Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen
|
|
- Ari-Matti Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen
2 Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto laatia koekalastus-, näytteenotto- ja analyysisuunnitelma Talvivaaran kaivosalueen vaikutusalueen vesistöissä RKTL, Evira ja Kainuun ELY-keskus 1. kierros: kierros: kierros:
3 Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Kalastukset toteutettiin: Oulun vesistöalueella kaivosalueen alapuolisessa Kalliojärvessä ja Jormasjärvessä Vuoksen vesistöalueella kaivosalueen alapuolisessa Kivijärvessä ja Laakajärvessä Kaivosalueen välisissä jokialueilla kummallakin vesistöalueella.
4 Näytteenottopaikat 1.kierros: 83 kalaa (66+17) Laakajärvi, Jormasjärvi, Kalliojoki, Kivijoki (Kivesjärvi) 2.kierros: 195 kalaa (117+78) Laakajärvi, Jormasjärvi, Kalliojärvi, Kivijärvi, Kolmisoppi (Kiantajärvi, Kivesjärvi, Teerijärvi, Ukonjärvi) 3. kierros: 143 (115+28) Laakajärvi, Jormasjärvi, Kalliojärvi, Kivijärvi, Kolmisoppi (Teerijärvi, Kiantajärvi)
5
6 Kalojen raskasmetalli ja hivenainemääritykset Tutkimuksen kohteeksi valittiin alueella yleisiä kalalajeja: Särki, ahven, hauki, made, kuha, siika Näytteistä määritetään mahdolliset jätevesien aiheuttamat kudosmuutokset ja alkuainepitoisuudet (Al, As,Cd,Cr,Cu Fe,Hg,Mn,Ni,Pb,Se,Zn,U)
7 Ensimmäinen kierros Marraskuussa 2012 pyydetyissä kaloissa havaittiin vähäisiä kudosmuutoksia kiduksissa Kahdesta Kalliojoen särjestä (0,068 ja 0,070 mg/kg) ja yhdestä Kivijoen särjestä ( 0,059 mg/kg) mitattiin enimmäispitoisuusrajan (0,050 mg/kg) ylittävä kadmiumpitoisuus.
8 Toinen kierros Jormasjärven särkien kadmiumpitoisuuksien keskiarvo (0,063 mg/kg) ylitti sallitun raja-arvon (0,050 mg/kg) ja kolmestatoista näytteestä seitsemän ylitti sallitun rajan. Kaikkien Kolmisopesta pyydettyjen särkien (11 kpl) kadmiumpitoisuus ylitti sallitun enimmäispitoisuusrajan (ka= 0,18 mg/kg). Kolmisoppi ei ollut mukana ensimmäisellä kierroksella.
9 Toinen kierros Kohonneita kadmiumpitoisuuksia Jormasjärven ahvenissa (0,014-0,033 mg/kg, ka 0,020 mg/kg) ja mateissa (<0,010-0,053 mg/kg, ka 0,028 mg/kg). Kahdessa Jormasjärven mateessa oli kadmiumia > 0,050 mg/kg( 0,051 ja 0,053 mg/kg) Kolmisopin hauissa (0,013-0,036 mg/kg, ka 0,025 mg/kg), mateissa (0,011-0,069 mg/kg, ka 0,035 mg/kg) ja ahvenissa (0,010-0,037 mg/kg, ka 0,023 mg/kg). Kolmisopesta pyydettyjen kahden mateen kadmiumpitoisuus (0,063mg/kg ja 0,069 mg/kg) ylitti sallitun raja-arvon.
10 Kolmas kierros Kadmiumin ylityksiä vähemmän kuin toisella kierroksella Jormasjärven ja Kolmisopen särjistä molemmissa yhdessä särjessä enimmäispitoisuusrajan ylitys (0,18 mg/kg ja 0,073 mg/kg). Jormasjärven ja Kolmisopen särjistä löytyi edelleen kohonneita kadmiumpitoisuuksia, mutta ne olivat pienempiä kuin toisella kierroksella (ka= 0,041 mg/kg ja 0,032 mg/kg). Yhden Kiantajärvestä (vertailujärvi) pyydetyn siian kadmiumpitoisuus oli 0,15 mg/kg. Myös Mn, Fe,Cu ja Zn olivat kohonneita.
