Keuhkoahtaumatauti 2007

Transkriptio

1 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula, Erikoislääkärilehti 3/2004). Vuoteen 2020 mennessä keuhkoahtaumatauti nousee maailman kolmanneksi yleisimmäksi kuolinsyyksi. Keuhkoahtaumatauti on viime vuosiin asti ollut melko tuntematon sairaus toisin kuin astma, vaikka molempien sairauksien esiintyvyys on samaa luokkaa, noin viisi prosenttia väestöstä. Suomessa on noin oireilevaa keuhkoahtaumatautipotilasta. Kyseessä on todellinen tunnistamaton kansantauti. Suomessa arvioidaan vain noin potilaan saavan hoitoa sairauteensa (taulukko 1). Taulukko Keuhkoahtaumatauti ja siihen hoito Keuhkoahtaumatauti, ei hoitoa Tupakkayskä ilman keuhkojen toimintahäiriötä Kuka sairastuu keuhkoahtaumatautiin? Tupakointi aiheuttaa valtaosan keuhkoahtaumataudista (taulukko 2). Muita harvinaisempia syitä on likainen ja pölyinen työympäristö, ympäristön saasteet sekä perinnölliset tekijät. Myös pieni syntymäpaino ja allergisuus voivat lisätä sairastumisriskiä. Aiemmin arvioitiin, että prosentille tupakoitsijoista kehittyy keuhkoahtaumatauti. Nykyisen arvion mukaan noin puolelle tupakoitsijoista kehittyy keuhkoahtaumatauti jossain elämän vaiheessa. Sairastumisriski kasvaa huomattavasti, kun potilaan tupakointi on kestänyt vähintään vuotta. Sairastumisriski kasvaa myös sen mukaan, mitä aikaisemmin tupakointi on aloitettu.

2 Taulukko 2: Keuhkoahtaumataudin aiheuttajat 10 % tupakointi 90 % työympäristö ja ilmansaasteet ym. Keuhkoahtaumataudin ilmenemismuodot Keuhkoahtaumatauti on moni-ilmeinen sairaus, jonka taudinkuva vaihtelee eri ihmisillä. Sairauden tyypillisiä oireita ovat yskä, hengenahdistus ja limannousu. Yskä on limaista, niin sanottua tupakkayskää. Hengenahdistus johtuu keuhkoputkien ahtautumisesta sekä keuhkorakkuloiden tuhoutumisesta eli emfyseemasta, jonka seurauksena elimistön hapen saanti heikkenee. Limannousu ja yskökset aiheutuvat pitkittyvästä/ kroonisesta keuhkoputkitulehduksesta, joka on usein tupakkayskän ohella sairauden ensimmäinen oire. Joskus potilaalla on vain emfyseema eli keuhkolaajentuma tai obstruktio eli keuhkoputkien ahtautuminen. Useimmilla potilailla sairauden eri ilmenemismuodot esiintyvät samanaikaisesti. Krooninen bronkiitti = tupakkayskä Yskää ja / tai ysköksiä kahtena peräkkäisenä vuotena vähintään kolmen kuukauden ajan (keuhkojen toimintakokeet ovat vielä normaalit) Emfyseema = keuhkolaajentuma Keuhkorakkuloiden tuhoutuminen ja laajentuminen, jolloin hapen siirtyminen elimistöön ja hiilidioksidin poistuminen häiriintyy. Obstruktio eli keuhkoputkien ahtautuminen Keuhkoputket ahtautuvat pääosin pysyvästi, muutos alkaa usein pienistä keuhkoputkista. Tämä on tärkein keuhkoahtaumataudin ilmentymistä.

