Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta Evira/7307/0411/2010

Transkriptio

1 Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009 Evira/7307/0411/2010

2 Eviran raportti Hyväksymispäivä Valvontaosasto Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Maria Teirikko Kaija-Leena Saraste Eviran vierasainevalvonnan yhteistyöryhmä

3 1 VIERASAINEVALVONTA RAPORTTI VUODELTA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Arvio valvonnan onnistumisesta Keskeiset valvonnassa havaitut ongelmat ja mihin toimenpiteisiin ryhdyttiin VAIKUTTAVUUSANALYYSI ELI KUINKA HYVIN VALVONNALLA ON PYSTYTTY VAIKUTTAMAAN TOIMIALAN YHTEISKUNNALLISIIN VAIKUTTAVUUSTAVOITTEISIIN JA KUINKA HYVIN YLEISET VALVONNA TAVOITTEET TOTEUTUVAT RAPORTIN TULOKSISTA JA NIIDEN ARVIOINNISTA ESIIN TULLEET KESKEISET KEHITTÄMISTARPEET LIITTEET

4 1 VIERASAINEVALVONTA RAPORTTI VUODELTA 2009 Vierasainevalvonnan raportointi vuodelta 2009 perustuu seuraaviin osa-raportteihin: Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma; Elintarvikkeiden muu vierasainevalvonta (ns. kontaminattivalvonta); Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskeva vierasainevalvontaohjelma; Vierasainevalvonta eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen yhteydessä; Rehujen haitallisten aineiden valvonta. 2 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2.1 Arvio valvonnan onnistumisesta Kotimaisten elintarvikkeiden ja rehujen jäämävalvontaa tehdään sekä kohdennettuna että satunnaisotantaan perustuvana valvontana, kun taas tuontituotteiden valvonta on pääasiassa kohdennettua valvontaa. Vierasainevalvonta oli kattavaa ja valvontajärjestelmä säännöstenvastaisuuksien selvittämiseksi oli toimiva, joten valvontaa pidettiin pääosin onnistuneena. Kotimaisten kasviperäisten elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvonnassa samoin kuin kotimaisen viljan hometoksiinivalvonnassa näytemäärät jäivät tavoitetta pienemmäksi, mutta sen sijaan maahantuotujen elintarvikkeiden osalta kasvinsuojeluainejäämien näytetavoite ylitettiin selkeästi. Myös muiden kotimaisten elintarvikkeiden osalta vierasainevalvonta toteutui suunnitelman mukaisesti ja asetetut tavoitteet saavutettiin. Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskevalle vierasainevalvontaohjelmalle EU-säädöksissä asetetut tavoitteet toteutuivat ja valvonta onnistui suunnitelmien mukaisesti. Myös eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen yhteydessä tapahtuva vierasainevalvonta toteutui odotetusti. Rehujen haitallisten aineiden valvonta toteutui valvontasuunnitelman mukaisesti ja asetetut tavoitteet saavutettiin. 2.2 Keskeiset valvonnassa havaitut ongelmat ja mihin toimenpiteisiin ryhdyttiin Kasvinsuojeluainejäämävalvonnan kaikki kotimaiset elintarvikkeet olivat määräystenmukaisia. Neljässä mansikkanäytteessä havaittiin pieniä pitoisuuksia sellaista kasvinsuojeluainetta, jonka käyttö Suomessa ei ole ollut sallittua enää vuonna Virallisten selvitysten perusteella jäämät olivat peräisin vielä edellisenä vuonna sallitusta käytöstä. Maahantuoduista tuotteista todettiin kasvinsuojeluainejäämien sallittujen enimmäismäärien ylityksiä 8,2 %, mikä on hieman aiempia vuosia korkeampi. Enimmäismäärien ylitysten johdosta kiellettiin määräystenvastaisten tuote-erien maahantuonti ja kaupanpito ja tehtiin tarvittaessa RASFF-ilmoitukset. Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeiden valvonnassa esiin tulleiden yksittäisten määräystenvastaisten näytteiden takia tehtiin vaadittavat viranomaisselvitykset eikä säännösten vastaista toimintaa todettu. Aikaisempien vuosien tapaan riistaeläin- 4

