Hukkakauravalvonnan raportti Evira/1005/0411/2012

Transkriptio

1 Hukkakauravalvonnan raportti 2011 Evira/1005/0411/2012

2 Eviran raportti Hyväksymispäivä Siementarkastusyksikkö Hyväksyjä Esittelijä Hanna Kortemaa Ritva Vallivaara-Pasto Lisätietoja

3 Sisältö: 1 VALVONNAN SUUNNITELMALLISUUS JA SEN TOTEUTUMINEN TOIMIJOIDEN LAINKUULIAISUUS JA TUOTTEIDEN SÄÄNNÖSTENMUKAISUUS Todettujen säännöstenvastaisuuksien yleisyys ja tyyppi Todettujen säännöstenvastaisuuksien analyysi Todettujen säännöstenvastaisuuksien esiintyminen Todetuista säännöstenvastaisuuksista seuraavien riskien luonne Todettujen säännöstenvastaisuuksien perimmäiset syyt AUDITOINNIT JA MUU SAATU PALAUTE KORJAAVAT TOIMENPITEET (TOIMET TEHOKKUUDEN VARMISTAMISEKSI) Toimijoille annetut seuraamukset ja korjaavien toimenpiteiden varmistaminen Valvontajärjestelmään liittyvät korjaavat toimenpiteet ARVIO VALVONNAN ONNISTUMISESTA

4 1 VALVONNAN SUUNNITELMALLISUUS JA SEN TOTEUTUMINEN Valvonta toteutettiin valvontasuunnitelman mukaisesti. Painopistealueina olivat tilat, joita ei ole valvottu torjuntasuunnitelman voimassaoloaikana, joilla on vuosittain ongelmia torjunnan onnistumisessa, joilla on voimakas hukkakaurasaastunta ja lohkot sijaitsevat usean kunnan alueella sekä siementuotantotilojen läheisyydessä olevat tilat, joilla on hukkakaurasaastunta lohkoilla. Lisäksi painopisteinä olivat valvonnoista ja yhteistyöstä sopiminen kuntien, ELY-keskusten ja Eviran kesken sekä tiedonvaihdon parantaminen eri viranomaisten välillä. Lisäksi suunniteltiin auditointien laajentamista kunnista ELY-keskuksiin. Eviran omissa valvonnoissa keskityttiin Varsinais-Suomen alueella tiloille, joilla on hukkakaurarekisterin mukaisesti vakava saastunta ja joilla ei ole hukkakauran torjuntasuunnitelmaa. Näissä valvonnoissa keskityttiin tarkastamaan koko tilan lohkot. Valvonnoissa keskityttiin torjuntasuunnitelmien valvontaan, uusien hukkakauratapausten tarkastuksiin ja torjuntaohjeen/-suunnitelman tekemiseen näille tiloille. Tavoitteena oli yhtenäistää maaseutuelinkeinoviranomaisten ja ELY-keskusten toimintaa ja menettelytapoja eri alueilla sekä parantaa tiedonkulkua eri viranomaisten välillä. Taulukko 1. ELY-keskusten resurssit vuonna 2011 henkilötyöpäivinä sovittu htp ( 1 htv = 220 htp) 2011 toteutunut htp (1 htv= 251 htp) 01 Uusimaa 45 0,19 02 Varsinais-Suomi 60 0,25 03 Satakunta 33 0,12 04 Häme 24 0,09 05 Pirkanmaa 24 0,05 06 Kaakkois-Suomi 24 0,11 07 Etelä-Savo 15 0,02 08 Pohjois-Savo 25 0,02 09 Pohjois-Karjala 11 0,00 10 Keski-Suomi 15 0,08 11 Etelä-Pohjanmaa 50 0,28 12 Pohjanmaa 37 0,11 13 Pohjois-Pohjanmaa 11 0,01 14 Kainuu 10 0,03 15 Lappi 4 0,0 Yhteensä 388 1,36 Hukkakauralain edellyttämiin valvontoihin varattiin ELY-keskuksille 388 htp. Tavoitteesta toteutui 341 henkilötyöpäivää (1 htv=251 htp), joka muutettuna nettotyöpäiviksi on 299 htp:ää. Tavoitteesta toteutui 77 prosenttia. Tämä johtui ensisijaisesti resurssisyistä, mutta osittain myös siitä, että vähiten saastuneilla alueilla valvontaan ei ollut niin suurta tarvetta kuin vuonna 2010 oli suunniteltu. Torjuntasuunnitelmia oli voimassa 368 ja niistä ELY-keskusten tarkastajat valvoivat 88 ja Eviran tarkastajat 2. Muita hukkakauravalvontoja tehtiin 118 tilalle. Valvontatarkastuksia tehtiin peltotukivalvontojen yhteydessä 1355 kpl, joskin yhden ELYkeskuksen osalta tietoja ei ole saatavissa. Evira keskittyi omissa valvonnoissaan Varsinais-Suomen alueelle ja tiloille, joiden lohkoilla on hukkakaurakoodi 4, eli voimakas saastunta, eikä tiloille ole tehty hukkakauran torjuntasuunnitelmaa. Eräät tilat otettiin valvontaan tarkastusreitin varrelta löytyneen hukkakaurasaastunnan perusteella. Valvontatarkastusta varten Eviran tarkas- 4

