LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 8036 Hemminkilän asemakaavan muutos, Viialantien lämpökeskus LUONNOS 11.1.2016 Kunta: Kylä/sijaintialue: Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee: LEMPÄÄLÄ LEMPOINEN/301 HEMMINKILÄ Korttelia 28 ja osaa korttelista 29 sekä niihin liittyvää liikenneja katualuetta Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Kortteli 48 sekä siihen liittyvää liikenne- ja katualuetta Vireilletulosta ilmoitettu: 1.10.2015 Hyväksyminen Kaavoitusjaosto: KH: KV: Ilari Rasimus Kaavoituspäällikkö puh. 050 3833 844 Asemakaavan suunnittelija: kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen puh. 050 3839 656 sähköposti soili.lampinen@lempaala.fi Lempäälän kunta, PL 36 (Tampereentie 8), 37501 Lempäälä puh. 03-565 51 000
1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lempäälän keskustassa Lempäälän kanavan eteläpuolella Tampereentien ja rautatien välisellä alueella. Kaava-alueen pinta-ala on noin 0,43 ha. Kaava-alueen sijainti ja likimääräinen rajaus 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen pääasiallisena tarkoituksena on osoittaa suunnittelualueelle paikka lämpökeskukselle. 1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 1.4 Sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaavan muutos... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 5 2
3.1.3 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 10 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 10 5.1 Kaavan rakenne... 10 5.1.1 Mitoitus... 10 5.2 Aluevaraukset... 10 5.2.1 Korttelialueet... 10 5.2.2 Muut alueet... 10 Kanavan ranta osoitetaan kanava-alueeksi (LK).... 10 Suunnittelualueen eteläosaan osoitetaan uusi katu, Majalantie, joka kautta järjestetään Piippupolkua korvaava kulkuyhteys suunnittelualueen eteläpuolella olevalle tontille.... 10 5.3 Kaavan vaikutukset... 10 5.3.1 Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan... 10 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 10 5.2.3 Vaikutukset asumiseen... 11 5.3.4 Vaikutukset virkistykseen... 11 5.3.5 Vaikutukset palveluihin... 11 5.3.6 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen... 11 5.3.7 Vaikutukset ympäristöön ja ympäristönsuojeluun... 11 5.3.8 Sosiaaliset vaikutukset... 11 5.3.9 Taloudelliset vaikutukset... 11 5.3.10 Vaikutukset kulttuuriympäristöön... 11 5.4 Nimistö... 11 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 12 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 12 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Havainnemateriaali Selostukseen kuuluu asemakaavakartta merkintöjen selityksineen ja määräyksineen 3
1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Lisäraiteiden aluevaraussuunnittelu rataosuudella Toijala - Tampere, VR Track, A-Insinöörit Suunnittelu Oy 26.20.2012 Lempäälän lisäraidevaraukset, esiselvitys, VR Rata Rautatiesuunnittelu, 26.8.2010 Lempäälän keskustan kulttuurihistoriallinen selvitys 2009, KSOY, Eija Teivas Lempäälän keskustan muinaisjäännösselvitys 2009, Mikroliitti Oy Lempäälän kunnan viherympäristöselvitys 2007, viheralueiden inventointi ja hoidon tavoitteet Lempäälän keskustan meluselvitys, Trafix 23.12.2009 Keskusta ja Sääksjärvi kaupallisten vaikutusten arviointi, Finnish Consulting Group, 2009 Muinaisjäännösselvityksen täydennys 2010, Mikroliitti Oy Lempäälän keskustan osayleiskaavan maisema- ja luontoselvitys 2010, Kari Laamanen ja Marita Palokoski Lempäälän keskustan liikennesuunnitelma 2010, Trafix Silta tulevaisuuteen visiotyön raportti Lempäälän keskustan viherverkkosuunnitelma (MA-arkkitehdit 2013) Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2015, Pirkanmaan maakuntaliitto 2015 (http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/rakennetut_kulttuuriymparistot_ 2015.pdf) 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitus- ja rakennusjaosto päätti 1.10.2015, Kanavanvarren asemakaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta. Viialantien lämpökeskuksen asemakaava sisältyi aloitusvaiheessa Kanavanvarren asemakaavan muutosalueeseen mutta se erotettiin luonnosvaiheessa erilliseksi asemakaavahankkeeksi. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta kuulutettiin 14.10.2015. 2.2 Asemakaavan muutos Suunnittelualueelle osoitetaan Energiahuollon korttelialue lämpölaitoksen rakentamista varten. Lämpölaitoksen eteläpuolelle osoitetaan uusi katu. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Lempäälän kunta toteuttaa kadun ja kunnallistekniikan. Lämpökeskuksen rakennuttaa Lempäälän Lämpö Oy. 4
3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Lempäälän keskustassa. Sillä on Piippupolkuniminen kapea, sorapäällysteinen katu, jonka kautta kuljetaan suunnittelualueen eteläpuolella olevaan omakotitaloon. Alueella on pitkään käyttämättömänä ollut huonokuntoinen asuinrakennus talousrakennuksineen. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue sijaitsee Lempäälän kanavan varrella. Se ei ole pohjavesialuetta. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue kuuluu Lempäälän keskustaan. Se on osa Sulkolan pientaloaluetta. Maisema ja taajamakuva Suunnittelualue sijaitsee taajamakuvallisesti näkyvällä paikalla Lempäälän kanavan varressa Viialantien ja rautatien välissä. Alueella on huonokuntoinen puinen autiotalo ja kolme talousrakennusta. Alueen yleisilme on hoitamaton. Suunnittelualueen pohjoispuolella on Lempäälän kanava, joka kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Näkymä Tampereentieltä Piippupolulle 5
Autiotalon pihapiiriä Piippupolun varrella Palvelut Lempäälän keskustan palvelut ovat noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Virkistys Kanavan rannassa on ulkoilureitti, jolta johtaa portaat ja polku Piippupolulle. Liikenne Viialantie on melko vilkasliikenteinen yhdystie. Viialantien molemmin puolin on kevyen liikenteen väylät. Viialantiellä kulkevat bussit Tampereelle arkisin päiväsaikaan noin neljä kertaa tunnissa. Rautatieasemalle on matkaa noin kilometri. Muinaismuistot Keskustan osayleiskaavoituksen yhteydessä on tehty arkeologinen inventointi. Suunnittelualueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. Tekninen huolto Suunnittelualueella on valmiit ulkoiset teknisen huollon verkostot. Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen merkittävin häiriötekijä on liikenteen aiheuttama melu. 3.1.3 Maanomistus Kanava-alueen omistaa Suomen valtio. Muun osan suunnittelualueesta omistaa Lempäälän kunta. 6
3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 9.3.2005 ja valtioneuvosto on vahvistanut sen 29.3.2007. Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmä sisältää Pirkanmaan 1. maakuntakaavan, Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) ja Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan (liikenne ja logistiikka). Maakuntakaavayhdistelmän mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Kanavan ympäristö on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (akm078, vihreä viiva). Rautatie on osoitettu merkittävästi parannettavaksi rataosuudeksi. Viialantie on yhdystie. Kanava on veneilyväylä/laivaväylä. Maakuntakaavan 2040 luonnos on ollut nähtävillä 5.3. 10.4.2015. Ote maakuntakaavayhdistelmästä. Osayleiskaava Suunnittelualue sisältyy Lempäälän keskustan osayleiskaavaan, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 7.9.2011 ja joka on tullut voimaan 28.1.2013. Osayleiskaavan mukaan suunnittelualue on tiivistä pientalovaltaista asuntoaluetta (AP-1) ja kanava-aluetta (LK). Viialantien ja rautatien varressa on meluntorjunnan tarve (aaltoviiva). Viialantien molemmin puolin on kevyen liikenteen väylä, joka on osoitettu mustalla palloviivalla. 7
