Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus
Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita tukemaan tuottavuuden parantamista Tuottavuuden kohottaminen nähdään keinona säästöjen aikaansaamiseen, verojen kasvun hillintään sekä kilpailukyvyn parantamiseen Hyvässä palvelujen järjestämisessä on perimmältään kysymys siitä, että käytettävissä olevilla resursseilla saadaan aikaan optimaalinen tulos
Mitä tutkittiin ja miten? Kohteena Lahden kaupungin kehittämishankkeet Tarkasteltavia hankkeita 17 kpl Hankkeita yhdistää se, että ne ovat osallistuneet Lahden kaupungin järjestämään työelämän kehittämisen kilpailuun vuonna 2012. Tutkimusaineistona käytettiin hankeraportteja ja vastauksia haettiin dokumenttianalyysilla
Mitä haluttiin selvittää? 1) Miten tuottavuus on hankkeessa käsitteenä mielletty? 2) Miten täsmällisesti tuottavuuden parantumista (muutosta) on kuvattu? 3) Millä tavoin tuottavuuteen on yhdistetty palvelujen laatu ja vaikuttavuus? 4) Millaisia syitä nähdään tuottavuuden kohentumiselle ja erityisesti, millaisia henkilöstöön kohdistuvia toimenpiteitä nähdään tuottavuuden nousun taustalla?
1) Mitä tuottavuudella tarkoitetaan suorituskyvyn kuvaajana? Kokonaistuottavuus: Palvelujen määrä Panosten määrä Työn tuottavuus: Palvelujen määrä Työpanosten määrä
Hoitoyksikön tuottavuus esim. asiakaskäynnit, hoitotoimenpiteet tai hoidetut potilaat per vuosi esim. toimintamenot, henkilöstömenot, palkkausmenot tai htv:t per vuosi
Miten tuottavuutta kuvattiin hankkeissa? Nuorten työhönkuntoutuksen kehittämishanke: Nuorten työhönkuntoushankkeen yhtenä tavoitteena on vähentää käyttämättömiä ja peruuttamattomia asiakasaikoja palvelukeskuksessa. Käyttämättömät ja peruuttamattomat asiakasajat tulevat erittäin kalliiksi. Yhden asiakaskäynnin hinta työvoiman palvelukeskuksessa oli vuonna 2011 n. 370 euroa (toimintamenot/asiakaskäynnit). Vanhusten osastohoidon kehittämishanke: Osastolla on asukaspaikkoja 26. Osastolla työskennellään ympärivuorokautisesti. Henkilökuntaan kuuluu osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, kuusi sairaanhoitajaa, kahdeksan perushoitajaa ja kolme sairaala-apulaista. Lääkäri käy osastolla pari kertaa viikossa ja tarvittaessa häntä voidaan konsultoida puhelimitse. Vanhusten palvelutalojen kehittämishanke: Palvelutaloissa on henkilöstöä yhteensä noin 120 Palvelutaloissa asuu noin 198 ikäihmistä. Palvelutaloissa asuvien keski-ikä on reilut 80 vuotta.