5 tajat olivat yhteydessä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen ja valvottavat tilat kartoitettiin yhdessä. Valvonta tehtiin pääsääntöisesti tilan kaikille lohkoille. Tällä helpotettiin torjuntasuunnitelman tekemistä tilalle. Valvontojen perusteella 14 tilalle annettiin torjuntasuunnitelma. Valvonnoissa todettiin kuitenkin, että vaikka lohkot olivat hukkakaurarekisterin perusteella luokiteltu vakavasti saastuneiksi, useilla tiloilla tilanne oli odotettua parempi, hukkakaurasaastunta oli vähäinen ja torjuntaan oli kiinnitetty huomiota. Hukkakaurarekisterissä näyttää olevan vanhoja hukkakauratietoja, ellei viljelijä esitä rekisteriin muutettavaksi lohkon hukkakauratilannetta tai ole kiinnostunut hakemaan lohkolle puhtaaksitarkastusta. Evira teki lisäksi kahdelle erittäin pahoin saastuneelle hukkakauratilalle kesäkuussa valvonnan, jonka tarkoituksena oli valvoa, että kemiallinen torjunta tehdään oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Molemmilla tiloilla ruiskutukset oli tehty ja hukkakauratilanne on saatu hallintaan. Taulukko 2. Suunnitellut ja toteutuneet hukkakauravalvonnat ELY-keskus suunniteltu toteutunut torjuntasuunnitelma muut peltotukivalvonnat 01 Uusimaa Varsinais Suomi 03 Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois Suomi 07 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois Karjala 10 Keski-Suomi Etelä Pohjanmaa 12 Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa 14 Kainuu Lappi 0 2 EVIRA 2 63 Yhteensä TOIMIJOIDEN LAINKUULIAISUUS JA TUOTTEIDEN SÄÄNNÖSTENMUKAISUUS 2.1 Todettujen säännöstenvastaisuuksien yleisyys ja tyyppi Hukkakauralaissa säännöstenvastaisuudeksi luetaan hukkakauran torjunnan laiminlyönti. Yleisin seuraamus on kehotus torjua hukkakaura alueelta, tai tilanteen ollessa vakava, väliaikainen torjuntasuunnitelma taikka torjunnan teettäminen alueen haltijan kustannuksella. Yleisin säännöstenvastaisuus oli hukkakauratorjunnan laiminlyönti. Hukkakauran torjuntaa ei ollut tilalla tehty joko lainkaan tai torjunta oli tehty, mutta sen suorittamisessa oli puutteita. Yleinen puute oli myös se, että hukkakauran torjuntasuunnitelmaa ei tilalla ollut noudatettu. Seuraamuksia annettiin yhteensä 16 tilalle, yhden ELYkeskuksen tiedot puuttuvat. 5

