikassa lisäksi 846 luonnonvaraiseen riistaan kuuluvaa eläintä. Taulukko 1. Vuonna 2010 teurastamoihin, pienteurastamoihin ja poroteurastamoihin tuodut eläimet (kpl) Eläinryhmä Teurastamot (eläimiä kpl) Pienteurastamot (eläimiä kpl) Poroteurastamot (eläimiä kpl) Yhteensä Naudat Lampaat ja vuohet Kavioeläimet Emakot Siat Siipikarja * Poro Muut (ml. riista)** Yhteensä *** *Tarkastuseläinlääkärit eivät raportoi tietoa kokonaislukumäärästä. ** Luku kertoo tarkastettujen eläinten lukumäärän. *** Luku ei sisällä siipikarjan lukumäärää. 1.2 Lihantarkastuksen toteutuminen Eviran vuoden 2010 valvontasuunnitelman mukaisesti lihantarkastusta suoritettiin teurastamoissa vuonna 2010 voimassa olevia säännöksiä ja ohjeita noudattaen. Eviran vuodelle 2010 laatima valvontasuunnitelma sisälsi myös arvion kansallisen vierasainevalvontaohjelman näytemääristä ja tutkimuksista. Arvioidut ja toteutuneet näytemäärät esitetään taulukossa 2. Tarkastuseläinlääkärit laativat valvontasuunnitelmat laitoksille. Vuonna 2010 valvontasuunnitelmia toimitettiin Eviran valvomista teurastamoista yhtä teurastamoa lukuun ottamatta (17/18 kpl). 4

5 Taulukko 2. Eviran vuoden 2010 valvontasuunnitelmaan sisältyvä näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma sekä sen toteuma Näyte Suunniteltu määrä noin kpl Toteutunut määrä kpl Toteutuma % TSE tautien vastustamiseen * * liittyvät näytteet Bakteriologisia tutkimuksia (Eviran valvomat 75,4 teurastamot) Keittokokeita ja ph (Eviran valvomat 90,8 määrityksiä teurastamot) Trikiinitutkimuksia ** ** Antibioottimäärityksiä omavalvonnassa (Eviran valvomat 86,1 teurastamot) *Tutkimukset asetuksen (EY) N:o 999/2001 mukaisille, tietyn ikäisille eläimille. **Tutkimukset asetuksen (EY) N:o 2075/2005 mukaisille eläimille. Kuntien ja AVI:jen tulee elintarvikelain 48 :n mukaan laatia vastuullaan olevaa elintarvikevalvontaa koskevat valvontasuunnitelmat. Lihantarkastuksessa kuntien ja AVI:en palveluksessa olevat tarkastuseläinlääkärit noudattavat lihantarkastusta sääntelevää lainsäädäntöä. Valvontasuunnitelmien toteutumista tulee myös arvioida. Näitä tietoja ei kuitenkaan raportoida Eviraan. 2 TOIMIJOIDEN LAINKUULIAISUUS JA TUOTTEIDEN SÄÄNNÖSTENMUKAISUUS 2.1 Todettujen säännöstenvastaisuuksien yleisyys ja tyyppi Hylkäykset lihantarkastuksessa Lihantarkastuskirjanpitojen mukaan vuonna 2010 teurastamoissa, pienteurastamoissa sekä poroteurastamoissa hylättiin taulukon 3 mukaiset prosenttimäärät eläimiä elävänä, kokoruhoina sekä osaruhoina. Tarkastuseläinlääkärit eivät raportoi ehdollisesti hyväksytyn lihan määrää Eviralle. Taulukko 3. Tiedot vuoden 2010 lihantarkastuksesta (hylätyt % teurastamoihin, pienteurastamoihin ja poroteurastamoihin tuodusta eläinmäärästä). Eläinlaji Elävänä hylätyt eläimet (%) Hylättyjä kokoruhoja (%) Teurastamot Naudat 0,08 0,70 8,28 Lampaat ja vuohet 0,40 0,14 0,12 Hevoset 0,10 0,20 0,0 Emakot 0,13 1,92 12,45 Siat 0,02 0,54 7,68 Siipikarja* - 2,40 - Pienteurastamot Naudat 0,00 0,00 1,05 Lampaat ja vuohet 0,00 0,20 0,06 Kavioeläimet 0,00 2,00 0,38 Emakot 0,00 0,91 10,91 Siat 0,00 0,11 0,85 Siipikarja** Muut (ml. riista ja poro pienteurastamoissa) Poroteurastamot 0,00 0,00 0,07 Osittain hylättyjä ruhoja (%) 5

