Muista myös kehua kollegaa s. 24. Hyvä työkyky vaatii kykyä, halua ja edellytyksiä. Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 2/2009 1



Samankaltaiset tiedostot
Tulevaisuuden työelämä. Roope Mokka Demos Helsinki

Aleksi Neuvonen Demos Helsinki Mielekästä työtä?

Työhyvinvointikysely Henkilöstöpalvelut

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Raisio KASVUN PAIKKA

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma Yhteistyötoimikunta / 11 Henkilöstöjaosto

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Dialogin missiona on parempi työelämä

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Tausta

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Saa mitä haluat -valmennus

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

Uusi palkkausjärjestelmä toteutetaan työsopimussuhteisen henkilöstön osalta työsopimuksilla.

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

DI - KATSAUS Toukokuu Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

Henkilöstön asema organisaation muutostilanteissa

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

JULKISTAMISTILAISUUS , HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

Lean Leadership -valmennusohjelma

Museotyö muutoksessa!

Kuntien tuloksellisuusseminaari Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Työhyvinvointia yhdessä Pori

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Suomalainen työelämä paras Euroopassa miten sen teemme? Tuottavuuden pyöreä pöytä

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Menestyksen porkkanoita

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari Tampereella

Hyvän Työn Manifesti 2009

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn mielekkyys Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TASA- ARVOSUUNNITELMA

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

50mk/h minimipalkaksi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

ad OM 8/102/2010 1(2)

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero.

muutos mahdollisuudeksi Uudelleensijoittumisella uusiin työtehtäviin

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Aikuiskoulutustutkimus 2006

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaalla

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvää huomenta Hyvää huomista

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti Susanna Bairoh

Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne. Kyselyn vastausten yhteenvetoa

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Itsemurhasta on turvallista puhua

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Transkriptio:

Hyvä 2 2009 TYÖYMPÄRISTÖ Valtionhallinnon työympäristölehti Muista myös kehua kollegaa s. 24 Hyvän työn manifesti näyttää tien tulevaisuuden työelämälle.12 Johtaminen työhyvinvoinnin avaintekijä s.28 Pääjohtaja Lea Kauppi, SYKE: Hyvä työkyky vaatii kykyä, halua ja edellytyksiä s.6 Työhyvinvoinnin ja työsuojelun edistämisestä palkittiin s.16 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 2/2009 1

Sisältö 2/2009 Kaiku-palkinnot Kansikuva Kari Rissa 3 Pääkirjoitus 4 Uutisia 5 Työelämästä sanottua 6 Näin SYKE: Hyvinvointi olennainen osa työntekoa 11 Tiedättekö että 12 Hyvän työn manifesti näyttää tien tulevaisuuden työelämälle 15 Parempaa työtä kaiken ikäisille 16 Työhyvinvoinnin ja työsuojelun edistämisestä palkittiin 18 Älä anna työtoverin pilata intoasi 22 Parane pienin askelin esiintymispelosta 20 Konnunsuon vankila 23 Mitä tehdä, kun työt tuntuvat kaatuvan päälle? 24 Muista myös kehua kollegaa 26 Tunneälytaitoja kehittämällä parempaa johtajuutta 28 Ylilääkäri Annen Lamminpää: Johtaminen työhyvinvoinnin avaintekijä 30 Työsuojelukoulutusta 2009 31 Määrärahaa työelämän kehittämiseen 32 Valmistuneita hankkeita 35 Ajankohtaista Valtio Expo kokosi toukokuussa Marina Congress Centeriin lähes 1000 lähes vierailijaa. Konnunsuon vankila Konnunsuon vankilan 90-vuotinen historia päättyy, kun Kaakkois-Suomen aluevankilaan kuuluva laitos lopetetaan vuoteen 2012 mennessä. s.20. Johtaminen työhyvinvoinnin avaintekijä Työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä johtamisella on aivan keskeinen merkitys, korosti Valtiokonttorin ylilääkäri Anne Lamminpää Kansainvälisen työterveyskomission ICOH:in maailmankongressissa Kapkaupungissa pitämässään esitelmässä. s.28 2 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 2/2009

Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ Valtionhallinnon työympäristölehti Julkaisijat: Valtion työterveys- ja työturvallisuusneuvottelukunta ja Valtiokonttori Osoite: Valtiokonttori, Riski- ja vakuutuspalvelut PL 40, 00054 Valtiokonttori, p. 77251 Päätoimittaja: Erkki Takkinen, Valtiokonttori, Sörnäisten rantatie 13 00530 Helsinki, p. (09) 7725610 erkki.takkinen@valtiokonttori.fi Valtion työterveys- ja työturvallisuusneuvottelukunta: Päivi Lanttola, pj valtiovarainministeriö Mika Happonen, valtiovarainministeriö Antero Laavakari, varajäsen, valtiovarainministeriö Satu Henttonen, Palkansaajajärjestö Pardia ry Arja Vehmas, Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry, Tuula Haavasoja, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Erkki Takkinen, siht. Valtiokonttori (ET) Taitto: Teppo Jokinen Piirrokset: Hannu Lukkarinen Painos: 10.500 kpl Ilmestyy neljä kertaa vuodessa Jakelu: Virastot ja laitokset/henkilöstöjohto Työsuojeluhenkilöstö Henkilöstöpäälliköt Kuntoutusyhdyshenkilöt Valtionhallinnon tiedottajat Kaiku-kehittäjät Osoitteet ja tehtävien muutokset: http:/www.valtiokonttori.fi/vakuutus/ lomakkeet tai Jaana Björklund, p. (09) 7725 683, jaana.bjorklund@valtiokonttori.fi Painotyö: Painotalo Auranen Oy -iso 9001-, Forssa, 2009 ISSN 1237-6825 Pääkirjoitus Tasa-arvosuunnittelu tukee naisten ja miesten työhyvinvointia Naisten ja miesten tasa-arvo työpaikalla parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja motivaatiota ja tukee organisaation tuottavuutta ja kilpailukykyä. Tasapainoisella henkilöstöjohtamisella tiedot ja taidot tulevat paremmin käyttöön ja naisia ja miehiä kannustetaan antamaan parastaan. Valtion virastoissa ja laitoksissa keskimäärin naisten ja miesten tasa-arvotilanne on jo nyt kohtuullisen hyvä. Esimerkiksi naisten ja miesten osuudet virastojen ja laitosten henkilöstöstä ovat yhtä suuria ja naisille ja miehille maksetaan käytännössä samaa palkkaa samasta tai samanarvoisesta työstä. Toisaalta naiset ja miehet työskentelevät usein eri aloilla ja ammateissa, mikä näkyy tilastoissa miesten korkeampina keskimääräisinä ansioina. Naisten ja miesten työtehtäviin jakautumiseen ja muihin työelämän tasaarvoon liittyviin ongelmiin voidaan vaikuttaa parhaimmin työpaikkatasolla. Tasa-arvosuunnitelma on työpaikan tasa-arvotyökalu. Vähintään 30 henkilöä säännöllisesti työllistävällä työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus edistää tasa-arvoa vuosittaisen suunnitelman pohjalta. Valtion työmarkkinalaitoksen kyselyn mukaan tammikuussa 2009 suunnitteluvelvollisista valtion virastoista ja laitoksista 86 prosenttia oli tehnyt tasaarvosuunnitelman. Lisäksi miltei kaikki, jotka eivät vielä olleet tehneet suunnitelmaa, aikoivat sen tehdä. Useimmat tasa-arvosuunnitelmat oli tehty yhdessä luottamushenkilön tai muun henkilöstön edustajan kanssa. Ilahduttavaa oli myös se, että jos suunnitelmaa tehdessä työpaikalla oli havaittu jokin tasaarvo-ongelma, tekijät olivat miettineet, kuinka ongelma korjataan ja kirjanneet korjaavat toimenpiteet tasa-arvosuunnitelmaan. Kun toimenpiteiden toteutumista ja ongelman korjautumista seurataan vuosittain, muodostuu tasaarvosuunnittelusta toimiva työpaikan tasa-arvoa ja työhyvinvointia tukeva työkalu. Mika Happonen työmarkkina-analyytikko Valtion työmarkkinalaitos Valtion työterveys- ja työturvallisuus - neuvottelukunnan jäsen mika.happonen@vm.fi Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 2/2009 3