5 ten sisäelimistä osoitettiin kohonneita raskasmetallipitoisuusia. Eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen yhteydessä ei todettu määräystenvastaisia näytteitä. Kotimaisen rehun valmistuksen valvonnassa rehusta todettiin kahdessa tapauksessa sallitun rajan ylittävä pitoisuus kokkidiostaattien jäämiä. Lääkerehujen valmistuksen valvonnassa todettiin yhdessä rehuerässä sinkkiä enemmän kuin EU-säädösten mukaisen hyväksyttyjen rehun lisäaineiden rekisterin enimmäismäärässä sallitaan. Rehuerät määrättiin kieltoon ja vedettäväksi markkinoilta ja tehtailta edellytettiin selvitystä sekä toimenpiteitä kokkidiostaattien ja lääkerehun tehoaineen jäämien saamiseksi hallintaan. Muissa rehujen kiellettyjen ja haitallisten aineiden, kuten mykotoksiinien ja raskasmetallien analyyseissa ei todettu säännösten vastaisuuksia. 3 VAIKUTTAVUUSANALYYSI ELI KUINKA HYVIN VALVONNALLA ON PYSTYTTY VAI- KUTTAMAAN TOIMIALAN YHTEISKUNNALLISIIN VAIKUTTAVUUSTAVOITTEISIIN JA KUINKA HYVIN YLEISET VALVONNAN TAVOITTEET TOTEUTUVAT Vierasainevalvonnan osalta yleiset valvonnan tavoitteet toteutuivat hyvin. Kasvinsuojeluainejäämävalvonta on riskiperusteista ja sitä suunnataan aiemmin todettuihin epäkohtiin ja ruokavalion kannalta keskeisiin tuotteisiin. Suomen jäämävalvontajärjestelmää pidetään kansainvälisesti tehokkaana. Vierasainevalvontaohjelman toteuttaminen säännösten mukaisesti on eläimistä saatavien elintarvikkeiden vapaan sisämarkkinakaupan edellytys. Ohjelman toteuttamisella ja siitä saatavilla tuloksilla on suuri taloudellinen merkitys eläimistä saatavia elintarvikkeita jalostaville yrityksille ja ne ovat edellytyksenä myös kolmasmaakaupan sujuvuudelle mm. Venäjän ja USA:n kanssa. Valvonnan tavoitteet toteutuivat niin eläimistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuuden osoittamisessa kuin myös eläinten lääkityksestä annettujen säännösten noudattamisessa niiltä osin, kuin ne liittyvät elintarviketurvallisuuteen. Rehujen haitallisten ja kiellettyjen aineiden valvonnan tavoitteena on osaltaan varmentaa, että Suomessa markkinoille saatetut rehut ovat rehulainsäädännön mukaisia, hyvälaatuisia ja turvallisia sekä eläinten ravitsemukseen sopivia. Rehujen kiellettyjen ja haitallisten aineiden osalta rehujen yleiset valvonnan tavoitteet toteutuivat hyvin. Niin kasviksista saatavien kuin eläimistä saatavien elintarvikkeiden sekä rehujen maahantuojat välttävät sellaisten erien tuontia, joista on tehty RASFF-ilmoituksia vieraista- tai haitallisista aineista, tai jos tuotteen laatuun kohdistuu epäilyjä esimerkiksi sen alkuperämaan tilanteen suhteen. Maahantuojille aiheutuvat taloudelliset seuraamukset voivat olla huomattaviakin erien hylkäämisen tai palauttamisen vuoksi. 4 RAPORTIN TULOKSISTA JA NIIDEN ARVIOINNISTA ESIIN TULLEET KESKEISET KE- HITTÄMISTARPEET Vaikka valvonta on pääsääntöisesti toteutunut hyvin, eri osa-alueiden kehittämistä tulee jatkaa. Kotimaisten tuotteiden osalta panostetaan nykyistä enemmän erityisesti kasvinsuojeluaineiden käytön valvontaan. Kotimaisten tuotteiden näytteenoton suunnittelussa ja toteuttamisessa on kehittämistarpeita etenkin riittävän näytemäärän varmistamiseksi. Käynnistyneen kasvinsuojeluainejäämien saanninarvioinnin tuloksia käytetään hyväksi jäämävalvonnan riskiperusteisuuden lisäämiseksi entisestään. 5

6 Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelma noudattaa EUsäädöksiä ja sitä toteutetaan eri jäsenmaissa samalla tavalla. Kansallista liikkumavaraa riskiperusteisuus huomioon ottaen tulisi olla nykyistä enemmän. Kehittämistarpeet kohdistuvat ensisijaisesti valvonnan eri vaiheissa käytännön työn sujuvuuden lisäämiseen. Haitallisten ja kiellettyjen aineiden valvonta rehuissa perustuu EU-säädöksiin, valvontahistoriaan, erilaisiin rehuihin mahdollisesti esiintyviin vaaroihin sekä RASFFjärjestelmän kautta saataviin ajankohtaisiin tietoihin akuuteista vaaroista. Näytteenoton ja analyysien kohdistamisessa tulee lisäksi huomioida eri eläinlajien herkkyydet tietyntyyppisille haitallisille ja kielletyille aineille sekä näiden mahdollinen siirtyminen eläimistä saataviin elintarvikkeisiin. Rehuihin liittyvien vaarojen kartoittaminen edellyttää jatkuvaa kehitysprosessia mm. liittyen saatavilla olevaan analytiikkaan. 5 LIITTEET Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma; Elintarvikkeiden muu vierasainevalvonta (ns. kontaminattivalvonta); Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskeva vierasainevalvontaohjelma; Vierasainevalvonta eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen yhteydessä; Rehujen haitallisten aineiden valvonta. 6