Mitä uutta kivipölystä? Riitta Sauni, LT, dos., ayl Työterveyslaitos Tampere

Transkriptio

1 Mitä uutta kivipölystä? Riitta Sauni, LT, dos., ayl Työterveyslaitos Tampere Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Helsingin yliopisto

2 Kvartsi eli kiteinen piidioksidi, SiO 2 Piidioksidi on luonnon yleisimpiä aineita, maankuoresta 25 % Kivipölykeuhkoa aiheuttaa piidioksidin kiteiset muodot eli kvartsi, tridymiitti, kristobaliitti Piin amorfiset, ei-kiteiset muodot (piimaa) eivät aiheuta kivipölykeuhkoa 2

3 Kvartsipitoisuuksia hiekka ja hiekkakivi yli 90 % graniitti % savi 5-50 % liuskekivi enintään 40 % rautamalmit 7-15 % kalkkikivi alle 1 % sementtipöly 1 % valmis betonimassa % 3

4 Kvartsipölylle altistuu työssään työntekijää ( TTL FINJEM) 4

5 Uusi HTP-arvo ja mittausmenetelmä kvartsipölylle 2007 Aiemmin Suomessa kvartsihienopöly HTP: 0,2 mg/m 3 (8h) Kokonaispöly kerättiin open face 37 mm suodattimelle, nestesedimentaatiolla erotettiin 5 μm hienompi pöly. Kvartsimääritys tehtiin röntgendiffraktiolla. Kesästä 2007: 0,05 mg/m 3, alveolijae Sykloni- tai vaahtokeräimellä kerätään 4 μm hienompi pöly. Kvartsimääritys infrapunaspektrometrialla (FTIR) tai röntgendifraktiolla. 5

6 Silikoosien esiintyvyys Suomessa ammattitautitilasto kaivostyöntekijä valimotyöntekijä poraaja kivityöntekijä talonrakennustt maanrak.kone lasityöntekijä rakennusmaalari sekatyöntekijä kirvesmies 2 2 hitsaaja 1 1 muurari 1 1 asfaltti,rata 1 1 rikastustyöntekijä 1 1 pintakäsittelijä 1 1 varastotyöntekijä 1 1 toimitusjohtaja 1 1 YHTEENSÄ

7 Silikoosidiagnoosi Tyypilliset röntgenologiset muutokset: - pienitäpläiset (1-2 mm) nodulaariset muutokset molemmin puolin, alussa keuhkojen kärkiin ja ylälohkoihin keskittyen natiivi-thorax-rtg:ssä tai HRCT:ssä - yhteen sulautuneet pesäkkeet - suurentuneet (kalkkeutuneet) hilusseudun rauhaset Riittävä altistuminen kvartsipölylle - yleensä yli 10 v altistumista kivipölylle, riippuu altistumisen voimakkuudesta Erotusdiagnostiikka - sarkoidoosi, tuberkuloosi, sekapölykeuhko 7

8 Silikoosi, pieninodulaarinen vaihe 8

9 Silikoosi, pieninodulaarinen vaihe, HRCT 9

10 Edennyt silikoosi - rtg-löydökset 10

11 Keuhkoahtaumatauti rakennusalalla 30 työvuotta 10mg/m 3 pölypitoisuudessa -> 500 ml lasku FEV1:ssä (Mwaiselage ym. 2004), kun huomioidaan ikä, pituus ja askivuodet Rakennusmiesten COPD-kuolleisuusriski 2,0 (95%CI 1,3-3,1) (Rothenbacher ym. 1997) Ruotsalaisilla tupakoimattomilla rakennusmiehillä COPDkuolleisuusriski 2,11 (95%CI 1,43-3,00) (Bergdahl ym.2004) Norjalaisilla tunnelityöntekijöillä COPD:n OR 2,50 (95% CI 1,31-4,96) kun huomioidaan tupakointi, työvuodet ja atopia (Ulvestad ym. 2000) 11

12 Keuhkoahtaumatauti ja kvartsipöly Hnizdo et. al 2003: A : non-smokers, B : current smokers (1 pack a day), C: current smokers (2 pack a day) 12

13 Kvartsi ja keuhkosyöpäriski v IARC luokitellut kvartsin ryhmään 1, vaikka ristiriitaisuuksia epidemiologiassa v kvartsi Suomen ammattitautiasetukseen syöpää aiheuttavana aineena Kvartsin aiheuttaman keuhkosyövän korvattavuudesta ammattitautina ei sopimuksia Kvartsialtistuneiden keuhkosyöpäriski keskittyy silikoosipotilaisiin 13

14 Kvartsialtistumisen ja sen terveyshaittojen ehkäisy-projekti , TTL Tavoitteet: (1) Selvittää, onko Suomessa silikoosin alidiagnostiikkaa ja mitkä ovat relevantit menetelmät diagnostiikkaan jatkossa. Samalla selvitetään myös muiden kvartsipölyaltistukseen liitettyjen hengitystievaikutusten esiintyvyys tutkimusjoukossa. (2) Voidaanko uusilla tutkimusmenetelmillä osoittaa kvartsin hengitystievaikutuksia varhaisemmassa vaiheessa kuin perinteisillä keinoilla (3) Selvittää uusilla mittaustavoilla työpaikkojen altistumistasoja kvartsihienopölylle (4) Tutkia, miten EU sopimukseen liittyvät kvartsin terveyshaittojen ehkäisyä koskevat "hyvät käytännöt" soveltuvat suomalaisiin työpaikkoihin ja miten ne ovat toteutettavissa 14