Uutisia TALOUDEN ALAMÄKI ON LISÄNNYT VALTION TÖIDEN VETOVOIMAA VALTION TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUKSET YHDISTYVÄT Valtionhallinnon neljä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta kootaan 1.1.2010 alkaen valtiovarainministeriön hallinnonalalle hallinnollisesti yhdeksi, useissa toimipisteissä toimivaksi virastoksi. Yhdistettävät keskukset ovat Oikeushallinnon palvelukeskus, Sisäasiainhallinnon in palvelukeskus, ku Puolustushallin- non palvelukeskus ja Valtiokonttorin on palvelukeskus. Yhdistetyn palvelukeskuksen toimipaikat ovat Joensuu, Hämeenlinna, Kuopio, Mikkeli, Po- ri ja Turku. Lisäksi toimintaa on tilapäisissä toimipisteissä vuoden 2010 loppuun saak- ka. Asiakkuudet, henki- löstö ja palvelutuotannon rakenteet siirtyvät pääosin sellaisenaan nykyisiltä palvelukeskuksilta uuteen virastoon. Valtion palvelukeskusmallin mukaisesti palvelukeskus on valtionhallinnon sisällä toimivat tuki- ja asiantuntijapalveluita tuottavata virasto. Keskuksen tehtävä on tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja pääasiassa valtion virastoille ja laitoksille. Palveluiden tuottamisesta sovitaan palvelukeskuksen ja asiakkaiden välillä palvelusopimuksilla. Palvelukeskusten yhdistämisen tavoitteena on toiminnan tehostaminen volyymietujen ja toimintojen yhtenäistämisen kautta. Talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelujen keskittäminen palvelukeskukseen parantaa virastojen tuottavuutta ja taloudellisuutta sekä vapauttaa voimavaroja niiden perustehtäviin. Valtiota pidetään luotettavana työnantajana. Erityisesti epävarmoina aikoina tämä näkyy positiivisesti työnantajakuvassa Tuoreen tutkimuksen mukaan valtio on nyt Suomen vetovoimaisin työnantaja. Valtion hommat kiinnostavat eniten sekä korkeakoulutettuja työssäkäyviä että yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita. Perinteisesti listojen kärjessä nähty Nokia on pudonnut kolmanneksi Finnairin perään. -Valtiota pidetään luotettavana työnantajana. Erityisesti epävarmoina aikoina tämä näkyy positiivisesti työnantajakuvassa, sanoo työnantajakuvakonsultti Päivi Salminen-Kultanen. Työssäkäyvät korkeakoulutetut odottavat palkkojensa nousevan seuraavan kahden vuoden aikana vain vähän. Johtavassa asemassa toimivat sekä asiantuntijat uskovat palkkansa nousevan noin 6 prosenttia. T-Median tutkimukseen vastasi vajaat 19 600 korkeakoulutettua ja korkeakouluissa opiskelevaa suomalaista. KOSTEUSVAURIOIDEN ARVIOINTIIN KYSYMYSSARJA Kosteusvaurioiden selvittämistä työpaikoilla helpottaa juuri julkistettu kysymyssarja. Työpaikkojen tilat ja kunto tulisi tarkistaa esimerkiksi kerran vuodessa, jolloin kerättäisiin tietoa kiinteistön kunnosta ja havaittaisiin kosteus- ja homeongelmat ajoissa. Näin suosittelee sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä, joka on laatinut kysymyssarjan kosteusvaurioiden arviointiin. Kysymyssarjaa voi hyvin käyttää myös työsuojeluhenkilöstö sisäisissä tarkastuksissa kaikilla toimialoilla. Kysymyssarjan käyttö ei vaadi rakennusteknistä erityisosaamista, sanoo TKK:n rakennusalan asiantuntija Jukka Mäkeläinen. Lisätietoja Lähde: sosiaali- terveysministeriön tiedote (2.4.2009) Kosteusvauriot työpaikoilla. Kosteusvauriotyöryhmän muistio. STM:n selvityksiä 2009:18 Liite III kosteusvaurioon viittaavia tekijöitä, kysymyspatteristo OSASAIRAUSPÄIVÄRAHASTA MYÖNTEISIÄ KOKEMUKSIA Osasairauspäivärahaetuus on koettu hyödylliseksi ja edistävän toipumista. Se on yksi keino, jolla voidaan lisätä työelämän joustavuutta ja edistää työhyvinvointia. 4 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 2/2009

Tiedot perustuvat Työterveyslaitoksen ja Kelan tutkimusosaston kyselyyn. Osasairauspäiväraha on ollut Suomessa käytössä yli kahden vuoden ajan. Sen tarkoituksena on tukea sairauslomalla olleen työhön paluuta mahdollistamalla siirtymävaiheessa osa-aikainen työnteko. Tähän mennessä etuutta on käytetty selvästi vähemmän kuin etukäteen arvioitiin. Lähde: Työterveyslaitoksen tiedote (17.3.2009) TYÖELÄMÄSTÄ SANOTTUA: NETTISURFFAILU LISÄÄ TYÖTEHOA Lyhyet piipahdukset esimerkiksi Facebookissa piristävät aivoja ja lisäävät työtehoa, kertoo australialaistutkimus. Melbournen yliopistossa tehty tutkimus puolustaa nettisurffailua työajalla. Lyhyet piipahdukset Facebookin tai vaikka You- Tuben kaltaisilla viihteellisillä sivustoilla piristävät aivoja ja auttavat keskittymään varsinaisiin työtehtäviin paremmin, tutkijat sanovat. Lyhyet, tuottamattomat tauot työpäivän aikana, kuten esimerkiksi nopeat vierailut viihteellisillä sivustoilla antavat aivoille pienen lepotauon. Tämä johtaa lisääntyneeseen työtehoon. Tutkimuksessa havaittiin, että työntekijät, jotka käyttivät nettiä työaikana huvittelumielessä, suorittivat varsinaiset työtehtävänsä yhdeksän prosenttia tehokkaammin kuin ne, jotka eivät näin tehneet. Oikaisu: Edellisessä numerossa sivulla 4 mainittu väitöskirjan tekijä ei ole Lasse Varhanen vaan Lasse Varhama. Pahoittelemme erehdystä. Suomessa koulutetaan huonoja johtajia. Aivotyöläisten on päästävä eroon kurin avulla johtamisesta. Petteri Kilpinen, TBWA/Helsingin toimitusjohtaja Henkilökohtaisesti olen alkanut kaivata humanisteja jopa taiteilijoita työelämän palvelukseen. Uskon, että monet konfliktit voitaisiin välttää nykyistä humanistisemmalla asenteella. Pääjohtaja Asmo Kalpala, Tapiola-ryhmä Yhdessä muiden kanssa oppiessaan ja toimiessaan ihminen ymmärtää oman keskeneräisyytensä ihmiseksi kasvamisessa. Afrikkalainen sananlasku sanoo: Jos haluat kulkea nopeasti, kävele yksin. Jos haluat päästä pitkälle, kulje yhdessä toisten kanssa. YK:n hyvän tahdon lähettiläs, taiteilija Mikko Kuustonen Onnellisin elämänmuoto on työntäyteinen yksinäisyys. Voltaire Tuottavuuden kehittäminen on työhyvinvoinnin kehittämistä, kun se ymmärretään oikein. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ValtioExpossa 2009 Useiden ihmisten työ on käytännössä tietokoneohjelmien kanssa painimista, prosessikaavioiden vääntelyä ja omien tekemisten raportointia. Tätä työtä on tyrkyllä niin paljon, että esimerkiksi asiantuntijat voivat tehdä vain sitä ja lopettaa asiantuntijatyön. Tutkija ja psykologi Mikael Sallinen Samalla kun opetusta ja tutkimusta sidotaan yhä tiukemmin vastaamaan tämän hetken olemassa olevia ammatteja ja elinkeinoelämän rakenteita, putkimaistereilta ja tohtoreilta puuttuu juuri se, mitä muuttunut työelämä eniten vaatii. Tehokasvatetuista maistereista ei ole yhteiskuntaa muuttavaksi luovaksi voimaksi. Veera Luoma-Aho, Ylioppilaslehti Kekkosta on pidetty itsevaltaisena johtajana, joka teki nopeita ja tinkimättömiä päätöksiä. Todellisuus oli kuitenkin toinen: hän kuunteli mielellään asiantuntijoita. Jos virkamies oli perustellusti eri mieltä kuin presidentti, Kekkonen oli valmis vaihtamaan kantaansa. Professori Juhani Suomi Tasa-arvon suurin uhka piilee siinä, että kaikki voivat menettää arvonsa. Tuntematon Koonnut ET. Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 2/2009 5

KANSIJUTTU Teksti ja kuvat Kari Rissa Näin SYKE: Hyvinvointi olennainen osa johtamista Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) työhyvinvointitoiminta on osa normaalia johtamista ja työyhteisön kehittämistyötä. 6 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 2/2009