Ote Keskustan osayleiskaavasta. Asemakaava Suunnittelualueen pohjoisosassa on asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontti (ALK) sekä kanava-aluetta (LK). Sillä ja osalla Piippupolun katualuetta on voimassa 30.11.1964 vahvistettu rakennuskaava. Sen eteläpuolella on voimassa 17.10.1975 vahvistettu rakennuskaava, jonka mukaan alue on erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja Piippupolun katualuetta. Ote asemakaavayhdistelmästä. Asemakaavan muutosalue on rajattu karttaan punaisella viivalla. 8
Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Lempäälän Lämpö Oy:n tavoitteena on rakentaa suunnittelualueelle lämpölaitos, jonka energiantuotanto toteutetaan biopohjaisilla polttoaineilla. Lämpölaitos tulisi olemaan teholtaan 5-10 MW. Varapolttoaineena toimisi luonnonkaasu biopolttoaineiden ollessa pääpolttoaineena. Lämpölaitoksen tiloihin sijoitetaan myös varavoimayksikkö omakäyttösähkön tuotantoa varten. Polttoaineena käytetään luonnonkaasua. Näin parannetaan huomattavasti lämmöntuotantoon liittyvää huoltovarmuutta. Arkkitehtitoimisto J10 OY on tehnyt lämpökeskuksen rakennuksista alustavia suunnitelmia. Asemapiirros ja havainnekuvia on selostuksen liitteenä 2. Suunnittelualuetta koskevat seuraavat selvitykset: Lempäälän lisäraidevaraukset, esiselvitys, VR Rata Rautatiesuunnittelu, 26.8.2010 o Molemmat lisäraiteet on Lempäälän keskustan kohdalla tarkoitus sijoittaa nykyisten raiteiden itäpuolelle Lisäraiteiden aluevaraussuunnittelu rataosuudella Toijala - Tampere, VR Track, A-Insinöörit Suunnittelu Oy 26.20.2012 o Alustava lisäaluetarve on n. 30 35 metriä itäisen raiteen keskilinjasta mitattuna, mikäli molemmat lisäraiteet sijoitetaan nykyisen kaksoisraiteen itäpuolelle. Pirkanmaan rataverkon lisäraiteiden tilantarvetarkastelut, Maankäyttörajoitteiden kartoitus, Pirkanmaan liitto 2010 Lempäälän keskustan meluselvitys, Trafix 23.12.2009. Selvitys päivitetään tarvittaessa. Lempäälän keskustan osayleiskaavan maisema- ja luontoselvitys 2010, Kari Laamanen ja Marita Palokoski Lempäälän keskustan liikennesuunnitelma 2010, Trafix Lempäälän keskusta-alueen hulevesiselvitys 2010, Lempäälän tekninen toimi Marita Palokoski Lempäälän keskustan hulevesiselvityksen jatkoselvitys 2011, FCG Lempäälän keskustan yleissuunnitelman liikennesuunnitelma Lempäälän keskustan yleissuunnitteluaineistoa (Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy, AIHIOarkkitehdit) Laadittavat selvitykset Suunnittelualueella tehdään arkeologinen tarkkuusinventointi. Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Lempäälän rakennusjärjestyksen 10.4.2002 ja se on tullut voimaan 3.6.2002. Pohjakartta ja kiinteistörekisteri Kaavoituksen pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 määräykset. Suunnittelualueen kiinteistöt kuuluvat valtion kiinteistörekisteriin. 9
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Lempäälän Lämpö Oy:llä on tarve löytää lämpökeskusta varten alue, joka on hyvien liikenneyhteyksien varrella ja lähellä kuluttajia. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumisesta ja vuorovaikutusmenettelystä on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1. 4.2.1 Vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireilletulosta kuulutettiin 14.10.2015. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-alat ja rakennusoikeudet ovat käyttötarkoituksittain seuraavat: Kaavamerkintä Käyttötarkoitus Pinta-ala/ha Rakennusoikeus/m² EN Energiahuollon korttelialue 0,3200 650 LK Kanava-alue 0,0531 Katu 0,0554 Yhteensä 0,4285 650 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Suunnittelualueelle osoitetaan energiahuollon korttelialuetta (EN), jonka rakennusoikeus on 650 m² ja kerrosluku yksi. Tontti tulee rajata puuriveillä ja muilla istutuksilla. 