11 Särkien kadmiumpitoisuus
12 Vertailukalat Kianta-, Kives-,Teeri- ja Ukonjärvestä 123 kalaa Ei kohonneita kadmiumpitoisuuksia Vertailukaloissa mangaanipitoisuus matalampi, <0,10-9,2 mg/kg (mediaani 0,65 mg/kg ja ka 1,2 mg/kg) Kaivoksen vaikutusalueen kaloissa mangaanipitoisuus 0,11-28mg/kg (mediaani 0,90 mg/kg ja ka 2,6 mg/kg).
13 Kalan käytön rajoitukset Kainuun maakunta kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto suositteli marraskuussa 2012 pidättäytymään em. vesistöistä pyydetyn kalan syönnistä. Suosituksen tarkoituksena oli varotoimena ehkäistä mahdollisten terveyshaittojen syntymistä.
14 Enimmäispitoisuusrajat Kalan lihalle ainoastaan elohopealle, kadmiumille ja lyijylle on olemassa enimmäispitoisuusrajat, jotka EU komission asetuksien 1881/2006 ja 629/2008 mukaan ovat seuraavat: Elohopea 1,0 mg/kg (hauki) ja 0,5 mg/kg (muut tutkitut kalalajit) Kadmium 0,050mg/kg Lyijy 0,30 mg/kg
15 Yhteenveto Kaloja tutkittiin yhteensä 421 kpl Kadmiumin enimmäispitoisuusrajan ylityksiä oli neljässä mateessa, yhdessä siiassa ja 23 särjessä eli 7% näytteistä. Kaikkien kolmen kierroksen elohopeapitoisuudet olivat normaalia sisävesitasoa välillä 0,071-2,0 mg/kg ja keskiarvo oli 0,38 mg/kg
16 Yhteenveto jatkuu Saatujen tutkimustulosten perusteella kalojen raskasmetalli- ja hivenainepitoisuudet eivät ole niin suuria, että terveydellistä haittaa voisi katsoa aiheutuvan kalan yleisiä syöntisuosituksi ja niihin annettuja poikkeuksia noudattamalla ( ista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden+kayton+rajoitukset/k alan+syontisuositukset/). Lopullisen ratkaisun rajoituksista tekee kuitenkin paikallinen elintarvikevalvontaviranomainen.
17 Yhteenveto jatkuu Eviran kalan syöntisuositusten mukaisesti merestä tai järvestä pyydettyä haukea voi syödä 1-2 kertaa kuussa. Kalaa paljon syövien on suositeltavaa vähentää elohopeaa keräävien petokalojen (isokokoiset ahvenet, hauki, kuha, made) käyttöä ravinnossa Raskaana oleville ja imettäville ei suositella hauen syömistä elohopean takia Mittaustulosten perusteella kaloja voi syödä, mutta jatkoseuranta on tarpeen, jotta pystytään selvittämään, näkyykö pitoisuuksissa muutoksia pitemmällä aikavälillä.
18 70 kg:n henkilön kadmiumsaanti EFSA: siedettävä viikkosaanti TWI 2,5 µg/rp eli 175 ug/vko Suomalaisten kadmiumin viikkosaanto 0,9 µg 63ug/vko 112 µg/vko Kadmiumpitoisuus kalassa 0,18mg/kg. Kalaa 550g/vko kalasta saatava kadmium 99µg/vko 99 µg+63 µg=162 µg/vko Jos pitoisuus 0,020mg/kg, viikossa voisi syödä n. 5 kg.