Miten tuottavuutta kuvattiin hankkeissa? Tuottavuutta kuvataan jonkinlaisena yleiskäsitteenä toiminnan tehostumiselle, ei niinkään eksaktina suhdelukuna Yksikön tuottamien (avain)palvelujen määrä on silti mainittu useimmissa hankkeissa, samoin henkilöstömäärä (tai vakanssit) Toimintamenotietoja tuodaan harvemmin esille ja yksikkökustannustietoja (menot/palvelu) kuvataan vain muutamassa hankkeessa
2) Tuottavuuden nousu tarkoittaa kahden mittauskerran välillä havaittavaa suhteen suurentumista. Suhdeluku voi suurentua viidellä eri tavalla: Palvelujen määrä a b c d e Panosten määrä
Tuottavuuden parantamisen päästrategiat Tuotosten lisäämisen malli Kustannustehokkuuden lisäämisen malli Kombimalli (esim. palvelujen lisääntynyt kysyntä hoidetaan suhteellisesti vähäisemmällä henkilöstölisäyksellä)
Tuottavuuden nousun kuvaaminen hankkeissa Tiimityöhanke sosiaalityössä: Aikaisemmin puhelinaikaan käytettiin 30 tuntia /pv nyt, toiminnan kehittämisen kautta riittää 4 x 2 tuntia /8h pv, jolloin työpanosta on vapautunut käsittelyyn.. Uuden tietoteknisen järjestelmän käyttöönotto teknisen yksikössä: -aikaa säästyy hakemusten käsittelyssä, valmiiden asiakirjojen muodostamisessa ja postittamisessa.. -kun lupa sähköiseen arkistointiin saadaan, säästyvät arkistonmuodostuskulut (n. 5000 /uusi arkistohyllymetri) -Hanke mahdollistaa maltillisen henkilöstömäärän vähentämisen toimintojen tehostamisen kautta, tarkoituksena on vähentää yksi htv eläköitymisten kautta. Tietotekniikan hyödyntäminen kotihoidossa: Vuonna 2005 asiakaskäyntihinta oli 46,10 /käynti. Vuonna 2010 käyntihinta oli 35,14 /käynti. Henkilöstömäärä on 285, josta hoitohenkilöstöä 275. Vuonna 2005 asiakaskäyntejä tehtiin 240 673 kpl. Vuonna 2010 käyntejä oli 389 455 kpl. Vuoden 2005 kustannustasoon verrattuna säästö on 4,27m.
Tuottavuuden nousun kuvaaminen hankkeissa Päätelmät tuottavuuden noususta ovat osaksi kerättyihin suorite- ja henkilötietoihin perustuvia, osaksi arviopohjaisia Monissa hankkeissa viitataan tuottavuuden nousuun jatkossa: muutosta ei ole mahdollista todentaa vielä hankkeen aikana Vain parissa hankkeessa tuodaan esille tiedot yksikön panoksista ja suoritteista ennen kehittämistoimenpiteitä ja niiden jälkeen Tuottavuuden nostossa tyypillisin malli: ns. kombimalli (palvelukysynnän kasvuun vastataan kustannustehokkaasti)
3) Miten tuottavuustarkasteluihin yhdistettiin palvelujen laatu ja vaikuttavuus? Tiimityöhanke sosiaalityössä: Palveluprosessia kehitettiin myös asiakaslähtöisemmäksi mahdollistamalla sosiaaliohjaajan vastaanotolle pääsy ilman ajanvarausta.. Tiimityöskentelyyn siirtymisen jälkeen negatiivinen palaute on huomattavasti vähentynyt ja positiivista palautetta on tullut nopeutuneesta käsittelystä sekä henkilökohtaisesta asiointimahdollisuudesta sosiaaliohjaajien vastaanotolle. Toimeentulotuen käsittelyn laatu on yhdenmukaistunut ja asiakkaiden oikeusturva sitä kautta parantunut. Terveysliikunnan kehittäminen: Tuottavuushyödyn arvioidaan olevan ikääntyvien kaupunkilaisten terveydenhoitokuluissa satoja tuhansia euroja. Yksi ikäihmisen kotonaan viettämä lisävuorokausi tuo säästöjä terveystoimelle tuen asteesta riippuen 13-164 / henkilö/vuorokausi. Vuositasolla säästöt ovat 5000-60 000 / henkilö. Kouluyhteisöjen kehittämishanke: Opettajan ammattitaidon ja hyvinvoinnin kehittyessä myös oppilaiden syrjäytymisuhka pienenee. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalla 1,3 milj. euroa.