Merentutkimusalus Aranda toimii nykyisin Suomen ympäristökeskukseen perustetun Merikeskuksen johdolla. Alus tekee säännöllisesti tutkimusretkiä Itämeren eri osiin. Kuva lkka Lastumäki, SYKE SYKE on Tutkimuspäällikkö Eeva Furman uskoo vuorovaikutteiseen yhteistyöhön ja kannustavaan johtamiseen. Henkilöstöpäällikkö Timo Huikon mielestä työhyvinvointia voidaan parhaiten edistää liittämällä työkykyasiat mukaan kaikkeen työpaikan toimintaan. panostanut työhyvinvointitoimintaan järjestelmällisesti jo 1990-luvun lopulta lähtien. Työhyvinvointi on yksi SYKE:n arvoista. Meillä työkyvyn ylläpito ei ole mikään erillinen temppukokoelma, vaan se on tärkeä osa arkista päivittäistä työntekoa, korostaa henkilöstöpäällikkö Timo Huikko. Työhyvinvointitoiminta on liitetty osaksi johtamista sekä työyhteisön ja työprosessien kehittämistä ja ammatinhallintaa. Olemme jo 2000-luvun alussa laatineet työhyvinvointitoiminnan tavoitteet ja sisällön. Se on tällä hetkellä merkittävä osa henkilöstöstrategiaamme. SYKE:ssä työhyvinvointitoimintaa suunnittelee erityinen HYVO-ryhmä, jossa on johdon, esimiesten ja henkilöstön edustus. Meillä on ylimmän johdon näkyvä sitoutuminen ja tuki takanamme. Se on monella tavalla helpottanut toimintaa. Työhyvinvointiasioita on voitu käsitellä johtoryhmässä aina, kun se on ollut tarpeellista, HYVO-ryhmän puheenjohtajana toimiva Huikko kiittelee. Pääjohtaja Lea Kauppi järjestää SYKE:n auditoriossa nykyisin kerran kuukaudessa koko henkilöstölle avoimen aamukahvitilaisuuden, jonka aikana käydään läpi ajankohtaisia asioita. Pääjohtajalta on voi kuka tahansa kysyä mitä vain. Tällä hetkellä SYKE työllistää noin 650 henkilöä. Toimipisteitä on Helsingin lisäksi Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa. Osa johtamista Työhyvinvointitoiminnassa avainroolissa ovat Huikon mielestä osastojen ja yksi köiden johtajat sekä esimiehet. Olemme kouluttaneet esimiehiä erityisesti ihmisten johtamisessa, joka monelle asiantuntijatehtävistä päällikkötehtävään nousevalle voi olla aika uusi asia. Esimiesvalmennuksessa on nostettu esiin erityisesti niitä asioita, jotka henkilöstölle tehdyissä työtyytyväisyyskyselyissä ovat osoittautuneet ongelmallisiksi. Olemme viime vuosina kiinnittäneet huomiota muun muassa työssä jaksamiseen, työmäärään ja työaikakysymyksiin, kuten harmaaseen ylityöhön. Yksikkökokouksissa työtyytyväisyyskyselyn palaute käydään yhdessä läpi, samoin henkilökohtaisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa. Kaikki päälliköt joutuvat rapor toimaan yksiköissä sovituista jatkotoimenpiteistä. Esimiehet ovat myös käyneet läpi työprosesseja yhdessä alaistensa kanssa. Tämä on osoittautunut erinomaisen hyväksi tavaksi kehittää työyhteisöä ja myös edistää hyvinvointia, Huikko arvioi. SYKE:ssä on myös vuonna 2008 käynnistynyt sihteeriakatemia. Kaikki sihteerit on koottu yhteen koulutukseen ja he ovat ryhmissä käyneet läpi omia työprosessejaan. Sihteerit ovat näin päässeet itse kehittämään omaa työtään ja vaikuttamaan. Yli 60-vuotiaille, 40-49-vuotiaille naisille ja nuorille työntekijöille ollaan SYKEssä par- Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 2/2009 7

Viime vuosina merentutkimusalus Arandalla toimivien tutkijoiden kiinnostuksen kohteina ovat olleet muun muassa sinilevä ja kampamaneetit. Kuva Maiju Huttunen, SYKE Toimihenkilöiden luottamusmies, suunnittelija Minna Wasenius korostaa avoimen ja osallistavan johtamisen merkitystä työhyvinvoinnin luojana. 8 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 2/2009 aikaa perustamassa omat toimintaryhmät. Niiden tarkoituksena on hakea ratkaisuja työssä jaksamiseen ja työpaikan turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Pyrimme siihen, että ikääntyvät saisivat yhdessä pohtia työssä jaksamistaan ja voisivat tehdä viimeiset työvuodet mahdollisimman virkeinä töitä. Tuloksia saavutettu Työhyvinvointitoimintaa on Huikon mielestä tarvittu erityisesti viime vuosina, kun Suomen ympäristökeskus on ollut melkoisten muutosten kourissa esimerkiksi Merentutkimuslaitoksen lakkauttamisen yhteydessä jopa myrskyn silmässä. Olemme jo tottuneet siihen, että elämme jatkuvan muutoksen aikaa. Työtahti on myös tullut vuosi vuodelta tiukemmaksi. Haasteenamme on, miten pystymme motivoimaan ja innostamaan henkilöstöä toimimaan koko ajan tuloksellisesti ja laadukkaasti. Henkilöstöä koskevat tunnusluvut ja mittarit osoittavat Huikon mukaan kuitenkin selkeästi, että työhyvinvointitoiminta on tuottanut viime vuosina hyvää tulosta. Henkilöstöpäällikkö ottaa tuekseen työtyytyväisyyskyselyn tulokset. Vuonna 2006 työtyytyväisyysindeksi oli valtiovarainmi-

Laborantti Virpi Vuorinen-Lindgren tekee alkaliniteetin määrityksiä vesinäytteistä Suomen ympäristökeskuksen laboratoriossa Helsingin Hakuninmaalla. nisteriön kehittämällä työtyy- 9 000 tunnista noin 5 600 tun- tyväisyysbarometrillä mitattuna 3,28. Vuonna 2008 se oli jo 3,43. Parannusta oli tapahtunut kaikilla osa-alueilla, erityisesti johtamisen, tiedon kulun, yhteistyön ja työilmapiirin osalta, Huikko vertaa tyytyväisen oloisena. Henkilökohtaista jaksamista ja työn määrää koskevassa barometrin kysymyksessä vastausten keskiarvo vuonna 2008 oli 3,61 asteikolla 1-5. vuonna 2008 tehdyssä tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuutta koskevassa kyselyssä. Niin sanotun harmaan ylityön määrä on vähentynyt viiden vuoden takaisesta noin tiin vuonna 2008. Sairauspoissaolot ovat SYKE:ssä olleet keskimääräistä vähäisempiä valtiohallinnossa. Henkilöstön vaihtuvuus on ollut vain 2-3 prosenttia muodostuen pitkälti eläkkeelle lähdöistä. Hyvinvointi synnyttää tuloksia Tutkimuspäällikkö Eeva Furman johtaa SYKE:ssä 25 tutkijan yksikköä, joka tekee ympäristöpolitiikkaan liittyviä monialaisia tutkimuksia. Itse haluan panostaa ihmisiin, jotta he jaksavat tehdä mahdollisimman hyvin työtään. Toimin porukkani valmentajana. Pyrin siihen, että työssä on kivaa, hauskaakin saa olla. Mutta toki tuloksiakin pitää syntyä. Furman pitää viikoittain yksikkökokouksia, joissa käsitellään säännöllisesti myös työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyviä asioita. Ne ovat esillä myös henkilökohtaisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa. Hyvinvointiin liittyvät asiat ovat ihan olennainen ja kiinteä osa johtamista. Koko ajan pitää käydä keskustelua siitä, koetaanko työ mahdollisesti raskaaksi ja miksi. Minun tehtävänäni on priorisoida sitten työt, jos niitä on liikaa. SYKE:n HYVO-ryhmään kuuluva Furman uskoo yhteistyöhön ja osallistavaan johtamiseen. Parhaiten tuloksia syntyy silloin, kun ryhmä toimii hyvin ja motivoituneesti yhdessä ja ihmiset voivat luottaa toinen toisiinsa. Toivon, että vertaisryhmien välillä myös voidaan vaihtaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä entistä enemmän. Furman kertoo alaistensa olevan kovia kyseenalaistamaan. Johtajat joutuvat täällä koville. Erilaisia paineita tulee talon ulkopuolella kuin täältä sisältä. Onneksi sisäinen tiedotus ja vuorovaikutus ovat SYKE:ssä aika avointa ja toimivaa. SYKE:n työtekijät ovat Furmanin mukaan niin motivoituneita ja ahkeria, että esimiehet joutuvat ajamaan heitä väliin iltaisin kotiin työhuoneista. Avoimuutta tarvitaan Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetun, suunnittelija Minna Waseniuksen mielestä työhyvinvointiasiat ovat muutaman viime vuoden aikana menneet Suomen ympäristökeskuksessa myönteiseen suuntaan. Avoimuus ja yhteistyö ovat kiistatta parantuneet. Se näkyy kyllä työilmapiirissä, Wasenius toteaa. Wasenius pitää hyvänä sitä, että SYKE:n ylin johto on sitoutunut näkyvästi työhyvinvointitoimintaan ja pitää sitä tärkeänä. Pääjohtajan aamukahvitilaisuudet saavat erityiskiitoksen. Haasteena on saada kaikki keskijohdon esimiehet samalla innolla mukaan työhyvinvointia edistävään toimintaan. SYKE:n HYVO-ryhmässä myös mukana oleva Wa senius haluaa, että jatkossa henkilöstö pääsee yhä enemmän ja yhä tiiviimmin vaikuttamaan omaa työtään ja työympäristöään koskeviin asioihin. Työhyvinvoinnin lisäämisessä kannattaisi hyödyntää kaikkien sykeläisten osaaminen. Toivon, että koko henkilöstö saadaan mukaan osallistumaan työolojen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Pieniätäkin työntekijää tulisi kuunnella. Olisi mukavaa, kun hyviä kokemuksia voitaisiin myös vaihtaa yli osastorajojen. Sihteeriakatemia ja yli kuusikymppisille tarkoitettu ryhmä ovat hyviä uusia avauksia. Työhyvinvointitoiminnan pitkän aikavälin tavoitteeksi Waseniuksen mielestä tulisi SYKE:ssä asettaa kunnianhimoisesti kaikki terveenä eläkkeelle. Suurimmat ongelmat löytyvät tällä hetkellä muutosten ja kiireen mukaan tuomasta henkisestä paineesta. Tahti on töissä nykyisin kova. Jos joku lähtee pois, uutta ei yleensä palkata tilalle. Se on tosiasia, jonka kanssa pitää nyt vain oppia elämään. Tuottavuusohjelmia ei saa kuitenkaan toteuttaa työntekijöiden terveyden kustannuksella. KARI RISSA Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 2/2009 9

