TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

Transkriptio

1 TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi

2 Väkiluku Pohjois-Suomessa yhteensä asukasta ( ) n.72 KUNTAA 4 MAAKUNTALIITTOA Lappi 2 AVIA SAIRAANHOITOPIIRIÄ 3 SOS.ALAN OSAAM.KESKUSTA 3 SOTE AMM.KORKEAKOULUA 2 YLIOPISTOA 2 ALUEELL. YLIOPISTOKESKIT. Pohjois-Pohjanmaa 2 SOSTE-PIIRIÄ Keski-Pohjanmaa Väli-Suomi Pohjois-Suomi Itä- ja Keski-Suomi Kainuu Kaste-ohjelman alueellisten johtoryhmien toiminta-alueet Genimap Länsi-Suomi Etelä-Suomi /AA

3 VÄESTÖ ( ) VÄESTÖ KOKO MAAN VÄESTÖSTÖ % KUNTIA ( ) KAINUU ,5 % 9 KESKI ,3 % 8 POHJANMAA LAPPI ,4 % 21 POHJOIS- POHJANMAA ,4 % 34 POHJOIS-SUOMI ,6 % 72 KOKO MAA % 342 Taulukko 2: Väestön ja kuntien määrälliset tiedot Pohjois-Suomen Kaste-alueella (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

4 0-6 - vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 65 -vuotiaat yli-75 -vuotiaat yli 85 -vuotiaat KAINUU 6,7 9,2 10,1 52,1 21,9 10,5 2,5 KESKI- POHJAN MAA 9,0 11,0 11,5 50,0 18,5 8,6 2,4 LAPPI 7,2 9,5 11,1 52,6 19,5 9,1 2,1 POHJOIS - POHJAN MAA KOKO MAA 10,1 11,7 12,1 50,9 15,2 6,9 1,8 7,8 9,8 11,1 53,2 18,1 8,2 2,2 Taulukko 3. Ikärakenne Pohjois-Suomessa maakunnittain, % osuus kaikista ikäluokista Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

5 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT VUOSINA

6 Kaste-ohjelman kansalliset tavoitteet Ihmisten osallisuuden lisääntyminen Syrjäytymisen väheneminen Hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen Hyvinvointi- ja ja terveyserojen kaventaminen Palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden paraneminen Alueellisten erojen vähentymnen

7 Pohjois-Suomen valtionavustukset OSAAMISEN JA KEHITTÄMIS- TOIMINNAN VAHVISTAMINEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN, PÄIHDEONGELMIEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN SEKÄ SOSIAALISTEN JA TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN SAAMEN- KIELISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN Hankkeet alkaen Vete Pakaste Tukeva Tervein mielin Terveempi Paavo Pohjois-Suomi Hankkeet 2010 alkaen Rampe Tukeva2 Paavo Teno Kytke Vammaishanke Hankkeet 2011 alkaen Johtaminen Virta Pakaste 2 Sotessa

8 Miksi Kaste-ohjelmaa tarvitaan? Hyvinvointi- ja terveyseroja on kavennettava Rakenteet ja palvelut on järjestettävä asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kestävästi

9 Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa 1 (2) Ohjelma perustuu Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin (STVAL 733/1992, 5 ). Valtioneuvosto vahvistaa ohjelman joka neljäs vuosi. Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset.

10 2 (2) Kaste-ohjelma on laadittu valtion, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä. Ohjelma pureutuu sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisten asiantuntijoiden ja kansalaisten esille nostamiin uudistustarpeisiin. Ohjelma toimeenpanee hallitusohjelmaa. Siinä on nivottu yhteen sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukainen säädös-, resurssi- ja vuorovaikutusohjaus. Vuosien ohjelma on osin jatkumo edellisellä ohjelmakaudella ( ) käynnistetylle kehittämistyölle. Laajoja uudistusprosesseja jatketaan, levitetään ja juurrutetaan toimivia käytäntöjä.