3 Keuhkoahtaumataudin vaikeusaste Keuhkoahtaumatauti jaetaan eri vaikeusasteisiin sen mukaan, miten paljon keuhkoputkien ahtauma rajoittaa uloshengitysvirtausta. Sekuntikapasiteetti on käyttökelpoinen tapa mitata tätä muutosta. Uloshengityksen sekuntikapasiteetin pienentyessä keuhkoahtaumapotilaan suorituskyky heikkenee ja hän hengästyy aikaisempaa helpommin. Esimerkiksi keskivaikeassa keuhkoahtaumataudissa sekuntikapasiteetti on noin 50 prosenttia terveiden ihmisten keuhkojen toimintakyvystä. Tämä tarkoittaa sitä, että potilas joutuu käytännössä tulemaan toimeen yhdellä keuhkolla. Suurin osa keuhkoahtaumatautipotilaista sairastaa lievää tautia. Keuhkoahtaumataudin oireet etenevät vähitellen ja potilaat tottuvat oireisiinsa. He eivät hakeudu riittävän aikaisin hoitoon, mutta sairaus kuitenkin etenee. Taudin varhainen toteaminen olisi ensiarvoisen tärkeää tautiprosessin pysäyttämiseksi. Keuhkoahtaumataudin esiintyvyys vaikeusasteittain 20 % 5 % 75 % lievä keskivaikea vaikea Miksi keuhkoahtaumatauti on alidiagnosoitu? Keuhkoahtaumatauti kehittyy hitaasti vuosien ja vuosikymmenten kuluessa. Näin ihminen tottuu vähitellen oireisiinsa ja sopeutuu keuhkojen toiminnan heikkenemisen aiheuttamiin rajoituksiin. Lääkäriin hakeutuminen voi tuntua vaikealta, koska potilaat kokevat syyllisyyttä tupakoinnistaan. He vähättelevät oireitaan ja mieltävät ne pelkäksi tupakkayskäksi Tämän vuoksi suurin osa keuhkoahtaumataudin uusista diagnooseista tehdäänkin vasta keskivaikeaa tai vaikeaa tautia sairastavilla, eli vuotta liian myöhään. Joskus myös lääkäreiden asenteissa olisi korjaamisen varaa. Koska sairaus on itse aiheutettu ja liittyy vahvasti tupakointiin, se herättää helposti lääkäreissä kielteisiä tunteita. On hyvä kuitenkin muistaa, että suurin osa hoitamistamme sairauksista liittyy tavalla tai toisella elintapoihin. Perusterveydenhuollon lääkäreiden tietoutta keuhkoahtaumataudista on pyritty lisäämään erilaisten koulutusohjelmien avulla.

4 Terveydenhuollon yleiset ongelmat, kuten lääkäripula ja taloudelliset ongelmat, eivät ole voineet olla vaikuttamatta mahdollisuuksiin todeta sairautta riittävän aikaisin. Keuhkoahtaumataudin toteaminen on helppoa Keuhkoahtaumataudin diagnoosi perustuu potilaan oireisiin ja yksinkertaiseen kysymykseen: tupakoitko? Tutkimusten mukaan vain joka kolmannen potilaan tupakointitiedot kirjataan sairaskertomuksiin, vaikka tupakointi on merkittävä eri sairauksien riskitekijä. Taulukossa on esitetty keuhkoahtaumataudin tärkeimmät oireet. Pitkittyvä yskä o Esiintyy usein erityisesti aamuisin ( tupakkayskä ) Limannousu/ yskökset o Esiintyminen voi vaihdella, usein kuitenkin aamupainotteista. o Infektioiden yhteydessä yskökset muuttuvat värillisiksi. Hengenahdistus o Ilmenee erityisesti rasituksessa. Vähitellen potilaiden fyysinen suorituskyky alenee. Kehittyy hitaasti, jolloin potilaat tottuvat oireisiin. Muut mahdolliset oireet o Laihtuminen o Ajoittainen hengityksen vinkuminen o Syanoosi (huulten, käsien ja jalkaterien sinertävä väri) Potilaan tupakointi ja oireet johtavat usein oikean diagnoosin jäljille. Taudin diagnosointiin tarvitaan spirometria -tutkimus, jolla saadaan hyvä kokonaiskuva potilaan keuhkojen toiminnasta. Keuhkoahtaumatautia sairastavilla puhalluskäyrän muoto antaa jo vahvan viitteen taudin olemassaolosta. Keuhkoahtaumatautia sairastavilta on aina syytä ottaa myös keuhkojen röntgenkuva sekä määrittää peruslaboratoriokokeet. Monissa terveyskeskuksissa on käytössä mikrospirometria -laite, joka sopii hyvin keuhkoahtaumataudin seulontaan. Miksi diagnosointi kannattaa? Mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaus todetaan, sen parempi on potilaan ennuste. Varhaisdiagnostiikka mahdollistaa aikaisen puuttumisen potilaan tupakointiin. Tupakoinnin lopettaminen onkin keuhkoahtaumataudin hoidon kulmakivi. Tupakointiin liittyy vahva nikotiini- ja tapariippuvuus, minkä vuoksi lopettaminen on vaikeaa onneksi ei kuitenkaan mahdotonta. Käytössä olevilla lääkkeillä voidaan lisätä onnistumisen mahdollisuutta. Hoitavan lääkärin ja muun hoitohenkilökunnan kannustava asenne lisää onnistumisen mahdollisuuksia. Varhainen diagnostiikka auttaa parantamaan myös potilaiden elämänlaatua, joka on usein huomattavasti heikentynyt. Selviytyminen