Pääjohtaja Lea Kauppi, SYKE: Työhyvinvointi vaatii kykyä, halua ja edellytyksiä yöhyvinvointi on vält- lähtökohta hy- -Ttämätön välle työlle, korostaa Suomen ympäristökeskus SYKE:n pääjohtaja Lea Kauppi. SYKE toimii ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksena. Kauppi on johtanut sitä vuodesta 1995 lähtien. Olemme asiantuntijaorganisaatio, jossa on erittäin osaavia ja fiksuja ihmisiä töissä. Heistä noin 70 prosentilla on akateeminen tutkinto, Kauppi kertoo. Pitkälle koulutettujen asiantuntijoiden johtaminen vaatii Kaupin mielestä esimiehiltä hyvää sekä ihmisten että asioiden hyvää hallintaa. Itse pyrin olemaan innostaja, kannustaja ja tiennäyttäjä. Ei asiantuntijoita voi patistaa työtekoon käskyttämällä. He äänestävät aika nopeasti jaloillaan, jos eivät viihdy työssään. Panostukset työhyvinvointiin eivät Kaupin mielestä ole pehmoilua, vaan välttämätön ja oleellinen osa asiantuntijaorganisaation päivittäistä johtamista ja työtekoa. Meillä SYKE:ssä tehdään päällä töitä. Jos se ei ole kunnossa, ei kyllä saa mitään aikaan, Kauppi korostaa. Kaupin mukaan Suomen ympäristökeskuksen työtekijät ovat kriittisiä, vireitä ja uteliaita. Se asettaa myös omat haasteensa johtamiselle. Minusta kriittisyys ja uteliaisuus istuvat erityisen hyvin asiantuntijoiden rooliin. Pitää olla uskallusta ottaa selvää ja on myös osattava sanoa oma mielipiteensä. Avoin keskustelu vie asioita eteenpäin. Yhdessä saadaan yleensä myös parempia tuloksia kuin yksin toimien. On luotava edellytyksiä Kaupin mielestä työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että ihmisillä on kykyä, halua ja hyvät edellytykset tehdä työtä kunnolla. Pitää olla nämä kaikki asiat yhdessä, muuten ei synny tulosta. Minun on pääjohtajana huolehdittava siitä. että täällä on hyvä tehdä töitä. Osaamisen ylläpito ja kehittäminen on myös tärkeää. Hyvinvointi on SYKE:ssä erityisesti esimiesten vastuulla. Se on tärkeä osa kaikkien päälliköiden päivittäisiä työtehtäviä. Esimiehiltä vaaditaan yhä enemmän, jotta he voivat huolehtia omien alaistensa hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Olemme antaneet esimiehille koulutusta johtamistaidoissa ja myös työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Heidän pitää osaltaan luoda hyvälle työnteolle edellytykset omissa yksiköissään. Esimiesten tehtävänä on myös seurata, että työstään innostuneet ja kunnianhimoiset Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n pääjohtaja Lea Kauppi pyöräilee usein työmatkansa Helsingissä Lauttasaaresta Taivallahteen. alaiset eivät innostu tekemään liian pitkiä päiviä. Uupumisvaara on aina olemassa. Ihmisten johtamisella pitkät perinteet Suomen ympäristökeskuksella on Kaupin mukaan jo edeltäjiensä ajoilta pitkät perinteet ihmisten hyvinvointiin liittyvästä toiminnasta. Vesihallituksen pääjohtaja Simo Jaatinen oli mitä suurimmassa määrin ihmisten johtaja. Hän ymmärsi jo 1970-luvulla, että ihmisten hyvinvointiin ja jaksamiseen kannattaa panostaa. Kaupin on ollut helppo jatkaa samalla tiellä. Olen myös pitänyt lähtökohtana sitä, että ihmisistä pitää kantaa huolta, mutta heille pitää myös antaa mahdollisuuksia. Kaikkia pitää kohdella tasa-arvoisesti. SYKE:ssä on myös panostettu sisäiseen viestintään, joka liittyy oleellisesti henkilöstön hyvinvointiin. Etenkin muutostilanteissa on huolehdittava siitä, että kaikki saavat riittävästi oikeaa tietoa mitä on tulossa ja 10 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 2/2009

miksi. Huhut pitää torjua ennen kuin ne lähtevät lentoon, Kauppi muistuttaa. Ovet auki Suomen ympäristökeskuksen pääjohtajan huoneen ovi on yleensä auki kaikille tulijoille. Tänne saa ja voi tulla aina, kun on tähdellistä asiaa, pääjohtaja lupaa. Kaupin mielestä Suomen ympäristökeskuksessa työskentelevät ovat varsin hyvin oivaltaneet mikä on heidän vastuunsa omasta toiminta- ja työkyvystään. Paljon on tietysti ihmisistä itsestään kiinni, miten he pitävät huolta omasta toimintakunnostaan, niin fyysisestä kuin henkisestäkin. Meidän porukkamme on tässä suhteessa mielestäni varsin aktiivista ja vastuuntuntoista. Pääjohtaja itse hoitaa kuntoaan pyöräilemällä työmatkansa Helsingin Lauttasaaresta Taivallahdessa sijaitsevaan SYKE:n toimitaloon. Mukava noin kuuden kilometrin matka. Kuljen sen polkupyörällä aina, jos keli vain sallii. Sydäntalven pakkasilla ja liukkailla keleillä tulen usein kävellen. Kauppi kertoo myös ryhdistäytyneensä. Hän on aloittanut säännöllisen kuntojumpan, joka osaltaan pitää stressiä hallinnassa. Kun on hyvässä fyysisessä kunnossa, jaksaa painiskella vaikka valtion tuottavuus- ja alueellistamisohjelmien kanssa. Kauppi kertoo myös nauttivansa kovasti kolmivuotiaasta lapsenlapsesta sekä puutarhanhoidosta mummonmökillä. KARI RISSA TIESITKÖ, ETTÄ JOKA PÄIVÄ SUOMESSA JÄÄ KUUSI NUORTA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄK- KEELLE MIELENTERVEYSONGELMIEN VUOKSI. Alle 30-vuotiaita työkyvyttömyyseläkeläisiä on jo noin12 000. Masennus voi iskeä niihinkin, jotka näyttävät menestyvän. Hätkähdyttävää on, että Suomessa puhutaan työuran pidentämisestä ja eläkeiän nostosta samaan aikaan kun yhä useampi alla kolmekymppinen jää mielenterveyssyistä eläkkeelle. Heidän määränsä on yli kaksinkertaistunut tällä vuosikymmenellä. Etenkin masennus työkyvyttömyyseläkkeen syynä on kasvanut rajusti: nuorilla naisilla 181 ja miehillä 66 prosenttia. Luvut käyvät ilmi KELA:n tilastoista. YSTÄVÄN PALKKAA EI KANNATA KADEHTIA Toivottavasti sinulle on yks hailee, mitä ystäväsi, kollegasi tai perheenjäsenesi ansaitsee. Olet onnellisempi ja nautit työstäsi enemmän. Näin voi tulkita European Social Survey tutkimusta, jossa kartoitettiin palkkakateuden ja ihmisten terveyden välistä yhteyttä. Ja löytyihän yhteys, vielä jopa voimakkaana. Selvityksen mukaan ihmiset, jotka vertailevat palkkojaan tuntemiensa ihmisten palkkoihin ovat onnettomampia, masentuneempia ja vähemmän tyytyväisiä työhönsä. Voimakkaimmillaan palkkakateus heikentää jopa koko elämän laatua. Tutkimuksen mukaan kolme neljästä eurooppalaisesta kokee, että heille on tärkeää tietää ansaitsevatko he hyvin. Tutkijat tekivät myös kiintoisan havainnon. Terveyden kannalta ei ole ollenkaan yhdentekevää, kenen palkoista ihminen on kiinnostunut. Vähiten haitallista on haluta tietää kollegansa palkka. Tätä vahingollisempaa on verrata omaa palkkaansa puolisonsa palkkaan. Suorastaan myrkyllistä on kadehtia ystäviensä palkkoja. VIRKAMIESTEN ASEMA ON ROMAHTANUT!? Ainakin jos Helsingin Sanomien maaliskuussa 1909 kertomasta voi jotain päätellä. Lehden pääkirjoituksessa käsiteltiin tuolloin rautatiehallituksessa tapahtunutta mullistusta. VR:n uusi pääjohtaja oli mennyt pidentämään virkamiesten työajan neljästä tunnista kuuteen tuntiin. Kun aiemmin virastossa ovi aukaistiin kello 11 ja suljettiin kello 15, nyt aukioloaikaa oli pidennetty tunnilla molemmista päistä. Virkamiesten työaika oli yleensä nelisen tuntia. Poikkeuksiakin oli, esimerkiksi valtionarkistossa ahkeroitiin viisituntisia päiviä. Toisaalta painoylihallitus kykeni ponnistelemaan vain kaksi tuntia päivässä. Eikä tässä vielä kaikki. Kerrottiin, että varsinainen työaika virastoissamme ei ole läheskään niin pitkä kuin niiden virallinen aukioloaika. Täsmällinen virastoon saapuminen ei ole meidän virkamiestemme ominaisuuksia, jota vastoin yleisenä tapana on, että virastoista lähdetään puoli tuntia, jopa tuntiakin ennen virallisen työajan loppua. Ajan työpaikkailmoituksista selviää, että alemmatkin virkamiehet ansaitsivat helposti viisinkertaisesti ammattitaitoisia työläisiä enemmän. /ET HENKILÖSTÖ SAA OSALLISTUA MYÖS REKRYTOINTIIN Vuonna 2002 Suomeen rantautunut Clas Ohlsson on noussut muutamassa vuodessa palkittujen työpaikkojen kärkijoukkoon. Yksi Clas Ohlssonin erikoisuuksista on tapa, jolla uuteen myymälään valitaan henkilökunta. Aina kun uusi myymälä avataan, perustetaan työryhmä, joka saa tehtäväkseen rekrytoida koko myymälän henkilökunnan myymäläpäällikköä lukuun ottamatta. Rekrytoijille se on valtavan hieno homma, joka lisää yhteishenkeä, yhtiöstä kerrotaan. Yhtiössä pidetään tärkeänä myös yhdessäoloa työajan ulkopuolella. Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 2/2009 11