15 Elementtitehdas 15

16 Pölypitoisuudet (mg/m 3 ) betonielementtitehtaalla (muutama kohdepoisto, ei koneellista yleisilmanvaihtoa) Hengitys- Kiint. mittausvyöh. (n=6) paikat (n=4) Hengittyvä pöly keskiarvo 3,3 1,1 mediaani 2,0 1,1 vaihteluväli 1,9-7,5 0,7-1,5 Alveolijae keskiarvo 0,6 0,4 mediaani 0,5 0,4 vaihteluväli 0,1-1,4 0,4-0,5 Alveolijakeinen kvartsipöly keskiarvo 0,02 0,02 mediaani 0,02 0,01 vaihteluväli <0,01-0,06 0,01-0,02 16

17 Kiviveistämö 17

18 Pölypitoisuudet (mg/m 3 ) kivenveistämössä (erilaisia kohde- ja yleisilmanvaihtojärjestelmiä) Hengitys- Kiint. mittausvyöh. (n=6) paikat (n=3) Hengittyvä pöly keskiarvo 12 2,1 mediaani 8,7 1,4 vaihteluväli 1,5-38 1,2-3,7 Alveolijae keskiarvo 1,1 0,8 mediaani 0,5 0,6 vaihteluväli 0,4-4,0 0,3-1,5 Alveolijakeinen kvartsipöly keskiarvo 0,08 0,05 mediaani 0,04 0,03 vaihteluväli 0,03-0,27 0,02-0,11 18

19 Ulkotiloissa toimiva kivenmurskausasema 19

20 Kiviaineksen lapiointia murskausasemalla 20

21 Pölypitoisuudet (mg/m 3 ) murskaamolla (osittaiset koteloinnit ja kostutus, ei kohdepoistoja) Hengitys- Kiint. mittausvyöh. (n=3) paikat (n=6) Hengittyvä pöly keskiarvo mediaani vaihteluväli ,6-190 Alveolijae keskiarvo 4,4 4,3 mediaani 1,6 4,0 vaihteluväli 1,6-10 0,4-11 Alveolijakeinen kvartsipöly keskiarvo 0,70 0,70 mediaani 0,20 0,62 vaihteluväli 0,2-1,7 0,02-1,6 21

22 Tutkitut työntekijät Tutkimukseen haettiin työssään yli 20 v kivipölylle alistuneita työntekijöitä Rakennusliiton rekisterin kautta ja suoraan kivija elementtialan yrityksistä. Kysely työhistoriasta 779:lle Hämeen alueella (maa- ja vesirakennusala ja rakennustuoteteollisuus, yli 50-vuotiaat työssä olevat ja eläköityneet). Kyselyyn vastasi 360 henkilöä (46%) Tutkittuja oli kaikkiaan 258 Tutkittujen keskimääräinen työssäoloaika kivipölylle altistavassa työssä oli 30 vuotta Tutkituista oli edelleen työssä 59% Tutkittavat täyttivät hengitystieoireita kartoittavan lomakkeen ja heistä otettiin keuhkojen röntgenkuva ja heille tehtiin keuhkojen toimintakokeet (spirometria) 22

23 Tutkittujen pääasiallinen toimiala (n=258) 9 % 6 % 24 6 % elementti kivi maanrakennus kivilouhimo % 23

24 Tutkittujen kivipölylle altistumismäärän luokittelu 1=vähiten altistuneet, 3=eniten altistuneet elementti kivi maanrakennus kivilouhimo 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 24

25 Keuhkojen toimintakoetulokset Keuhkoahtaumatauti (FEV% < 70) 15,9%:lla kaikista tutkituista Krooninen keuhkoputkentulehdus 14,6%:lla Alentunut spirometria 23%:lla (FVC<80% tai FEV1<80% tai FEV%<88% viitearvoista) 25

26 Thorax-röntgenkuvien ILO-luokitus altistumisen mukaan vähiten altistuneet keskinkertaisesti altistuneet eniten alitistuneet kaikki yht Normaali thorax (ILO 0/0, 0/- tai 0/1) Pokkeava löydös (ILO 1/0 tai enemmän) 26

27 Thorax-kuvien ILO-luokitus altistumisen suhteen (%) Vähiten altistuneet Keskinkertai sesti altistuneet Eniten altistuneet Kaikki yht. Ei löydöksiä 82,0 81,5 74,7 81,3 Pyöreitä noduleita (p,q,r) Epäsäännöllisiä tiivistymiä (s,t,u) 3,0 7,4 5,3 3,6 15,0 11,1 21,1 15,0 27

28 Oletteko osallistunut työterveyshuollon terveystarkastuksiin kivipölylle altistumisen vuoksi? kyllä kyllä kivityö elementti maanrakennus louhimo kaikki yht. 28

