Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen Keuhkoahtaumataudin löytäminen mahdollisimman varhain Oireisen COPD:n aktiivinen hoito COPD:n pahenemisvaiheiden tunnistaminen ja hoito Liitännäissairauksien kartoitus ja hoito Liikunnan merkityksen korostaminen COPD:n hoidossa
Hoidonporrastus PTH: päävastuu diagnostiikasta, hoidosta ja seurannasta ESH: Diagnostiset ja hoidolliset ongelmat Vaikeiden pahenemisvaiheiden hoito Pitkäaikaisen hengitysvajauksen laitehoitojen (happirikastin ja kaksoispaineventilaattori ) seuranta Muut erityisongelmat
Tutkimukset ja hoito perusterveydenhuollossa Kenellä voi olla COPD? Entiset ja nykyiset tupakoitsijat, erityisesti jos kokonaisaltistus vähintään 20 askivuotta Pitkäaikainen työperäinen pöly- tai käryaltistus Mikrospirometria seulonnassa (Mikrospiron käyttöohje) oireisille tai oireettomille 20 askivuotta tupakoineille jos löydöksenä FEV 1 < 80 % viitearvosta, tehdään lähete spirometriaan bronkodilataatiokokeella ellei mikrospirometriaa ole käytettävissä, lähetä potilas suoraan spirometriaan sopii toteutettavaksi esim. ikäkausitarkastuksissa huomioi mikrospirometrian laatu ei korvaa spirometriaa bronkodilataatiokokeella diagnostiikassa Tyypillisiä oireita ovat: Rasitushengenahdistus Pitkään jatkunut yskä, joka voi olla limaista Toistuvat akuutit hengitystieinfektiot (keuhkoputkentulehdukset) Astman ja keuhkoahtaumataudin samanaikainen esiintyminen ei ole harvinaista ja yleistyy iän myötä.
Esitiedot tupakointitiedot (askivuodet) ja nikotiiniriippuvuuden aste (Fagerströmin nikotiiniriippuvuustesti) ammattitiedot tarvittaessa (esim. altistuminen pölyille ja käryille, työkykyisyysasiat) fyysisen aktiivisuuden ja suorituskyvyn kuvailu hengitystieoireet (lepohengenahdistus, rasituksen vaikutus hengenahdistukseen, yskäoireilu, limaneritys, hengityksen vinkuna, oireita pahentavat tekijät, hengitystieinfektioiden esiintyvyys) mahdolliset liitännäissairaudet (esim. sydän- ja verisuonisairaudet, T2D, osteoporoosi, masennus, uniapnea) vaikeassa taudissa: onko viitteitä pitkäaikaisesta hengitysvajauksesta? käytössä oleva lääkitys onko hengitystielääkkeitä ja jos, miten ne vaikuttavat oireisiin?
Karkea spirometrian tulkintaohje COPD:n diagnostiikkaan (Sirpa Leivo-Korpela)
Hoito
Tupakasta vieroitus tavoitteena pysyvä tupakoimattomuus Liikunta: Passiivisen potilaan aktivoiminen ja aktiivisen potilaan liikkumisen ylläpitäminen. Vähimmäistavoite: omaehtoisesti 3 kertaa viikossa 30 minuutin ajan hengästymisen aiheuttavaa liikuntaa (esim kävely, sauvakävely, kuntopyöräily, uinti). Kuntosalityyppinen lihaskuntoharjoittelu on myös hyödyllistä. Potilaan olisi hyvä päästä osallistumaan myös terveyskeskuksen tai Hengitysyhdistysten COPD- tai sydänpotilaiden liikuntaryhmiin. Potilaat hyötyisivät yksilöllisestä fysioterapeutin suorituskyvyn kartoituksesta ja liikunta- sekä hengitysfysioterapiaohjauksesta (6 min)
Kuntoutus Omatoiminen liikunta on kaiken perusta. Vaikeaoireisille tarvittaessa kuntoutusarvio erikoissairaanhoidossa. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on luomassa COPDpotilaiden kuntoutusmallia, joka soveltuu ohjaamaan tk:n liikuntaryhmiä. Tarvittaessa kuntoutuskursseille ohjaaminen. Hengitysfysioterapiasta on hyötyä osalle potilaista. Limantyhjennysohje pullopuhalluseli vesi-pep-menetelmällä.