6 Hukkakauran kemiallisessa torjunnassa sääolosuhteet vaikuttavat torjunnan onnistumiseen. Hukkakauran kemiallinen torjunta onnistui kasvukaudella 2011 hyvin. 2.2 Todettujen säännöstenvastaisuuksien analyysi Todettujen säännöstenvastaisuuksien esiintyminen Hukkakauran saastuttamaksi alaksi viljelijät ilmoittivat tukihakemusten yhteydessä ha, mikä on viljelyssä olevasta peltoalasta 15,9 %. Hukkakaura on levinnyt jatkuvasti laajemmalle alueelle. Taulukko 3. Hukkakauran saastuttama pinta-ala Vuosi Saastunut ha Vakava saastunta Pelto-pinta-ala yhteensä ha Hukkakauralain mukaan alueen haltijalle voidaan antaa määräyksiä torjua hukkakaura alueelta joko väliaikaisella torjuntasuunnitelmalla, hävittämismääräyksellä tai teettämismääräyksellä. Vuonna 2011 näitä määräyksiä annettiin alueen haltijoille seuraavasti: Väliaikainen torjuntasuunnitelma Hävittämis- Teettämis- Kehotus laatia torjuntasuunnitelma määräys määräys Tiedot perustuvat ELY-keskusten ja Eviran tekemiin valvontoihin. Lisäksi kunnat ovat omien valvontojensa perusteella antaneet valvontapäätöksiä, mutta nämä luvut eivät ole taulukossa mukana Todetuista säännöstenvastaisuuksista seuraavien riskien luonne Hukkakauran torjunnan laiminlyönnistä seuraa hukkakauran leviäminen yhä laajemmalle alueelle. Jos torjunta laiminlyödään joko osalla lohkoista tai kokonaan, torjunta vaikeutuu. Tiloilla, joilla kemiallinen torjunta tehdään liian pienillä ainemäärillä, aiheutetaan huomattava riski sadolle ja lohkon hukkakaurasaastunnalle. Kemiallinen torjunta tulee kalliiksi ja kitkentätyöhön on käytettävä enemmän aikaa. Samoin viljelyn suunnitteluun ja viljelytekniikkaan on kiinnitettävä tilalla enemmän huomiota. Voimakas hukkakaurasaastunta vähentää viljoilla satotasoa. Viljan markkinointi vaikeutuu, jos sadossa on runsaasti hukkakauraa. Hukkakaurasaastunta heikentää pellon arvoa ja vaikeuttaa tilakauppoja ja pellon vuokrausta. Siementuotanto ei ole mahdollista hukkakauran saastuttamilla lohkoilla Todettujen säännöstenvastaisuuksien perimmäiset syyt Tilakoko on viime vuosina suurentunut ja pellon vuokraus yleistynyt. Pellon vuokraajat tai myyjät eivät aina ole tietoisia hukkakauralain velvoitteesta, jonka mukaan hukkakaurasaastunnasta on kerrottava ennen sopimuksen tekoa uudelle vuokraajalle tai ostajalle. Osa-aikaviljely on lisääntynyt, jolloin tiloilla on vähemmän työvoimaa käytettävissä kasvukauden aikana tehtäviin hukkakauran kitkentäkierroksiin. Tuotantopanosten hinnan korotukset ja toisaalta sadosta saatava hinta johtavat siihen, että tuotantopanosten laadusta tingitään. Tiloilla saatetaan käyttää hukkakauraisen lohkon satoa kylvösiemenenä ja saastuttaa puhtaatkin lohkot. Hukkakauran kemialliset 6