19 1.kierros Järvi Kala n Kadmium Lyijy Elohopea Uraani mg/kg tp mg/kg tp mg/kg tp mg/kg tp Laakajärvi keskiarvo vaihteluväli keskiarvo vaihteluväli keskiarvo vaihteluväli Ahven 7 0,015 <0,010-0,036 <0,010 0,25 0,12-0,45 <0,005 Hauki 1 <0,010 <0,010 0,38 <0,005 Kuha 6 <0,010 <0,010 0,33 0,29-0,45 <0,005 Made 6 <0,010 <0,010 0,26 0,19-0,42 <0,005 Särki 2 0,026 <0,010-0,047 <0,010 <0,010-0,010 0,29 0,13-0,45 <0,005 Jormasjärvi Ahven 6 0,013 <0,010-0,041 <0,010 <0,010-0,020 0,49 0,34-0,61 <0,005 Kuha 1 <0,010 <0,010 0,25 <0,005 Made 6 <0,010 <0,010 0,19 0,17-0,25 <0,005 Siika 2 <0,010 <0,010 0,12 0,11-0,13 <0,005 Särki 6 0,026 0,015-0,037 <0,010 0,16 0,10-0,44 <0,005 Kalliojoki Ahven 1 <0,010 <0,010 0,36 <0,005 Hauki 1 0,010 <0,010 0,75 <0,005 Särki 1 <0,010 <0,010 0,22 <0,005 Särki 7(kuolleita) 0,031 <0,010-0,075 <0,010 <0,010-0,010 0,36 0,27-0,47 <0,005 Kivijoki Ahven 4 <0,010 <0,010-0,013 <0,010 0,32 0,17-0,48 <0,005 Hauki 1 0,011 <0,010 1,1 <0,005 Made 2 <0,010 <0,010 0,19 0,17-0,21 <0,005 Särki 6 0,028 <0,010-0,059 <0,010 0,23 0,13-0,26 Kivesjärvi Ahven 4 <0,010 <0,010 0,44 0,26-0,66 <0,005 Hauki 8 <0,010 <0,010-0,010 <0,010 <0,010.0,011 0,5 0,19-0,98 <0,005 Made 1 <0,010 <0,010 0,10 <0,005 Särki 4 <0,010 <0,010 0,15 0,10-0,32 <0,005 Enimmäispitoisuusrajat: kadmium 0,050 mg/kg, lyijy 0,30 mg/kg, elohopea 1,0 mg/kg (hauki), muut eo. kalat 0,50 mg/kg
20 2.kierros Järvi Kala n Kadmium Lyijy Elohopea Uraani mg/kg tp mg/kg tp mg/kg tp mg/kg tp Laakajärvi keskiarvo vaihteluväli keskiarvo vaihteluväli keskiarvo vaihteluväli Ahven 4 <0,010 <0,010 0,55 0,33-0,80 <0,005 Hauki 9 <0,010 <0,010 <0,010-0,023 0,49 0,34-0,71 <0,005 Kuha 10 <0,010 <0,010 <0,010-0,018 0,39 0,36-0,41 <0,005 Made 11 <0,010 <0,010 0,31 0,25-0,37 <0,005 Särki 5 <0,010 <0,010-0,23 <0,010 0,13 0,10-0,19 <0,005 Jormasjärvi Ahven 8 0,02 0,018-0,033 <0,010 0,51 0,31-0,84 <0,005 Kuha 2 0,011 0,010-0,012 <0,010 0,28 0,24-0,32 <0,005 Made 11 0,028 <0,010-0,053 <0,010 <0,010-0,023 0,28 0,19-0,42 <0,005 Siika 2 <0,010 <0,010-0,014 <0,010 0,11 0,10-0,12 <0,005 Särki 13 0,063 0,030-0,1 <0,010 0,19 0,10-0,28 <0,005 Kolmisoppi Ahven 6 0,023 0,010-0,037 <0,010 0,49 0,39-0,67 <0,005 Hauki 6 0,025 0,013-0,036 <0,010 1,1 0,65-2,0 <0,005 Made 5 0,035 0,011-0,069 <0,010 0,69 0,44-0,98 <0,005 Särki 11 0,18 0,10-0,39 <0,010 0,34 0,29-0,37 <0,005 Kalliojärvi hauki 1 <0,010 <0,010 0,68 <0,005 Kivijärvi hauki 5 <0,010 <0,010 0,73 0,38-0,92 <0,005 särki 8 <0,010 <0,010-0,015 0,015 <0,010-0,054 0,25 0,1-0,72 <0,005 Enimmäispitoisuusrajat: kadmium 0,050 mg/kg, lyijy 0,30 mg/kg, elohopea 1,0 mg/kg (hauki), muut eo. kalat 0,50 mg/kg
