Asemakaavan muutos 30. kaupunginosa, Nöykkiö Katu- ja virkistysalueet (Muodostuu uudet korttelit 30288 30290)

1 (18) Asianumero 1451/10.0203/2014 Aluenumero 431027 Eestinkallio Asemakaavan muutos 30. kaupunginosa, Nöykkiö Katu- ja virkistysalueet (Muodostuu uudet korttelit 30288 30290) MUUTETAAN VAHVISTETTUJA ASEMAKAAVOJA: Aluenro 431000, hyväksytty 11.9.1981 Aluenro 431100, hyväksytty 4.2.1992 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelulautakunnan 3.2.2016 MRA 27 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6905. Nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 22.2.-22.3.2016. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 043 825 4590 Postiosoite: Faksi 09 816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Matias Kallio Mikla Koivunen (maisemasuunnittelu) Markus Pasanen (liikennesuunnittelu) Sito Oy, Pekka Vehniäinen etunimi.l.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi

Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 2(18) 1. 29.2.2016 Ehdotan kaavaehdotusta 431027 muutettavaksi niin, että rakentamisalueita tiivistetään ja supistetaan. Eteläisin AK-alue pitäisi siirtää pohjoiseen niin, että se on kiinni keskimmäisessä AK-alueessa. Eteläisimmän AK alueen laajuutta pitäisi supistaa niin, että sen eteläreuna on samalla korkeudella kuin Eestinlaakson länsipuolella olevien kerrostalojen eteläisin kohta. Jos näiden muutosten jälkeen rakentamisalue jää liian pieneksi, sitä voitaisiin laajentaa jonkin verran leventämällä kaikkia AK-alueita itään päin. Perusteluksi esitän seuraavaa: 1. Eteläisin AK-merkinnällä varustettu alue sijaitsee juuri kohdassa, josta ihmiset pääasiallisesti nousevat kalliolle. Eteläisimmän AK-alueen halki kulkee nykyisin useita tiheästi käytettyjä polkuja ja Viittakorven varrella asuvat ihmiset oikaisevat juuri siitä kohden kallion halki bussipysäkeille. Vaikka kaavamuutokseen sisältyy 'järjestettyjä' reittejä kalliolle, on oma arvonsa sillä, että ihmiset kulkevat itse valitsemiaan polkuja myöten ylhäältä käsin järjestettyjen reittien sijasta. Eteläisen korttelin 30290 ja olemassa olevan korttelin 30260 väliin jää vähintään 22 metrin levyinen virkistysalue. Kortteleiden välistä on järjestettävissä ulkoilureitti Eestinkalliolle. Kaikkia olemassa olevia reittejä ei voida säästää. Korttelit on rajattu siten, että kaavamuutoksessa on pyritty säästämään kalliota mahdollisimman paljon. 2. Eteläisimmän AK-alueen pohjoisreunassa on Suomessa harvinaisen kultarouskun esiintymä. Sitä ei ole havaittu luontoselvityksessä, koska kultarousku on havaittavissa vain muutaman viikon ajan elo-syyskuussa. Olen ollut kymmeniä vuosia aktiivinen sienien bongaaja ja poimija, mutta kultarouskua en ole löytänyt mistään muualta kuin tältä paikalta. Esiintymä on todettavissa seuraavan kerran elo-syyskuun vaihteessa. Merkitään tiedoksi. Kultarousku ei ole lajina sellainen, joka vaatii erityistä suojelua asemakaavoituksessa.

Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 3(18) 2. 17.3.2016 Nykytila Eestinkallion maastoa luonnehtii tuoreiden ja kuivahkojen kangasmetsien ja kallioalueiden vuorottelu. Eestinkalliolla on hyvin tyypillisiä jääkauden merkkejä kuten silokalliota. Lisäksi alueella on Litorinameren aikainen muinaisranta. Alueen kalliot ja kalliometsät ovat metsälain mukaisia arvokkaita luontotyyppikohteita, karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisempia kallioita. Eestinkallion laella on geologista arvoa. Kohteet ovat paikallisesti arvokkaita. Virkistysarvoiltaan Eestinkallio on merkittävä. Se toimii ns. lähiluontona ympäröivien asuinalueiden asukkaille. 400 metrin säteellä Eestinkallion virkistysalueesta asuu 3800 ihmistä. Ympäröivillä asuinalueilla asuu paljon lapsiperheitä. Aivan Eestinkallion välittömässä läheisyydessä on koulu, neljä päiväkotia, perhepäivähoitajien lapsiryhmiä, Espoonlahden seurakunnan Mäntykappeli. Kaavaehdotus Koko Eestinkallion alue joka on nyt kaavoitettu puisto- / virkistysalueeksi suojellaan ja muutetaan S-1 alueeksi. Espoon kaupunki on aiemmin tehnyt luontoselvityksen 2007 Eestinkalliosta ja siinä todetaan että alue johon nyt suunnitellaan asutusta pitäisi suojella. Alueen länsiosa muodostaa yhtenäisen arvokkaan luontokokonaisuuden (Espoon Vesi ESPOON KALLIOPUHDISTAMON HANKESUUNNITELMA Luontoselvitys 2944-C8036) ote raportista tässä alla.

Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 4(18) Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavaan (lainvoimainen 2010), jossa Eestinlaakso-kadun varsi on osoitettu uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi tiiviiksi ja matalaksi asuntoalueeksi. Osa yleiskaavaan merkitystä uudesta rakentamisalueesta jätetään asemakaavan muutoksessa virkistysalueeksi. Virkistysaluetta säilyy siis enemmän kuin yleiskaavassa on esitetty. Virkistysalue säilyy pääasiassa nykyisessä käytössään. Asemakaavan muutoksella noin 4,6 % Eestinkallion puisto- ja lähivirkistysalueesta muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueiksi tai kaduksi. Alueen virkistysarvoiltaan tärkeimmät osat sekä kallion laet ja jyrkänteet jätetään pääasiassa rakentamisen ulkopuolelle. Kuvassa nykyisen ja tulevan virkistysalueen rajaukset ja pinta-alat. Korttelialueiden välistä on mahdollista järjestää reittejä Eestinkallion virkistysalueelle. Asemakaavan muutos ei olennaisesti heikennä Eestinkallion käyttöä virkistykseen eikä merkittävissä määrin pienennä virkistysalueen alaa. Alueelle on tehty luontoselvitys (Enviro Oy, 4.6.2014). Alueen pohjoisosan varttunut kuusikko, jossa on runsaasti lahopuuta, on paikallisesti arvokas luontokohde. Lisäksi sama alue on liito-oravaesiintymän ydinaluetta. Alueen pohjoisosa on ehdotusvaiheessa suojeltu s-1-merkinnällä. Kaikki liito-oravien havaintopuut jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Suojeltavaa s-1-aluetta on edelleen laajennettu. Nyt tarkistetussa kaavaehdotuksessa alue on noin 1,8 ha, kun luontoselvityksessä määritetty alue oli noin 1,6 ha. Luontoselvityksen laajuus ja tarkkuus vastaavat kaavoitukselta edellytettyä tarkkuutta. Metsälakia ei sovelleta asemakaava-alueella.

Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 5(18) Muut laajemmalla alueella tunnistetut luontoarvot eivät ole sellaisia, että ne edellyttäisivät laajan alueen suojelua asemakaavalla. Alueen hoitoa ohjataan luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmalla, jossa suunnitellaan alueen hoidon periaatteet. Suunnitelmassa on mahdollista tarkastella vanhan metsän piirteiden huomioimista samalla kun asukkaiden virkistyskäyttö turvataan. Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman laatimiseen. Kortteleita ympäröivän virkistysalueen käyttötarkoitus muuttuu kaavassa pääosin puistosta (P) lähivirkistysalueeksi (VL). Lähivirkistysalue käyttötarkoituksena kuvaa paremmin Eestinkalliota, koska aluetta ei ole tarkoitus rakentaa puistoksi, vaan säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena.

Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 6(18) 3. Esitetään, että pohjoispääty jätettäisiin lähivirkistysalueeksi pelkästään eikä rakennettaisi viimeistä taloa lainkaan. Ulkoilijat ja lähiasukkaat ovat huolestuneita metsän pienenemisestä. Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavaan (lainvoimainen 2010), jossa Eestinlaakso-kadun varsi on osoitettu uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi tiiviiksi ja matalaksi asuntoalueeksi. Osa yleiskaavaan merkitystä uudesta rakentamisalueesta jätetään asemakaavan muutoksessa virkistysalueeksi. Virkistysaluetta säilyy siis enemmän kuin yleiskaavassa on esitetty. Alueelle on tehty luontoselvitys (Enviro Oy, 4.6.2014). Alueen pohjoisosan varttunut kuusikko, jossa on runsaasti lahopuuta, on paikallisesti arvokas luontokohde. Lisäksi sama alue on liito-oravaesiintymän ydinaluetta. Alueen pohjoisosa on ehdotusvaiheessa suojeltu s-1-merkinnällä. Suojeltavaa s-1-aluetta on edelleen laajennettu. Nyt tarkistetussa kaavaehdotuksessa alue on noin 1,8 ha, kun luontoselvityksessä määritetty alue oli noin 1,6 ha. Virkistysalue säilyy pääasiassa nykyisessä käytössään. Asemakaavan muutoksella noin 4,6 % Eestinkallion puisto- ja lähivirkistysalueesta muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueiksi tai kaduksi. Alueen virkistysarvoiltaan tärkeimmät osat sekä kallion laet ja jyrkänteet jätetään pääasiassa rakentamisen ulkopuolelle. Kuvassa nykyisen ja tulevan virkistysalueen rajaukset ja pinta-alat.

Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 7(18) Korttelialueiden välistä on mahdollista järjestää reittejä Eestinkallion virkistysalueelle. Asemakaavan muutos ei olennaisesti heikennä Eestinkallion käyttöä virkistykseen eikä merkittävissä määrin pienennä virkistysalueen alaa. 4. 21.3.2016 Vastustan edelleen koko Eestinkallion asemakaavan muutoshanketta. Tämä ehdotus on kylläkin paljon parempi kuin edellinen suunnitelma, koska nyt ehdotukseen on rajattu liito-oravien suojelualue sekä mahdolliset rakennukset on sijoitettu tien varteen vieden mahdollisimman vähän tilaa Eestinkallion luonnolta. Jos kaava-alueelle on aivan pakko rakentaa ehdotan seuraavaa: -Alueen koko pohjoisosa suojellaan tai pidetään vl-alueena johon ei rakenneta. Luontoselvitys 2014 mukaan Eestinkallion alueen kuvioiden 5 ja 6 muodostama metsäalue (s.13, kuva 10) on paikallisesti arvokas luontokohde joka tulisi säilyttää osana Eestinkallion virkistysaluetta. Alueen luonne on otettava huomioon myös metsänhoidossa. Alueen pohjoispään käyttäminen rakennustarkoituksiin todennäköisesti heikentäisi liito-oravan elinmahdollisuuksia ja hävittäisi Eestinkallion muusta luonnosta poikkeavan aarnimaisen metsäalueen. - Korttelialue 30288 jätetään kokonaan rakentamatta ja muutetaan s-1-alueeksi tai ainakin vl- alueeksi. Tämä siksi, että sijaitsee aivan liito-oravien s-1-alueen vieressä. Niiden viheryhteydet pitää mielestäni ottaa huomioon. - Eestinkallion laet ja jyrkänteet jätetään kokonaan rakentamatta. Korttelialue 30289 ja 30290 voitaisiin ehkä rakentaa. Muu kaava-alue Eestinkalliosta siis olisi s-1 tai vl-merkintää. Näin toimien saamme pidettyä Eestinkallion arvokkaana metsä- ja kallioalueena, jonka suojissa viihtyvät niin suojellut liito-oravat, haukat ja lepakotkin sekä muu runsas alueen eläimistö. LÄHDE: Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, Eestinkallion luontoselvitys, Esa Lammi 2014 Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavaan (lainvoimainen 2010), jossa Eestinlaakso-kadun varsi on osoitettu uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi tiiviiksi ja matalaksi asuntoalueeksi. Osa yleiskaavaan merkitystä uudesta rakentamisalueesta jätetään asemakaavan muutoksessa virkistysalueeksi. Virkistysaluetta säilyy siis enemmän kuin yleiskaavassa on esitetty. Alueen luonto- ja virkistysarvoiltaan tärkeimmät osat sekä kallion laet ja jyrkänteet jätetään pääasiassa rakentamisen ulkopuolelle. Alueelle on tehty luontoselvitys (Enviro Oy, 4.6.2014). Alueen pohjoisosan varttunut kuusikko, jossa on runsaasti lahopuuta, on paikallisesti arvokas luontokohde. Lisäksi sama alue on liito-oravaesiintymän ydinaluetta. Alueen pohjoisosa on ehdotusvaiheessa suojeltu s-1-merkinnällä. Kaikki liito-oravien havaintopuut jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Liitooravien yhteydet eivät vaarannu. Suojeltavaa s-1-aluetta on edelleen laajennettu. Nyt tarkistetussa kaavaehdotuksessa alue on noin 1.8 ha, kun luontoselvityksessä määritetty alue oli noin 1.6 ha. Luontoselvityksen laajuus ja tarkkuus vastaavat kaavoitukselta edellytettyä tarkkuutta.

Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 8(18) Muut laajemmalla alueella tunnistetut luontoarvot eivät ole sellaisia, että ne edellyttäisivät laajan alueen suojelua asemakaavalla. Alueen hoitoa ohjataan luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmalla, jossa suunnitellaan alueen hoidon periaatteet. Suunnitelmassa on mahdollista tarkastella mm. luontoarvojen huomioimista samalla kun asukkaiden virkistyskäyttö turvataan. Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman laatimiseen. Kortteleita ympäröivän virkistysalueen käyttötarkoitus muuttuu kaavassa pääosin puistosta (P) lähivirkistysalueeksi (VL). Lähivirkistysalue käyttötarkoituksena kuvaa paremmin Eestinkalliota, koska aluetta ei ole tarkoitus rakentaa puistoksi, vaan säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. 5. 22.3.2016 Eestinkallio on nykyään ahkerasti käytetty puistoalueeksi kaavoitettu lähiviheralue. Useat läheisille asuinalueille muuttaneet asukkaat ovat tarkistaneet Espoon kaupungilta ennen asunnon ostamista, onko kaupunki suunnittelemassa jotain puistoalueelle. Vastaus on aina ollut kielteinen ja näin alueille on muuttanut asukkaita, joille lähikallio ja puisto ovat erityisen tärkeä. Asukkaat käyttävät puistoaluetta ahkerasti virkistysalueenaan ja haluavat taata lapsilleen turvallisen metsän, jossa tutustua luontoon sekä harjoitella luonnossa liikkumista. Ei ole mitenkään sattumaa, että olemme halunneet asumaan lähiviheralueen välittömään läheisyyteen. Olemme myös uskoneet siihen, että kun Eestinkallion alue on kaavoitettu puistoalueeksi, niin sitä ei voisi kevyin perustein muuttaa muuhun käyttöön. Olimme juuri saaneet talomme rakennettua aivan puistoalueen viereen, kunnes aloitettiin jätevedenpuhdistamon suunnittelu Eestinkalliolle. Nyt osaa puistoalueesta yritetään kaavoittaa asuinrakennuskäyttöön. Pientalot sopisivat puistoalueen reunaan paljon paremmin kuin korkeat kerrostalot, mutta ensisijaisesti Eestinkallio tulisi suojella kokonaan, jotta luonto säilyisi mahdollisimman monimuotoisena. Asemakaavan muutos perustuu Espoon eteläosien yleiskaavaan (lainvoimainen 2010). Yleiskaavaan laatimiseen on liittynyt tiedotusta ja vuorovaikutusta. Yleiskaavassa Eestinlaakso-kadun varsi on osoitettu uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi tiiviiksi ja matalaksi asuntoalueeksi. Osa yleiskaavaan merkitystä uudesta rakentamisalueesta jätetään asemakaavan muutoksessa virkistysalueeksi. Virkistysaluetta säilyy siis enemmän kuin yleiskaavassa on esitetty. Muun muassa alueen maastonmuodoista ja suuntautumisesta johtuen asemakaavaa laadittaessa on todettu alueen soveltuvan paremmin kerrostalorakentamiseen kuin esimerkiksi pientalorakentamiseen. Lisäksi kerrostalorakentaminen vastaa paremmin kaupunkirakenteen tiivistämisen ja asuntotuotannon tavoitteita. Asuinkerrostalot vastaavat mm. alueellisen elinkaariasumisen kysyntää ja mahdollistavat suuremman tehokkuuden, jolloin virkistysaluetta säilyy enemmän. Luonto Kallion luonto on monimuotoista, koska samalla kalliolla on useita metsätyyppejä. Omalle lähiviheralueelle on mukavaa tehdä jo pienenkin lapsen kanssa

Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 9(18) retkiä. Myös Eestinkallion koulu käyttää Eestinkalliota ahkerasti osana opetusta. Alueen kalliot ja kalliometsät ovat kuluneisuudestaan huolimatta metsälain mukaisia arvokkaita luontotyyppikohteita (karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisempia kallioita). Niitä voidaan pitää paikallisesti arvokkaina. Eestinkallion laella on myös geologista arvoa, mm. laajoja mannerjäätikön kuluttamia silokallioita. [2] Pohjoisreunan lehto, luoteisosan sekametsikkö sekä lehmuksia ja pähkinäpensaita kasva rinne ovat paikallisesti arvokkaita luontokohteita. [2] Eestinkalliolla on maisemallista merkitystä paikallisella tasolla. Eestinkallion maastoa luonnehtii tuoreiden ja kuivahkojen kangasmetsien ja kallioalueiden vuorottelu. Alueella on tyypillisiä jääkauden merkkejä, kuten silokalliota. Lisäksi alueella on näkyvissä Litorinameren aikainen muinaisrantataso. Asutus ympäröi Eestinkalliota. Kallion länsireuna on kaupunkikuvallisesti tärkeä, ympäristöä rajaava elementti. Kalliolaki on melko laakea, yhtenäinen alue, jota reunustavat kalliomänniköt. Eestinkallion laki on geologisesti paikallisesti arvokas. [2] Kalliolta löytyy myös jääkauden mukanaan kuljettamia siirtolohkareita, eli myös jääkauden merkit ovat monin eri tavoin esillä kalliolla. Eestinkallion alueen pohjoisosa on varttunutta kuusikkoa ja kuusisekametsää. Alueella on runsaasti lahopuuta toisin kuin Eestinkallion muissa rinnemetsissä, joiden puustoa on viime vuosina harvennettu. Alueella todettiin myös runsaasti liito-oravan jätöksiä. Suunnittelualueen pohjoispään käyttäminen rakentamistarkoituksiin todennäköisesti heikentäisi liito-oravan elinmahdollisuuksia ja hävittäisi samalla Eestinkallion muusta luonnosta poikkeavan aarnimaisen metsäalueen. Kuvioiden 5 ja 6 muodostama metsäalue (kartta sivulla 13) on paikallisesti arvokas luontokohde, joka tulisi säilyttää osana Eestinkallion virkistysaluetta. Alueen luonne on otettava huomioon myös metsänhoidossa. [3] Alueen kalliot ja kalliometsät ovat metsälain mukaisia arvokkaita luontotyyppikohteita,karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisempia kallioita. Eestinkallion laella on geologista arvoa. Kohteet ovat paikallisesti arvokkaita. Alueen pohjoisosan lehtokuviolla, luonnontilaisella korpikuviolla ja luonnontilaisen kaltaisella metsikkökuviolla on luonnonsuojelullista arvoa. Lehtokuvio on hieman vaatimaton ja kulttuurivaikutteinen. Nämä kohteet ovat arvoluokassa muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Alueen länsiosa muodostaa yhtenäisen arvokkaan luontokokonaisuuden, joka koostuu kalliolakialueesta, luonnonmetsäkuvioista ja vanhasta havupuu- ja kuusikkometsäkuviosta Mikäli mahdollista tämä alue olisi huomioitava maankäyttösuunnittelussa. [5] Eläimistökin on yllättävän monipuolista pienellä alueella. Liito-oravien asuinalue olikin merkitty suojeltavaksi asemakaavaehdotuksessa. Eestinkallion linnustollinen arvo on tutkittu lintuharrastaja-asukkaan toimesta vuonna 1997, dokumentti löytyy osoitteesta: http://alt.espoo.kaapeli.fi/kaava/linnut.html. Selvityksen mukaan Eestinkalliolla pesi 64 lintulajia. Vanhan metsän vuoksi täällä on myös tikkoja. Vuosittain lähistölle asettuu ainakin yksi kyyhkypariskunta asumaan. Pöllökin on nähty pihakuusessa. Lepakoita näkyy usein kesäisin. Eestinkalliosta kannattaisi tehdä kunnollinen luontoselvitys, jossa luontoa seurattaisiin aina alkukeväästä loppusyksyyn, jotta kaikki kasvi ja eläinlajit voitaisiin tunnistaa varmasti. Nyt on valitettavasti käytetty lähteenä jäteveden puhdis-

Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 10(18) tamohankkeen yhteydessä tehtyä luontoselvitystä, joka ei ole enää edes julkisesti saatavissa, ja jossa on huomattavia puutteita mm. juuri seurannan puutteen ja kiireen vuoksi. Eestinkallion alue kartoitettiin 20.11.2006, jolloin ei enää voitu inventoida linnustoa ja kasviston osalta tiedot jäivät vajavaisiksi, koska osa kasveista ei ollut enää tunnistettavissa. [5] Liito-oravien esiintymisalueen suojelu on hieno alku, mutta suojelualue ei kuitenkaan ole riittävä. Viheralueen pienentäminen heikentäisi monimuotoisen eläimistön selviämistä ja viihtymistä alueella. Viheralue pitää jättää vähintään nykyisen kokoiseksi ja se on suojeltava kokonaan. Alueelle on tehty luontoselvitys (Enviro Oy, 4.6.2014). Alueen pohjoisosan varttunut kuusikko, jossa on runsaasti lahopuuta, on paikallisesti arvokas luontokohde. Lisäksi sama alue on liito-oravaesiintymän ydinaluetta. Alueen pohjoisosa on ehdotusvaiheessa suojeltu s-1-merkinnällä. Kaikki liito-oravien havaintopuut jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Liitooravien yhteydet eivät vaarannu. Suojeltavaa s-1-aluetta on edelleen laajennettu. Nyt tarkistetussa kaavaehdotuksessa alue on noin 1,8 ha, kun luontoselvityksessä määritetty alue oli noin 1,6 ha. Luontoselvityksen laajuus ja tarkkuus vastaavat kaavoitukselta edellytettyä tarkkuutta. Metsälakia ei sovelleta asemakaava-alueella. Alueen luonto- ja virkistysarvoiltaan tärkeimmät osat sekä kallion laet ja jyrkänteet jätetään pääasiassa rakentamisen ulkopuolelle. Muut laajemmalla alueella tunnistetut luontoarvot eivät ole sellaisia, että ne edellyttäisivät laajan alueen suojelua asemakaavalla. Alueen hoitoa ohjataan luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmalla, jossa suunnitellaan alueen hoidon periaatteet. Suunnitelmassa on mahdollista tarkastella mm. luontoarvojen huomioimista samalla kun asukkaiden virkistyskäyttö turvataan. Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman laatimiseen. Ekologinen yhteys Eestinkallio on tärkeä osa Espoon ekologista yhteyttä. Selvityksen uusimpia luonnon arvokohteita ovat ekologiset yhteydet, joiden merkitys luonnon monimuotoisuudelle korostuu erityisesti rakentamisen pirstomassa ympäristössä ja ilmasto-olosuhteiden muuttuessa. [1] Tillinmäestä Nöykkiöön ja Olariin ulottuva alue melko tiheään rakennettua pientaloaluetta, jossa alkuperäistä luonnonympäristöä on jäljellä vain vähän. Laajimpia metsäalueita ovat Sammalvuori, Eestinkallio ja Friisinkallio. 1] Sammalvuori, Hannusjärven alue ja Eestinkallio ovat Etelä-Espoossa astin kiviä, jotka tarjoavat metsien lajistolle sopivaa ympäristöä tiivistyvän asutuksen keskellä. Samalla ne tietysti tarjoavat ihmisille ulkoilumahdollisuuksia. [4] Ekologisen yhteyden turvaaminen on tärkeää ja senkin vuoksi Eestinkallio on suojeltava. Riittävän kokonsa vuoksi myös suuremmat eläimet, kuten peurat, käyttävät välillä Eestinkalliota reiteillään: varsinkin erittäin aikaisin aamulla tai myöhään illalla voi välillä törmätä täysin yllättäviinkin kulkijoihin.

Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 11(18) Ekologista verkostoa on tutkittu osana luontoselvitystä ja sen edellyttämiä asioita on huomioitu kaavassa. Alueen pohjoisosan varttunut kuusikko, jossa on runsaasti lahopuuta, on paikallisesti arvokas luontokohde. Lisäksi sama alue on liito-oravaesiintymän ydinaluetta. Alueen pohjoisosa on ehdotusvaiheessa suojeltu s-1-merkinnällä. Kaikki liito-oravien havaintopuut jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Ekologiset yhteydet tai liito-oravien yhteydet eivät vaarannu. Suojeltavaa s-1-aluetta on edelleen laajennettu. Nyt tarkistetussa kaavaehdotuksessa alue on noin 1,8 ha, kun luontoselvityksessä määritetty alue oli noin 1,6 ha. Luontoselvityksen laajuus ja tarkkuus vastaavat kaavoitukselta edellytettyä tarkkuutta. Alueen luonto- ja virkistysarvoiltaan tärkeimmät osat sekä kallion laet ja jyrkänteet jätetään pääasiassa rakentamisen ulkopuolelle. Opetuskäyttö Eestinkallion läheisyydessä sijaitsevat koulut ja päiväkodit hyödyntävät kalliota, metsää ja muuta Eestinkallion luontoa opetuksessaan.

Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 12(18) Eestinkallio erottuu selkeästi kartalla lähialueen suurimpana hyödynnettävänä metsänä. Tutkimuksessa [6] on mm. kommentti: Metsä on monimuotoinen ja maastoltaan vaihteleva. Harmittavaa kyllä koulumme historian aikana kouluamme lähinnä olevat metsäalueet on vähitellen rakennettu ja rakentaminen jatkuu yhä. Luontoretkien järjestäminen on hankalampaa, sillä matkoihin menee enemmän aikaa ja joudutaan ylittämään ajoteitä aiempaa enemmän. Metsä sopii monenlaiseen toimintaan. [6] Tämä kommentti ei ole Eestinkalliosta vaan nimenomaan se pelottava tulevaisuuden kuva, johon suuntaan Eestinkalliotakin ollaan tällä viemässä. Eli nakerretaan pieni pala reunasta kerrallaan rakentamiseen kunnes metsä on niin pieni, ettei sitä voida enää hyödyntää retkeilyyn tai opetuskäyttöön. Opetuskäyttö ei välttämättä koske ainoastaan kouluja ja päiväkoteja, vaan myös vanhempien on helppoa lähteä ilman mitään kulkuvälineitä pienelle retkelle lapsen kanssa lähimetsään. Kauemmas pitäisi matkustaa joko pyörällä, bussilla tai autolla, joka vaatisi enemmän aikaa ja suunnitelmallisuutta ja jäisi helpommin tekemättä. Asemakaavan muutos perustuu Espoon eteläosien yleiskaavaan (lainvoimainen 2010). Yleiskaavassa Eestinlaakso-kadun varsi on osoitettu uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi tiiviiksi ja matalaksi asuntoalueeksi. Osa yleiskaavaan merkitystä uudesta rakentamisalueesta jätetään asemakaavan muutoksessa virkistysalueeksi. Virkistysaluetta säilyy siis enemmän kuin yleiskaavassa on esitetty. Virkistysalue säilyy pääasiassa nykyisessä käytössään. Asemakaavan muutoksella noin 4,6 % Eestinkallion puisto- ja lähivirkistysalueesta muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueiksi tai kaduksi. Alueen virkistysarvoiltaan tärkeimmät osat sekä kallion laet ja jyrkänteet jätetään pääasiassa rakentamisen ulkopuolelle.

Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 13(18) Kuvassa nykyisen ja tulevan virkistysalueen rajaukset ja pinta-alat. Korttelialueiden välistä on mahdollista järjestää reittejä Eestinkallion virkistysalueelle. Asemakaavan muutos ei olennaisesti heikennä Eestinkallion käyttöä virkistykseen eikä merkittävissä määrin pienennä virkistysalueen alaa. Puistosta on laadittu ideasuunnitelma, joka on kaavaselostuksen liitteenä 9. Koulujen ja päiväkotien opetuskäyttö ei esty. Kaavoitus Kaavoituksessa on huomioitu huomattavasti suurempi alue kuin kevyessä luontoselvityksessä. Tämä on huomattava ristiriita, koska silloin saatetaan suunnitella muutoksia myös analysoimattomalle alueelle. Alue on yllättäen kasvanut kattamaan merkittävän osan Eestinkallion puistoalueesta. Suunnitelmassa on ideoitu myös puistoalueen tieverkoston laajentamista, mielestäni siinä on menty jo liiallisuuksiin. Metsässä ei välttämättä tarvitse pystyä kulkemaan joka paikkaan tietä pitkin, vaan ihmiset haluavat nimenomaan liikkua polkuja pitkin. Tällä hetkellä Eestinkallion yli menee yksi tie ja toinen hiekkatie toimii Eestinkalliontien jatkeena. Suunnitelmassa oleva tieverkosto moninkertaistaisi teiden määrän. Se lienee tarpeetonta tuossa laajuudessaan. Kortteleita ympäröivän virkistysalueen käyttötarkoitus muuttuu kaavassa pääosin puistosta (P) lähivirkistysalueeksi (VL). Lähivirkistysalue käyttötarkoituksena kuvaa paremmin Eestinkalliota, koska aluetta ei ole tarkoitus rakentaa puistoksi, vaan säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Muut laajemmalla alueella tunnistetut luontoarvot eivät ole sellaisia, että ne edellyttäisivät laajan alueen suojelua asemakaavalla. Alueen hoitoa ohjataan luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmalla, jossa suunnitellaan

Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 14(18) alueen hoidon periaatteet. Suunnitelmassa on mahdollista tarkastella mm. luontoarvojen huomioimista samalla kun asukkaiden virkistyskäyttö turvataan. Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman laatimiseen. Esitetyt ulkoilureitit ovat ohjeellisia eivätkä ne ole ristiriidassa voimassa olevan asemakaavan kanssa. Toteutussuunnittelussa huomioidaan alueen luonto- ja muut arvot. Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa toteutussuunnitteluun. Yhteenveto Lähiviheralueet ovat erittäin tärkeitä ihmisille. Eestinkallion luonto on hyvin monimuotoista ja on siksi säilytettävä mahdollisimman koskemattomana, jotta se voi tarjota suotuisan elinympäristön mahdollisimman monille eläimille, monipuolisen oppimisympäristön alueen lapsille sekä virkistäytymispaikan kaikille alueen asukkaille. Tämän vuoksi koko Eestinkallion rakentamaton osa on suojeltava, ei ainoastaan liito-oravien pesimisaluetta. Vähintäänkin koko Eestinkallio tulisi merkitä kaavoituksessa lähiviheralueeksi VL. [1] ESPOON ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET 2012 [2] https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/vesihuolto/jatevedenpuhdistus/blominm aki/documents/yva-selostus_080708.pdf [3] Toppelund, Mankkaa, Eestinkallio [4] SAMMALVUORI, ESPOO LUONTOSELVITYKSET 2011 [5] Espoon jätevedenpuhdistamohankkeessa tehty Eestinkallion luontoselvitys [6] Tärkeät lähimetsät Espoon koulu- ja päiväkotimetsä- selvitys 2013 Asemakaavan muutos perustuu Espoon eteläosien yleiskaavaan (lainvoimainen 2010). Rakentamisalueen laajuus perustuu yleiskaavaan, jossa virkistysalueen laajuus on tutkittu. Osa yleiskaavaan merkitystä uudesta rakentamisalueesta jätetään asemakaavan muutoksessa virkistysalueeksi. Virkistysaluetta säilyy siis enemmän kuin yleiskaavassa on esitetty. Kortteleita ympäröivän virkistysalueen käyttötarkoitus muuttuu kaavassa pääosin puistosta (P) lähivirkistysalueeksi (VL). Lähivirkistysalue käyttötarkoituksena kuvaa paremmin Eestinkalliota, koska aluetta ei ole tarkoitus rakentaa puistoksi, vaan säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Muut laajemmalla alueella tunnistetut luontoarvot eivät ole sellaisia, että ne edellyttäisivät laajan alueen suojelua asemakaavalla. Luontoselvityksen laajuus ja tarkkuus vastaavat kaavoitukselta edellytettyä tarkkuutta. Alueen hoitoa ohjataan luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmalla, jossa suunnitellaan alueen hoidon periaatteet. Suunnitelmassa on mahdollista tarkastella mm. luontoarvojen huomioimista samalla kun asukkaiden virkistyskäyttö turvataan. Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman laatimiseen.

Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 15(18) 6. 22.3.2016 Yleistä alueesta Eestinkallio on erittäin arvostettu ja lähiasukkaille tärkeä virkistysalue. Alueella on myös huomattavia luontoarvoja, joihin kuuluvat liito-oravan lisäksi osin hyvinkin luonnontilaiset kallio- ja kangasmetsät. Merkittävä osa arvokkaasta metsäalueesta jää kaava-alueen itäpuolelle. Kokonaisuutena tarkastellen Eestinkallion alue täyttänee maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen kriteerit (http://www.uudenmaanliitto.fi/files/6297/luonnonymparistojen arvottamisen kriteeristo Uudellemaalle E119.pdf). Tästä syystä pidämme kaavailtua alueen länsireunan rakentamissuunnitelmia valitettavina. Kaavaehdotuksen muutostarpeista luontoarvojen kannalta Pääosa säilyvästä kaava-alueesta on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL), mutta ilman kaavamääräyksiä. Koska alueella on merkittäviä luontoarvoja, tulisi VLalueella ehdottomasti olla kaava määräys, joka toisi muun muassa alueen metsänkäsittelyn maisematyölupamenettelyn piiriin. Metsäisten luontoarvojen osalta s-1-alueen rajausta tulisi laajentaa ja ulottaa kaavamerkinnän suojavaikutus selvemmin myös luonnontilaisen kaltaisten kangas- ja kalliometsien puustorakenteeseen eikä vain liito-oravaan. Luontoselvityksessä ei ilmeisestikään ole selvitetty koko kaava-alueen luontoarvoja, vaikka myös alueen itäosaan on esitetty muuttavaa maankäyttöä eli uusia ulkoilureittejä. Luontoselvityksiä tulee tältä osin täydentää. Esitetty rakentaminen on sijoitettu alueen länsi- ja lounaisreunaan, mikä vähentää yhtenäiselle aluekokonaisuudelle aiheutuvaa haittaa. Pohjoisin rakentamisalue (AK 30288) sijoittuu kuitenkin kaavan luontoselvityksessäkin arvokkaaksi todetulle alueelle. Rakentamista tulisi vähintäänkin sen osalta supistaa pohjoisosasta. Luontoselvityksessä tunnistetun vanha- ja lahopuustoisen metsäalueen luontoarvojen säilyttäminen ei myöskään onnistu, mikäli kerrostaloralorakentamista tuodaan välittömästi vanhan metsän alueen reunaan (kaavaehdotuksessa jopa alueen päälle) eli ainakin kapea puskurivyöhyke on tarpeen. Kaava-alueen itäosan luonnontilaisen kaltaiselle kallio- ja kangasmetsäalueelle on esitetty uusia ulkoilureittejä. Reittien tarve tulisi vielä miettiä. Vähintäänkin kaavassa tulee ohjeistaa reittien toteutus niin kapeiksi ja luonnonmukaisiksi, että ne eivät aiheuta luontoalueelle samantasoisia haittoja kuin leveämmät, myös huoltokäyttöön tarkoitetut ulkoilureitit. Asemakaavan muutos perustuu Espoon eteläosien yleiskaavaan (lainvoimainen 2010). Yleiskaavassa Eestinlaakso-kadun varsi on osoitettu uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi tiiviiksi ja matalaksi asuntoalueeksi. Osa yleiskaavaan merkitystä uudesta rakentamisalueesta jätetään asemakaavan muutoksessa virkistysalueeksi. Virkistysaluetta säilyy siis enemmän kuin yleiskaavassa on esitetty. Alueelle on tehty luontoselvitys (Enviro Oy, 4.6.2014). Alueen pohjoisosan varttunut kuusikko, jossa on runsaasti lahopuuta, on paikallisesti arvokas luontokohde. Lisäksi sama alue on liito-oravaesiintymän ydinaluetta. Alueen pohjoisosa on ehdotusvaiheessa suojeltu s-1-merkinnällä. Kaikki liito-oravien havaintopuut jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Liitooravien yhteydet eivät vaarannu. Suojeltavaa s-1-aluetta on edelleen laa-

Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 16(18) jennettu. Nyt tarkistetussa kaavaehdotuksessa alue on noin 1,8 ha, kun luontoselvityksessä määritetty alue oli noin 1,6 ha. Luontoselvityksen laajuus ja tarkkuus vastaavat kaavoitukselta edellytettyä tarkkuutta. Alueen luonto- ja virkistysarvoiltaan tärkeimmät osat sekä kallion laet ja jyrkänteet jätetään pääasiassa rakentamisen ulkopuolelle. Kortteleita ympäröivän virkistysalueen käyttötarkoitus muuttuu kaavassa pääosin puistosta (P) lähivirkistysalueeksi (VL). Lähivirkistysalue käyttötarkoituksena kuvaa paremmin Eestinkalliota, koska aluetta ei ole tarkoitus rakentaa puistoksi, vaan säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Muut laajemmalla alueella tunnistetut luontoarvot eivät ole sellaisia, että ne edellyttäisivät laajan alueen suojelua asemakaavalla. Alueen hoitoa ohjataan luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmalla, jossa suunnitellaan alueen hoidon periaatteet. Suunnitelmassa on mahdollista tarkastella mm. luontoarvojen huomioimista samalla kun asukkaiden virkistyskäyttö turvataan. Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman laatimiseen. Esitetyt ulkoilureitit ovat ohjeellisia eivätkä ne ole ristiriidassa voimassa olevan asemakaavan kanssa. Toteutussuunnittelussa huomioidaan alueen luonto- ja muut arvot. Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa toteutussuunnitteluun. 7. 22 3 2016 Eestinkallion kallioluonto on säilynyt suhteellisen hyvin viimeiset 10.000 vuotta, kuten geologian professori Martti Lehtinen jo vuonna 2007 Pro Eestinkallion asukkaille edellisen prosessin aikana kertoi. Uusi kaava on kuitenkin nyt tuhoamassa paitsi lisää luontoympäristöä, myös omalla tavallaan osoittamassa yhä kasvavan sivistymättömyyden lisääntymistä. Vuosituhansien aikana muodostunutta kalliota ei saa takaisin, kun se kerran pikkuhiljaa tuhotaan, toisin kuin on mahdollista käytettäessä rakentamiseen vähämerkityksisempää ihmisten jo muokkaamaa maapohjaa. Espoon kaupunki on toistuvasti "unohtanut" selvityksissään Eestinkallion kallioalueen. Pohjavesitutkimus (mm. Maa ja Vesi-tutkimus) suoritettiin aikoinaan juuri ja juuri lähistölle ulottaen, vaikka vesien valuminen kohti Puolarmaaria on silminkin havaittavissa ja lähteet ym. erityisesti alarinteeseen rakentaneiden tiedossa. Luontoselvitys puolestaan tehtiin aikoinaan synkimpänä marraskuisena päivänä 20.11.2006, jolloin ei tietenkään voi tehdä minkäänlaisia järkeviä havaintoja luontoalueesta kokonaisuutena. Espoon kaupunki on arvojensa vastaisesti -"Espoon tarinassa" todetaan mm. termit "asukas- ja asiakaslähtöinen, vastuullinen edelläkävijä, oikeudenmukainen, inhimillinen, kestävä kehitys" -tuhoamassa Eestinkallion lähivirkistysalueen lyhytnäköisesti ja seuraavilta sukupolvilta alueen hiljalleen vieden ja samalla rakennusmassaltaan alueen kolossihirviöksi muuttaen. Muutamien vuosien välein näitä lähivirkistysalueen ja kulttuurimaiseman tuhoamisia tuotetaan asukkaiden ja aiempien päättäjienkin vastustuksesta huolimatta. Kulttuuripuolella Eestinkalliota on jo ensimmäisen pilkkomisvyörytyksen aikaan puolustanut silloin Espoossa kulttuuritoimessa työskennellyt rva Eeva Ahtisaari. Eestinkallio nimen alkuperästä olemme myös saaneet tietoa toisen projektin yhteydessä; nimen taustaa on valotettu Espoon syntyhistoriaa käsittelevissä tutkimuksissakin, joita oletamme suunnittelijoiden ja asiaa käsittelevien muiden henkilöiden myös lukeneen.

Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 17(18) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Metsähallitus sekä Tampereen yliopisto on tutkimuksessaan (esimerkiksi Helsingissä toteutettu tutkimus: Tyrväinen, L., Ojala A., Korpela K., Lanki T., Tsunetsugu, Y., & Kagawa, T. 2014 The lnfluence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. Journal of Environmental Psychology, 38, 1-9.) todennut lyhyenkin metsään liittyvän ulkoilun stressiä ja verenpainetta lievittäväksi sekä lapsille paitsi henkistä hyvinvointia lisääväksi, myös viitannut tuoreeseen Englannissa tehtyyn lasten allergioita koskevaan tutkimukseen. Viimemainitussa todettiin (kyse oli siis tieteellisten tutkimusten tuloksista), että metsäluonnossa oleskelulla oli merkitystä lasten allergioiden pienempään esiintymiseen. Sama tutkimus viittasi myös vaikuttavuuteen stressinhallinnassa ja ns. huomaamattoman liikunnan terveysvaikutuksiin. Rakennetun ympäristön pienillä keinoviheralueilla tätä vaikutusta ei ole, valitettavasti. Eestinkallion alue tulisi säilyttää luonnontilaisena lähivirkistysalueena nykyisessä muodossaan lopullisesti se suojellen. Mediassa puhutaan juuri nyt toisten ihmisten ajatusten tai argumenttien pilkkaamisesta (tästä asukasaktiiveilla on noin 10 vuoden takaa paljon myös videomateriaalia, Espoon valtuustosalista ja asukastilaisuuksista kuvattuna) sekä heidän arvojensa kyseenalaistamisesta. Saamme lukea myös suuremmistakin, peruuttamattomista (erityisesti kaivosteollisuuden osalta) luonnon tuhoamisista tehokkuusdiskurssi ja lyhytkestoiset taloudelliset argumentit edellä esitellen. Näiden seurauksia tulemme maksamaan tulevaisuudessa tavalla, jota suunnitelmia tuottavat tai niitä luonnosta etääntyneinä edesauttavat eivät itse joudu katselemaan. Toivottavasti "Espoon tarina" näyttäytyy tässä kaavaprosessissa sellaisena, jona tarinaa tuottaneet idealistit sen ovat kirjanneet ja lähiluontomme lapsineen, lintuineen ja muine elävine lajeineen, asukkaat mukaan lukien, säilytetään ja suojellaan. Asemakaavan muutos perustuu Espoon eteläosien yleiskaavaan (lainvoimainen 2010). Yleiskaavan laatimiseen on liittynyt tiedotusta ja vuorovaikutusta. Rakentamisalueen laajuus perustuu yleiskaavaan, jossa virkistysalueen laajuus on tutkittu. Osa yleiskaavaan merkitystä uudesta rakentamisalueesta jätetään asemakaavan muutoksessa virkistysalueeksi. Virkistysaluetta säilyy siis enemmän kuin yleiskaavassa on esitetty. Virkistysalue säilyy pääasiassa nykyisessä käytössään. Asemakaavan muutoksella noin 4,6 % Eestinkallion puisto- ja lähivirkistysalueesta muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueiksi tai kaduksi. Alueen virkistysarvoiltaan tärkeimmät osat sekä kallion laet ja jyrkänteet jätetään pääasiassa rakentamisen ulkopuolelle.

Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 18(18) Kuvassa nykyisen ja tulevan virkistysalueen rajaukset ja pinta-alat. Korttelialueiden välistä on mahdollista järjestää reittejä Eestinkallion virkistysalueelle. Asemakaavan muutos ei olennaisesti heikennä Eestinkallion käyttöä virkistykseen eikä merkittävissä määrin pienennä virkistysalueen alaa. Kortteleita ympäröivän virkistysalueen käyttötarkoitus muuttuu kaavassa pääosin puistosta (P) lähivirkistysalueeksi (VL). Lähivirkistysalue käyttötarkoituksena kuvaa paremmin Eestinkalliota, koska aluetta ei ole tarkoitus rakentaa puistoksi, vaan säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Muut laajemmalla alueella tunnistetut luontoarvot eivät ole sellaisia, että ne edellyttäisivät laajan alueen suojelua asemakaavalla. Luontoselvityksen laajuus ja tarkkuus vastaavat kaavoitukselta edellytettyä tarkkuutta. Alueen hoitoa ohjataan luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmalla, jossa suunnitellaan alueen hoidon periaatteet. Suunnitelmassa on mahdollista tarkastella mm. luontoarvojen huomioimista samalla kun asukkaiden virkistyskäyttö turvataan. Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman laatimiseen.