7 torjunta-aineet ovat kalliita ja siksi torjunnoista tingitään helposti. Toisaalta myös viljelijöiden ammattitaito ja koulutustaso ovat nousseet, joten viljelijöillä on tietoa siitä, miten hukkakauraa voidaan torjua. Tiloilla, joilla on vakava hukkakaurasaastunta tai hukkakaura on saastuttanut suurimman osan tilan lohkoista, tulee kemiallinen torjunta usein niin kalliiksi, ettei torjuntaa aina tehdä kaikille lohkoille asianmukaisesti. Myös tilan peltopinta-alan ollessa suuri, kitkentäkierrosten tekeminen ja lohkojen tarkkailu jää helposti tekemättä. Tällöin hukkakaura pääsee leviämään suuremmalle alueelle. 3 AUDITOINNIT JA MUU SAATU PALAUTE Hukkakauravalvonnassa tehtiin viisi auditointia, joista neljä tehtiin kuntiin ja yksi ELYkeskukseen. Auditointien tavoitteena oli arvioida tarkastajan työtä hukkakauravalvonnassa sekä todeta, miten viranomaiset soveltavat hukkakauralakia ja koulutuksessa esiin tulleita asioita. Tavoitteena on myös yhdenmukaistaa viranomaisten työskentelytapoja ja kehittää Eviran koulutusta ja ohjeistusta. Auditointien mukaan tehtävät olivat hoidettu hyvin ja viranhaltijoilla oli pitkä kokemus ja asiantuntemus tehtäväalueelta. Auditoinneissa havaittiin, että resurssien puute kunnissa kesäaikana rajoittaa tehtäviä hukkakauravalvontoja. Hukkakauravalvontojen aika on hyvin lyhyt, 3-4 viikkoa, ja samaan jaksoon ajoittuvat myös maaseutuelinkeinoviranomaisten lomat. Kuntien välisten yhteistoiminta-alueiden toivotaan tuovan asiaan parannusta tulevaisuudessa. Sen sijaan ELY-keskuksissa hukkakauravalvontoja tehdään usein peltotukivalvontojen yhteydessä. Eri viranomaisten välisessä työnjaossa esiintyy edelleen epäselvyyksiä. Eviran järjestämään koulutukseen on oltu erittäin tyytyväisiä, samoin siihen, että Eviran tarkastajat tekevät valvontoja eri puolilla maata yhdessä kuntien ja ELY-keskusten tarkastajien kanssa. Taulukko 4. Sektorilla suoritetut sisäiset auditoinnit. Auditoinnin kohteena ollut viranomainen Evira ELY-keskus 1 Kunta 4 Auditointien määrä Auditoinnin teema(t) Hukkakauravalvontojen tekeminen ja yhteistyö muiden viranomaisten kanssa Hukkakauravalvontojen tekeminen ja yhteistyö muiden viranomaisten kanssa Keskeiset havainnot Ei resursseja erillisiin valvontoihin, mutta hukkakauravalvonnat tehdään peltotukivalvontojen yhteydessä. Tehtävät hoidettu pääosin hyvin, kesäaikaan resurssivajausta. Työnjaosta eri viranomaisten kesken edelleen epäselvyyksiä. 4 KORJAAVAT TOIMENPITEET (TOIMET TEHOKKUUDEN VARMISTAMISEKSI) 4.1 Toimijoille annetut seuraamukset ja korjaavien toimenpiteiden varmistaminen Viljelijöitä valvottiin valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvontaa tehtiin paikallistasolla kunnissa, ja ELY-keskusten hukkakauravalvontaa tehtiin sekä erikseen että yhdessä peltotukivalvonnan kanssa. Vakavasti saastuneille tiloille laadittiin torjuntasuunnitelmia 44 kappaletta. Torjuntasuunnitelman avulla tehdään pidempi viljelysuunnitelma tilalle erityisesti hukkakauran torjunnan näkökulmasta. Hukkakauran torjuntasuunnitelmiin oli varattu yhteensä , joista käytettiin Uusia torjuntasuunni- 7