Ravitsemus Huono ravitsemustila lisää akuutin hengitysvajauksen vaaraa ja ylipaino altistaa pitkäaikaiselle hengitysvajaukselle sekä uniapnealle. vajaaravitsemukseen tai sen vakavaan riskiin ja ylipainoon puuttuminen: ravitsemustilan arvio: Vajaaravitsemusriskin seulontakysely NRS-2002 ja ohje toimenpiteistä Ruokavalio-ohje vähäisen ravitsemusriskin potilaille ohjeita lihavuuden hallintaan: Käypä hoito -suositus, Lihavuuden hoito
Lääkehoito
Satunnaisesti oireilevat hoitona tarvittaessa käytettävä nopeavaikutteinen avaava lääke jos avaavaa lääkettä tarvitaan viikottain, aloitetaan säännöllinen, pitkävaikutteinen avaava lääkitys
Usein oireilevat ei pahenemisvaiheita: säännölliseen käyttöön pitkävaikutteinen avaava lääke, joko pitkävaikutteinen antikolinergi, pitkävaikutteinen sympatomimeetti tai tarvittaessa molemmat. pahenemisvaiheita: edellisten lisäksi hoitoon lisätään säännöllisesti käytettävä inhalaatiosteroidi riippumatta potilaan keuhkofunktiotuloksista ja COPD:n vaikeusasteesta bronkiittioireisilla, joilla FEV 1 <50 %, edellisten lisäksi voidaan aloittaa roflumilasti oireisilla potilailla lisälääkkeenä voidaan käyttää teofylliiniä ja mukolyyttejä
KH COPD: COPD:n pitkäaikaishoito «Keuhkoahtaumatauti»9 Liitännäissairauksien aktiivinen hoito
Ei-kiireelliset läheteindikaatiot Oireinen potilas, jonka dg on epävarma. Diagnosoitu potilas, jolla on ongelmia hoidosta huolimatta. esim: toistuvat pahenemisvaiheet, voimakkaasti alentunut suorituskyky, tahaton laihtuminen/kakeksia Epäily pitkäaikaisesta hengitysvajauksesta, happihoitoarvio Keuhkoahtaumatautilöydös tupakoimattomalla tai alle 10 askivuotta tupakoineella työikäisellä Erotusdiagnostiikka: hoitamaton astma vai työperäinen COPD Työkyky- ja kuntoutusarviot Leikkaushoitoarviot erityistapauksissa esim. keuhkonsiirrot, reduktiivinen pneumoplastia
Keskeiset lähetetiedot Lähettämisen syy ja ongelman kuvaus Esitiedot (kts. edellä) ja tehdyt tutkimukset Spirometria ja mahdollinen PEF-seuranta liitteeksi käyrineen jos tehdään lähete happihoitoarvioon, potilas olisi vieroitettava ensin tupakasta pysyvästi happihoidon edellytyksenä 6kk edeltänyt tupakoimattomuus ja riittävä yhteistyökyky laitehoitoon onnistuneeseen käyttöön (käyttö 15 t/vrk) mielellään lähetteeseen happisaturaatiomittaustulos ilmahengityksellä Käypä hoito COPD: Kotihappihoidon aloittamisen kriteerit
Jatkohoitoperiaatteet perusterveydenhuollossa Vuosikontrollit ovat suositeltavia, tällöin kokonaisvoinnin ja toimintakyvyn kartoitus. Fyysisen aktiivisuuden painottaminen omaehtoinen liikunta yksilöllinen ohjaus ja mahdollisuuksien mukaan ryhmätoiminta Tarkista tupakoimattomuus Paino /BMI Keuhkofunktiotutkimuksia ei tarvitse rutiininomaisesti seurata. Mikrospirometria tarvittaessa. Kartoita pahenemisvaiheet: määrä/v, estämistoimenpiteet Liitännäissairauksien seulonta ja hoito Kts. edellä COPD:n hoito ja käy läpi soveltuvin osin Seuranta- ja arviointityökaluna voidaan käyttää CAT-testiä (COPD Assessment Test), joka mittaa COPD:n vaikutusta potilaan arkeen.