29 Jos terveystarkastus on tehty, onko sen yhteydessä otettu keuhkojen röntgenkuva? kyllä kivityö elementti maanrakennus louhimo kaikki yht. kyllä 29

30 Hengityssuojainten tarve ja käyttö tarve hengitysssuojaimen käyttöön käyttänyt suojainta useimmiten tai aina kivityö elementti maanrak. louhimo kaikki yht. 30

31 Jatkotutkimukset 94 eniten altistunutta ja ne, joilla oli muutoksia tavallisessa keuhkokuvassa, kävi jatkotutkimuksissa, joilla haettiin kivipölyn aiheuttamia varhaisvaiheen muutoksia, jotka eivät välttämättä vielä näy perustutkimuksissa. Jatkotutkimuksiin kuului: - keuhkojen spiraali-ct-tutkimus - uloshengitysilman typpioksidin ja kondensaatin keräys - verinäyte - tarkennetut tiedot kivipölyaltistumisesta koko työhistorian aikana Verrokkiryhmänä samanikäiset ei-tupakoivat terveet miehet 31

32 Keuhkojen tietokonekuvaus (spiraali-ct) Poikkeava löydös 36%:lla tutkituista (35/94 henkilöä) tiivistymiä 23 mediastinumin imusolmukehyperplasia 7 rasvamaksa 5 väljä hiatus 3 kärkiarvet 2 munuaiscysta 2 lisämunuaisekspansio, adenooma? 1 lievästi dilatoitunut nouseva aortta 1 cystia, plakkia, bronkiektasioita yht. 6 32

33 Keuhkojen tietokonekuvaus (spiraali-ct) Röntgenologisia muutoksia (pyöreitä noduleita), jotka voivat liittyä kivipölyaltistumiseen 4%:lla tutkituista (4/94 henkilöä). Näistä kahdella oli tiedossa silikoosi. Kahdella muutokset vähäisempiä, thoraxkuvan ILO-luokitus 0/0. 33

34 FENO sekä alveolaarinen ja bronkiaalinen NO kivipölylle altistuneilla ja verrokeilla (regressioanalyysi) Uloshengityksen NO Uloshengityksen alveolaarinen NO Uloshengityksen bronkiaalinen NO Askivuodet (p-arvo) 0,002 0,54 0,002 Ikä (p-arvo) 0,83 0,35 0,83 Kvartsialtistuminen (p-arvo) 0,78 0,001 0,23 34

35 Tulehdusmarkkerit, askeltava regressioanalyysi Leptiini Adipsiini Adiponektiini Interleukiini-6 n.s. n.s. n.s. n.s. Ikä n.s. 0,002 0,015 n.s. Askivuodet Kvartsialtistuminen n.s. 0,02 <0,005 0,009 BMI <0,005 <0,005 0,002 n.s. 35

36 Johtopäätöksiä 1. Osassa mitatuista töistä kvartsialtistuminen ylitti HTParvot. altistumista tulisi alentaa koteloinnilla, kostutuksella, kohdepoistoilla ja muilla teknisillä ratkaisuilla eniten altistavissa töissä tarvitaan hengityssuojaimia 2. NEPSI-ohjeita on vain rajalliseen määrään töitä ja ne eivät aina ole kovin yksityiskohtaisia. Tarvitaan tarkempia suomalaisia suosituksia kvartsialtistumisen hallintaan. Toimialakohtaisia ohjeita Tiedotus TTL:n internet-sivujen, ammattiliittojen ja esim. Työturvallisuuskeskuksen työalatoimikuntien toimesta. 36

37 Johtopäätöksiä 3. Tutkimuksessa ei löydetty piileviä silikooseja. Keuhkojen ohutleike-tt -kuvausta ei voi suosittaa rutiininomaiseksi seuranta- tai seulontatyökaluksi altistuneille. Uloshengitysilman fraktioidusta NO-mittauksesta saattaa tulevaisuudessa olla hyötyä seurannassa ja varhaisdiagnostiikassa. 4. Sairastumisriski silikoosiin tiedetään aikaisempien tutkimusten perusteella kohtalaisen hyvin. Kun tieto altistumisista eri töissä ja työpaikoissa lisääntyy, voisi määräaikaisten terveystarkastusten röntgenkuvausten tiheyden kytkeä työntekijän henkilökohtaisen kumulatiivisen altistumisen määrään. Vähän altistuvilla voitaisiin röntgenkuvauksia ja siten säderasitusta vähentää. 37

38 Johtopäätöksiä 4. Kvartsialtistumiseen, tupakointiin ja niiden yhteisvaikutukseen liittyy kohonnut keuhkoahtaumataudin riski. Tämä tieto tulisi levittää aktiivisesti kivipölylle altistuville ja heitä hoitaville työterveyshuolloille. Työpaikoilla annetut tietoiskut ovat tehokas tiedon levittämistapa ja auttavat asenteen muokkaamisessa. Henkilökohtaisesti keuhkoahtaumatautiriski kannattaa ottaa puheeksi terveystarkastuksissa, huom. tupakoijat. 38

39 KIITOS! 39