3) Miten tuottavuustarkasteluihin yhdistettiin palvelujen laatu ja vaikuttavuus? Tuottavuuden muutosta arvioidaan yleisesti suhteessa asiakastyöhön Osassa hankkeista myös selkeitä viittauksia asiakastyytyväisyysmittauksiin Tuottavuuden paranemiseen yhdistetään usein välilliset hyödyt (millaisia säästöjä saadaan koko toimialalla, millaisia lisähyötyjä saadaan ihmisten elämäntilanteissa) Tuottavuutta pyritään kehittämään niin, ettei kuntalaisten palvelutaso heikkene
4) Mikä nostaa tuottavuutta? Teknologiset muutokset, esim. siirtyminen sähköisiin palveluihin, automaatio ja teknisten apuvälineiden kehitys Erikoistuminen, parempi työnjako ja yhteistoiminta Parempi tiedon hallinta Massatuotannon ja skaalaedut Työyhteisöjen toimivuuden ja johtamisen parantaminen
osaaminen innovatiivisuus ja aloitteellisuus työmotivaatio, sitoutuminen ja työtyytyväisyys Henkilöstön toimintakyvyn tuottavuuslähteet henkilösuhteiden ja sisäisen yhteistoiminnan toimivuus ja luottamus oikea henkilöstörakenne Henkilöstövoimavarojen määrällinen riittävyys ja kokonaistyöaika terv. toimintakyky, työn hallittu kuormittavuus ja työturva
Tuottavuuden nousun lähteinä mainitut tekijät Työnjaolliset muutokset Johtamisjärjestelmien muutokset Painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn Tiimityön ja ryhmätyön lisääminen HANKKEIDEN TUOTTAVUUS- ANKKURIT Uuden teknologian hyödyntäminen ja asioinnin sähköistys Sidosryhmäja asiakasyhteistyön lisääminen Henkilöstön osallistaminen ja kehittäminen 17
Tuottavuuden nousun lähteinä mainitut henkilöstötoimenpiteet Omavastuun ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Henkilöstön koulutus ja perehdytys Tiimityön ja ryhmätyön lisääminen HENKILÖSTÖ- LÄHTÖISET TUOTTAVUUS- ANKKURIT Työolosuhdeparannukset (ml. työturvallisuus ja parempi jaksaminen Tulospalkkaus Työn organisoinnin parannukset (erit. joustavuus, työaika, työkierto ja sijaistukset) Henkilöstön osallistaminen Henkilövaltaisessa palvelutyössä tuottavuuden tasoon vaikuttaa aina olennaisesti henkilöstön osaaminen, työnjako ja motivaatio. 18
Tuottavuuden kohoaminen Asiakas- ja sidosryhmäsuhteiden toimivuuden parantaminen Prosessien ja rakenteiden tehostaminen ja uudistaminen (mm. tekniikka, johtaminen, organisointi, työnjako) Henkilöstön toimintakyvyn parantaminen Tuottavuus näyttää nousevan parhaiten kokonaisvaltaisen muutoksen tuloksena. Tuottavuuden nousun selittämiselle ei yhtä teoriaa. Syiden paikantamiseen ei ole useinkaan mahdollista käyttää kokeellisia asetelmia. Tuottavuuden nousulle voidaan silti esittää ilmeisiä syitä. Muutoksia voidaan tutkia jälkikäteen.
Hanketyön kytkentä tuottavuuden kohottamiseen: tarkastelun päätelmiä ja suosituksia Tarvitaan täsmällisempää tietoa hankkeiden tuottavuusvaikutuksista, mutta myös yhteyksistä laatuun, vaikuttavuuteen ja henkilöstön hyvinvoinnin kehittymiseen (ennen-jälkeen asetelmien käyttöä) Tuottavuuden kuvaamiselle on useimmissa yksiköissä valmiit perustiedot Tiedot ovat osaksi kerättävissä vasta hankkeen jälkeen tarvitaanko jonkinlaista hankkeiden tieto- ja analyysikeskusta vaikutusten arviointia varten? Teknologian ison merkityksen vuoksi tarvitaan myös teknisten investointien tarkempaa menoseurantaa
Tarkastelun herättämiä kysymyksiä? Henkilöstön omat ideat ja innovatiivisuus ovat tärkeä resurssi tuottavuuden nostossa onko niille riittävästi mahdollisuuksia ja osataanko niitä hyödyntää, miten vahvistaa kunnan omaa kehittämiskulttuuria? Lähi vuosien todennäköisimmät tuottavuushyödyn mahdollistajat ovat uusi teknologia (erit. tietotekniikka ja asioinnin sähköistys) yhdistyneenä osaamisen ja työelämän laadun parannuksiin miten pysyä tekniikan kehityksessä mukana?
KIITOS!