TYÖ EI OLE VAIN TYÖTÄ: Hyvän työn manifesti näyttää tien tulevaisuuden työelämälle Pomo on kuollut, eläköön johtaminen, manifesti julistaa. Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti runsas vuosi sitten ajatushautomo Demoksen kanssa projektin, jonka tehtäväksi annettiin kartoittaa ajatuksia siitä, mitä on hyvä työ ja työelämä eri sukupolville. Manifesti sisältää kuusi teemaa ja toimenpidesuosituksia, joilla tavoitellaan parempaa työtä kaiken ikäisille. Kun suuret ikäpolvet vähitellen poistuvat työelämästä ja työpaikat vilisevät yhä erilaisempia ihmisiä, olemme ainutlaatuisen tilanteen edessä. Aiemmin oli vain hyviä työntekijöitä ja huonoja työntekijöitä. Nyt on hyviä työntekijöitä, jotka eivät voi tehdä töitä täyttä päivää tai eivät puhu suomea tai eivät ymmärrä, mitä tarkoittaa suullinen sopimus, tai mitä tarkoittaa olla ajoissa tapaamisessa. Ennen kaikkea edessämme on eri ikäisiä ihmisiä, joille työn merkitys ja motivaatio työskennellä voivat olla aivan erilaisia kuin kanssatyöntekijälle. Lähivuosina eläkkeelle jää viimeinen sukupolvi, jolla työntekijän standardipanos oli vielä olemassa. Työ on muutoksessa ja se on hyvä asia. Yksi suomalaisen työelämän vahvuuksista on ollut voimakas luottamus työtovereihin ja näiden kykyihin. Työtehtävän edellytyksenä oli ammattitaito ja se oli hankittu kollegan kanssa yleensä samaa reittiä, joko koulussa tai työpaikalla. Tässä massayhteiskunnassa oli paljon piilotaitoja, piileviä osaamisia, jotka oletimme kaikilla työtä tekevillä olevan. Nämä taidot ja osaamiset liittyvät näkyvän ammattitaidon ohella sosiaalisen kanssakäymisen tapoihin, kielenkäyttöön, aikakäsitykseen, motivaatioon sekä yleiseen ymmärrykseen sopimisen ja luottamuksen tavoista. Elämme suomalaisen kulttuurin aggressiivisen monimuotoistumisen kierteessä. Näkyvimmät monimuotoistumisen syyt ovat työssäkäyvien ikääntyminen sekä maahanmuutto ja sen tuoma etninen monimuotoistuminen. Samaan aikaan eri tavoin aktiivisia, eri-ikäisiä sukupolvia on yhä enemmän. Yhtenäiskulttuuri korvautuu eri suunnista innoituksensa hakevien ja eri syistä motivoituvien alakulttuurien mosaiikilla. On vaikeaa odottaa työtoverilta standardipanosta, jos yhteinen kulttuurinen kokemushistoria ja kielipohja ovat niukkoja tai olemattomia. Ennen tällainen ongelma hoidettiin nostamalla osaamisvaatimuksia, mutta tulevaisuudessa tämä ei ole enää välttämättä mahdollista. Kaikkien panosta takuulla tarvitaan. Rakennus-, kuljetus-, siivous-, palvelu- ja terveydenhoitosektorit ovat jo maahanmuuttajista riippuvaisia. Eläköityvien työpanosta ja osaamista voi olla vaikeaa korvata. Osa suuresta ikäluokasta jää töihin, osa-aikaisesti, vapaaehtoissektorilla tai uusin vastuin. Toisaalta suuri osa eläköityvistä haluaa tehdä jotain mielekästä myös eläkkeellä. Ydinkysymys onkin: Miten meistä epästandardeista työntekijöistä muodostuu hyviä, viihtyisiä, tehokkaita ja innovatiivisia työyhteisöjä? Ei ainakaan itsestään. Työn velvollisuudesta työn mielekkyyden velvollisuuteen Ajat entiset eivät enää palaa. Olemme peruuttamattomasti jättäneet taaksemme ajan, jolloin kaikki tunsivat suurta velvollisuutta tehdä ahkerasti mitä tahansa työtä. Tämä ei tarkoita, että emme suhtautuisi työhön intohimolla tai eettisesti päinvastoin. Yhteiskuntamme on siirtynyt työn velvollisuudesta työn mielekkyyden velvollisuuteen. Työ on julkinen tarina meistä ja haluamme, että tarina on hyvä. Haluamme antaa hyvän vastauksen yhteen aikamme 12 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 2/2009

yleisimmistä kysymyksistä: Mitä sinä teet? Aikamme ihmiset ovat tottuneet parempaan kuin aiemmat sukupolvet: valintaan ja mahdollisuuteen tinkiä, arvioida ja vaihtaa. Tämä pätee myös työhön. Työhön ladataan entistä enemmän merkityksiä, se ei ole vain työtä. Muutos on pysäyttämätön ja vasta aluillaan. Enää ei synny vanhan työmoraalin palauttavaa kekkosta tai laiskuuden kitkeviä sanktioita, jotka palauttaisivat vinoon kasvaneet lapset takaisin ruotuun. Edes lama ei tähän pysty muutos on pysyvä. Kehityskulku oli ennakoitavissa. Nyt eläkeikää lähestyvät ihmiset tulivat aivan erilaiseen työelämään kuin työuraansa nyt aloittelevat 20-30 vuotiaat. Suomalaisten koulutukseen käyttämä aika on kasvanut nopeammin kuin missään muussa Euroopan maassa 60-luvulta lähtien. Yhdessä sukupolvessa ihmisten osaaminen ja vauraus ovat kasvaneet huimasti. Koulussa istuttu aika lisää odotuksiamme työn suhteen. Tämän nopean muutoksen takia yleinen poliittinen puhe työstä, osa työpaikoista ja työllisyyspolitiikka ovat vanhanaikaisia. Ne on luotu ihmisille, jotka olivat köyhiä ja ihmisille, joiden tapa soveltaa ja hankkia tietoa oli hyvin toisenlainen kuin meidän. Ja ennen kaikkea ihmisille, joiden elämää rytmitti selkeä rakenne: koti, ammattiyhteisö ja tarkkaan rajattu työtehtävä. Työkeskeinen Suomi ei ole kadonnut, se on vain erilainen. Siksi nyt on keskeistä puhua siitä, mitä on hyvä työ. Entä meitä seuraava sukupolvi? Työ ei lisää hyvinvointia vaan tuhoaa maapallon On surullisen vähän tunnettu tosiasia, että työllisyys ei enää suoraan lisää yhteiskuntamme hyvinvointia. Näin ei ainakaan ole, jos työ ymmärretään pelkästään tapaan hankkia toimeentuloa. Suhde työllisyyden synnyttämän vaurastumisen ja hy- Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 2/2009 13

