JULKISTAMISTILAISUUS , HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

Transkriptio

1 Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitys 4 Osaamisen merkitys työvoimavarojen, JULKISTAMISTILAISUUS , HELSINKI Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto Selvitystyön tausta Tehtävänä on ollut tuottaa esiselvitys osaamisen merkityksestä työvoimavarojen, turvaamisen näkökulmasta A. Osaamistarpeet työelämässä B. Koulutusjärjestelmän tehokkuus eri väestöryhmissä ja siihen vaikuttavat ympäristötekijät C. Uusien työn muotojen haasteet D. Työhön palaamisen mahdollistavat ja työkyvyn ylläpitämisen hyvät mallit Selvitys on luonteeltaan tutkimuskartoitus Läpikäyty keskeinen Suomessa pääosin 2000-luvulla tehty tutkimus Kartoituksen pohjalta on pyritty tunnistamaan tutkimusalueiden keskeisimmät tiedolliset puutteet ja tutkimustarpeet Päätoimisten tutkijoiden työtä on kullakin tutkimusalueella ohjannut asiantuntijaryhmä 1

2 A. Osaamistarpeet työelämässä Tarkastelualueet: Globalisaatio ja kansainvälistymisen haasteet Maahanmuutto ratkaisuna työvoimapulaan Työelämän kehittäminen, ikääntyvä työvoima ja osaamisen siirto Yhteenvetoa Moniulotteinen kansainvälistyminen on väistämätön trendi, välttämätön kilpailutekijä, haaste ja mahdollisuus Työvoiman saanti; kasvumahdollisuudet; avoimuus uusille ideoille Maahanmuuttajien osaamispotentiaalin hyödyntäminen Kielteiset asenteet, ennakkoluulot, tietämättömyys Ikääntyvien asema ratkaiseva työelämässä Kielteiset asenteet, ennakkoluulot, tietämättömyys Arvokas hiljainen tieto potentiaalinen työvoimaresurssi Eri teemoja yhdistävä tekijä: työpaikkaorganisaatio Johtamisen haasteet, työn arki, ratkaisevat päätökset Korostaa työpaikoilla tapahtuvan kehittämistoiminnan merkitystä Keskeinen haaste: Työelämän kehittämistietouden laaja jalkauttaminen 2

3 Tutkimustarpeita 1) Päättyneiden työelämän ohjelmallisten kehittämishankkeiden pitkän ajan vaikuttavuus 2) Työnteon mielekkyys 3) Työelämän kehittämistietouden leviämistä ja omaksumista ehkäisevät tekijät 4) Työpaikkojen ulkoiseen ja sisäiseen kansainvälistymiseen vaikuttavat kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät 5) Ikääntyvän työvoiman osaamisen ja työpanoksen hyödyntäminen työelämässä 6) Hiljaisen tiedon osuus Suomen menestyvimpien työpaikkojen toiminnassa ja tämän osaamisen siirrettävyys muihin työyhteisöihin B. Koulutusjärjestelmän tehokkuus eri väestöryhmissä Tarkastelualueet: Opintoihin valikoituminen Opintojen aloittaminen, kesto ja keskeyttäminen Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat nuoret Opinnoista työhön siirtyminen Maahanmuuttajat Ikääntyvien jaksaminen työssä, työssäoppiminen ja aikuiskoulutus 3

4 Yhteenvetoa Sosiaalisen taustan vaikutus on huomattava Koulutus kannattaa, mutta kannattavuus laskenut Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen Koulupudokkaat: heikko tulevaisuudenennuste Myöhäinen valmistuminen korkeakoulusta pääsykokeet, varusmiespalvelus opiskelunaikainen työssäkäynti korkeakoulujärjestelmät eivät verrattavissa Ikääntyvien pitäminen työelämässä työelämän joustavoittaminen, osa-aikaeläke, muut osa-aikaisen työssäkäynnin mahdollistavat järjestelyt Tutkimustarpeita 1) Koulupudokkaat 2) Maahanmuuttajataustaisten työllistyminen 3) Opiskelunaikainen työssäkäynti 4) Työmarkkinaurien pitkän aikavälin seuranta 5) Työsuhteiden keston vaikutus osaamistasoon 6) Koulutuspolitiikan muutosten kartoitus 7) Aikuiskoulutukseen osallistumattomat 8) Tutkintorakenneuudistuksen vaikutukset yliopistosta valmistumiseen 4