5 arkipäivän rutiineista voi olla ylivoimaista. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina. Parhaiten hyöty ilmenee alla esitetystä Peton käyrästä. Keuhkoahtaumataudin hoito Lääkehoito. Keuhkoahtaumataudin hoidon kulmakivet ovat tupakoinnin lopetus ja lääkehoito. Keuhkoahtaumataudin hoitosuositus päivitettiin vuoden 2004 alkupuolella lääkehoidon osalta. Merkittävin muutos aikaisempaan oli, että lääkehoidon valinta määräytyy nyt oireiden perusteella. Aikaisemmin kriteereinä pidettiin keuhkojen toimintakokeiden tuloksia. Satunnaisesti oireilevan potilaan hoidoksi riittää lyhytvaikutteinen avaava lääke. Jos oireet ovat päivittäisiä tai lähes päivittäisiä, aloitetaan säännöllinen ylläpitohoito pitkävaikutteisella avaavalla lääkkeellä (tiotropium, formoteroli, salmeteroli). Mikäli tarvitaan lisätehoa, voidaan siirtyä käyttämään pitkävaikutteisen tiotropiumin ja salmeterolin/formoterolin yhdistelmää. Toistuvista pahenemisvaiheista kärsivät potilaat, joiden sekuntikapasiteetti (FEV1) on alle 50 prosenttia hyötyvät pitkävaikutteisen avaavan lääkkeen oheen liitettävästä hengitettävästä kortikosteroidista. Muiden keuhkoahtaumatautipotilaiden ei ole todettu hyötyvän hengitettävistä kortikosteroideista. Tutkimusten perusteella tiotropium näyttäisi olevan muita pitkävaikutteisia avaavia lääkkeitä tehokkaampi. Kuntoutus ja ravitsemus. Kuntoutuksen merkitys keuhkoahtaumataudin hoidossa on tärkeä. Kuntoutuksen avulla potilas voidaan motivoida liikkumaan. Liikkumisessa otetaan huomioon hengityksen aiheuttamat rajoitukset. Kuntoutuksen avulla pyritään parantamaan myös potilaan sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia. Sairauteen liittyy usein ahdistuneisuutta ja masennusta. Kuntoutukseen liittyvällä fysioterapialla ohjataan oikean hengitystekniikan oppimisessa. Osa keuhkoahtaumatauti- potilaista on alipainoisia.

6 Heidän energiatarpeensa on lisääntynyt työlään hengitystoiminnan takia. Syöminen kuitenkin usein pahentaa hengenahdistusta, minkä vuoksi energiamäärä jää usein riittämättömäksi. Ravitsemusterapeutin kanssa suunniteltu ruokavalio parantaa potilaan energiansaantia. Ravitsemuksen perusajatuksena on monipuolinen ravinto, joka nautitaan pieninä annoksina useita kertoja päivässä. Jos potilaalla on ylipainoa, painonpudotus on välttämätöntä. Kallis sairaus yhteiskunnalle ja elämänlaatua haittaava potilaalle Keuhkoahtaumataudin ja kroonisen keuhkoputkentulehduksen kokonaiskustannukset Suomessa ovat 840 miljoonaa euroa. Näistä epäsuorien kustannusten osuus on 590 miljoonaa euroa. Keuhkoahtaumataudin hoito on kalliimpaa kuin muiden tupakkatautien, keuhkosyövän ja sepelvaltimotaudin hoito. Kaikista keuhkoahtaumaa sairastavista 25 prosenttia aiheuttaa 85 prosenttia koko sairausryhmän hoitokuluista. Vaikeimmat tautimuodot aiheuttavat suurimman osan kustannuksista, minkä vuoksi varhaisdiagnostiikan merkitys korostuu entisestään. Vuonna 2002 KELA maksoi kroonisen keuhkoputkentulehduksen ja keuhkoahtaumataudin vuoksi sairauspäivärahaa arki/työpäivältä. Tulevaisuuden näkymiä Monet kansantaudit, kuten sepelvaltimotauti, ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä. Keuhkoahtaumataudin tilanne on toinen. Ennusteiden mukaan se lisääntyy seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. On arvioitu, että vuoteen 2020 mennessä keuhkoahtaumatauti on viidenneksi eniten kuluja yhteiskunnalle aiheuttava sairaus ja kolmanneksi merkittävin kuolinsyy maailmassa. Keuhkoahtaumatautia on osittain syystäkin pidetty tupakoivien keski-iän ylittäneiden miesten sairautena. Tämä tilanne saattaa muuttua tulevaisuudessa. Nuorten tyttöjen ja naisten tupakointi lisääntyy huolestuttavasti. Jos tämä tilanne ei muutu, yhä useampi tulevaisuuden keuhkoahtaumapotilas on vuotias pienten lasten äiti Kirjallisuutta Keuhkoahtaumatauti. Käypä hoito -suositus. Duodecim 1999;115: Keuhkoahtaumatauti. Käypä hoito -suosituksen päivitys. Duodecim 2003;119: Krooninen keuhkoputkitulehdus ja keuhkoahtaumatauti (KAT). Valtakunnallinen ehkäisy- ja hoito-ohjelma Väliraportti ( Kansaneläkelaitoksen tilastojulkaisut 2002 ( Prof. V. Kinnula. Erikoislääkärilehti 3/2004:

7