6 * Siipikarjan osalta luvut perustuvat tarkastettujen eläinten lukumäärään. Tarkastuseläinlääkärit eivät raportoi tietoja teurastamolle tuoduista eläimistä siipikarjan osalta. ** Tietoja ei raportin kirjoitushetkellä saatavilla. 2.2 Todettujen säännöstenvastaisuuksien analyysi Todettujen säännöstenvastaisuuksien esiintyminen Osittain tai kokonaan hylättyjen ruhojen sekä elävänä hylättyjen eläinten prosentuaaliset määrät vaihtelivat jonkin verran eläinlajeittain (taulukko 3). Kuukausi- ja vuosiraportointien yhteydessä Eviraan on toimitettu tietoja myös tiettyjen sairauksien esiintymisestä teuraseläimillä. Vuoden 2010 hylkäysmäärät ovat teurastamoissa hyvin lähellä vuosien 2009 ja 2008 hylkäysmääriä. Esimerkiksi punaisen lihan teurastamoissa hylättiin vuonna 2010 kokoruhoina 0,58 % ja osittaisina ruhoina 7,80 % teurastamoon tuoduista eläimistä (vuonna 2009 vastaavat luvut olivat 0,56 % ja 8,44 % ja vuonna ,46 % ja 8,40 %). Lainsäädännön mukaan eläinten tulee olla elintarvikealan toimijan arvion mukaan terveitä, kun ne otetaan vastaan teurastamoon. Eläimellä saattaa kuitenkin olla pieniä vikoja tai lieviä sairauden oireita, joita toimija ei tunnista, taikka eläimellä voi olla piilevä sairaus tai muu vika. Lihantarkastuksessa voidaankin tällöin havaita, että tarkastettavaksi esitetyn eläimen lihaa ei voida hyväksyä ihmisravinnoksi, vaikka toimija on arvioinut teuraaksi toimitettavan eläimen olevan terve. Tällaiset tapaukset johtavat koko- tai osahylkäyksiin sekä ehdolliseen hyväksymiseen teuraslinjassa Todetuista säännöstenvastaisuuksista seuraavien riskien luonne Lihantarkastuksessa arvioidaan lihan kelpoisuutta ihmisravinnoksi joko sellaisenaan tai tarkastuseläinlääkärin määräämän erityiskäsittelyn jälkeen. Lihantarkastuksessa otetaan huomioon myös muutoksen tai sairauden vaikutus eläinten terveydelle sekä kansanterveydelle. Osa löydöksistä voi siis synnyttää riskin ihmisten tai eläinten terveydelle tai elintarvikkeen laadulle. Riskitason voidaan todeta lihantarkastuksessa hylättyjen elävien eläinten, kokoruhojen sekä osaruhohylkäysten perusteella säilyneen samalla tasolla edellisvuosien kanssa ja olevan alhainen Todettujen säännöstenvastaisuuksien perimmäiset syyt Eläinten tuotanto-olosuhteilla sekä terveydenhuollolla on vaikutusta teuraaksi toimitettavien eläinten terveyteen ja tilaan sekä niissä havaittaviin lihantarkastuslöydöksiin. Toimijoiden tiedoilla ja osaamisella edellä mainituista seikoista sekä taidoilla tunnistaa poikkeamia eläimen terveydessä ja tilassa voi olla merkitystä siihen, miten paljon löydöksiä havaitaan lihantarkastuksen yhteydessä. Myös sujuva tiedonkulku alkutuotantopaikasta tarkastuseläinlääkärille helpottaa lihantarkastusta. Tilalla/kuljetukseen otettaessa on kuitenkin mahdotonta havaita kaikkia muutoksia, joten on oletettavaa, että tarpeesta hylätä tai hyväksyä ehdollisesti lihaa ei ole mahdollista päästä kokonaan eroon. 6

7 3 AUDITOINNIT JA MUU SAATU PALAUTE Vuonna 2010 Eviran valvomissa teurastamoissa tehtiin seuraavat auditoinnit: 1. Lihantarkastuksen sisäinen auditointi (lihantarkastus ja siitä pidettävä kirjanpito, 9 laitosta). 2. Laitosten valvontaan laadittujen vuosittaisten valvontasuunnitelmien sisäinen auditointi. 3. Lihantarkastushenkilöstön ohjeistuksen sisäinen auditointi. 4. Eviran hygieniayksikön tekemä teurastamojen valvonnan auditointi. Näistä laajuudeltaan merkittävä oli lihantarkastuksen sisäinen auditointi, joka aloitettiin ensimmäisten yhdeksän laitoksen osalta vuonna 2009 ja saatiin päätökseen vuonna Lihantarkastuksen auditoinneissa havaittiin useita puutteita lihantarkastuksen vaatimustenmukaisessa suorittamisessa. Puutteiden määrä vaihteli laitoksittain (0-7 puutetta). Puutteita havaittiin mm. mahaimusolmukkeiden ja suoliliepeen imusolmukkeiden tunnustelussa, utareiden ja utareimusolmukkeiden sekä pernan silmämääräisessä tarkastamisessa. Tarkastuseläinlääkärit ovat kommentoineet puutteita laitoskohtaisesti ja esittäneet korjaavat toimenpiteet auditointiraporteissa. Korjaavien toimenpiteiden tehokkuus ja poikkeamien korjautuminen todennetaan seuraavan auditoinnin yhteydessä. Kahteen laitokseen on lisätty henkilöstön määrää, jotta lihantarkastus pystytään suorittamaan vaatimustenmukaisesti. Valvontasuunnitelmien