Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus



Samankaltaiset tiedostot
AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti

TÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN

Labqualitypäivät Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality

Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

Autoimmuunitaudit: osa 1

Pienryhmä 3 immuunipuolustus

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto

aineiden tautiassosiaatiot

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

Autoimmunologiaa. Olli Vainio. Diagnostiikan laitos/ Lääketieteellinen mikrobiologia Oulun yliopisto

Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15

KandiakatemiA Kandiklinikka

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Autoimmuunitutkimusten validointi. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia

Bakteerivasta-ainetestin validointi

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Komplementtitutkimukset

Raskaana olevien ja vastasyntyneiden verensiirto ja seulonta käytäntö. Uusi Verensiirto-opas

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Autovasta-aineiden merkitys tulehduksellisissa reumasairauksissa

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä HUS Reumatologian klinikka. Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri

Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti. Sisällys

LOPPUTENTTI

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL FEBRUARY 1999

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

Autovasta-aineet nivelreumassa

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Diagnostisten testien arviointi

2. Tutkimuksen DNA, vasta-aineet IF (natiivi) (S -DNAnAb, 1261) nimi, menetelmä ja viitearvot muuttuvat.

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL

Clostridium difficile. Labquality-päivät Eveliina Tarkka HUSLAB

Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen. Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT. Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus


50 g/l ihmisen proteiinia, josta vähintään 96% on IgG:tä, ja joka sisältää vasta-aineita hepatiitti B - viruksen pinta-antigeeneille (HBs) 50 IU/ml.

8/28/12. Immunologinen diagnostiikka. Infektioserologian yleisimmät menetelmät. Infektioserologia. Yleisimmät infektioserologian tutkimukset

HIV ja hepatiitit HIV

Gluteeniallergia ja -yliherkkyys

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Geenimonistus -ongelmia

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL

NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT

Autoimmuunitautien diagnostiikka

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

VEREN SOPIVUUSTUTKIMUKSET

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Uskomusverkot: Lääketieteelliset sovellukset

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

K&V kasvattajaseminaari Marjukka Sarkanen

Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus

Lastenreuma puhkeaa varhain. Puolet kaikista

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

AIH PSC. Autoimmuunimaksasairaudet LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS

Reumapotilaan hematologiaa

GLUTEENIANALYTIIKKA KELIAKIAN KANNALTA. Viljateknologien Helmikollokvio Hartwall, Lahti Päivi Kanerva

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan?

POIKKEAVIEN MAKSA-ARVOJEN SELVITTELY JUHA-MATTI LAAKSONEN, GASTROENTEROLOGI, OYL, KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Transkriptio:

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset testit 1. Reumafaktori 2. Syklinen sitrullinoitu peptidi, vasta-aineet

Nivelreuma krooninen,systeeminen tulehdustauti niveltulehduksen tärkein muoto prevalenssi n.1 % yleisempi naisilla kuin miehillä (suhde 3:1) esiintyvyys nousee 64-74 ikävuoteen asti harvinainen alle 35 vuotiailla miehillä genetiikka: lähisukulaisilla suurempi riski HLA DR4

ympäristötekijät tupakointi: aiheuttaa reumafaktori positiivisuutta, riskitekijä erityisesti RF positiiviseen nivelreumaan infektiot?? ruokavalio?? lääkitys?? hormonien vaikutus?? koska tauti alkaa? diagnoosi: kliininen diagnoosi ACR kriteerit: reumafaktori Muut serologiset markkerit

Reumafaktori = autovasta-aine, joka reagoi sekä ihmisen että useiden nisäkkäiden IgG molekyylin Fc-osassa olevien rakenteiden kanssa tyypillisesti IgM luokkaan kuuluva, matala affiininen, komplementtia sitova voi olla myös IgA, IgG, IgD ja IgE- luokissa uskotaan olevan patogeneettistä merkitystä myös suojaavia vaikutuksia immuunipuolustuksessa

Todisteita RF:n patogeneettisestä merkityksestä Rf esiintyy nivelreumapotilaiden seerumissa ja nivelnesteessä Taso korreloi taudin aktiviteettiin, hoidettaessa saattaa muuttua negatiiviseksi Rakenteellisia ja toiminnallisia eroja nivelreumassa esiintyvän Rf:n ja muissa tiloissa esiintyvän Rf:n välillä Rf positiivisilla nivelreumapotilailla komplekseja, jotka voivat aktivoida komplementin positiivisuus edeltää taudin puhkeamista

Reumafaktorin määritysmenetelmiä Waaler- Rose- koe reumapotilaan seerumi agglutinoi kanin vastaaineella päällystettyjä lampaan punasoluja Latex- koe Reaktanttina latex-partikkeleihin passiivisesti adsoboitu ihmisen IgG Waaler-Rosea herkempi Hyvin toistettava Yksinkertaisimmillaan kvalitatiivinen

RF:n määritysmenetelmät II Nefelometria ja turbidometria EIA Latex-kokeen sovellutuksia hyvä toistettavuus ja tarkkuus automaation mahdollisuus Kvantiaatio Mahdollistaa myös IgG ja IgA reumafaktorin määrittämisen (kliininen merkitys?)