11 Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat

12 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT VUOSINA

13 KASTE- OHJELMA POHJOIS- SUOMESSA:

14 POHJOIS-SUOMEN LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT ASIAKASLÄHTÖISYYS: Palveluiden käyttäjien tulisi olla tasavertaisia toimijoita ja asiantuntijoita oman palveluprosessinsa toteutuksessa entistä vahvemmin. Palvelu syntyy asiakkaan ja työtekijän vuorovaikutuksen tuloksena palveluprosessin aikana. Asiakkaan osallisuutta tulee vahvistaa kaikissa palveluprosessin vaiheissa. MONITOIMIJAISUUS liittyy sekä palveluiden tuotantotapojen monipuolistumiseen; julkisen rinnalla yksityisiä palveluita, järjestöjen sekä vapaaehtoisten palveluja, että palveluiden käyttäjien valinnanvapauden toteutumiseen. ENNAKOINTI on proaktiivinen tapa ajatella ja toimia varmistaa valmistautumista tulevaisuuteen. Tätä voidaan tukea tiedon tuotantoa kehittämällä sekä tietoa strategisesti ja systemaattisesti hyödyntämällä.

15 POHJOIS-SUOMEN LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN TASA-ARVO on ihmisten välisten hyvinvointierojen huomioiminen kehittämisen lähtökohtana. Pyrkimys lisätä ihmisten välistä tasa-arvoa hyvinvoinnin ja terveyden suhteen. VAIKUTTAVUUS Vaikuttavuutta ja sen määrittelyä tulee edellyttää myös kehittämistyöltä. Vaikuttavuuteen sisältyy ajatus siitä, että rajallisilla resursseilla pyritään tekemään mahdollisimman oikeita asioita. Palveluiden tulee tuottaa viime kädessä sekä yksilön että yhteisön kannalta hyvinvointivaikutuksia. Vaikuttavuus, tuottavuus ja taloudellisuus ovat tuloksellisuuden osa-alueita: tuottavuus=suoritteet/tuotannontekijät (henkilöstö, kalusto, pääoma) taloudellisuus=suoritteet/kustannukset vaikuttavuus=vaikutukset/suoritteet

16 KEHITTÄMISEN HANKEASKELEITA POHJOIS-SUOMESSA JATKETAAN MENEILLÄÄN OLEVAA TYÖTÄ: 1. Terps 2 hankkeessa sähköisen hyvinvointikertomuksen kehitystyötä kuntien päätöksenteon tueksi, palveluiden suunnitteluun, kuntalaisille tiedon lisäämiseksi 2. Pakaste-hankkeessa laaja-alaista pohjoisen ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä palvelurakenteiden kehittämistyötä erityisesti alueellisen tasa-arvon edistämiseksi 3. Tukeva-hankkeessa levitetään ja juurrutetaan aiemmin kehitettyjä ja hyödyllisiksi todettuja ratkaisuja lasten, lapsiperheiden ja nuorten arkeen 4. Virta-hankkeessa kohteena syrjäytyneet nuoret sekä pitkäaikaistyöttömät 5. Hyvinvointipalveluiden johtamishankkeessa kohteena on lähiesimiestyön, prosessien ja strategisen johtamisen uudistamistyö

17 KEHITTÄMISEN HANKEASKELEITA POHJOIS-SUOMESSA SUUNNITELMIA UUSIKSI ASKELIKSI: 1. Avaus-hankkeessa uusien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden edellyttämien asiakaslähtöisten palveluiden, prosessien, tietojärjestelmän ja innovaatioympäristön kehittäminen 2. Seniori-Kaste -hankkeessa tavoitteena on ikäihmisten palveluohjauksen käytäntöjen uudistaminen erityisenä painotuksena omaishoito ja muistisairaudet 3. Päihde- ja mielenterveystyön hankkeessa tavoitteena on matalan kynnyksen ratkaisujen, uusien päihdetyön työmuotojen kehittäminen ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen.

18 KEHITTÄMISEN HANKEASKELEITA POHJOIS-SUOMESSA ERITYISTÄ PAINOA: -ASIAKKAIDEN OSALLISUUTEEN JA TASA-ARVOISUUTEEN -ERI TOIMIJOIDEN VÄLISEEN YHTEISTYÖHÖN -PALVELUPROSESSIEN, -RAKENTEIDEN UUDISTAMISEEN -PALVELUIDEN SAATAVUUTEEN, SAAVUTETTAVUUTEEN JA LAATUUN HENKILÖSTÖN OSAAMISEEN JA HYVINVOINTIIN

19 TAVOITTEENAMME ON AKTIIVINEN, HYVINVOIVA JA TERVE IHMINEN TURVALLINEN YMPÄRISTÖ, YHTEISÖ JA ELÄMÄNPIIRI

20 HYVÄÄ SYKSYÄ