Suomalaiset organisaatiot on luotu 60-70-luvuilla. Johtamiskulttuurimme on kotoisin samalta ajalta. vinvoinnin välillä murtui Suomessa 80-luvulla, useissa länsimaissa jo 70-luvulla. Mikä hämmästyttävintä, edes 90-luvun laman massatyöttömyys ei laskenut merkittävästi työttömien onnellisuutta. Niin monelle kävi samoin. Samaan aikaan työmme tulokset eli tavaroiden ja palvelujen tuotanto ylittää maapallon kestokyvyn. Mitä enemmän töitä, sitä enemmän kulutusta ja päästöjä suhde on ainakin vielä katkeamaton. Ilmakehä, kalakannat, puhdas vesi ja nestemäiset polttoaineet ovat kaikki resursseja, joita ihmiset työtä tehdessään käyttävät enemmän, kuin mihin meillä oikeasti olisi varaa. Otamme velkaa, joka on pakko joskus maksaa takaisin. Maksajia ovat nuoret ikäluokat, heitä seuraavat sukupolvet sekä muita myöhemmin vaurastuvat maat. Kokemustamme työstä muokkaa nyt uusi yllättävä voima. Se on jaettu oivallus, että olemme kaikki mukana siinä työn ja tuotannon koneistossa, joka uhkaa sivilisaatiomme olemassaoloa. Mitä nuorempi työntekijä, sitä vahvemmin hän luultavasti mieltää tämän kolikon kääntöpuolen. Ongelmia ei voi enää peitellä. Tässä mielessä nuoret ovat kasvaneet eri maailmaan kuin minkä suuret ikäluokat luulivat rakentaneensa. Siksi kaiken työn ja jokaisen työpaikan on nyt uudella tavalla oikeutettava oma roolinsa hyvinvointimme rakentajina. V*****lu saa loppua. Suomi on henkisen työpaikkaväkivallan kärkimaa ja niin ei voi jatkua Viime vuonna Puola kiilasi eurooppalaisessa vertailussa Suomen ohi henkisen työpaikkaväkivallan ykkösmaana. Kyseenalaisen kunniapaikan menettämisessä ei ole paljon juhlimista, sillä koko 2000-luku on ollut työssä viihtymisen lamaa. Näin ei voi jatkua. Toki henkistä väkivaltaa on ollut aina. Nyt vain harmittomana kiusantekona pidetty työpaikkakiusaaminen on alkanut merkitä meille enemmän. Työn merkitys on muuttunut, koska se ei ole enää vain työtä. Nyt kuittailu koskettaa, leikistä on tullut henkistä väkivaltaa. Lupaus pysyvästä työpaikasta on vaihtunut ketään säästämättömään kilpailuun ja metsästyksen kulttuuriin. Etenkin, kun nykyajan tietotöissä ilkeilyllä näyttää myös pärjäävän. Menestystä todistaessamme vakuutumme siitä, että tästä maailmassa on kysymys: atomisoituneiden yksilöiden sodasta toisiaan vastaan, jossa yhteisön toimintaa ja hyvinvointia ei ylläpidä kukaan. Henkinen väkivalta asettaa sukupolvet usein erilaiseen asemaan. Monet vanhemmat kestävät paremmin naljailua työ on työtä asenteella. Jos asenteemme on työ on osa yksilöllistä elämäntarinaani, on myös v*****lun tulkinta erilainen. Pomo on kuollut, eläköön johtaminen Suomalaiset organisaatiot on luotu 60-70-luvuilla. Johtamiskulttuurimme on kotoisin samalta ajalta. Se on kotoisin ajalta, jolloin suuri osa työntekijöistä oli saanut taitonsa käytännön työssä. Pomon olettamuksena oli, että kukaan ei osaa tehdä mitään, mitä ei ole aiemmin tehnyt, eivätkä työntekijät voi tehdä mitään muuta kuin sen mikä toimenkuvaan kuuluu. Syntyi myytti duunarista, joka luistaa ja laiskottelee. Tämä myytti elää yhä. Johtamisella on se ikävä puoli, että se tekee työntekijöistä olettamuksiensa mukaisia. Ihminen, jota kohdellaan vastuuttomana ja tyhmänä, alkaa käyttäytyä vastuuttomasti ja tyhmästi. Hierarkiset organisaatiot ovat tosiasiassa historiaa ja johtaminen on jo kauan sitten irtaantunut johtajasta. Nyt vastuuta otetaan ja strategiaa luodaan ympäri organisaatiota, joka päivä. Johtajuus jakautuu läpi organisaation ja varsinaisen johtajan on todella vaikeaa saada organisaationsa muuttumaan tai vaihtamaan suuntaa ilman muiden innostamista ja motivointia. Nykyään johtaminen jakaantuu kaikkien organisaation jäsenten kesken. Kaikki johtavat jotakin, ainakin itseään. Valitettavan monissa organisaatioissa tämä ei vielä näy. Tarvitaan myös johtajuuden jakamista avointa johtajuutta. Viivan alle pitää jäädä muutakin kuin euroja Jos työ ei ole vain työtä, ei palkkiokaan voi olla vain palkkaa. Arvo- ja asennemittarit ovat kertoneet tätä 90-luvulta lähtien. Palkka ei tietyn rajan jälkeen motivoi töihin, eikä varsinkaan saa ihmisiä valitsemaan työpaikkaansa. Se on hygieniatekijä, jotain jonka puutteen huomaa, mutta joka keskipalkan jälkeen ei enää motivoi tai pysyvästi nosta hyvinvointiamme tai onnellisuuttamme. Yhä useampi meistä on ymmärtänyt rahan riittämättömyyden palkintona. Toisille nykyajan unelma on tehdä omaisuus nuorena ja sen jälkeen keskittyä siihen mitä oikeasti haluaa: opettamiseen, hyväntekeväisyyteen, harrastuksiin tai opiskeluun. Toisille se on työajan lyhentämistä jo nyt. Kolmansille unelma on vaihtamista uuteen itsenäiseen ammattiin, jopa paluuta käsityöläisyyden ihanteisiin, taitojensa kehittämiseen ja lopputulokseen liittyvään ylpeyteen, riippumatta kysynnästä. Massaeläkeläisyys tekee tästä asenteesta hetkessä valtavirtaa. Vaikka raha ei meitä motivoi, rahapalkka on silti se, mistä politiikassa puhutaan. Tuo mitattavissa oleva vaihdokki säilyttää asemansa työpaikkaneuvotteluiden keskeisenä elementtinä, vaikka ihmiset itse asiassa haluavat rahaan palautumattomia palkkioita työstään: joustavuutta työaikoihin, enemmän valtaa työtehtäviin ja mahdollisuutta päästä tekemään sitä, mistä nauttii ja minkä kokee haastavaksi. Tulevaisuuden työntekijälle ei perinteises- 14 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 2/2009

sä mielessä riitä mikään. Ainutlaatuisiksi itsensä kokevia ihmisiä voi korkeintaan hetkeksi taivutella työhön pelkän taloudellisen turvan avulla. Yritysten muutos, yrittäjyyden muutos Vanhassa maailmassa yrityksillä ja julkisilla organisaatioilla oli kirkas olemassaolon syy ja oikeutus. Kansallisvaltioiden ja suljetun talouden aikana työpaikat tuottivat suoraviivaisesti tuotteita ja palveluita johonkin selkeään tarpeeseen: ruokaa ja terveyttä lähiseudun ihmisille. Tuotanto oli selkeästi joko kotimaassa tai ulkomailla. Markkinoiden ja tuotannon globalisoituessa suuresta osasta työnantajiamme on tullut uudenlaisia yrityksiä. Niiden pääasiallinen tehtävä on tuottaa rahaa. Niinpä kysymys organisaation oikeutuksesta ja työn mielekkyydestä muuttuu. Yrityksiä on alettu mieltää entistä enemmän suoran taloudellisen tuloksen tuottajina, joiden muut olemassaolon syyt voivat olla hyvinkin muuttuvia. Yritysten tuotteiden lisäksi yritykset itse ovat kauppatavaraa globaaleilla markkinoilla. Yrityksen jatkuvuus ei tässä vaiheessa enää ole ydinasia: ostajana voi olla jopa kilpailija, joka haluaa vähentää kilpailua poistamalla muita toimijoita pelikentältä. Tällainen strateginen rahantekeminen on parhaimmillaan taloutta ja innovaatioiden hyödyntämistä vauhdittava moottori, paljon ylistetty Kalifornianmalli. Pahimmillaan se kuitenkin tuo työyhteisöön hyödyttömyyden aaveen. Jos kaikki lopulta palvelee vain osakkeenomistajien voittoja ja parhaidenkin osaajien vuosien kehitystyön tulokset voivat hetkessä tyssätä yrityskauppaan, voi työelämästä kadota pitkäjänteisyys ja sisäinen motivaatio. Kun rahatalouden lyhytjännitteisyys yhdistyy kiihtyvään osaamisen ja taitojen päivitysvaatimukseen, tulee ihmisten työurista rikkonaisia. Tämän kehityksen vastapainoksi tarvitaan uudenlaista lähestymistapaa yrittämiseen ja työn mielekkyyteen. Tarvitsemme yhteiskunnallista yrittämistä, eli yhteiskunnallisen hyvän tavoittelua yrittämisen keinoin. Toimenpidesuositukset: Parempaa työtä kaiken ikäisille Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ryhtyy julkaisemaan vuosittain Näin tehdään suomalainen hyvä työ nyt katsausta. Siinä julkaistaan muutama tarina suomalaisten kokemuksista työelämästä, sen hyvistä ja huonoista puolista. Katsauksen esipuheen kirjoittaa ministeri. Asetetaan tavoitteeksi, että jokainen työpaikka tekee henkilöstö- ja ympäristötilinpäätöksen. Näin jokainen organisaatio joutuu mieltämään, miten se tuottaa hyvää yhteiskuntaan. TEMin johdolla kehitetään hyvät ohjeistukset ja suositukset tilinpäätöksille. TEM yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa kehittää Ei pidä alistua kampanjan, jossa kannustetaan ihmisiä puuttumaan kiusaamiseen. Vastuu on koko yhteisön, ei vain kiusaajan ja esimiehen. Kunnat käynnistävät yhteisen ohjelman, jonka tavoitteena on kitkeä kiusaaminen kuntien työpaikoista. Samalla nostetaan kuntien profiilia hyvänä paikkana tehdä työtä. Ryhdytään suunnittelemaan tietokantaa, johon kirjataan työorganisaatioiden kiusaamistapaukset. Tietokannan avulla voidaan tunnistaa kiusaamiselle alttiin työpaikan piirteitä ja suunnata ennaltaehkäiseviä toimia riskivyöhykkeessä oleviin yrityksiin, järjestöihin ja virastoihin. Työmarkkinaosapuolet palkitsevat yhdessä ministeriön kanssa vuosittain 50 hyvää johtajaa tai esimiestä. Palkitut eivät ole välttämättä pitkän linjan puurtajia vaan lyhyempikin näyttö esimerkillisestä toiminnasta riittää. Useimmat työehtosopimukset mahdollistavat jo nyt työajan säästämisen yksilöllisesti. Ministeriöt käynnistävät Tunne oikeutesi kampanjan, jossa tietoa työajan joustavista järjestelymahdollisuuksista levitetään työpaikoilla. TEMin johdolla laaditaan raportti, jossa esitellään yhteiskunnallisia yrityksiä ja niiden yhteiskunnallista merkitystä. Raportissa esitetään kriteerejä yhteiskunnallisille yrityksille (esim. Social returns on investment). TEM uudistaa sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntöä monipuolisen yhteiskunnallisen yrittäjyyden näkökulmasta. Työllistämistavoitteita palvelevista sosiaalisista yrityksistä siirrytään laajempaan, yhteiskunnallista hyvää toteuttavaan yrittäjyyteen. Selvitetään mahdollisuudet rahoittaa yhteiskunnallista yrittäjyyttä olemassa olevien rahoitusorganisaatioiden puitteissa (Sitra, Tekes, Finpro)./ET Lähde: Työ ei ole vain työtä Hyvän työn manifesti 2009 Sukupolvifoorumi Demos Helsinki Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö Lisätiedot: ministerin erityisavustaja Elina Moisio, TEM, puh. 050 396 0006 kehitysjohtaja Roope Mokka, Demos Helsinki, 044 040 0413 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 2/2009 15