21 3. kierros Järvi Kala n Kadmium Lyijy Elohopea Uraani Mangaani Sinkki mg/kg tp mg/kg tp mg/kg tp mg/kg tp mg/kg tp mg/kg tp keskiarvo vaihteluväli keskiarvo vaihteluväli keskiarvo vaihteluväli keskiarvo Vaihteluväli keskiarvo Vaihteluväli Kivijärvi Ahven 10 <0,010 <0,010 <0,10-0,22 <0,0050 9,2 0, ,1 3,2-11 Hauki 11 <0,010 <0,010 <0,010-0,010 <0,0050 1,2 0,24-2,9 4,9 2,9-6,5 Särki 10 <0,010 <0,010-0,016 <0,010 <0,0050 3,9 1,1-9,4 6,1 3,3-18 Kolmisoppi Ahven 10 <0,010 <0,010-0,015 <0,010 <0,010-0,018 Hauki 7 0,012 <0,010-0,021 <0,010 Särki 9 0,032 0,018-0,073 <0,010 <0,0050 <0,0050 <0,0050 1,0 0,21-3,3 3,9 2,9-5,6 1,0 0,68-1,2 6,0 4,0-12 6,7 1,7-17 9,8 4,6-16 Laakajärvi Ahven 9 <0,010 <0,010 <0,0050 0,770,22-2,0 4,33,7-6,5 <0,010 <0,010 Hauki 3 <0,010-0,014 <0,0050 0,850,20-1,5 6,84,9-10 Kuha 1 <0,010 <0,010 <0,0050 0,33 3,8 Siika 1 <0,010 <0,010 <0,0050 0,40 5,8 Särki 10 <0,010 <0,010 <0,0050 4,40, ,93,7-8,0 Jormasjärvi Ahven 10 <0,010 <0,010 <0,0050 0,220,13-0,40 3,22,7-4,4 Hauki 2 <0,010 <0,010 <0,0050 0,450,17-0,74 3,93,5-4,3 Kuha 9 <0,010 <0,010 <0,0050 0,210,16-0,38 3,02,6-4,1 Lahna 1 0,013 <0,010 <0,0050 2,2 9,5 Siika 1 <0,010 <0,010 <0,0050 0,37 5,6 Särki 8 0,0410,011-0,18 <0,010 <0,0050 2,00,33-7,5 7,83,7-12 Kalliojärvi Ahven 4 <0,010 <0,010 <0,0050 0,980,52-1,6 3,83,5-4,3 Hauki 2 <0,010 <0,010 <0,0050 0,470,29-0,65 3,33,0-3,6 Särki 1 <0,010 <0,010 <0,0050 0,11 4,2 Kiantajärvi Ahven 4 <0,010 <0,010 <0,0050 0,500,21-1,3 3,92,7-4,9 Kuha 5 <0,010 <0,010 <0,0050 0,300,16-0,72 3,22,6-4,5 Lahna 1 <0,010 <0,010 <0,0050 5,3 4,5 Siika 4 <0,010 <0,010-0,15 <0,010 <0,010-0,039 <0,0050 1,1 0,28-3,1 13,6 3,7-42 Teerijärvi Ahven 10 <0,010 <0,010-0,016 <0,010 <0,0050 4,40,33-9,2 6,94,2-11 Hauki 1 <0,010 <0,010 <0,0050 1,9 5,7 Särki 3 <0,010 <0,010 <0,0050 2,51,3-4,4 9,68,4-11 Enimmäispitoisuusrajat: kadmium 0,050 mg/kg, lyijy 0,30 mg/kg, elohopea 1,0 mg/kg (hauki), muut eo. kalat 0,50 mg/kg
Kupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp
Taulukko 6. Kierros 2 Jormasjärvi Jormasjärvi ahven 0,037 0,78 0,023
LisätiedotSinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp
Taulukko 15. Kierros 3 Jormasjärvi Jormasjärvi hauki 0,026 0,74 0,036
LisätiedotKalan syöntisuositusten uudistamistarve
EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Terveysriskin näkökulmasta tilanne ei ole oleellisesti muuttunut Tilanne
LisätiedotKala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?
Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira p.040 48777 98 ulla.luhtasela@evira.fi 1 Lainsäädäntö Komission asetus (EY)
LisätiedotTERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN
LisätiedotKASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992
KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 kaupunki Ympäristövirasto Raportti 9/1992 IjOulun Oulu KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLIT 1992 Oulun kaupungin ympäristövirasto jatkaa ympäristöhygienian
LisätiedotMuutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)
Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III) Tässä kalvosarjassa on esitelty hankkeen keskeisimmät tulokset tiiviisti. Koko raportti on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-287-600-3
LisätiedotLasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö
Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Riskianalyysi terveydensuojelun perustana Lainsäädäntö rajoittaa määriä
LisätiedotTalvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus
Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015
Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa
LisätiedotItämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa
U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,
Lisätiedot(Pyydetyn) kalan kontaminantit ja kalan turvallisen käytön ohjeet. Marika Jestoi Evira/Kemiallinen elintarviketurvallisuus
(Pyydetyn) kalan kontaminantit ja kalan turvallisen käytön ohjeet Marika Jestoi Evira/Kemiallinen elintarviketurvallisuus Elintarvikkeiden kontaminantit? Aineita, joita ei tarkoituksella lisätty Mutta
LisätiedotKALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992
KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 Oulun kaupunki ~ Ympärislöviraslo Raportti 5/1992. - Oulu KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 Oulun ympäristöstä pyydettyjen ja Oulussa kaupan pidettävien petokalojen
LisätiedotUnelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
VESISAMMALTEN METALLIPITOISUUDET 16X170583 5.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_4 Vesisammalten metallipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen alapuolisten virtavesien
LisätiedotNorilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset
Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset xxx.xx.2012 Kokemäki Heikki 24.3.2015 Holsti Kokemäki Anna Väisänen, KVVY ry Nikkelipäästö Laiterikko 5.-6.7.2014 Tehtaan
Lisätiedot20.8.2007. Kalojen 137 Cs- ja elohopeapitoisuudet Sastamalan perusturvakuntayhtymän järvissä vuonna 2005
2.8.27 Kalojen 37 Cs- ja elohopeapitoisuudet Sastamalan perusturvakuntayhtymän järvissä vuonna 25 Evira-STUK -yhteishanke, PILOT HGCS Ritva Saxén, STUK Anja Hallikainen, Evira Johdanto Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta
LisätiedotKAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA
KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos
LisätiedotSORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien
LisätiedotValhe, emävalhe, Talvivaaran vesistömallinnus
1 Valhe, emävalhe, Talvivaaran vesistömallinnus Marraskuun vuodon jälkeen piti olla itsestään selvää, että jätealtaiksi muuttuneita lähijärvet piti ennallistaa. Tuskin kukaan olisi uskonut, että niiden
LisätiedotEviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen. Riskinarviointiseminaari
Eviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen Eviran raskasmetallitutkimukset Eviran kemian ja toksikologian tutkimusyksikössä tutkitaan raskasmetalleja elintarvikkeiden lisäksi myös
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila loppuvuonna 2013
Tiedote 12.12.2013 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila loppuvuonna 2013 Talvivaara on jatkanut syksyn ajan käsiteltyjen jätevesien johtamista sekä pohjoiseen Oulujoen vesistöön että etelään Vuoksen
LisätiedotRASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA
RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA D-vitamiinin täydentäminen D-vitamiinivalmisteiden käyttöä on Suomessa suositeltu jo vuosikymmenien ajan erityisesti imeväisille ja pienille lapsille sekä
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä Maaliskuu 2015 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU
LisätiedotSuomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen. Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira
Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen lähteet Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira Raskasmetallit Tässä tutkimuksessa: Kadmium (Cd) Lyijy (Pb) Arseeni (ias, epäorgaaninen arseeni) Elohopea (ihg,
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotKyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008
KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS 2012E
TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotYmpäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa. Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta
Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta Sisältö Yleistä dioksiineista ja PCB-yhdisteistä Miksi ne kiinnostavat? Raja-arvoista ja siedettävistä
LisätiedotJoni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti
LisätiedotSuomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi
Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille Johanna Suomi Projektin tavoitteet 1-, 3- ja 6-vuotiaat suomalaislapset Neljä raskasmetallia (Cd, As, Hg, Pb) Suomalaiset elintarvikkeet ja tuontielintarvikkeet
LisätiedotEU-kalat III Hankkeen tulokset Säätytalo Hannu Kiviranta
EU-kalat III Hankkeen tulokset 1 Tänään puheena EU-KALAT III Mitä ympäristömyrkkyjä määritettiin, mistä kaloista ja miltä alueilta Lainsäädäntö, poikkeusluvista, TEQ-käsite EU-kalat III hankkeen tulokset
LisätiedotKalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi
Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio
Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy
LisätiedotVATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30
VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 Kyläilta 9.12.2009 Suunnittelutyön tarkoitus Suunnittelutilanne Tehdyt maastotyöt Järvien nykytila Laaditut
LisätiedotKalasta tietoa -visa Tehtävät
Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI 2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan
Lisätiedot16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy
16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila alkuvuonna 2014
Katsaus Julkaisuvapaa 15.5.2014 klo 10.00 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila alkuvuonna 2014 Talvivaaran kaivosyhtiö on johtanut kalkkikäsiteltyjä jätevesiä vesistöihin tammi huhtikuussa 2014 yhteensä
LisätiedotTERRAFAME OY OSA VII: TERRAFAMEN KAI- VOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Terrafame Oy. Tarkkailuraportti. Huhtikuu, 2018.