vaatimustenmukaisuutta ja toimittamista auditoitiin vuonna 2010 edellisen vuoden tapaan. Valvontasuunnitelmien tasossa oli yleisesti ottaen tapahtunut huomattavaa parantumista vuoden 2009 valvontasuunnitelmiin verrattuna. Vuoden 2010 valvontasuunnitelmia toimitettiin Eviraan yhtä teurastamoa lukuun ottamatta (17/18), ja ne olivat riittävän kattavia valvonnan tarpeeseen nähden. Lihantarkastushenkilöstön ohjeistuksen auditoinnissa tarkasteltiin tarkastuseläinlääkärin ja -apulaisen rekrytointiprosessia. Eviran hygieniayksikön tekemän teurastamovalvonnan auditoinnin tavoitteena on seurata Eviran hyväksymien laitosten valvonnan vaatimustenmukaisuutta sen varmistamiseksi, että hyväksymisen edellytykset täyttyvät myös toiminnan jatkuessa. Auditoinnit tehdään vuosina Vuonna 2010 auditoitiin kymmenen teurastamon valvonta. USA:n vientilaitoksiin auditointeja suoritettiin vientivaatimusten mukaisesti. Vuonna 2010 USA:n vientioikeudet oli neljällä laitoksella, joista kolme teurastamoa ja yksi pakkasvarasto. USDA ei tehnyt vientilaitosten tarkastusta vuonna KORJAAVAT TOIMENPITEET (TOIMET TEHOKKUUDEN VARMISTAMISEKSI) 4.1 Toimijoille annetut seuraamukset ja niiden korjaavien toimenpiteiden varmistaminen Lihantarkastuksessa liha joko hyväksytään, hylätään tai hyväksytään ehdollisesti joko kuumennukseen, teollisuuteen tai pakastukseen. Tarkastuseläinlääkäri valvoo osana laitoksen valvontaa, että laitos noudattaa lihantarkastuspäätöksiä. 4.2 Valvontajärjestelmään liittyvät korjaavat toimenpiteet Lihantarkastuksen kustannustehokkuutta on pyritty parantamaan kartoittamalla teurastusmääriin perustuvaa lihantarkastushenkilöstön tarvetta, sekä seuraamalla kustannuksia teurastamokohtaisesti. 7

8 Koulutusta järjestettiin vuonna 2010 samoin periaattein kuin vuosina 2009 ja Eviran lihantarkastusyksikkö järjesti Eviran valvonnassa oleville tarkastuseläinlääkäreille sekä tarkastusapulaisille jatkokoulutuspäivät ja keväällä että syksyllä Lisäksi tarkastuseläinlääkäreille järjestettiin yhdessä tuoteturvallisuusyksikön kanssa kaksi samansisältöistä tuoteturvallisuusaiheista koulutuspäivää syksyllä Jatkokoulutuspäivistä kerätään palautetta koulutuksen kehittämistä varten. Eviran omalle henkilökunnalle suunnattavan koulutuksen ohella Evira järjesti koulutusta myös läänineläinlääkäreille ja kuntien valvontaviranomaisille. Lisäksi AVI:t järjestivät koulutustilaisuuksia alueensa elintarvikevalvontaviranomaisille. Koulutuspäivien lisäksi informaatiota ajankohtaisista asioista ja uusista ohjeista toimitetaan valvontaviranomaisille sähköisesti, kirjeitse ja puhelimitse. 5 ARVIO VALVONNAN ONNISTUMISESTA Vuoden 2010 tilastojen mukaan valvonta on ollut riittävää. Eviran suorittamaan lihantarkastukseen liittyvät näytteenotot ja tutkimukset on suoritettu suunnitelmaa noudattaen ja lihantarkastuslöydökset noudattavat edellisten vuosien linjaa. Viranomaisten välisessä koordinaatiossa on edelleen kehitettävää, samoin lihantarkastuksen yhtenäistämisessä. Tarkastuseläinlääkärien tekemää kuukausi- ja vuosiraportointia kehitetään parhaillaan osana valvonnan tietojärjestelmäprojektia. Tietojärjestelmän käyttöönotto mahdollistaa myös lihantarkastuksen yhtenäistämisen johdonmukaisemman arvioinnin, koska tietojen vertailu ja trendien havaitseminen helpottuu. Lihantarkastuksen osalta jokaiseen teurastettavaan eläimeen tai siipikarjan osalta eläinryhmään kohdistuu samankaltainen valvonta elintarviketurvallisuuden, eläinten hyvinvoinnin ja tarttuvien eläintautien kannalta. Riskiperusteisuutta lihantarkastuksessa voidaan lisätä paitsi kehittämällä lihantarkastuksen organisointia edelleen, myös elintarvikeketjua koskevan tiedon hyödyntämisen tehostamisella ja visuaalisen lihantarkastuksen kehittämisellä. 8