8 telmia tehtiin 44 tilalle. Torjuntasuunnitelmiin varattua rahaa jäi käyttämättä, koska kunnat eivät tilanneet riittävästi torjuntasuunnitelmia. Hukkakauran torjuntakustannusten korvaamiseksi maksettiin korvauksia yhteensä yhteensä 109 viljelijälle. Korvaukset maksettiin kemiallisten hukkakauran torjunta-aineiden kustannuksista, kun tilalla oli hukkakauran torjuntasuunnitelma. Yksi hakemus hylättiin myöhästyneenä. Hukkakauraan liittyviä koulutuksia järjestettiin viranomaisille, viljelijöille ja eri oppilaitoksille yhteensä 21 kappaletta. 4.2 Valvontajärjestelmään liittyvät korjaavat toimenpiteet Hukkakauran tunnistamiseen ja torjuntaan liittyvää koulutusta annettiin kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisille, ELY-keskusten peltotukivalvojille, sekä maaseutualan oppilaitoksissa opiskeleville ja viljelijöille. Hukkakauran valvonnassa on tehty yhteistyötä Maaseutuviraston (Mavi) kanssa ja valvontakäytäntöjä ja seuraamuksia on yhtenäistetty eri ELY-keskusten alueilla. Tiedotusta on lisätty paitsi kasvukauden aikaisena tiedottamisena, myös viljelysuunnitelmien tekemisen aikaan keväällä. Evira oli mukana hukkakauraosiolla ProAgrian järjestämissä kasvinsuojelukoulutuksissa. Evira laati yleisen hukkakaura-ohjeen, joka on suunnattu viljelijöille, neuvojille ja viranomaisille, sekä ohjeen hukkakaurarekisteristä viranomaisille. Taulukko 5. Viranomaisille ja toimijoille annettu ohjeistus Ohjeet toimijoille - päivitytetyt, kpl - uudet, kpl 1 Ohjeet viranomaisille - päivitetyt, kpl - uudet, kpl ARVIO VALVONNAN ONNISTUMISESTA Vakavat saastunnat lisääntyivät muutamalla sadalla hehtaarilla edellisestä vuodesta, mutta selvästi niiden määrässä ei ole tapahtunut suurta kasvua. Hukkakaurasta tiedottaminen on ollut aktiivista ja se alkaa näkyä myös siinä, että viljelijät torjuvat tehokkaammin juuri vakavasti saastuneita lohkoja. Kemiallisen torjunnan määrä on kasvanut koko ajan. Hukkakauran saastuttama kokonaisala kasvoi edellisestä vuodesta, mutta tämä johtuu siitä, että viljelijät ilmoittavat saastunnoista aktiivisemmin ja toisaalta ilmoittaminen on helpompaa peltotukihakemusten yhteydessä. Tiedotuksen suhteen onnistuttiin hyvin ja siitä on saatu myönteistä palautetta. Koulutuksia järjestettiin aktiivisesti, ja varsinkin oppilaitoksissa tulevien viljelijöiden kouluttaminen näkyy hukkauran torjunnassa ja osaamisessa. Valvontasuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamisessa onnistuttiin pääosin hyvin. Kasvukauden aikaiset kemialliset torjunnat onnistuivat hyvin, tosin tilakohtaisia puutteita esiintyi edelleenkin. Auditoinneista saatiin hyvää palautetta auditointikohteilta ja toisaalta niistä saatiin palautetta Eviran valvonnan kohdistamiseen ja koulutuksiin. 8

9 Hukkakaurarekisteriä tulee kehittää siten, että se palvelee eri viranomaistahoja paremmin, sekä säästää resursseja ja päällekkäistä työtä. Kun kaikkien kuntien hukkakaurarekisteri tallennetaan samaan paikkaan (IACS), tarvittavien tietojen saanti helpottuu. Peltotukivalvontojen yhteydessä tehtävä hukkakauravalvonta tehosti ELY-keskusten resurssien käyttöä. Samoin kuntien yhdistäminen on tuonut osaan kuntia lisäresursseja, jolloin kesäajan sijaisuudet on ollut helpompi järjestää. 9