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä Huhtikuu, 2018 TERRAFAME OY OSA VII: TERRAFAMEN KAI- VOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2017 TERRAFAME OY OSA VII: TERRAFAMEN
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotFORTUM POWER AND HEAT OY
KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.5.2015 - kemiallisesta luokittelusta Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet Kemiallinen tila Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
KALATALOUSTARKKAILU 16X170583 10.4.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVc Kalataloustarkkailu Talvivaaran kaivoksen kalataloustarkkailu v. 2013 1 Sisältö 1 JOHDANTO...
Lisätiedot2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa
2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys
LisätiedotSade, mm Keskilämpötila, o C sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016
18 25 15 2 Sade, mm 12 9 6 15 1 5 Keskilämpötila, o C 3-5 sade 2-215 sade 216 lämpötila 2-215 lämpötila 216 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko
LisätiedotLastenruokien vierasaineet
Lastenruokien vierasaineet Liisa Rajakangas Elintarvikeylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Asetus Asetuksen (EY) N:o 1881/2006 muutokset Julkaistu virallisessa lehdessä Koskee (EY) N:o 1126/2007
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotItämeren kala elintarvikkeena
Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja
LisätiedotLuontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset
Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Hannu Komulainen Tutkimusprofessori (emeritus) Terveydensuojeluosasto 21.11.2016 Ihminen ympäristössä:maaperä, 21.11.2016, Helsinki 1 Esityksen sisältö: Rajaukset
LisätiedotYmpäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely
Ympäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely VNK-TEAS hankkeen aloitusseminaari 5.5.16 Hannu Kiviranta EU-kalat III -taustaa Lainsäädäntötyö dioksiinien ja PCB-yhdisteiden
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotHiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotKakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 16.9.2015 - pintavesien kemiallisesta luokittelusta Pintavesien kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet 16.9.2015 Petri Poikonen 2 Pintavesien kemiallisen tilan
LisätiedotTURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotKalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotKuhan ja ahvenen elohopeapitoisuudet Keuruun ja Multian järvissä. Timo Ruokonen, FT
Kuhan ja ahvenen elohopeapitoisuudet Keuruun ja Multian järvissä Timo Ruokonen, FT Keski-Suomen kalatalouskeskus ry, Jyväskylä 12/2016 1. Johdanto Kalojen elohopeapitoisuuksia on selvitetty laajasti viime
LisätiedotKANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali
KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, PJI Akvaattisen ekologian dosentti, TY SAALISPOTENTIAALIN
LisätiedotKyselytutkimus suomalaisten ravintoloiden kala- ja äyriäistarjonnan ympäristövastuullisuudesta
Kalle Erkkilä / WWF Kyselytutkimus suomalaisten ravintoloiden kala- ja äyriäistarjonnan ympäristövastuullisuudesta TNS Gallup / WWF Suomi Kestävällä kalalla -hanke 2013 Kohderyhmä ja tutkimuksen toteutus
LisätiedotRAUMAN ETELÄISEN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMISEN KALA- TALOUDELLINEN TARKKAILU -kalojen haitta-ainepitoisuudet. Sakari Kivinen 2017.
RAUMAN ETELÄISEN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMISEN KALA- TALOUDELLINEN TARKKAILU -kalojen haitta-ainepitoisuudet Sakari Kivinen 2017 Kirjenro 165/17 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. KALOJEN KÄYTTÖKELPOISUUS...