työhyvinvointipalkinto Työhyvinvoinnin ja työsuojelun edistämisestä palkittiin Suomen Ympäristökeskukselle ja Pelastusopistolle Kaiku-palkinto Pitkäjänteinen kehittämistyö ja innovatiiviset käytännöt toivat Suomen ympäristökeskukselle Kaiku-työhyvinvointipalkinnon työhyvinvoinnin ja työyhteisön kehittämisestä valtiolla. Kunniamaininnat hyvästä työhyvinvointityöstä myönnettiin Teknilliselle korkeakoululle ja Kaakkois-Suomen TEkeskukselle. Työsuojelun kehittämisestä ja turvallisuusalan edelläkävijyydestä Kaikutyösuojelupalkinnon sai Pelastusopisto. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen jakoi Valtiokonttorin myöntämät Kaikupalkinnot torstaina 7.5.2009 Marina Congress Centerissä, Helsingissä. Pitkäjänteistä kehittämistyötä ja innovatiivisia käytäntöjä Työhyvinvointisarjan voittaja Suomen ympäristökeskus (SY- KE) on tehnyt monipuolista ja pitkäjänteistä työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Ison talon toimiva koneisto on antanut tukensa työyhteisön, prosessien ja ammatinhallinnan kehittämiseen. Suomen ympäristökeskuksessa työhyvinvoinnin kehittäminen on organisoitunut toimivaksi ja kattavaksi työhyvinvointiverkostoksi. Virastossa on panostettu erityisesti osaamisen ja työprosessien kehittämishankkeisiin, joista mm. sihteeriakatemia on hyvä esimerkki. SYKE:n johto on sitoutunut organisaation yhteiseen kehittämiseen. Kunniamaininnat kahdelle työyhteisölle Kaiku-kilpailun työhyvinvointisarjassa jaettiin tänä vuonna kaksi kunniamainintaa. Molemmissa kunniamaininnan saaneissa organisaatioissa on panostettu työhyvinvoinnin kehittämiseen, uudenlaisiin malleihin ja kehittämistoimiin. Kunniamaininnan saaneet organisaatiot näyttävät hyvää esimerkkiä siitä, miten työhyvinvointia ja tuottavuutta on pystytty kehittämään rinnakkain. 16 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 2/2009

ta ja parantaneet samalla tuottavuutta sekä rikastaneet työn sisältöä ja mahdollistaneet resurssien hyödyllisen käytön, ammatillisen kasvun ja lisänneet henkilöstön hyvinvointia. SYKE:n työhyvinvointipalkinnon noutanut tiimi. Kukitettuna pääjohtaja Lea Kauppi. Pelastusopiston rehtori Reijo Tolppi vastaanottamassa palkintoa valtiovarainministeri Jyrki Kataiselta. Teknillinen korkeakoulu (TKK) on toteuttanut jo pitkään monipuolista työhyvinvoinnin kehittämistyötä. TKK:ssa on panostettu erityisesti esimiestyön kehittämiseen systemaattisella koulutuksella. TKK:lla on omia, yhteistoiminnallisesti kehitettyjä toimintamalleja eri tilanteisiin mm. perehdyttäminen, henkilöstömentorointi, varhainen puuttuminen ja henkilöstön tuki muutoksissa. Työntekijöiden hyvinvoinnin ohella TKK:ssa kannetaan huolta opiskelijoiden hyvinvoinnista. TKK:ssa työhyvinvoinnin kehittämistoimet ovat luoneet pohjaa johtamiseen ja muutosten hallintaan. Kaakkois-Suomen TE-keskuksessa työhyvinvoinnin kehittäminen on ollut innovatiivista ja pitkäjänteistä. Uudet toimintamallit ovat tuoneet työyhteisöön lisää joustavuut- Työsuojelusarjan voittaja Pelastusopisto sitoo työsuojelun työarkeen Työsuojelusarjan voittajalla Pelastusopistolla on tiukka ja määrätietoinen turvallisuuskulttuuri, jota vaalitaan niin oppitunneilla kuin harjoituksissa. Opiston työsuojelutoiminnan tavoitteena on olla ammatillisesti kehittyvä valtakunnallinen turvallisuusalan edelläkävijä. Turvallisuuden perustana Pelastusopistolla on ennakointi ja riskikartoitukset, jatkuvan parantamisen periaate ja työsuojelun sitominen arjen työhön. Tuloksista on saatu myös vahvaa näyttöä: vuosina 2006-2008 opistolla sattui vain yksi poissaoloon johtanut työtapaturma. Pelastusopistolla on panostettu myös työssä jaksamiseen ja työviihtyvyyteen. Vuoden palveluntuottaja palkittiin laadukkaista toimeksiannoista Vuoden palveluntuottajan palkinnon sai tänä vuonna Romana Management Oy, joka toimii julkisella sektorilla myös nimellä Tiedonvalo. Keskeisimpänä valintaperusteena vuoden palveluntuottajaksi olivat asiakkaiden suositukset, toimeksiantojen pitkäaikainen hyvä laatu. Kunniamaininnat myönnettiin Muutostuki-ryhmälle ja Palvelutiimi Muuntajille. Molempien kunniamainintojen myöntämisen perusteina on panostaminen menetelmäkehitykseen. /ET Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 2/2009 17

Kaikkein tärkein asia on hyvät työkaverit. Toinen tärkeä asia on hyvä esimies. Älä anna työtoverin pilata intoasi Työntekijää raastaa väsymys, epävarmuus ja pelko tulevaisuudesta. Ikävä tunnelma työpaikalla tarttuu flunssaakin nopeammin. Mistä kaivaa innostus työntekoon synkistelyn sijaan? Miten jaksaa raataa töissä, kun mitään myönteistä ei tunnu tapahtuvat koko maailmassa: irtisanomisia, lomautuksia, leikkauksia, palkanalennuksia. Kaikki tämä voi osua omalle kohdalle, vaikka nyt kaikki on hyvin. Eikö vain? Taloussanomien haastattelemat työpsykologit korostavat, että vaikka kyseessä ei olisi akuutti uhka, työntekijän pelkoon ja huoleen työpaikalla pitää suhtautua vakavasti. Eikä pelkojensa kanssa tarvitse jäädä työpaikalla yksin. Huolien kanssa eläminen on hirvittävän raskasta. Niihin pitää suhteutua vakavasti eikä tunteita saa mitätöidä, työ- ja organisaatiopsykologi Satu Kaski sanoo. Kaski kertoo, että työpaikalla tiedotuksesta suuri osa menee ohi korvien hermostuneilta työntekijöiltä. Juuri siksi tiedottamista ei saa lopettaa. Se antaa työntekijälle sisäistä hallinnan tunnetta tilanteesta. Vaikka esimiehistä tuntuu turhauttavalta sanoa tuhannetta kertaa, että tämä ei 18 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 2/2009 koske meitä, se on sanottava yhä uudelleen. Epävarmuuteen ei auta mikään muu kuin tieto. Työterveyslaitoksen konsultti, työn ja organisaatioiden erikoispsykologi Titi Heikkilä neuvoo työntekijää ahdistavassa tilanteessa pohtimaan työpaikan todellista tilannetta ja tarkistamaan tosiasiat. Mitkä asiat ovat oikeasti hyvin ja järjestyksessä työpaikallani? Mitkä ovat asioita, joihin voin itse vaikuttaa? Mihin työyhteisö voi vaikuttaa? Mistä saan tukea? Hyvä työilmapiiri on yksi tärkeimmistä asioista. Jos ilmapiiri ei ole kunnossa ja se vaatii korjausta, sitä täytyy työstää. Kaikkein tärkein asia on aina hyvät työkaverit. Toinen tärkeä asia on hyvä esimies. Töihin intoa töistä Työinnon puutteeseen voi löytyä innostusta työtehtävistä. Kaski ei paheksu työinnon katoamista, päinvastoin, se on normaalia varsinkin tietyissä muutostilanteissa. Kun mikään ei innosta, voi suositella tehtäviin keskittymistä: mitkä ovat mieluisia tehtäviä, jotka motivoivat ja joihin voi uppoutua. Jos tehtävä lähtisi viemään mennessään. Entä mitkä asiat tuottavat hyvää mieltä työpaikalla, Kaski listaa. Hyvä keino on myös ammatillisen ylpeyden nostaminen pöydälle: teen tehtävät kunnolla loppuun asti. Oma ammattieettisesti hyvä kuva nostattaa useilla työn tekemisen motivaatiota. Musta pilvi työpaikan yllä Synkistely ja tuomiopäivän manailu ei paranna kenenkään työmotivaatiota saati työpaikan ilmapiiriä. Titi Heikkilä suosittelee, että työyhteisössä yksinkertaisesti jätettäisiin noteeraamatta synkistelijän maalaamat uhkakuvat. Mikäli työyhteisön epäsuorat vihjailut eivät mene perille maalarille, Heikkilä suosittelee keskustelua esimiehen kanssa.