5 C. Uusien työn muotojen haasteet Tarkastelualueet: Uusien käytäntöjen leviäminen Suomessa Työn joustavuus, epätyypillisyys ja muutos Hajautetun työn mahdollisuudet ja haasteet Yrittäjyys ja yrittäjämäinen työnteko Yhteenvetoa Suomessa teknologisia edellytyksiä positiivisten työelämän joustojen hyödyntämiseen Käytännön tasolla kuitenkin keskeisiä haasteita: työpaikkakulttuuri ja teknisten innovaatioiden sosiaaliset reunaehdot Työlainsäädäntö ja sopimusrakenteet puutteellisia muuttuvan työn näkökulmasta Epäselvyyksiä, vastuukysymyksiä, järjestelmien jäykkyyksiä Työn uusiin muotoihin liittyy sekä positiivisia mahdollisuuksia että uusia riskitekijöitä Jatkuva muutos ja osaamisen päivittäminen työn mielekkyys vai työuupumus? Ryhmäkohtaiset erot: tietotyö ja ylemmät toimihenkilöt vs. perinteisten ammattien työntekijät ja epätyypilliset työsuhteet Yrittäjyys aitona uramahdollisuutena Suomalaisen yrittäjyyden ongelma: kasvuyrittäjyyden puute, heikot yrittäjyysasenteet ja korkeasti koulutettujen matala yrittäjyysaste Joustava liikkuminen yrittäjyyden ja palkkatyön välillä 5

6 Tutkimustarpeita 1) Työntekijän ja työnantajan velvollisuudet, odotukset ja vastavuoroisuus uusissa työolosuhteissa 2) Työn uusien muotojen ja olemassa olevan lainsäädännön yhteensopivuus ja muutostarpeet 3) Paikallisen sopimisen ongelmat ja kehittämistarpeet 4) Organisaatiokulttuurin merkitys työpaikkojen kehittymis- ja innovaatiopotentiaalin kannalta 5) Työn uusien muotojen yleisyys, ominaispiirteet, seuraukset ja hallinta 6) Muuttuvan työn merkitys eri työntekijäryhmien, yrittäjien, yhteiskuntaluokkien ja väestönosien kannalta 7) Yhteiskunnalliseen asemaan, työnteon merkityksiin ja menestyksen tavoitteluun liittyvät arvot ja asenteet sekä niiden vaikutukset yksilön ratkaisuihin työuran eri vaiheissa ja suhteessa yrittäjyyteen D. Työhön palaamisen mahdollistavat ja työkyvyn ylläpitämisen hyvät mallit Tarkastelualueet: Vajaakuntoiset ja muuten heikossa työmarkkinaasemassa olevat Kohderyhmän koostumus Työhön osallistumisen esteet, niiden poistaminen Tukijärjestelmien toimivuus 6

7 Yhteenvetoa Vajaakuntoisten työllistymiseen liittyviä tukia ja toimenpiteitä on paljon Käsitteiden merkitys muuttuu eri yhteyksissä, käsitteet erilaisia tilastoissa ja lainsäädännössä Systemaattista seurantaa vähän tutkimus paljolti yksittäisiin projekteihin liittyvää kattavampaa tilastollista seurantaa tarvitaan palveluntuottajien vastuulla vain työtoiminta Työllistämisyksiköiden yrityksenomaisuus työvoiman tarve vs. työllistämistavoite avoimille työmarkkinoille ristiriita? Tutkimustarpeita 1) Vajaakuntoisten asema työmarkkinoilla 2) Mitkä tekijät selittävät työmarkkinoilla hyvin menestyvien vajaakuntoisten pärjäämistä? 3) Tukijärjestelmän työinsentiivit 4) Työvoimapoliittisten toimenpiteiden eri tyyppien kohdistaminen 5) Erityistyöllistämisyksiköiden toimintaolosuhteet 6) Toimiiko toimenpiteiden polutus? 7) Toimenpiteiden päällekkäisyys/vastuurajat 7

8 Haasteet Työ on suomalaisille edelleen tärkeä elämänsisältö tuottavuuden ja hyvinvoinnin on keskeinen Huomiota on kiinnitettävä myös työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen Kun työelämä tehostuu, miten vajaakuntoiset ja muuten vaikeasti työllistettävät pidetään mukana? Avainasemassa johtaminen ja työn organisointi Tutkimusta tarvitaan Suomessa seurataan monipuolisesti työelämän muutosta Työolotutkimukset, työolobarometri, Suomen Akatemian tutkimusohjelma jne. Työmarkkinoiden ja työsuhteiden osittuminen ja yksilöllistyminen edellyttää jatkuvaa seurantaa Teknologia uudistuu koko ajan Vaikka tietoa on, tarvitsemme silti 1) erilaisia tutkimusaineistoja (laajat surveyt, case-tutkimukset) ja erilaisia menetelmiä, 2) monitieteisyyttä ja monia lähestymistapoja sekä 3) kansainvälisiä vertailuja 8