5.2.2 Muut alueet Kanavan ranta osoitetaan kanava-alueeksi (LK). Suunnittelualueen eteläosaan osoitetaan uusi katu, Majalantie, joka kautta järjestetään Piippupolkua korvaava kulkuyhteys suunnittelualueen eteläpuolella olevalle tontille. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan Suunnittelualue sijaitsee maisemallisesti tärkeällä paikalla Lempäälän kanavan, Viialantien ja rautatien välissä. Lämpökeskuksen piippu on 30 metriä korkea, joten se näkyy kauas. Myös rakennukset näkyvät melko kauas varsinkin lähestyttäessä pohjoisesta kanavan yli. Lämpölaitoksen tontin voidaan olettaa siistiytyvän rakentamisen myötä. Tontin reunoille osoitetaan istutettavat alueen osat ja puurivit. 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaava täydentää toteutuessaan Lempäälän keskustan yhdyskuntarakennetta. 10
5.2.3 Vaikutukset asumiseen Omakotitonttien määrä vähenee kahdella poistuvan asemakaavaan verrattuna. 5.3.4 Vaikutukset virkistykseen Kanavan rannassa on ulkoilureitti, johon asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta. Kanavan rannasta Piippupolulle johtava polku katkeaa, kun lämpökeskus toteutetaan. 5.3.5 Vaikutukset palveluihin Asemakaavan muutoksella poistuu yksi rakentamatta jäänyt asuin- ja liike- ja toimistorakennuksen tontti. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta palveluihin. 5.3.6 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen Lämpövoimalaitokselle kuljetetaan polttoainetta rekalla talvisin kolmesta viiteen puoliperävaunullista viikossa. Kesällä, kun lämmön kysyntä on vähäisempää, kuljetuksia on vain noin yksi viikossa. Liikennöinnin lisäys on vähäinen verrattuna tiealueen muuhun liikennevirtaan. Asemakaavan muutoksella osoitetaan kaava-alueen eteläosaan uusi katu, joka on alustavasti nimetty Majalantieksi. Majalantien kautta järjestetään kulku toiselle lämpölaitoksen eteläpuolisista omakotitonteista. 5.3.7 Vaikutukset ympäristöön ja ympäristönsuojeluun Lämpölaitos ei käynnissä ollessaan aiheuta meluhaittoja eikä päästöjä, sillä savukaasut käsitellään tehokkailla puhdistusmenetelmillä ja korkea piippu takaa sen, että savukaasujen leviämismalli on optimaalinen. Laitoksen rakennukset toimivat meluesteenä radan ja Viialantien länsipuolisen asuntoalueen välillä. Lämpölaitoksen tontin radan puoleiselle sivulle on mahdollista rakentaa myös meluaita. 5.3.8 Sosiaaliset vaikutukset Lähiympäristön asukkaat saattavat kokea lämpölaitoksen polttoainekuljetukset häiritsevinä tai liikenneturvallisuutta vaarantavina. Toisaalta ympäristössä on muutoinkin paljon sekä maantieettä raideliikennettä. 5.3.9 Taloudelliset vaikutukset Lempäälän kunta rakentaa Majalantien ja myy tai vuokraa tontin Lempäälän Lämpö Oy:lle, joka toteuttaa lämpölaitoksen ja vastaa sen toiminnasta. 5.3.10 Vaikutukset kulttuuriympäristöön Suunnittelualueella ei ole tiedossa rakennuskulttuurikohteita eikä muinaismuistoja. Ennen kaavaehdotusvaihetta kaava-alueella tehdään arkeologinen tarkkuusinventointi. Lämpölaitoksen rakennukset sijaitsevat lähellä Lempäälän kanavan maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä 5.4 Nimistö Suunnittelualueella on uusi katu, joka on nimetty Majalantieksi erään alueella sijaitsevan kiinteistön mukaan. 11
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Suunnitelman havainnemateriaali on selostuksen liitteenä 2. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutus alkanee pian voimaantulon jälkeen. Asemakaavan toteutusta seurataan lupamenettelyjen yhteydessä. 12