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
LisätiedotElohopeaa kaloissa mistä ja miksi?
Vesistöpäivä 15.6. 2018 Haukivuori Elohopeaa kaloissa mistä ja miksi? Jaakko Mannio, Suomen ympäristökeskus jaakko.mannio@ymparisto.fi Tässä esityksessä Elohopea nousee kulkee laskeutuu muuttuu kertyy
LisätiedotETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011
ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN
LisätiedotMyymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia
Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Projektiyhteenveto 2014 Pääkaupunkiseudun kunnissa toteutettiin touko-lokakuussa 2014 yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli
LisätiedotKotimaisen järvi- ja merikalan raskasmetallipitoisuudet EU-KALAT
Elintarvikeviraston julkaisuja 3/2004 Kotimaisen järvi- ja merikalan raskasmetallipitoisuudet EU-KALAT E-R. Venäläinen A. Hallikainen R. Parmanne P. J. Vuorinen Helsinki 2004 2 Kuvailulehti Julkaisija
LisätiedotKaupunkipurojen haitta aineet. Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Kaupunkipurojen haitta aineet Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsingin kaupungin ympäristökeskus Purojen seuranta Helsingissä Seurataan 35 puron veden laatua keväisin Lisäksi intensiivisiä
LisätiedotOULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN
OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotKaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio)
Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Taustaa Taustaa Elohopea Riski Talvivaaran pohjavesituloksia,
LisätiedotMerimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä
Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat
LisätiedotNäsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13
Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue
LisätiedotTutkimuksen ja kalastajien kumppanuusohjelma. TP2: Kalojen vierasainepitoisuudet seurantaa ja tiedottamista. Panu Rantakokko
Tutkimuksen ja kalastajien kumppanuusohjelma TP2: Kalojen vierasainepitoisuudet seurantaa ja tiedottamista Panu Rantakokko 1 TYÖPAKETIN 2 TOIMENPITEET 1. KALOJEN KÄYTTÖÄ JA VIENTIÄ EDISTÄVÄN KONTAMINANTTI-
LisätiedotTalvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella
Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara
LisätiedotRiskinarviointiseminaari Ajankohtaista riskinarvioinnista - Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Vierasainevalvonta Suomessa
Riskinarviointiseminaari 6.11.2015 Ajankohtaista riskinarvioinnista - Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Vierasainevalvonta Suomessa Kaija-Leena Saraste Evira/Elintarvikehygienia 06.11.2015
LisätiedotKoekalastus seitsemällä Tammelan järvellä
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotTERRAFAME OY OSA VII: TERRAFAMEN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Terrafame Oy. Tarkkailuraportti. Huhtikuu, 2017.
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä Huhtikuu, 2017 TERRAFAME OY OSA VII: TERRAFAMEN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016 TERRAFAME OY OSA VII: TERRAFAMEN
LisätiedotKalansyöntisuositukset 04.10.2006 Telebus, vkot 38-39 / 2006
Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila kesällä ja syksyllä 2014
Katsaus Julkaistavissa 16.10.2014 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila kesällä ja syksyllä 2014 Talvivaaran kaivosyhtiö on johtanut vuoden 2014 alusta syyskuun alkuun mennessä yhteensä n. 4,5 miljoonaa
LisätiedotTampereen Infra Yhdyskuntatekniikka
Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Pilaantuneisuustarkastelu tontilla Ristinarkku-4940-6 Tampereen kaupunki tekee uutta asemakaavaa (nro 8224) tontille 4940-6 Tampereen Ristinarkussa. Tilaajan pyynnöstä
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotRaportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista
Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset
LisätiedotVEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti
VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? MAAILMAN SUURIN HOITOKALASTUSHANKE JA MUITA KALAJUTTUJA Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti KALASTUKSEN VAIKUTUS VEDENLAATUUN Perinteistä talvinuottausta
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotNorilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset. Anna Väisänen, KVVY
Norilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset Anna Väisänen, KVVY 4.12. 2015 Nikkelipäästö Laiterikko 5.-6.7.2014 Tehtaan jäähdytysveteen ja edelleen Kokemäenjokeen pääsi 30 h aikana - 66 189 kg nikkeliä
Lisätiedot