Suomessa käytetyt menetelmät (LT-kierrokset) kvalitatiivinen latex 39% nefelometria tai turbidometria 44% Waaler-Rose koe 8% kvantitatiivinen latex 7% EIA tekniikka 2%

Viitealue ACR kriteeri (1987):RF tulee määrittää sellaisella testillä, jonka spesifisyys on 95% Viitealue asettuu menetelmästä riippuen välille 10-50 IU/ml kolme negatiivista kolmen vuoden seurantajakson aikana seronegatiivinen

Uusia markkereita Miksi? RF ei spesifinen hoitomuodot kehittyneet hoidon suuntaaminen oikein hoidon aloitus ajoissa Mitä? Antiperinuklaarifaktori Keratiinivasta-aineet Sa proteiini P68 Glukoosi-6- fosfaatti isomeraasi Filaggriinivasta-aineet Sitrulliinivasta-aineet

Keratiinivasta-aine (Kera Ab) IgG luokan vasta-aine, joka kiinnittyy rotan ruokatorven stratum corneum kerroksen keratiiniin (filaggriini) 30-60% nivelreumapotilaista edeltää kliinistä tautia hyvin spesifinen teknisesti hankala

Filaggriinivasta-aine ELISA tekniikka, jossa antigeenina ihosta puhdistettu filaggriini (Palosuo ym 1998) Menetelmiä: Immunoblottaus ELISA, jossa antigeenina synteettinen peptidi rekombinantti filaggriini IgG luokka Ei niin herkkä kuin RF, mutta spesifisempi Antigeenisuudelle tärkeää arginiiniin entsymaattinen muuttuminen sitrulliiniksi (Schekkekens ym 1998)

Sitrulliinipeptidi, vasta-aineet (CCPAb) antigeenina syklinen sitrullinoitu peptidi (synteettinen) IgG luokan vasta-aineet kaupalliset EIA testit

Sitrulliinipeptidi, vasta-aineet (CCPAb) hyvin spesifinen, erityisesti alkavalle nivelreumalle (98%) positiivisuus ei lisäänny iän myötä muissa sidekudossairauksissa pääasiassa negatiivinen menetelmien herkkyys parantunut (68-75%) edeltää alkavaa nivelreumaa jo useita vuosia ennen kliinistä tautia ( mediaani 4.5 v) CCPAb positiivisilla nivelreumapotilailla tauti usein vaikeampi, johtaa erosiiviseen taudinkuvaan yhdistettynä RF:ään ennustearvo vielä suurempi korreloi taudin aktiivisuuteen? onko seurannasta hyötyä?

anti-ccp vasta-aineiden jakauma eri potilasryhmissä (Bizarro et al 2001)

Table 1. Overview of CCP2 sensitivity and specificivossty

Omia kokemuksia Potilaat: 42 RA 41 SLE 38 Sjögrenin Syndrooma 29 kontrollia Menetelmät: kolmen eri valmistajan anti CCP kitit EIA kittejä, IgG luokka Tulokset: herkkyys 71%-76 % spesifisyys 91% - 97%

CCPAb laadunarviointi ulkoista laadunarviointia saatavilla vuodesta 2003 osallistujia yhteensä keskimäärin 20, joista viisi kotimaista käytetyimmät menetelmät: EIA Euro-Diagnostica EIA Inova EIA Euroimmun kvalitatiivisissa tulkinnoissa ei kierroksilla eroja, kvantitaatio ei yhdenmukainen

CCPAb vakiinnuttanut asemansa nivelreuman diagnostiikassa tulossa diagnostiseksi kriteeriksi? ei korvanne reumafaktoria käyttöalue: RF positiivisuuden varmistaminen Alkavan erosiivisen taudin havaitseminen RF negatiiviset nivelreumapotilaat (40% CCPAb positiivisia) avoimia kysymyksiä: miten taso reagoi hoitoihin? seuranta?

Mitä testit kertovat? RF on positiivinen Potilaalla on IgM luokan vasta-aineita IgG: tä kohtaan Potilaalla voi olla reuma Jos reuma -> tauti on vaikeampi kuin RF negatiivisilla Potilaalla voi olla jokin muu sairaus Löydös ohimenevä Potilas voi olla terve Potilaalle voi myöhemmin kehittyä nivelreuma RF on negatiivinen Potilaalla voi olla nivelreuma (30% RA potilaista on seronegatiivisia) Jos potilalla on nivelreuma, taudinkuva on usein lievempi, kuin RF positiivisilla

Mitä testit kertovat? CCPAb positiivinen Potilaalla on hyvin todennäköisesti RA Tauti erosiivisempi kuin potilaalla, jolla CCPAb on negatiivinen Potilaalle voi myöhemmin kehittyä RA CCPAb negatiivinen Ei poissulje nivelreumaa Lievempi taudinmuoto