Ikävä tunnelma työpaikalla tarttuu helpommin kuin nuha. Osa työntekijöistä lähtee aina mukaan synkistelemään ja avustamaan kielteisen ilmapiirin luomisessa. Siihen ei tarvitse Heikkilän mukaan suostua. Kielteisyyteen tarttuminen on aina paljon helpompaa kuin myönteisyyteen. Kannattaa muistaa, että se lisääntyy, mihin keskitytään. Jonkun täytyy se keskeyttää. Satu Kaski suosittelee jopa rajaamaan, missä työpaikalla käy ja kenen kanssa keskustelee, jos muiden synkistely vie kaiken innon tehdä työtä. Pelko leviää nopeasti. Esimerkiksi voi nostaa tarkoituksettoman paniikin lietsomisen. Hyvin harvoin ihmiset levittävät pelkoa tai paniikkia tahallaan, vaan tekevät sen tiedostamattaan ja lievittääkseen omaa oloaan. Jos kahvihuoneessa käymisen jälkeen menee kolme tuntia, kunnes pääsee takaisin työvireeseen, kannattaako siellä edes käydä, Kaski kysyy. Pidä huolta itsestäs ja niistä, jotka kärsii Jos työ ei innosta ja olo on innoton, Heikkilä suosittelee käyttämään keinoja, joita on käyttänyt samassa tilanteessa aikaisemminkin. Omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan täytyy pitää huolta. Myös työyhteisön yhteiset riennot työajan ulkopuolella voivat tuoda iloa työntekoon. Kaikilla meillä on selviytymispakki, joka auttaa hankalissa tilanteissa: liikuntaa, mielenvirikkeitä, kursseja tai kulttuuriharrastuksia. Se kannattaa ottaa käyttöön. Heikkilä toivoo myös, että työyhteisö ottaa vastuuta jäsenistään ja tarkkailee, jaksavatko kaikki pysyä mukana. Uupumukselle on pistettävä stoppi ennen kuin se muuttuu liian syväksi. Täysin väärä reaktio on pinnistellä enemmän, jolloin työntekijä uupuu vielä enemmän. Silloin on hyvä jonkun sanoa, että nyt lepäät tai että et tee niin paljon töitä, Kaski sanoo. Kaski muistuttaa, että kollegat ovat hyviä mentoreita, koska he jakavat samat tunteet. Myös esimiehelle voi puhua, samoin työterveyshuollolle. Asioiden kanssa ei tarvitse olla yksin, Kaski painottaa. /ET Lähde: Taloussanomat/Sirkku Saariaho Vinkit PARANE PIENIN ASKELIN ESIINTYMISPELOSTA Lähes jokainen jännittää esiintymistä ainakin joissain tilanteissa. Osalle tunne on suoranaista pelkoa Osalle se on hyvää jännitystä, joka kannustaa parempaan suoritukseen. Joillekin esiintyminen vaikkapa yleisön edessä puhuminen on niin ahdistavaa ja pelottavaa, että he välttelevät sitä viimeiseen asti. Näillä Health24.comin kokoamilla vinkeillä esiintyminen saattaa alkaa tuntua siedettävämmältä jopa miellyttävältä! Esiintyjille: Älä keskity ajattelemaan sitä, mikä voi mennä pieleen vaan keskity ajattelemaan sitä, minkä osaat parhaiten. Visualisoi itsesi rauhalliselle paikalle kaukana kaikesta. Varmista, että olet hyvin valmistautunut. Se nostaa itseluottamusta huimasti. Hengitä syvään ja rauhallisesti muutaman minuutin ajan ennen lavalle nousemista. Vältä kofeiinia, sokeria ja alkoholia. Nämä saavat sydämesi vain hakkaamaan entistä kovemmin. Ota ennen esiintymistä selvää, miltä näytät ja kuulostat lavalla. Näin se ei tule yllätyksenä ja voit paremmin kontrolloida itseäsi. Yleisö ei ole vihollinen. Kaikki nauttivat itsevarmasta, viihdyttävästä esiintyjästä. Ole luonnollinen ja oma itsesi. Muista, ettei kukaan ole täydellinen. Ennen musiikkiesitystä yleisön saa puolelleen kertomalla esimerkiksi pienen vitsin siitä, missä asioissa olet harjoitellessa mokaillut. Ota yleisöön katsekontaktia ja hymyile. Sen lisäksi, että tämä on hyvää ja vuorovaikutteista esiintymistä, tämä saa sinulle aikaan tunteen, että sinulla on yleisön joukossa liittolaisia. Jos todella pelkäät jo yleisön edessä puhumista, aloita näistä harjoitteista ja etene askel kerrallaan. Puhumista pelkääville Anna yhdellä lauseella jokin kommentti missä tahansa ryhmätilanteessa, kun istutte. Kommentoi jotain asiaa muutaman minuutin ajan istuessanne. Puhu puoli minuuttia seisten pienelle ryhmälle. Nouse ylös ja kommentoi jotain asiaa ollessasi tutussa ryhmässä. Nouse ylös ja kerro jokin väittämä ollessasi tutussa ryhmässä. Pidä pieni puhe mistä tahansa aiheesta. Kommentoi asioita jokaisessa mahdollisessa tapaamisessa. Vinkit ovat peräisin masennuksesta ja ahdistuksesta kärsivien tukiryhmästä. ET Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 2/2009 19

Konnunsuon vankila lakkautetaan kuinka henkilöstö sopeutuu muutokseen? Konnunsuon vankilan 90-vuotinen historia päättyy, kun Kaakkois-Suomen aluevankilaan kuuluva laitos lopetetaan vuoteen 2012 mennessä. Lakkauttamisen eri vaiheissa ilmeni monenlaista tiedonkulun takkuilua, mutta henkilöstön tukitoimet ja muutosvalmennus on saatu vauhdilla käyntiin. Vankeinhoidon resurssien ja käytettävissä olevien varojen rajallisuus johtivat monien vaiheiden jälkeen Konnunsuon vankilan lakkauttamispäätökseen. Vuosien varrella Konnunsuosta ja sen tulevista mahdollisuuksista on tehty monia selvityksiä. 20 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 2/2009 Konnunsuon vankila on aika ajoin ollut maan neljänneksi suurin vankila. Se on työllistänyt nykyisin Lappeenrantaan kuuluvassa Joutsenossa 140 työntekijää. Vankimäärä on enimmillään ollut lähes 300. Vankilanjohtaja Lea Lehtosen mukaan ensimmäinen vihje Konnunsuon vankilan tulevasta kohtalosta tuli huhtikuussa 2008. Tuossa vaiheessa minua rauhoiteltiin kertomalla, että kyse on vain laskelmasta, joka oli tehty vertailtaessa peruskorjauksen hintaa suhteessa uuden vankilan rakentamiseen ja Konnunsuon lakkauttamiseen. Mielestäni minulle olisi vankilanjohtajana pitänyt tällaisistakin laskelmista kertoa jo valmisteluvaiheessa, Lehtonen sanoo. Kesälomien jälkeen alkoi muista vankiloista kuulua huhuja Konnunsuon lakkauttamisesta. Vankilan 90-vuotisjuhlissa elokuun lopulla elettiin kuitenkin jatkuvuuden tunnelmissa. Lokakuun lopussa Helsingin Sanomissa julkaistiin uutinen, jonka mukaan vankeinhoidon asiantuntijat uskovat, että Konnunsuo lakkautetaan. Marraskuussa Rikosseuraamusvirasto päätti esittää Konnunsuota lakkautettavaksi, ja tästä tuli tieto vankilan väelle ensiksi toimittajilta. Maan hallitus antoi tukensa Konnunsuon vankilan lakkauttamiselle iltakoulussaan tammikuun lopulla. Varsinaisen lopullisen